Lue keskustelun säännöt.
Kirsta Kiuru saa vauvan, talven ihana ihme!
22.12.2021 |
Tulen ihan kamalan onnelliseksi hänen puolestaan. Onnea Krista!
Kommentit (1112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se väärin lasta kohtaan. Kun lapsi on 20-vuotias on äiti 68-69. Teini -iässä äiti on vanhuudenvaivoista kärsivä kuusikymppinen.
Toisilla n. 20v nuoremmat vanhemmat. Saa hävetä iäkästä ätiään.
Ja kyllähän parikymppinen tarvitsee vielä äidin tukea monissa asioissa. Siinä sitten äiti jo seitsenkymppinen, uupunut, väsähtänyt, kenties jo muistisairaskin vanhus.Jos lapsen suurin murhe on muiden äitejä iäkkäämpi äiti, niin harvinaisen onnekas tenava on.
Sitä paitsi kaikki normaalit lapset häpeävät vanhempiaan viimeistään teininä.
Mitä parikymppiseen tulee, niin monelta on isä tai äiti tai molemmat jo kuollut tai sairauden uuvuttama, vaikka olisivatkin olleet kolmekymppisiä lapsensa syntyessä. Ihan pärjäävät silti, kunhan siinä on lähipiirissä läheisiä muita aikuisia tukena.Kuusikymppisen "vanhuudenvaivat" on kyllä jo aikaa kaukaa haettu, sen ikäiset ovat vielä työiässä eikä suinkaan vanhuusiässä, ja yleensä ihan vireitä, harrastavia ihmisiä.
Pakko pilata illuusiosi, mutta kyllä jo viisikymppisenä alkaa olla kaikenlaista vaivaa, saati kuusikymppsenä ja jaksaminen on aivan toista luokkaa kuin nuorempana. Eikö se ole lapselle kivaa. Tiedän tämän itse iäkkäiden vanhempien lapsena. Katsoin aika kateellisena heidän nuorempia vanhempiaan, jotka jaksoivat viettää aikaa lastensa kanssa ihan eri tavalla kuin omani. Lisäksi häpesin vanhan näköisiä vanhempiani kun vertasin heitä muiden vanhempiin. Näin se lapsi voi kokea. vanhempani olivat paljon nuorempia kuin Krista kun synnyin .
Niitä vaivoja ja raihnaisuutta voi olla nuorillakin. Ja tuo vanhempien häpeäminen kuuluu kyllä teini-ikään ja kasvamiseen. Itse häpesin nuorena juoppoa isääni, joka ilmestyi sönköttämään yllättävissä tilanteissa. Olisin milloin vain vaihtanut tuon päihdeongelmaisen vanhempani täyspäiseen ikääntyneeseen.
Meinaatko aikuisten oikeasti että viisikymppisellä ei olisi enemmän kaikenlaisia vaivoja ja kremppoja kuin nuorella ihmisellä? On varmasti ihanaa elää jossain ikuisen nuoruuden illuusiossa, olen melkein kade tuollaisesta kyvystä.
Taidettiin kuule tarkoittaa, että ei ne viisikymppisen krempat vielä sellaisia ole, että niillä olisi tämän asian kannalta mitään merkitystä. Se on vain lapsen kasvatusta, ei mikään rytmisen kilpavoimistelun olympiafinaali.
Näkee hyvin, että kaikilla ei ole kovin realistinen käsitys taaperoiden kasvatuksesta. Siinä ei edes rytmisen kilpavoimistelun olympiafinaali ole mitään, kun verrataan kolmen vuoden univajetta, jatkuvaa lapsen perässä juoksemista, vahtimista, hyssyttelyä, tissuttelua jne. Ehkä Kiurulla on erityisen letargiset geenit, jolloin voi päästä helpommalla. Jotkus lapset istuvat vaan paikallaan ja tuijottavat eteensä, mutta aika vähän heitä on.
Ehkäpä Kiurulla on lapsen hoitoon osallistuva mies, toisin kuin yyhoosiiderilähärimammoilla.
