Kirsta Kiuru saa vauvan, talven ihana ihme!
Tulen ihan kamalan onnelliseksi hänen puolestaan. Onnea Krista!
Kommentit (1112)
Vierailija kirjoitti:
Joillakin elämän huippukohta on tulla 16 vuotiaana raskaaksi ja elää loppuelämä tukien varassa.
Ei sen parempaa kuin tehdä lapsia viisikymppisenä.
Ps. Tiedän erään nuoren äidin, joka ei ole koskaan elänyt tukien varassa. Kouluttautui myöhemmin ihan hyvään ammattiin. Huolimatta siitä, että jotkut mummoäidit katsoivat nenänvartta pitkin. Toki nuoruuden hehkeys ja kauneus rapautuvia mummoäitejä kiukuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se väärin lasta kohtaan. Kun lapsi on 20-vuotias on äiti 68-69. Teini -iässä äiti on vanhuudenvaivoista kärsivä kuusikymppinen.
Toisilla n. 20v nuoremmat vanhemmat. Saa hävetä iäkästä ätiään.
Ja kyllähän parikymppinen tarvitsee vielä äidin tukea monissa asioissa. Siinä sitten äiti jo seitsenkymppinen, uupunut, väsähtänyt, kenties jo muistisairaskin vanhus.Jos lapsen suurin murhe on muiden äitejä iäkkäämpi äiti, niin harvinaisen onnekas tenava on.
Sitä paitsi kaikki normaalit lapset häpeävät vanhempiaan viimeistään teininä.
Mitä parikymppiseen tulee, niin monelta on isä tai äiti tai molemmat jo kuollut tai sairauden uuvuttama, vaikka olisivatkin olleet kolmekymppisiä lapsensa syntyessä. Ihan pärjäävät silti, kunhan siinä on lähipiirissä läheisiä muita aikuisia tukena.Kuusikymppisen "vanhuudenvaivat" on kyllä jo aikaa kaukaa haettu, sen ikäiset ovat vielä työiässä eikä suinkaan vanhuusiässä, ja yleensä ihan vireitä, harrastavia ihmisiä.
Pakko pilata illuusiosi, mutta kyllä jo viisikymppisenä alkaa olla kaikenlaista vaivaa, saati kuusikymppsenä ja jaksaminen on aivan toista luokkaa kuin nuorempana. Eikö se ole lapselle kivaa. Tiedän tämän itse iäkkäiden vanhempien lapsena. Katsoin aika kateellisena heidän nuorempia vanhempiaan, jotka jaksoivat viettää aikaa lastensa kanssa ihan eri tavalla kuin omani. Lisäksi häpesin vanhan näköisiä vanhempiani kun vertasin heitä muiden vanhempiin. Näin se lapsi voi kokea. vanhempani olivat paljon nuorempia kuin Krista kun synnyin .
Niitä vaivoja ja raihnaisuutta voi olla nuorillakin. Ja tuo vanhempien häpeäminen kuuluu kyllä teini-ikään ja kasvamiseen. Itse häpesin nuorena juoppoa isääni, joka ilmestyi sönköttämään yllättävissä tilanteissa. Olisin milloin vain vaihtanut tuon päihdeongelmaisen vanhempani täyspäiseen ikääntyneeseen.
Meinaatko aikuisten oikeasti että viisikymppisellä ei olisi enemmän kaikenlaisia vaivoja ja kremppoja kuin nuorella ihmisellä? On varmasti ihanaa elää jossain ikuisen nuoruuden illuusiossa, olen melkein kade tuollaisesta kyvystä.
Taidettiin kuule tarkoittaa, että ei ne viisikymppisen krempat vielä sellaisia ole, että niillä olisi tämän asian kannalta mitään merkitystä. Se on vain lapsen kasvatusta, ei mikään rytmisen kilpavoimistelun olympiafinaali.
