Miksi ette voi ohittaa koiran kanssa muita koiria sujuvasti?

Minulla on susitaustainen koiravanhus.

Hän ei pidä lainkaan pienistä räksyttävistä koirista ja näkee ne luultavasti saaliina.

Pysähdyn aina tien sivuun, jos toinen koira tulee vastaan. Usein käy niin, että toinen koiran omistaja ei jatkakaan eteenpäin kävelyä, vaan tulee lähemmäs, vaikka näkee että koirani alkaa villiintyä hihnassaan.

Monet ovat tulleet aivan viereen juurikin näiden räkyttävien pikkukoirien kanssa. Siis MIKSI???

Nykyään näytän jo pidemmältä käsimerkein, että ei kannata tulla lähemmäs.

Koirani ei ole ikinä käynyt toisen koiran kimppuun, mutta en minä itse toisi liki omaa koiraani, jos näkisin että toisella on hihnassa rempoileva valtava seefferin näköinen koira.

Tässä tapauksessa mukana on vieläpä ne susiprosentit, joten miksi otat riskin?

Tähän tahtoisin saada vastauksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä onneksi tapahtuu todella harvoin (1/50), mutta joihinkin koiriin koirani iskee silmänsä niin että litistyy maahan eikä suostu liikkumaan. Tällöin koen että kaikille osapuolille on helpointa jos raahaan koiran valjaista muutaman metrin päähän tiestä.

RAAHAAT! Miksi et vain jää koirasi rauhoittamaan ja anna toisten mennä ohi? Se RAAHAAMINEN satuttaa koiraasi. Muuta toiminta tai anna koira sitä rakastaville.

No se rauhoittelu tai koiralle lässyttäminen on aivan väärä tapa toimia. Joko on hiljaa tai karjaisee oikealla hetkellä EI, valjaat pois kokonaan ja puolikuristava kaulaan. Hihna lyhyelle, ja koiralle käsky SEURAA. Toki se käsky pitää sille opettaa ensin. Eikä mitään nameja kesken kaiken vaan korkeintaan vasta kun tilanne on ohi ja sujunut hyvin.

Liian paljon on nykyään lässytystä ja namien tuputusta koirille, ja tulos näkyy tuolla lenkillä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on susitaustainen koiravanhus.

Hän ei pidä lainkaan pienistä räksyttävistä koirista ja näkee ne luultavasti saaliina.

Pysähdyn aina tien sivuun, jos toinen koira tulee vastaan. Usein käy niin, että toinen koiran omistaja ei jatkakaan eteenpäin kävelyä, vaan tulee lähemmäs, vaikka näkee että koirani alkaa villiintyä hihnassaan.

Monet ovat tulleet aivan viereen juurikin näiden räkyttävien pikkukoirien kanssa. Siis MIKSI???

Nykyään näytän jo pidemmältä käsimerkein, että ei kannata tulla lähemmäs.

Koirani ei ole ikinä käynyt toisen koiran kimppuun, mutta en minä itse toisi liki omaa koiraani, jos näkisin että toisella on hihnassa rempoileva valtava seefferin näköinen koira.

Tässä tapauksessa mukana on vieläpä ne susiprosentit, joten miksi otat riskin?

Tähän tahtoisin saada vastauksen.

Minä taas tahtoisin saada vastauksen siihen, miksi olet hommannut susitaustaisen sekasikiön?

Mua taas ärsyttää se, että jotkut koiranulkoiluttajat olettavat kaikkien muidenkin koiranulkoiluttajien aina haluavan pysähtyä tervehtimään. Jäädään töllöttämään ja odottamaan tai jopa päästetään vaan se oma muppe flexissä tulemaan luokse eli normaali ohittaminen vaikeutuu heti. Välillä on koko kävelytien leveydeltä reitti blokattu sillä saakelin flexinhihnalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on susitaustainen koiravanhus.

Hän ei pidä lainkaan pienistä räksyttävistä koirista ja näkee ne luultavasti saaliina.

Pysähdyn aina tien sivuun, jos toinen koira tulee vastaan. Usein käy niin, että toinen koiran omistaja ei jatkakaan eteenpäin kävelyä, vaan tulee lähemmäs, vaikka näkee että koirani alkaa villiintyä hihnassaan.

Monet ovat tulleet aivan viereen juurikin näiden räkyttävien pikkukoirien kanssa. Siis MIKSI???

Nykyään näytän jo pidemmältä käsimerkein, että ei kannata tulla lähemmäs.

Koirani ei ole ikinä käynyt toisen koiran kimppuun, mutta en minä itse toisi liki omaa koiraani, jos näkisin että toisella on hihnassa rempoileva valtava seefferin näköinen koira.

Tässä tapauksessa mukana on vieläpä ne susiprosentit, joten miksi otat riskin?