Aika monella ihan normaali-ikäisellä äidillä on lapsen hoitoon osallistuva mies, sellaisen saadakseen ei tarvitse olla ministeri eikä mummoäiti.
Miksi sitten oletus oli, että vain äiti hoitaa, valvoo ja juoksee lapsen perässä?
Ja kyllä erittäin moni nuori äiti on yh, sano mitä sanot. Iäkkäämmät eivät eroa läheskään yhtä usein.
Älä höpötä, iäkkäämmät eroaa ihan yhtä lailla. Viidenkympin villityksessä moni ukko on ottanut ja häipynyt nuoremman perään. Tapahtunut lukemattomia kertoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se väärin lasta kohtaan. Kun lapsi on 20-vuotias on äiti 68-69. Teini -iässä äiti on vanhuudenvaivoista kärsivä kuusikymppinen.
Toisilla n. 20v nuoremmat vanhemmat. Saa hävetä iäkästä ätiään.
Ja kyllähän parikymppinen tarvitsee vielä äidin tukea monissa asioissa. Siinä sitten äiti jo seitsenkymppinen, uupunut, väsähtänyt, kenties jo muistisairaskin vanhus.Jos lapsen suurin murhe on muiden äitejä iäkkäämpi äiti, niin harvinaisen onnekas tenava on.
Sitä paitsi kaikki normaalit lapset häpeävät vanhempiaan viimeistään teininä.
Mitä parikymppiseen tulee, niin monelta on isä tai äiti tai molemmat jo kuollut tai sairauden uuvuttama, vaikka olisivatkin olleet kolmekymppisiä lapsensa syntyessä. Ihan pärjäävät silti, kunhan siinä on lähipiirissä läheisiä muita aikuisia tukena.Kuusikymppisen "vanhuudenvaivat" on kyllä jo aikaa kaukaa haettu, sen ikäiset ovat vielä työiässä eikä suinkaan vanhuusiässä, ja yleensä ihan vireitä, harrastavia ihmisiä.
Pakko pilata illuusiosi, mutta kyllä jo viisikymppisenä alkaa olla kaikenlaista vaivaa, saati kuusikymppsenä ja jaksaminen on aivan toista luokkaa kuin nuorempana. Eikö se ole lapselle kivaa. Tiedän tämän itse iäkkäiden vanhempien lapsena. Katsoin aika kateellisena heidän nuorempia vanhempiaan, jotka jaksoivat viettää aikaa lastensa kanssa ihan eri tavalla kuin omani. Lisäksi häpesin vanhan näköisiä vanhempiani kun vertasin heitä muiden vanhempiin. Näin se lapsi voi kokea. vanhempani olivat paljon nuorempia kuin Krista kun synnyin .
Niitä vaivoja ja raihnaisuutta voi olla nuorillakin. Ja tuo vanhempien häpeäminen kuuluu kyllä teini-ikään ja kasvamiseen. Itse häpesin nuorena juoppoa isääni, joka ilmestyi sönköttämään yllättävissä tilanteissa. Olisin milloin vain vaihtanut tuon päihdeongelmaisen vanhempani täyspäiseen ikääntyneeseen.
Meinaatko aikuisten oikeasti että viisikymppisellä ei olisi enemmän kaikenlaisia vaivoja ja kremppoja kuin nuorella ihmisellä? On varmasti ihanaa elää jossain ikuisen nuoruuden illuusiossa, olen melkein kade tuollaisesta kyvystä.
Taidettiin kuule tarkoittaa, että ei ne viisikymppisen krempat vielä sellaisia ole, että niillä olisi tämän asian kannalta mitään merkitystä. Se on vain lapsen kasvatusta, ei mikään rytmisen kilpavoimistelun olympiafinaali.
Näkee hyvin, että kaikilla ei ole kovin realistinen käsitys taaperoiden kasvatuksesta. Siinä ei edes rytmisen kilpavoimistelun olympiafinaali ole mitään, kun verrataan kolmen vuoden univajetta, jatkuvaa lapsen perässä juoksemista, vahtimista, hyssyttelyä, tissuttelua jne. Ehkä Kiurulla on erityisen letargiset geenit, jolloin voi päästä helpommalla. Jotkus lapset istuvat vaan paikallaan ja tuijottavat eteensä, mutta aika vähän heitä on.