Näkee hyvin, että kaikilla ei ole kovin realistinen käsitys taaperoiden kasvatuksesta. Siinä ei edes rytmisen kilpavoimistelun olympiafinaali ole mitään, kun verrataan kolmen vuoden univajetta, jatkuvaa lapsen perässä juoksemista, vahtimista, hyssyttelyä, tissuttelua jne. Ehkä Kiurulla on erityisen letargiset geenit, jolloin voi päästä helpommalla. Jotkus lapset istuvat vaan paikallaan ja tuijottavat eteensä, mutta aika vähän heitä on.
Ehkäpä Kiurulla on lapsen hoitoon osallistuva mies, toisin kuin yyhoosiiderilähärimammoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen voi tulla raskaaksi vaikka 70-vuotiaana lahjoitetuilla munasoluilla.
Ja niitähän tuolla maailmalla löytyy. Ryppyisiä mummoja, joilla lapsia. Meilläkin Suomessa 54- vuotias raskaana ollut julkisuudessa. Voi näiden lapsiparkoja.
No mikäs sillä Lindtmanin ja Stormbomin lapsella on hätänä, kun ihan lapsiparka on?
Äiti lähes seitsemänkymppinen, kun lapsi teini-iässä. Lapsenlapsia tuskin kannattaa odottaa näkevänsä.
No Antin vaimo on niin timmissä kunnossa, että elää varmasti vielä 90 -vuotiaana. Ja ko henkilöllä on lapsi aiemmasta liitosta.
Ei kenestäkään voi sanoa elääkö hän vanhaksi. Oma äitini oli erittäin hyväkuntoinen 70- vuotiaaksi ja hups, aggressiivinen syöpä vei hetkessä. Onneksi en ollut 16 -vuotias vaan äitini oli saanut minut normaalin ikäsenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen voi tulla raskaaksi vaikka 70-vuotiaana lahjoitetuilla munasoluilla.
Ja niitähän tuolla maailmalla löytyy. Ryppyisiä mummoja, joilla lapsia. Meilläkin Suomessa 54- vuotias raskaana ollut julkisuudessa. Voi näiden lapsiparkoja.
No mikäs sillä Lindtmanin ja Stormbomin lapsella on hätänä, kun ihan lapsiparka on?
Ikäloppu äiti. Lapsi tulee täysi-ikäiseksi niin äityli on luultavasti kuollut jo vanhuuteen.
No eipä sitä tiedä. Ja sinä voit kuolla huomenna kun liukastut ja lyöt pääsi.
Kyllä, kaikkea voi elämässä tapahtua, voi myös menettää oman lapsensa huomenna, mutta tietoinen valinta tehdä lapsi vanhemmalla iällä on itsekkyyttä, missä lapsen tarpeella myöhemmin omaan vanhempaansa ei ole merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se väärin lasta kohtaan. Kun lapsi on 20-vuotias on äiti 68-69. Teini -iässä äiti on vanhuudenvaivoista kärsivä kuusikymppinen.
Toisilla n. 20v nuoremmat vanhemmat. Saa hävetä iäkästä ätiään.
Ja kyllähän parikymppinen tarvitsee vielä äidin tukea monissa asioissa. Siinä sitten äiti jo seitsenkymppinen, uupunut, väsähtänyt, kenties jo muistisairaskin vanhus.Jos lapsen suurin murhe on muiden äitejä iäkkäämpi äiti, niin harvinaisen onnekas tenava on.
Sitä paitsi kaikki normaalit lapset häpeävät vanhempiaan viimeistään teininä.
Mitä parikymppiseen tulee, niin monelta on isä tai äiti tai molemmat jo kuollut tai sairauden uuvuttama, vaikka olisivatkin olleet kolmekymppisiä lapsensa syntyessä. Ihan pärjäävät silti, kunhan siinä on lähipiirissä läheisiä muita aikuisia tukena.Kuusikymppisen "vanhuudenvaivat" on kyllä jo aikaa kaukaa haettu, sen ikäiset ovat vielä työiässä eikä suinkaan vanhuusiässä, ja yleensä ihan vireitä, harrastavia ihmisiä.
