Lue keskustelun säännöt.
Olen peräkamaripoika, tein päätöksen
05.04.2015 |
Olen toki vasta 21-vuotias, mutta silti minua kai jo pidetään peräkamaripoikana. Poika ainakin olen ja asustan kahdestaan äitini kanssa.
Tein tänään sen päätöksen, että en muuta äitini luota pois koskaan. Miksikö? Koska en näe siinä yhtään mitään järkeä. En ole koskaan ollut naisten mieleen enkä osaa edes lähestyä naisia, eli perheen perustaminen on pois suljettua. En myöskään ole korkeasti koulutettu joten palkkani tulee olemaan naisten mielestä karkkirahoja joilla ei perhettä edes elätetä. Tällä hetkellä olen työtön. Minulla eikä äidilläni ole ystäviä joten olemme oikeastaan toistemme ainoat ystävät joille voi jotain jutella. En keksi yhtään hyvää syytä miksi minun pitäisi muuttaa pois. Äitini ei ole koskaan pyytänyt minua muuttamaan ja olen aika varma, että hän toivookin, että asuisin hänen kanssaan niin pitkään kunnes hän kuolee.
Odotan innolla ensimmäisiä pilkkaavia kommentteja.
Kommentit (107)
Onko tossa nyt mitään järkee? Menee koko nuoruus iha hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni normaalin vanhemman kuuluu tajuta, että elämään kuuluu itsenäistyminen. Hänen tulisi siis kannustaa ja tukea lastaan siinä. Ei tietenkään työntää pois kotoa väkisin, vaan rohkaista lastaan kokeilemaan siipiään. Normaali vanhempi myös tarpeen vaatiessa juttelee lapsensa kanssa vaikeistakin asioista, esimerkiksi yksinäisyys, mielenterveys, pelot. Hän haluaa auttaa ja tukea lastaan myös näissä asioissa. Hän voi keskustella lapsensa kanssa esimerkiksi siitä, tarvittaisiinko ammattiauttajan apua. Normaali vanhempi ymmärtää myös oman käytöksensä ja ongelmiensa heijastumisen lapseensa.
Kysyisin kyllä myös äitisi mielipidettä. Mahtaako oikeasti toivoa, että luuhaat nurkissa ikuisesti.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 16:33"][quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 11:22"]
Kai kysyt äidiltäsi että onko hänelle todella ihan OK, että asut hänen luonaan? Moni äiti ei välttämättä henno sanoa suoraan lapselleen että haluaisi tämän etsivän omaa kotia, vaikka haluaisikin lapsen itsenäistyvän. On vanhemmallekin huojentavaa kääntää yksi sivu elämässään ja aloittaa uusi itsenäinen "lapseton" elämä. Oma äitini on nimittäin sanonut, että on tyytyväinen lastensa muuttoviettiin. Kunnioita äitiäsi.
[/quote]
On tästä muistaakseni joskus keskusteltu, ja hän sanoi, että muutan sitten kun haluan tai jotain siihen suuntaan. Tiedän, että hänelle se on ihan sama asunko täällä vai missä, mutta mukavampi varmasti hänelleenkin, että on seuraa.
-Ap
[/quote]
Eli äitisi olettaa, että muutat. Voin vakuuttaa, että se ei ole mukavaa äidillesi, että aikuinen poika ei itsenäistyä eikä äitisi saa aloittaa seuraavaa elämänvaihetta, jossa lapset ovat lentäneet pesästä. Äitisi ei ehkä hennon sanoa suoraan sulle, että olisi aika muuttaa. Kysyisin suoraan asiasta, älä tee oletuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 15:14"]
Kysyisin kyllä myös äitisi mielipidettä. Mahtaako oikeasti toivoa, että luuhaat nurkissa ikuisesti.
[/quote]
Joku sitten kaivanut netin syövereistä tämänkin keskustelun esiin.
No kysyin äsken ihan suoraan ja sanoi, että ihan kiva jos asun hänen kanssaan. Sanoi myös, että pakko ei ole asua, ja että voin muuttaa pois sitten kun siltä tuntuu. Jos tuntuu. Eli täällä omassa huoneessani asustelen vielä monia vuosia.
-Ap P21 (Peräkamaripoika)
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 15:00"]Mielestäni normaalin vanhemman kuuluu tajuta, että elämään kuuluu itsenäistyminen. Hänen tulisi siis kannustaa ja tukea lastaan siinä. Ei tietenkään työntää pois kotoa väkisin, vaan rohkaista lastaan kokeilemaan siipiään. Normaali vanhempi myös tarpeen vaatiessa juttelee lapsensa kanssa vaikeistakin asioista, esimerkiksi yksinäisyys, mielenterveys, pelot. Hän haluaa auttaa ja tukea lastaan myös näissä asioissa. Hän voi keskustella lapsensa kanssa esimerkiksi siitä, tarvittaisiinko ammattiauttajan apua. Normaali vanhempi ymmärtää myös oman käytöksensä ja ongelmiensa heijastumisen lapseensa.