Ehkäpä Kiurulla on lapsen hoitoon osallistuva mies, toisin kuin yyhoosiiderilähärimammoilla.
Aika monella ihan normaali-ikäisellä äidillä on lapsen hoitoon osallistuva mies, sellaisen saadakseen ei tarvitse olla ministeri eikä mummoäiti.
Miksi sitten oletus oli, että vain äiti hoitaa, valvoo ja juoksee lapsen perässä?
Ja kyllä erittäin moni nuori äiti on yh, sano mitä sanot. Iäkkäämmät eivät eroa läheskään yhtä usein.
Oma mieheni osallistui lastemme hoitoon hyvin aktiivisesti, mutta silti olin aivan poikki. Kolme ensimmäistä vuotta meni kummankin lapsen kanssa oudossa sumussa, josta ei juuri jäänyt muistikuvia. Poikia molemmat lapset, ja koko ajan jotain toimintaa keksimässä. Siinä on ihan sama vaikka välillä saisi illan 'vapaata'. Meillä kuitenkin toisen oli pakko käydä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se väärin lasta kohtaan. Kun lapsi on 20-vuotias on äiti 68-69. Teini -iässä äiti on vanhuudenvaivoista kärsivä kuusikymppinen.
Toisilla n. 20v nuoremmat vanhemmat. Saa hävetä iäkästä ätiään.
Ja kyllähän parikymppinen tarvitsee vielä äidin tukea monissa asioissa. Siinä sitten äiti jo seitsenkymppinen, uupunut, väsähtänyt, kenties jo muistisairaskin vanhus.Jos lapsen suurin murhe on muiden äitejä iäkkäämpi äiti, niin harvinaisen onnekas tenava on.
Sitä paitsi kaikki normaalit lapset häpeävät vanhempiaan viimeistään teininä.
Mitä parikymppiseen tulee, niin monelta on isä tai äiti tai molemmat jo kuollut tai sairauden uuvuttama, vaikka olisivatkin olleet kolmekymppisiä lapsensa syntyessä. Ihan pärjäävät silti, kunhan siinä on lähipiirissä läheisiä muita aikuisia tukena.Kuusikymppisen "vanhuudenvaivat" on kyllä jo aikaa kaukaa haettu, sen ikäiset ovat vielä työiässä eikä suinkaan vanhuusiässä, ja yleensä ihan vireitä, harrastavia ihmisiä.
Pakko pilata illuusiosi, mutta kyllä jo viisikymppisenä alkaa olla kaikenlaista vaivaa, saati kuusikymppsenä ja jaksaminen on aivan toista luokkaa kuin nuorempana. Eikö se ole lapselle kivaa. Tiedän tämän itse iäkkäiden vanhempien lapsena. Katsoin aika kateellisena heidän nuorempia vanhempiaan, jotka jaksoivat viettää aikaa lastensa kanssa ihan eri tavalla kuin omani. Lisäksi häpesin vanhan näköisiä vanhempiani kun vertasin heitä muiden vanhempiin. Näin se lapsi voi kokea. vanhempani olivat paljon nuorempia kuin Krista kun synnyin .
Niitä vaivoja ja raihnaisuutta voi olla nuorillakin. Ja tuo vanhempien häpeäminen kuuluu kyllä teini-ikään ja kasvamiseen. Itse häpesin nuorena juoppoa isääni, joka ilmestyi sönköttämään yllättävissä tilanteissa. Olisin milloin vain vaihtanut tuon päihdeongelmaisen vanhempani täyspäiseen ikääntyneeseen.
Meinaatko aikuisten oikeasti että viisikymppisellä ei olisi enemmän kaikenlaisia vaivoja ja kremppoja kuin nuorella ihmisellä? On varmasti ihanaa elää jossain ikuisen nuoruuden illuusiossa, olen melkein kade tuollaisesta kyvystä.