Pakko pilata illuusiosi, mutta kyllä jo viisikymppisenä alkaa olla kaikenlaista vaivaa, saati kuusikymppsenä ja jaksaminen on aivan toista luokkaa kuin nuorempana. Eikö se ole lapselle kivaa. Tiedän tämän itse iäkkäiden vanhempien lapsena. Katsoin aika kateellisena heidän nuorempia vanhempiaan, jotka jaksoivat viettää aikaa lastensa kanssa ihan eri tavalla kuin omani. Lisäksi häpesin vanhan näköisiä vanhempiani kun vertasin heitä muiden vanhempiin. Näin se lapsi voi kokea. vanhempani olivat paljon nuorempia kuin Krista kun synnyin .
Niitä vaivoja ja raihnaisuutta voi olla nuorillakin. Ja tuo vanhempien häpeäminen kuuluu kyllä teini-ikään ja kasvamiseen. Itse häpesin nuorena juoppoa isääni, joka ilmestyi sönköttämään yllättävissä tilanteissa. Olisin milloin vain vaihtanut tuon päihdeongelmaisen vanhempani täyspäiseen ikääntyneeseen.
Meinaatko aikuisten oikeasti että viisikymppisellä ei olisi enemmän kaikenlaisia vaivoja ja kremppoja kuin nuorella ihmisellä? On varmasti ihanaa elää jossain ikuisen nuoruuden illuusiossa, olen melkein kade tuollaisesta kyvystä.
Puhun vain siis itsestäni ja totean, että minulla (55v) ei ole vielä mitään sairauksia eikä kremppoja. Uskon tietysti, että niitä tulee jossain vaiheessa, mutta turha sellaista on levitellä, että 50 vuotiaat olisivat jo erityisen sairaita. Päinvastoin me yli 50 vuotiaat olemme työpaikalla luotettavia, koska harvalla on enää pieniä lapsia, että pitäisi jäädä lapsia sairauden takia äkillisesti hoitamaan. Mutta riippuu tietysti yksilöstä, ylipaino ja vähäinen liikkuminen ovat tietty riskitekijöitä lähes missä iässä tahansa.
Ehkä itse et ole pahasti ylipainoinen. Tuossa iässä alkaa lihavilla olla jo nivelet aika sökönä, diabetes ja verenpaine koholla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika vanhana alkoi sitten vauvaa tekemään. Näyttää olen trendinä tehdä keinohedelmöityksellä lapsia viisikymppisenä. Ei ole ihan helppo nakki raskaus enää tuossa iässä , saati valvomiset ja sairaan lapsen hoitamiset yms. Kolmekymppisenäkin kysyy välillä hyvää kuntoa.
Hän on 47 vuotias ja hän on 10 vuotta yrittänyt. Ei siis ole 5-kymppinen.
Ei ole kyllä 4-kymppinenkään, turha sitä ikää on kaunistella, fakta mikä fakta.
Lähempänä viittäkymppiä joten lasketaan jo viisikymppiseksi. Sorry. Oletko saman ikäinen ja vaivaako ikäkriisi?
Ei, kun olen 71-vuotias. Ei vaivaa ikäkriisi, vaan se miten ilkeämielisesti ihmiset kirjoittelevat. Olen häpeissäni, jos kirjoittajat ovat aikuisia ihmisiä. Miten teistä on tullut noin pahoja ja ilkeitä?
Hieno juttu tuo ministerin raskaus, toivotan hänelle sydämestäni kaikkea hyvää, vaikka en demareita äänestäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen voi tulla raskaaksi vaikka 70-vuotiaana lahjoitetuilla munasoluilla.
Ja niitähän tuolla maailmalla löytyy. Ryppyisiä mummoja, joilla lapsia. Meilläkin Suomessa 54- vuotias raskaana ollut julkisuudessa. Voi näiden lapsiparkoja.