[/quote]
Juuri näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, paras tie pois "peräkamaripoikuudesta" on kouluttautuminen. Sinulla ei ole työtä, joten hakeudu rohkeasti opiskelemaan. Mitä pitemmälle jaksat opiskella, sitä enemmän naiset sinusta kiinnostuvat. Tsemppiä!
t. Täti
Ja lisään vielä, että jos menet yliopistoon humanistiseen tiedekuntaan, sinulla ei ole mitään mahdollisuuksia selviytyä sieltä poikamiehenä ulos. :)
t. sama Täti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 15:48"]
Ja lisään vielä, että jos menet yliopistoon humanistiseen tiedekuntaan, sinulla ei ole mitään mahdollisuuksia selviytyä sieltä poikamiehenä ulos. :)
t. sama Täti
[/quote]
Minulla on mahdollisuus selviytyä poikamiehenä ulos vaikka naisvankilasta.
-Ap P21 (Peräkamaripoika)
Tällaiset ketjut on niin turhauttavia. Ap on selvästi päättänyt, että mikään ei voi muuttua ja parasta vain luovuttaa. Ihan turhaan kannustatte ja tsemppaatte ap:tä, se on jo päättänyt jäädä ikuiseksi mammanpojaksi. Kaikki ehdotukset teilataan asenteella: "no ei siitä kuitenkaan mitään tule." Jne jne. Ja tuollainen itsesäälissä kieriskely ja voivottelu ei ainakaan auta!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 15:55"]
Tällaiset ketjut on niin turhauttavia. Ap on selvästi päättänyt, että mikään ei voi muuttua ja parasta vain luovuttaa. Ihan turhaan kannustatte ja tsemppaatte ap:tä, se on jo päättänyt jäädä ikuiseksi mammanpojaksi. Kaikki ehdotukset teilataan asenteella: "no ei siitä kuitenkaan mitään tule." Jne jne. Ja tuollainen itsesäälissä kieriskely ja voivottelu ei ainakaan auta!!
[/quote]
Minun juttuja kannattaa luke vähän siten, että niissä on jonkun verran itseironiaa. Sekin, että tyrmään jotkut asiat "no ei siitä kuitenkaan mitään tule" johtuu siitä, että monista tekemistäni asioista ei oikeasti tule yhtään mitään. En minä sitä säälittele, mutta niin se vain menee, että asiat joissa onnistun ovat aika harvassa. En ole hyvä naisten kanssa enkä koulussa. Miksi pitäisi valehdella, että olen niissä hyvä?
Muutamissa ketjuissa olen maininnut, että en osaa lähestyä naisia lainkaan ja jos kiinnostun jostain naisesta ja hänkin mahdollisesti minusta, niin friendzonetan hänet heti. Minulta vain puuttuu se tarvittava rohkeus ja röyhkeys "ottaa" se nainen. Koulussa taas olen muuten vain huono ja opin tosi hitaasti.
Muuten olet kyllä oikeassa, että olen päättänyt jäädä mammanpojaksi. Minustakin tällainen ketju on turhauttava, koska jotkut pitävät minua nyt huonona ihmisenä ja suunnilleen pakottavat minua muuttamaan kotoa pois. Mikä helvetin pakko minun on oikein muuttaa? Kyllä minä pärjäisin itseksenikin, mutta miksi muuttaa pois äidin luota kun kumpikin saa toisesta hyödyn? Pärjäisin muuten ihan hyvin, mutta kaipaan sitä juttuseuraa kuten äitinikin, ja toisistamme saamme sen juttukaverin. Tietysti kotona asuessani molemmat säästävät hieman enemmän rahaakin kun kulut jaetaan.
-Ap P21 (Peräkamaripoika)
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 15:55"]
Tällaiset ketjut on niin turhauttavia. Ap on selvästi päättänyt, että mikään ei voi muuttua ja parasta vain luovuttaa. Ihan turhaan kannustatte ja tsemppaatte ap:tä, se on jo päättänyt jäädä ikuiseksi mammanpojaksi. Kaikki ehdotukset teilataan asenteella: "no ei siitä kuitenkaan mitään tule." Jne jne. Ja tuollainen itsesäälissä kieriskely ja voivottelu ei ainakaan auta!!
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:38"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 15:55"]
Tällaiset ketjut on niin turhauttavia. Ap on selvästi päättänyt, että mikään ei voi muuttua ja parasta vain luovuttaa. Ihan turhaan kannustatte ja tsemppaatte ap:tä, se on jo päättänyt jäädä ikuiseksi mammanpojaksi. Kaikki ehdotukset teilataan asenteella: "no ei siitä kuitenkaan mitään tule." Jne jne. Ja tuollainen itsesäälissä kieriskely ja voivottelu ei ainakaan auta!!