Puhun vain siis itsestäni ja totean, että minulla (55v) ei ole vielä mitään sairauksia eikä kremppoja. Uskon tietysti, että niitä tulee jossain vaiheessa, mutta turha sellaista on levitellä, että 50 vuotiaat olisivat jo erityisen sairaita. Päinvastoin me yli 50 vuotiaat olemme työpaikalla luotettavia, koska harvalla on enää pieniä lapsia, että pitäisi jäädä lapsia sairauden takia äkillisesti hoitamaan. Mutta riippuu tietysti yksilöstä, ylipaino ja vähäinen liikkuminen ovat tietty riskitekijöitä lähes missä iässä tahansa.
Ehkä itse et ole pahasti ylipainoinen. Tuossa iässä alkaa lihavilla olla jo nivelet aika sökönä, diabetes ja verenpaine koholla.
Mihinhän tilastoon tuon tietosi pohjaat? Minulla on useita 50-vuotiaita ystäviä ja kenelläkään ei ole vielä nivelet sökönä, eikä myöskään noita mainitsemiasi sairauksia. Enkä ole ylipainoinen.
Mun serkku on 52-vuotias ja on jo vuosia ollut jaloistaan tosi huonossa kunnossa. Joutuu ottamaan särkyläkkeitä, jotta pystyisi kävelemään tai tekemään yhtään mitään. Lisäksi on kyllä melkoisesti ylipainoa. On myös verenpainetta, veritulppa mennyt, astma. On sairastanut näitä sairauksia jo Kristan iässä.
Juu. Mun serkku taas ei ole.
Tämä keskustelu on aivan absurdi.
Minkä ikäinen vain voi sairastua, kuolla, vammautua, tulla hulluksi tai alkoholisoitua. Annetaan jo olla.
Todennäköisyys kasvaa siihen hurjasti iän myötä, myönnät tai et.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se väärin lasta kohtaan. Kun lapsi on 20-vuotias on äiti 68-69. Teini -iässä äiti on vanhuudenvaivoista kärsivä kuusikymppinen.
Toisilla n. 20v nuoremmat vanhemmat. Saa hävetä iäkästä ätiään.
Ja kyllähän parikymppinen tarvitsee vielä äidin tukea monissa asioissa. Siinä sitten äiti jo seitsenkymppinen, uupunut, väsähtänyt, kenties jo muistisairaskin vanhus.Jos lapsen suurin murhe on muiden äitejä iäkkäämpi äiti, niin harvinaisen onnekas tenava on.
Sitä paitsi kaikki normaalit lapset häpeävät vanhempiaan viimeistään teininä.
Mitä parikymppiseen tulee, niin monelta on isä tai äiti tai molemmat jo kuollut tai sairauden uuvuttama, vaikka olisivatkin olleet kolmekymppisiä lapsensa syntyessä. Ihan pärjäävät silti, kunhan siinä on lähipiirissä läheisiä muita aikuisia tukena.Kuusikymppisen "vanhuudenvaivat" on kyllä jo aikaa kaukaa haettu, sen ikäiset ovat vielä työiässä eikä suinkaan vanhuusiässä, ja yleensä ihan vireitä, harrastavia ihmisiä.
Pakko pilata illuusiosi, mutta kyllä jo viisikymppisenä alkaa olla kaikenlaista vaivaa, saati kuusikymppsenä ja jaksaminen on aivan toista luokkaa kuin nuorempana. Eikö se ole lapselle kivaa. Tiedän tämän itse iäkkäiden vanhempien lapsena. Katsoin aika kateellisena heidän nuorempia vanhempiaan, jotka jaksoivat viettää aikaa lastensa kanssa ihan eri tavalla kuin omani. Lisäksi häpesin vanhan näköisiä vanhempiani kun vertasin heitä muiden vanhempiin. Näin se lapsi voi kokea. vanhempani olivat paljon nuorempia kuin Krista kun synnyin .