Tähän tahtoisin saada vastauksen.

Minä taas tahtoisin saada vastauksen siihen, miksi olet hommannut susitaustaisen sekasikiön?

Otin hänet aikoinaan itselleni, kun alkoholisoitunut sukulainen suunnitteli lopetusta. Ei sitten jaksanutkaan riehakasta koiraa, jonka oli hankkinut vain egon jatkeeksi.

Itse asun haja-asutusalueella ja koiralla on ulkotarha. Tarvitsee myös päivittäin pitkiä lenkkejä, joten pelkkä oma pihapiiri ei riitä.

Koira on yli kymmenen vuotias ja kun hänestä aika jättää, en enää ota koirasutta. Niiden myyntihän on nykyisin kielletty.

Meidän 3 v koiralla ohitukset sujui alkuun hyvin. Sitten pyörätiellä kävellessä päälle hyökkäsi irti ollut iso sekarotuinen koira (kuulemma sakmannia, huskyä jne.). Tilanne oli todella pelottava, kun aggressiivinen irti ollut koira ei totellut mitään. Meidät pelasti vieressä asunut henkilö, joka kutsui turvaan aidatulle pihalleen. Sama koira oli kuulemma hyökännyt parin muunkin koiran kimppuun ennen kuin porukka muutti pois alueelta.

Arvatkaapa vaan sujuivatko ohitukset enää tämän jälkeen? Tuli pelokkuutta, räyhäämistä jne. ja eniten juuri hyökänneen koiran näköisiä koiria kohtaan. Onneksi kaupungissa asuu pätevä koirankouluttajalla, jonka avulla päästiin ongelmasta pikkuhiljaa eroon ajan ja rahan kanssa.

Usein syynä näihin tilanteisiin on juuri toinen koira.

Vierailija kirjoitti:

Meidän 3 v koiralla ohitukset sujui alkuun hyvin. Sitten pyörätiellä kävellessä päälle hyökkäsi irti ollut iso sekarotuinen koira (kuulemma sakmannia, huskyä jne.). Tilanne oli todella pelottava, kun aggressiivinen irti ollut koira ei totellut mitään. Meidät pelasti vieressä asunut henkilö, joka kutsui turvaan aidatulle pihalleen. Sama koira oli kuulemma hyökännyt parin muunkin koiran kimppuun ennen kuin porukka muutti pois alueelta.

Arvatkaapa vaan sujuivatko ohitukset enää tämän jälkeen? Tuli pelokkuutta, räyhäämistä jne. ja eniten juuri hyökänneen koiran näköisiä koiria kohtaan. Onneksi kaupungissa asuu pätevä koirankouluttajalla, jonka avulla päästiin ongelmasta pikkuhiljaa eroon ajan ja rahan kanssa.

Usein syynä näihin tilanteisiin on juuri toinen koira.

Voi että. :(

Suomessa on muuten ihmisen tap-panut kaksi koiraa, toinen niistä oli juuri huskymix. (Toinen joku bullmastiffi)

Ei tarvitse olla edes koiraa, kun jotkut koirat sekoavat ja haukkuvat, ryntäävät päin lenkkeilijää ja ovat ikäviä kohdattavia. Pidän eläimistä, mutta sekoilevat koirat pelottavat. Näiden omistajatkin ovat usein happamia, naama mutrussa ja ikävän oloisia. 

Paljon on myös ihan rauhallisia koiria, jotka ohittavat vastaantulijan ilman suurta draamaa, mistä tulee aina hyvä mieli. 

Miksi muualla, esim. Espanjassa, koirat osaavat ohittaa toisensa ilman minkäänlaista draamaa?  Miksi Suomessa tämä tuntuu olevan useimmilla täysi mahdottomuus ilman hirveää sirkusta?

Vierailija kirjoitti:

Miksi muualla, esim. Espanjassa, koirat osaavat ohittaa toisensa ilman minkäänlaista draamaa?  Miksi Suomessa tämä tuntuu olevan useimmilla täysi mahdottomuus ilman hirveää sirkusta?

Eron huomaa selvästi :o  Espanjassa on niin harvinaista kuulla koiran haukku että sen kyllä huomaa heti. Suomessa räkytys on niin yleistä että siihen tavallaan turtuu.

Täällä kokoontuu harvinaislaatuinen eliitti.

He, joiden koirat käyttäytyvät aina täydellisesti.

He, joiden kyvyt ylittävät inhimillisen ja eläimellisen.

He ovat.... (rummun pãrinää) ...täydellisiä koirankouluttajia!

Vierailija kirjoitti:

Täällä kokoontuu harvinaislaatuinen eliitti.

He, joiden koirat käyttäytyvät aina täydellisesti.

He, joiden kyvyt ylittävät inhimillisen ja eläimellisen.

He ovat.... (rummun pãrinää) ...täydellisiä koirankouluttajia!