No mikäs sillä Lindtmanin ja Stormbomin lapsella on hätänä, kun ihan lapsiparka on?
Ikäloppu äiti. Lapsi tulee täysi-ikäiseksi niin äityli on luultavasti kuollut jo vanhuuteen.
Mauno Koiviston äiti kuoli ku se oli 9 ja siitä tuli tohtori ja presidentti.
Kuoliko Koiviston äiti vanhuuteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin elämän huippukohta on tulla 16 vuotiaana raskaaksi ja elää loppuelämä tukien varassa.
Ei sen parempaa kuin tehdä lapsia viisikymppisenä.
Ps. Tiedän erään nuoren äidin, joka ei ole koskaan elänyt tukien varassa. Kouluttautui myöhemmin ihan hyvään ammattiin. Huolimatta siitä, että jotkut mummoäidit katsoivat nenänvartta pitkin. Toki nuoruuden hehkeys ja kauneus rapautuvia mummoäitejä kiukuttaa.
Ah, kateuskortti 😄
Ei kaikki nuoretkaan ole kauniita ja hehkeitä (itse asiassa nykyään aika harva), ja kaikki vuorollaan menettävät ainakin sen nuoruutensa.
Ja arvaa mitä? Se ei ole niin kamalaa eikä tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen voi tulla raskaaksi vaikka 70-vuotiaana lahjoitetuilla munasoluilla.
Ja niitähän tuolla maailmalla löytyy. Ryppyisiä mummoja, joilla lapsia. Meilläkin Suomessa 54- vuotias raskaana ollut julkisuudessa. Voi näiden lapsiparkoja.
No mikäs sillä Lindtmanin ja Stormbomin lapsella on hätänä, kun ihan lapsiparka on?
Ikäloppu äiti. Lapsi tulee täysi-ikäiseksi niin äityli on luultavasti kuollut jo vanhuuteen.
Mauno Koiviston äiti kuoli ku se oli 9 ja siitä tuli tohtori ja presidentti.
Kuoliko Koiviston äiti vanhuuteen?
Kukas tässä on vanhuuteen kuollut???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen voi tulla raskaaksi vaikka 70-vuotiaana lahjoitetuilla munasoluilla.
Ja niitähän tuolla maailmalla löytyy. Ryppyisiä mummoja, joilla lapsia. Meilläkin Suomessa 54- vuotias raskaana ollut julkisuudessa. Voi näiden lapsiparkoja.
No mikäs sillä Lindtmanin ja Stormbomin lapsella on hätänä, kun ihan lapsiparka on?
Äiti lähes seitsemänkymppinen, kun lapsi teini-iässä. Lapsenlapsia tuskin kannattaa odottaa näkevänsä.
Miksi pitää nähdä vain negatiivisena kun kukaan ei voi ennustaa miten kenenkin elämä etenee?
Paljon elämää( ja kuolemaa) nähneenä sanon, että mitä vaan voi tapahtua oli nuori tai iäkkäämpi.
Elämänsä kulkua ei voi täysin valita. Kotikyläni vanhin asukas kuoli kolme viikkoa vaille 100- vuotiaana ja asui kotonaan omatoimisena vielä puoli vuotta aiemmin. Viimeiset kuukaudet jouti olemaan palvelutalossa. Sama nainen sai nuorimman lapsensa 47 -vuotiaana.
Toisaalta tunsin muutaman nuoremman äidin, jotka menehtyivät nuorella iällä ja lapset jäivät ilman äitiä. Miksi maalata synkempiä tulevaisuusnäkymiä, kun kukaan ei voi ennustaa miten elämässä käy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se väärin lasta kohtaan. Kun lapsi on 20-vuotias on äiti 68-69. Teini -iässä äiti on vanhuudenvaivoista kärsivä kuusikymppinen.
Toisilla n. 20v nuoremmat vanhemmat. Saa hävetä iäkästä ätiään.