Niitä vaivoja ja raihnaisuutta voi olla nuorillakin. Ja tuo vanhempien häpeäminen kuuluu kyllä teini-ikään ja kasvamiseen. Itse häpesin nuorena juoppoa isääni, joka ilmestyi sönköttämään yllättävissä tilanteissa. Olisin milloin vain vaihtanut tuon päihdeongelmaisen vanhempani täyspäiseen ikääntyneeseen.
Meinaatko aikuisten oikeasti että viisikymppisellä ei olisi enemmän kaikenlaisia vaivoja ja kremppoja kuin nuorella ihmisellä? On varmasti ihanaa elää jossain ikuisen nuoruuden illuusiossa, olen melkein kade tuollaisesta kyvystä.
Taidettiin kuule tarkoittaa, että ei ne viisikymppisen krempat vielä sellaisia ole, että niillä olisi tämän asian kannalta mitään merkitystä. Se on vain lapsen kasvatusta, ei mikään rytmisen kilpavoimistelun olympiafinaali.
Näkee hyvin, että kaikilla ei ole kovin realistinen käsitys taaperoiden kasvatuksesta. Siinä ei edes rytmisen kilpavoimistelun olympiafinaali ole mitään, kun verrataan kolmen vuoden univajetta, jatkuvaa lapsen perässä juoksemista, vahtimista, hyssyttelyä, tissuttelua jne. Ehkä Kiurulla on erityisen letargiset geenit, jolloin voi päästä helpommalla. Jotkus lapset istuvat vaan paikallaan ja tuijottavat eteensä, mutta aika vähän heitä on.
Ehkäpä Kiurulla on lapsen hoitoon osallistuva mies, toisin kuin yyhoosiiderilähärimammoilla.
Aika monella ihan normaali-ikäisellä äidillä on lapsen hoitoon osallistuva mies, sellaisen saadakseen ei tarvitse olla ministeri eikä mummoäiti.
Miksi sitten oletus oli, että vain äiti hoitaa, valvoo ja juoksee lapsen perässä?
Ja kyllä erittäin moni nuori äiti on yh, sano mitä sanot. Iäkkäämmät eivät eroa läheskään yhtä usein.Oma mieheni osallistui lastemme hoitoon hyvin aktiivisesti, mutta silti olin aivan poikki. Kolme ensimmäistä vuotta meni kummankin lapsen kanssa oudossa sumussa, josta ei juuri jäänyt muistikuvia. Poikia molemmat lapset, ja koko ajan jotain toimintaa keksimässä. Siinä on ihan sama vaikka välillä saisi illan 'vapaata'. Meillä kuitenkin toisen oli pakko käydä töissä.
Tekisitkö viisikymppisenä uudestaan saman?
Jännä. Minä olen viime viikkoina kuvitellut, että Kiuru olisi laihtunut vähän. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika vanhana alkoi sitten vauvaa tekemään. Näyttää olen trendinä tehdä keinohedelmöityksellä lapsia viisikymppisenä. Ei ole ihan helppo nakki raskaus enää tuossa iässä , saati valvomiset ja sairaan lapsen hoitamiset yms. Kolmekymppisenäkin kysyy välillä hyvää kuntoa.
Hän on 47 vuotias ja hän on 10 vuotta yrittänyt. Ei siis ole 5-kymppinen.
Ei ole kyllä 4-kymppinenkään, turha sitä ikää on kaunistella, fakta mikä fakta.
Lähempänä viittäkymppiä joten lasketaan jo viisikymppiseksi. Sorry. Oletko saman ikäinen ja vaivaako ikäkriisi?
Ei, kun olen 71-vuotias. Ei vaivaa ikäkriisi, vaan se miten ilkeämielisesti ihmiset kirjoittelevat. Olen häpeissäni, jos kirjoittajat ovat aikuisia ihmisiä. Miten teistä on tullut noin pahoja ja ilkeitä?
Hieno juttu tuo ministerin raskaus, toivotan hänelle sydämestäni kaikkea hyvää, vaikka en demareita äänestäkään.