[/quote]
▶ Ei se kannatte - Bengt-Ola Kauppi och Thore Skogfält
[/quote]
KIITOS! Löysin uuden tunnusmusiikkini. Ensi kerralla kun vaikka työkkäristä ehdottavat opiskelua niin alan tanssahdella ja laulaa iloisesti tuota laulua. Ehdottakoon kuka tahansa ihan mitä tahansa niin silti tanssahtelen ja laulelen "Ei se kannatte, ei se kannatte"
-Ap P21 (Peräkamaripoika)
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 15:47"]
Ap, paras tie pois "peräkamaripoikuudesta" on kouluttautuminen. Sinulla ei ole työtä, joten hakeudu rohkeasti opiskelemaan. Mitä pitemmälle jaksat opiskella, sitä enemmän naiset sinusta kiinnostuvat. Tsemppiä!
t. Täti
[/quote]
Älä viitsi valehdella. Mulla maisterina ei ole ollenkaan kysyntää naismarkkinoilla. Sama tilanne on kaverillani, joka on tohtori
No olet valintasi tehnyt. Mitäs tässä enää jankataan?
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:52"]
No olet valintasi tehnyt. Mitäs tässä enää jankataan?
[/quote]
Sitä minäkin mietin. Joillekin vain tuntuu olevan niin kamalaa, että asun äitini kanssa.
-Ap P21 (Peräkamaripoika)
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:56"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:52"]
No olet valintasi tehnyt. Mitäs tässä enää jankataan?
[/quote]
Miksi edes aloitit tämän ketjun? Saadaksesi sääliä ja voivottelua osaksesi?
Sitä minäkin mietin. Joillekin vain tuntuu olevan niin kamalaa, että asun äitini kanssa.
-Ap P21 (Peräkamaripoika)
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:00"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:56"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:52"]
No olet valintasi tehnyt. Mitäs tässä enää jankataan?
[/quote]
Miksi edes aloitit tämän ketjun? Saadaksesi sääliä ja voivottelua osaksesi?
Sitä minäkin mietin. Joillekin vain tuntuu olevan niin kamalaa, että asun äitini kanssa.
-Ap P21 (Peräkamaripoika)
[/quote]
[/quote]
Eikö olisi saanut tehdä? Anteeksi siinä tapauksessa.
En minä sillä säälillä ja voivottelulla mitään tee kun olen kuitenkin ihan kohtuullisen tyytyväinen elämääni nyt. Aloituksen tein siksi, koska halusin jakaa päätökseni muillekin. Ehkä joku kotonaan asuva täysi-ikäinen miettii tälläkin hetkellä sitä, että on jotenkin huonompi kun asuu vielä kotona, turhaan miettii, koska ei ole ainoa kotonaan asuva "aikuinen"
-Ap P21 (Peräkamaripoika)
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:07"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:56"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:52"]
No olet valintasi tehnyt. Mitäs tässä enää jankataan?
[/quote]
Sitä minäkin mietin. Joillekin vain tuntuu olevan niin kamalaa, että asun äitini kanssa.
-Ap P21 (Peräkamaripoika)
[/quote]
Minusta sinussa ei ole mitään vikaa, koska olet hyvin perustellut päätöksesi tilanteesi suhteen. Hyvin strateginen ja looginen, joskin mitä muut sinulta peräänkuuluttavat, on strategisen päätöksesi jatkuvuus tulevaisuuden kannalta, johon olet toisaalta jo vastannut, että näillä eväillä mennään toistaiseksi. Varmaan sekin, että muututko liiankin riippuvaiseksi (eli rutinisoidutko tiettyyn ajatteluun) ollessasi äitisi hoteissa, jolloin tilanteen mahdollisesti muuttuessa onkin yhä vaikeampaa muuttaa käsityksiään ja käyttäytymistään?
[/quote]
Olen huomannut, että tällainen päätös jakaa mielipiteitä. Ketjua tehdessäni ajattelin, että saan paskaa niskaan paljon pahemmin kuin mitä nyt olen saanut. En usko, että äitini kanssa asuminen muuttaa minua mitenkään sen enempää kuin yksin asuminenkaan. Tiedän, että pärjään yksin sitten kun äitini kuolee, mutta on vain niin paljon helpompaa kuin on joku jolle jutella, ja kun tietää senkin, että se oma äiti ei ainakaan hylkää niinkuin hyvin suurella todennäköisyydellä käy jos parisuhteeseen päätyy. Nykyään kun niin harva parisuhde kestää koko elämää. Eli jos päätyisin parisuhteeseen niin siinä on se riski, että välillä joutuu elämään pitkiäkin aikoja yksin kun ero tulee, äidin kanssa asuessa sellaista riskiä ei ole.
-Ap P21 (Peräkamaripoika)