Ja kyllähän parikymppinen tarvitsee vielä äidin tukea monissa asioissa. Siinä sitten äiti jo seitsenkymppinen, uupunut, väsähtänyt, kenties jo muistisairaskin vanhus.Jos lapsen suurin murhe on muiden äitejä iäkkäämpi äiti, niin harvinaisen onnekas tenava on.
Sitä paitsi kaikki normaalit lapset häpeävät vanhempiaan viimeistään teininä.
Mitä parikymppiseen tulee, niin monelta on isä tai äiti tai molemmat jo kuollut tai sairauden uuvuttama, vaikka olisivatkin olleet kolmekymppisiä lapsensa syntyessä. Ihan pärjäävät silti, kunhan siinä on lähipiirissä läheisiä muita aikuisia tukena.Kuusikymppisen "vanhuudenvaivat" on kyllä jo aikaa kaukaa haettu, sen ikäiset ovat vielä työiässä eikä suinkaan vanhuusiässä, ja yleensä ihan vireitä, harrastavia ihmisiä.
Pakko pilata illuusiosi, mutta kyllä jo viisikymppisenä alkaa olla kaikenlaista vaivaa, saati kuusikymppsenä ja jaksaminen on aivan toista luokkaa kuin nuorempana. Eikö se ole lapselle kivaa. Tiedän tämän itse iäkkäiden vanhempien lapsena. Katsoin aika kateellisena heidän nuorempia vanhempiaan, jotka jaksoivat viettää aikaa lastensa kanssa ihan eri tavalla kuin omani. Lisäksi häpesin vanhan näköisiä vanhempiani kun vertasin heitä muiden vanhempiin. Näin se lapsi voi kokea. vanhempani olivat paljon nuorempia kuin Krista kun synnyin .
Niitä vaivoja ja raihnaisuutta voi olla nuorillakin. Ja tuo vanhempien häpeäminen kuuluu kyllä teini-ikään ja kasvamiseen. Itse häpesin nuorena juoppoa isääni, joka ilmestyi sönköttämään yllättävissä tilanteissa. Olisin milloin vain vaihtanut tuon päihdeongelmaisen vanhempani täyspäiseen ikääntyneeseen.
Meinaatko aikuisten oikeasti että viisikymppisellä ei olisi enemmän kaikenlaisia vaivoja ja kremppoja kuin nuorella ihmisellä? On varmasti ihanaa elää jossain ikuisen nuoruuden illuusiossa, olen melkein kade tuollaisesta kyvystä.
Puhun vain siis itsestäni ja totean, että minulla (55v) ei ole vielä mitään sairauksia eikä kremppoja. Uskon tietysti, että niitä tulee jossain vaiheessa, mutta turha sellaista on levitellä, että 50 vuotiaat olisivat jo erityisen sairaita. Päinvastoin me yli 50 vuotiaat olemme työpaikalla luotettavia, koska harvalla on enää pieniä lapsia, että pitäisi jäädä lapsia sairauden takia äkillisesti hoitamaan. Mutta riippuu tietysti yksilöstä, ylipaino ja vähäinen liikkuminen ovat tietty riskitekijöitä lähes missä iässä tahansa.
Ehkä itse et ole pahasti ylipainoinen. Tuossa iässä alkaa lihavilla olla jo nivelet aika sökönä, diabetes ja verenpaine koholla.
Voi kuule, jo paljon, paljon nuoremmilla. Eikä edes vain lihavilla.