Eikö sinua vaivaa ministerin toiminta tässä vale Covidin valehtelussa? Yrittää piikittäjä kaikki myrskyllä olematonta virusta vastaan. Kytkökset selviää ja jos on aihetta mitä seuraa? Mieti sitä.
Ei todellakaan vaivaa, olen kaksi rokotetta ottanut ja kolmaskin on varattu.
Olen niin pahoillani, että te kulkutautimyönteiset suollatte tuota s**taa joka sivustolla. Ja tuo paranoija on kyllä vaikealla tasolla :(.
Mummoni oli 48, kun sai yllätysvauvan. Edellisestä raskaudesta aikaa 7 vuotta. Tämä tapahtui 60-luvulla, ja takuulla oli luomuvauva.
Eräs mummon tyttäristä sai 42-vuotiaana kaksoset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä ymmärrä miksei käyttänyt kondomia.
Toivottavasti jää äitiyslomalle pian. Olen nähnyt raskaana olevilta päättäjiltä sellaista tekemistä että raskaana olevilta pitäisi kieltää työnteko. Ilmeisesti hormonit vaikuttavat niin että normaali ajattelukyky heikkenee ja ajatukset on vauvassa, jopa tahtomattaan kun elimistö sen tekee. Ja tämä ei ole mitenkään naisvastainen mielipide vaan huomiota elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva saa kaksi yhden hinnalla kun Kiuru näyttää jo valmiiksi isoäidiltä.
Onkohan käyttänyt sijaissynnyttäjää??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen voi tulla raskaaksi vaikka 70-vuotiaana lahjoitetuilla munasoluilla.
Ja niitähän tuolla maailmalla löytyy. Ryppyisiä mummoja, joilla lapsia. Meilläkin Suomessa 54- vuotias raskaana ollut julkisuudessa. Voi näiden lapsiparkoja.
No mikäs sillä Lindtmanin ja Stormbomin lapsella on hätänä, kun ihan lapsiparka on?
Ikäloppu äiti. Lapsi tulee täysi-ikäiseksi niin äityli on luultavasti kuollut jo vanhuuteen.
Mauno Koiviston äiti kuoli ku se oli 9 ja siitä tuli tohtori ja presidentti.
Kuoliko Koiviston äiti vanhuuteen?
Kukas tässä on vanhuuteen kuollut???
Kukin vuorollaan, jos ei jokin sairaus vie ennenaikaisesti hautaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen voi tulla raskaaksi vaikka 70-vuotiaana lahjoitetuilla munasoluilla.
Ja niitähän tuolla maailmalla löytyy. Ryppyisiä mummoja, joilla lapsia. Meilläkin Suomessa 54- vuotias raskaana ollut julkisuudessa. Voi näiden lapsiparkoja.
No mikäs sillä Lindtmanin ja Stormbomin lapsella on hätänä, kun ihan lapsiparka on?
Ikäloppu äiti. Lapsi tulee täysi-ikäiseksi niin äityli on luultavasti kuollut jo vanhuuteen.
Äitinsä on vielä työelämässä, kun täysi-ikäiseksi tulee.
Hyvin voi Krista vielä omia lapsenlapsiaankin joutua hoitamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hän otti vastaan ministerin pestin kerta hän haluaa lapsia/lapsen?
Miksi ei? Naisen ei tarvitse olla lapseton luodakseen uran.
Mutta hän jää vanhempainvapaalle eikä näin ole töissä. Tämän takia nainen on aina riski työnantajalle. Olisi ollut hänen fiksumpaa tehdä lapset silloin kun hän ei ole ministeri.
Hän on yrittänyt lasta 10 vuotta. Mikä kohta tässä on vaikea ymmärtää? Ei niitä lapsia nii vai aina ajoiteta. Kenenkään ei tarvitse jättää vaativia tehtäviä ja uraa perhehaaveiden vuoksi.
Kaveriperheessä nainen oli 3 kk pois eli äitiyslomat. Sen jälkeen mies jatkoi vauvan hoitamista. Olivat molemmat tyytyväisiä valintaan. Melko vanhanaikaista ajatella, että vanhempainvapaat yms. koskee vain naisia.