Olin kerran kampaajalla, kun oli raskaana ja olin itse 38-vuotias. Minun kampaaja oli 21-vuotias ja hänellä oli 2 lasta. Ensimmäisen oli saanut 18-vuotiaana ja toisen 20-vuotiaana. Sanoi, että se oli nyt tässä. Hän oli valinnut niin, että oli tehnyt lapset nuorena. Mitäpä tuostakin, kun ihan vaikutti järkevältä ihmiseltä. Sanoi kyllä minullekin, että ehdin vielä tekemään lisääkin. En sitten kyllä enää tehnyt. Tällä kampaajalla oli tavoitteena nyt itse opiskella lisää ja kasvattaa lapsensa aikuisiksi. Ei ole mitään oikeaa tapaa tehdä lapsia, mutta tosiasia on, että kun alkaa 40 vilahtamaan mittarissa, on hiipumassa jo tuosta lastenteosta biologian vuoksi pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se väärin lasta kohtaan. Kun lapsi on 20-vuotias on äiti 68-69. Teini -iässä äiti on vanhuudenvaivoista kärsivä kuusikymppinen.
Toisilla n. 20v nuoremmat vanhemmat. Saa hävetä iäkästä ätiään.
Ja kyllähän parikymppinen tarvitsee vielä äidin tukea monissa asioissa. Siinä sitten äiti jo seitsenkymppinen, uupunut, väsähtänyt, kenties jo muistisairaskin vanhus.Jos lapsen suurin murhe on muiden äitejä iäkkäämpi äiti, niin harvinaisen onnekas tenava on.
Sitä paitsi kaikki normaalit lapset häpeävät vanhempiaan viimeistään teininä.
Mitä parikymppiseen tulee, niin monelta on isä tai äiti tai molemmat jo kuollut tai sairauden uuvuttama, vaikka olisivatkin olleet kolmekymppisiä lapsensa syntyessä. Ihan pärjäävät silti, kunhan siinä on lähipiirissä läheisiä muita aikuisia tukena.Kuusikymppisen "vanhuudenvaivat" on kyllä jo aikaa kaukaa haettu, sen ikäiset ovat vielä työiässä eikä suinkaan vanhuusiässä, ja yleensä ihan vireitä, harrastavia ihmisiä.
Pakko pilata illuusiosi, mutta kyllä jo viisikymppisenä alkaa olla kaikenlaista vaivaa, saati kuusikymppsenä ja jaksaminen on aivan toista luokkaa kuin nuorempana. Eikö se ole lapselle kivaa. Tiedän tämän itse iäkkäiden vanhempien lapsena. Katsoin aika kateellisena heidän nuorempia vanhempiaan, jotka jaksoivat viettää aikaa lastensa kanssa ihan eri tavalla kuin omani. Lisäksi häpesin vanhan näköisiä vanhempiani kun vertasin heitä muiden vanhempiin. Näin se lapsi voi kokea. vanhempani olivat paljon nuorempia kuin Krista kun synnyin .
Niitä vaivoja ja raihnaisuutta voi olla nuorillakin. Ja tuo vanhempien häpeäminen kuuluu kyllä teini-ikään ja kasvamiseen. Itse häpesin nuorena juoppoa isääni, joka ilmestyi sönköttämään yllättävissä tilanteissa. Olisin milloin vain vaihtanut tuon päihdeongelmaisen vanhempani täyspäiseen ikääntyneeseen.
Meinaatko aikuisten oikeasti että viisikymppisellä ei olisi enemmän kaikenlaisia vaivoja ja kremppoja kuin nuorella ihmisellä? On varmasti ihanaa elää jossain ikuisen nuoruuden illuusiossa, olen melkein kade tuollaisesta kyvystä.
Puhun vain siis itsestäni ja totean, että minulla (55v) ei ole vielä mitään sairauksia eikä kremppoja. Uskon tietysti, että niitä tulee jossain vaiheessa, mutta turha sellaista on levitellä, että 50 vuotiaat olisivat jo erityisen sairaita. Päinvastoin me yli 50 vuotiaat olemme työpaikalla luotettavia, koska harvalla on enää pieniä lapsia, että pitäisi jäädä lapsia sairauden takia äkillisesti hoitamaan. Mutta riippuu tietysti yksilöstä, ylipaino ja vähäinen liikkuminen ovat tietty riskitekijöitä lähes missä iässä tahansa.