Demareiden ainut vakavasti otettava ministeri siirtyy syrjään.
Olisin toivonut, että Marin jäisi piiiiiiitkälle sairaslomalle.
Miten kukaan ei edes vitsinä heittänyt, että onkohan Kiuru raskaana! Lopulta hänen piti antaa aiheesta haastattelu Me Naisille.
Vierailija kirjoitti:
Demareiden ainut vakavasti otettava ministeri siirtyy syrjään.
Olisin toivonut, että Marin jäisi piiiiiiitkälle sairaslomalle.
Jospa Krista saa pätevän sijaisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se väärin lasta kohtaan. Kun lapsi on 20-vuotias on äiti 68-69. Teini -iässä äiti on vanhuudenvaivoista kärsivä kuusikymppinen.
Toisilla n. 20v nuoremmat vanhemmat. Saa hävetä iäkästä ätiään.
Ja kyllähän parikymppinen tarvitsee vielä äidin tukea monissa asioissa. Siinä sitten äiti jo seitsenkymppinen, uupunut, väsähtänyt, kenties jo muistisairaskin vanhus.Jos lapsen suurin murhe on muiden äitejä iäkkäämpi äiti, niin harvinaisen onnekas tenava on.
Sitä paitsi kaikki normaalit lapset häpeävät vanhempiaan viimeistään teininä.
Mitä parikymppiseen tulee, niin monelta on isä tai äiti tai molemmat jo kuollut tai sairauden uuvuttama, vaikka olisivatkin olleet kolmekymppisiä lapsensa syntyessä. Ihan pärjäävät silti, kunhan siinä on lähipiirissä läheisiä muita aikuisia tukena.Kuusikymppisen "vanhuudenvaivat" on kyllä jo aikaa kaukaa haettu, sen ikäiset ovat vielä työiässä eikä suinkaan vanhuusiässä, ja yleensä ihan vireitä, harrastavia ihmisiä.
Pakko pilata illuusiosi, mutta kyllä jo viisikymppisenä alkaa olla kaikenlaista vaivaa, saati kuusikymppsenä ja jaksaminen on aivan toista luokkaa kuin nuorempana. Eikö se ole lapselle kivaa. Tiedän tämän itse iäkkäiden vanhempien lapsena. Katsoin aika kateellisena heidän nuorempia vanhempiaan, jotka jaksoivat viettää aikaa lastensa kanssa ihan eri tavalla kuin omani. Lisäksi häpesin vanhan näköisiä vanhempiani kun vertasin heitä muiden vanhempiin. Näin se lapsi voi kokea. vanhempani olivat paljon nuorempia kuin Krista kun synnyin .
Niitä vaivoja ja raihnaisuutta voi olla nuorillakin. Ja tuo vanhempien häpeäminen kuuluu kyllä teini-ikään ja kasvamiseen. Itse häpesin nuorena juoppoa isääni, joka ilmestyi sönköttämään yllättävissä tilanteissa. Olisin milloin vain vaihtanut tuon päihdeongelmaisen vanhempani täyspäiseen ikääntyneeseen.
Meinaatko aikuisten oikeasti että viisikymppisellä ei olisi enemmän kaikenlaisia vaivoja ja kremppoja kuin nuorella ihmisellä? On varmasti ihanaa elää jossain ikuisen nuoruuden illuusiossa, olen melkein kade tuollaisesta kyvystä.
Taidettiin kuule tarkoittaa, että ei ne viisikymppisen krempat vielä sellaisia ole, että niillä olisi tämän asian kannalta mitään merkitystä. Se on vain lapsen kasvatusta, ei mikään rytmisen kilpavoimistelun olympiafinaali.
Näkee hyvin, että kaikilla ei ole kovin realistinen käsitys taaperoiden kasvatuksesta. Siinä ei edes rytmisen kilpavoimistelun olympiafinaali ole mitään, kun verrataan kolmen vuoden univajetta, jatkuvaa lapsen perässä juoksemista, vahtimista, hyssyttelyä, tissuttelua jne. Ehkä Kiurulla on erityisen letargiset geenit, jolloin voi päästä helpommalla. Jotkus lapset istuvat vaan paikallaan ja tuijottavat eteensä, mutta aika vähän heitä on.
Ehkäpä Kiurulla on lapsen hoitoon osallistuva mies, toisin kuin yyhoosiiderilähärimammoilla.
Aika monella ihan normaali-ikäisellä äidillä on lapsen hoitoon osallistuva mies, sellaisen saadakseen ei tarvitse olla ministeri eikä mummoäiti.
Miksi sitten oletus oli, että vain äiti hoitaa, valvoo ja juoksee lapsen perässä?
Ja kyllä erittäin moni nuori äiti on yh, sano mitä sanot. Iäkkäämmät eivät eroa läheskään yhtä usein.Oma mieheni osallistui lastemme hoitoon hyvin aktiivisesti, mutta silti olin aivan poikki. Kolme ensimmäistä vuotta meni kummankin lapsen kanssa oudossa sumussa, josta ei juuri jäänyt muistikuvia. Poikia molemmat lapset, ja koko ajan jotain toimintaa keksimässä. Siinä on ihan sama vaikka välillä saisi illan 'vapaata'. Meillä kuitenkin toisen oli pakko käydä töissä.
Tekisitkö viisikymppisenä uudestaan saman?
No en ikimaailmassa! Mutta toivon tietenkin Kiurulle jaksamista ja varmasti lapsi tuo paljon iloa elämään, vaikka myös valtavasti rasitusta. Itse olen nyt 48-vuotias ja normaalipainossa, mutta jo yhden yön valvominen tekee sen, että olen koko seuraavan päivän aikan töttöröö enkä esim uskaltaisi välttämättä auton rattiin. Jos tässä iässä pitäisi vetää samanlaisella univajeella kuin alle kolmekymppisenä allergiavauvan kanssa, lasu veisi lapsen ja itse olisin lataamossa varmaan loppuikäni. Mutta tämähän johtuu vain siitä, että omat lapseni ovat olleet todella vilkkaita. Ei se sano mitään siitä, millainen Kiurun vauva on. Hän saattaa nukkua yönsä jo kolmeviikkoisena ja harkitsee jokaisen askeleensa ja tekonsa huolella jo elämänsä alkumetreillä.
Vierailija kirjoitti:
Mummoni oli 48, kun sai yllätysvauvan. Edellisestä raskaudesta aikaa 7 vuotta. Tämä tapahtui 60-luvulla, ja takuulla oli luomuvauva.
Eräs mummon tyttäristä sai 42-vuotiaana kaksoset.
Minäkin tunnen henkilökohtaisesti yhden mamman, joka sai kuopuksensa 47-vuotiaana. Hän on tosin hyvin hoikka ja hyväkuntoinen.
Onkohan näillä lapsettomilla paljonkin kösittelemättömiä asioita, kun vieraan ihmisen raskaus herättää noin voimakkaita tunteita? Itse ei ole uskallettu äidiksi, kun luullaan, että se edellyttäisi täydellistä kuntoa, kauneutta, ehdottomasti rypyttömyyttä kunnes lapsi on ainakin 40v, säkenöivää energisyyttä ja mitä vielä muuta, juu sitä alle 30v nuoruutta JA kuitenkin loistavaa työkokemusta tietenkin, mutta ehdottomasti ilman että on jäämässä pois mistään työstä, koska sehän on sitten ihan väärin työnantajaa kohtaan? Paitsi ettei työtönkään saa saada lapsia, koska niistä tulee silloin automaattisesti myös työttömiä.
Ja sitten hatuttaa, kun joku menee ja jää pokkana äippälomalle paljon omaa duunia tärkeämmästä hommasta, eikä ole edes missin mitoissa eikä varmaan maratonjuoksijan kunnossakaan? Että kuinka voi olla!
Kyllä minä tavallaan ymmärrän, että tulee huijattu olo, jos on itse ottanut vakavissaan kaikki ne vaatimukset, mitä tössäkin keskustelussa äideille asetetaan.