Ehkä itse et ole pahasti ylipainoinen. Tuossa iässä alkaa lihavilla olla jo nivelet aika sökönä, diabetes ja verenpaine koholla.
Mihinhän tilastoon tuon tietosi pohjaat? Minulla on useita 50-vuotiaita ystäviä ja kenelläkään ei ole vielä nivelet sökönä, eikä myöskään noita mainitsemiasi sairauksia. Enkä ole ylipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen voi tulla raskaaksi vaikka 70-vuotiaana lahjoitetuilla munasoluilla.
Ja niitähän tuolla maailmalla löytyy. Ryppyisiä mummoja, joilla lapsia. Meilläkin Suomessa 54- vuotias raskaana ollut julkisuudessa. Voi näiden lapsiparkoja.
No mikäs sillä Lindtmanin ja Stormbomin lapsella on hätänä, kun ihan lapsiparka on?
Ikäloppu äiti. Lapsi tulee täysi-ikäiseksi niin äityli on luultavasti kuollut jo vanhuuteen.
No eipä sitä tiedä. Ja sinä voit kuolla huomenna kun liukastut ja lyöt pääsi.
Kyllä, kaikkea voi elämässä tapahtua, voi myös menettää oman lapsensa huomenna, mutta tietoinen valinta tehdä lapsi vanhemmalla iällä on itsekkyyttä, missä lapsen tarpeella myöhemmin omaan vanhempaansa ei ole merkitystä.
Kaikki jotka haluavat lapsia, hankkivat heidät itsekkäistä syistä. Ja se on juuri niinkuin pitääkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen voi tulla raskaaksi vaikka 70-vuotiaana lahjoitetuilla munasoluilla.
Ja niitähän tuolla maailmalla löytyy. Ryppyisiä mummoja, joilla lapsia. Meilläkin Suomessa 54- vuotias raskaana ollut julkisuudessa. Voi näiden lapsiparkoja.
No mikäs sillä Lindtmanin ja Stormbomin lapsella on hätänä, kun ihan lapsiparka on?
Äiti lähes seitsemänkymppinen, kun lapsi teini-iässä. Lapsenlapsia tuskin kannattaa odottaa näkevänsä.
Miksi pitää nähdä vain negatiivisena kun kukaan ei voi ennustaa miten kenenkin elämä etenee?
Paljon elämää( ja kuolemaa) nähneenä sanon, että mitä vaan voi tapahtua oli nuori tai iäkkäämpi.
Elämänsä kulkua ei voi täysin valita. Kotikyläni vanhin asukas kuoli kolme viikkoa vaille 100- vuotiaana ja asui kotonaan omatoimisena vielä puoli vuotta aiemmin. Viimeiset kuukaudet jouti olemaan palvelutalossa. Sama nainen sai nuorimman lapsensa 47 -vuotiaana.
Toisaalta tunsin muutaman nuoremman äidin, jotka menehtyivät nuorella iällä ja lapset jäivät ilman äitiä. Miksi maalata synkempiä tulevaisuusnäkymiä, kun kukaan ei voi ennustaa miten elämässä käy?
No vaikka ei ennustaisi kenellekään mitään pahaa, on todennäköisyys, että vanheneville tulee todennäköisesti jotain sairauksia (suurelle osalle). Se on elämän laki, vaikka emme haluaisi sitä myöntää. Todennäköistä on myös, että vanhemmat ihmiset kuolevat aikaisemmin kuin nuoremmat, vaikka toki joskus nuoriakin kuolee.
Suoraan sanottuna luulin, että sillä on vaan kaljamaha😩.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se väärin lasta kohtaan. Kun lapsi on 20-vuotias on äiti 68-69. Teini -iässä äiti on vanhuudenvaivoista kärsivä kuusikymppinen.
Toisilla n. 20v nuoremmat vanhemmat. Saa hävetä iäkästä ätiään.
Ja kyllähän parikymppinen tarvitsee vielä äidin tukea monissa asioissa. Siinä sitten äiti jo seitsenkymppinen, uupunut, väsähtänyt, kenties jo muistisairaskin vanhus.Jos lapsen suurin murhe on muiden äitejä iäkkäämpi äiti, niin harvinaisen onnekas tenava on.
Sitä paitsi kaikki normaalit lapset häpeävät vanhempiaan viimeistään teininä.
Mitä parikymppiseen tulee, niin monelta on isä tai äiti tai molemmat jo kuollut tai sairauden uuvuttama, vaikka olisivatkin olleet kolmekymppisiä lapsensa syntyessä. Ihan pärjäävät silti, kunhan siinä on lähipiirissä läheisiä muita aikuisia tukena.Kuusikymppisen "vanhuudenvaivat" on kyllä jo aikaa kaukaa haettu, sen ikäiset ovat vielä työiässä eikä suinkaan vanhuusiässä, ja yleensä ihan vireitä, harrastavia ihmisiä.
Pakko pilata illuusiosi, mutta kyllä jo viisikymppisenä alkaa olla kaikenlaista vaivaa, saati kuusikymppsenä ja jaksaminen on aivan toista luokkaa kuin nuorempana. Eikö se ole lapselle kivaa. Tiedän tämän itse iäkkäiden vanhempien lapsena. Katsoin aika kateellisena heidän nuorempia vanhempiaan, jotka jaksoivat viettää aikaa lastensa kanssa ihan eri tavalla kuin omani. Lisäksi häpesin vanhan näköisiä vanhempiani kun vertasin heitä muiden vanhempiin. Näin se lapsi voi kokea. vanhempani olivat paljon nuorempia kuin Krista kun synnyin .
Niitä vaivoja ja raihnaisuutta voi olla nuorillakin. Ja tuo vanhempien häpeäminen kuuluu kyllä teini-ikään ja kasvamiseen. Itse häpesin nuorena juoppoa isääni, joka ilmestyi sönköttämään yllättävissä tilanteissa. Olisin milloin vain vaihtanut tuon päihdeongelmaisen vanhempani täyspäiseen ikääntyneeseen.
Meinaatko aikuisten oikeasti että viisikymppisellä ei olisi enemmän kaikenlaisia vaivoja ja kremppoja kuin nuorella ihmisellä? On varmasti ihanaa elää jossain ikuisen nuoruuden illuusiossa, olen melkein kade tuollaisesta kyvystä.
Taidettiin kuule tarkoittaa, että ei ne viisikymppisen krempat vielä sellaisia ole, että niillä olisi tämän asian kannalta mitään merkitystä. Se on vain lapsen kasvatusta, ei mikään rytmisen kilpavoimistelun olympiafinaali.
Näkee hyvin, että kaikilla ei ole kovin realistinen käsitys taaperoiden kasvatuksesta. Siinä ei edes rytmisen kilpavoimistelun olympiafinaali ole mitään, kun verrataan kolmen vuoden univajetta, jatkuvaa lapsen perässä juoksemista, vahtimista, hyssyttelyä, tissuttelua jne. Ehkä Kiurulla on erityisen letargiset geenit, jolloin voi päästä helpommalla. Jotkus lapset istuvat vaan paikallaan ja tuijottavat eteensä, mutta aika vähän heitä on.
Ehkäpä Kiurulla on lapsen hoitoon osallistuva mies, toisin kuin yyhoosiiderilähärimammoilla.
Aika monella ihan normaali-ikäisellä äidillä on lapsen hoitoon osallistuva mies, sellaisen saadakseen ei tarvitse olla ministeri eikä mummoäiti.
Vierailija kirjoitti:
Suoraan sanottuna luulin, että sillä on vaan kaljamaha😩.
Sama. Pöhöttynyt ulkonäkö viittaa enemmän siihen suuntaan ja tuossa iässä.
No Antin vaimo on niin timmissä kunnossa, että elää varmasti vielä 90 -vuotiaana. Ja ko henkilöllä on lapsi aiemmasta liitosta.