Eipäs kun täällä kokoontuu he jotka edes yrittävät kouluttaa koiriaan eivätkä vaan seiso monttu auki ja katso vierestä kun koira käyttäytyy huonosti. Kouluttamisessa ei ole mitään yli-inhimillistä, se vaatii sitkeyttä ja kärsivällisyyttä mitä monilta nykyään puuttuu.

Täälläpäin eräs kahta pientä koiraa ulkoiluttava nainen pysähtyy aina kun joku tulee vastaan ja antaa koiriensa liehua pitkissä hihnoissa niin, että vastaantulijalle ei jää metriäkään tilaa ohittaa oman koiransa kanssa. Käsittämättömintä on, että kun se vastaantulijakin pysähtyy odottamaan että hän tekisi tilaa, hän saa hirveän raivokohtauksen. "Miksi pysähdyt? Etkö osaa ohittaa? Miksi pitää tehdä muiden kulkeminen hankalaksi?" Jotkut ovat ilmeisesti täysin sokeita omalle käytökselleen.

Minä voin mutta nuorempi koirani opettelee edelleen. Se on adhd ja innostuu lenkin alussa aina toisista koirista eli jos siinä ekan 500 metrin aikana joku tulee vastaan, me harjoittelemme päästämään toisen rauhassa ohi.

Minustakin in ärsyttävää kun jotkut jää odottamaan tien reunaan kyyläämään eikä jatka matkaansa. Eihän se hyvää kuvaa anna koirasta ja omistajasta ja heidän suhteestaan.

Minua eivät haittaa ne, jotka pysähtyvät johonkin syrjään ja joilla on hihna selvästi lyhyellä, ja minulle on ihan sama ottaako vastaantulija koiransa syliin. Menköön vaikka ohi valssia tanssien kunhan jättää minulle tilaa ohittaa ilman että koirat ovat ihan kiinni toisissaan. Mutta MIKSI oikeasti 80% koiranulkoiluttajista päästää sen koiransa kysymättä omani luo?? Tämä käytös on viime vuosina lisääntynyt aivan älyttömästi. Nykyään koiransa ohittaessa lyhyeen hihnaan ottavat ihmiset ovat niin harvinainen näky, että ilahdun ihan suunnattomasti joka kerta tällaisen kohdatessani. Pahimpia ovat nämä flexiulkoiluttajat, jotka menevät kyllä sujuvasti ohi, mutta sitten heti ohituksen jälkeen päästävät sen kymmenen metrin flexinsä pitkäksi, niin että heidän koiransa ryntää takaapäin omani kimppuun.

Minulla on kiltti, kaikkien ystävä-tyyppinen koira, mutta välillä vastaan tulee kyräilevän näköinen nainen, jolla on hieno koira, mutta käyttäytyy samalla tavoin kuin omistajansakin. Hiipii ja mulkoilee. Oma koirani saa hepulin aina kun näkee tuon kaksikon. Käyttäytyvät kai uhkaavasti.

Itseäni häiritsee koirakot joissa omistaja päästää täysin holtittomasti koiransa nuuskimaan. Jos osaa lukea tilannetta ja kysyy sopiiko tervehtiä niin se on oikein.

Minulla on nuori mäyräkoirauros, joka pelkää useimpia vastaantulevia koiria ja yrittää aina lähteä karkuun. Joitakin (en ole vielä keksinyt kaavaa) taas lähestyy uteliaasti ja haluaisi tehdä tuttavuutta. Olin yllättynyt siitä, miten nykyään tosiaan tuntuu olevan trendi, että koirien ei anneta tervehtiä toisiaan. Näin ei ollut vielä silloin kun minulla edellisen kerran oli koira (90-luvulla). Toki, räyhääviä, hädin tuskin omistajansa hallinnassa olevia koiriakin tuntuu olevan enemmän kuin silloin... Mutta enpä tiennyt, että tuostakin täytyy potea huonoa omaatuntoa, että koira yrittää vikisten lähteä karkuun kaikkia vastaantulijoita ja hankaloittaa ohitusta! Luulen, että  se on alunperin  alkanut pelätä muita koiria juuri sen takia, että ei ole saanut niitä pienestä pitäen tavata.

Eikö koira pitäisi kouluttaa niin hyvin, ettei se välitä, a) käveleekö koira vierestä ohi, b) pällisteleekö se paikoillaan tai c) räyhääkö se hihnansa päässä. Tai d) yrittääkö tulla moikkaamaan ja haistelemaan omistajien yhteisellä sopimisella, että se käy molemmille.

Kyllähän monenlaisia tilanteita tulee elämässä eteen. Et voi muuttaa koko muuta maailmaa toimimaan yhdellä sabluunalla, mutta oman koirasi voit kouluttaa erilaisia tilanteita varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vaan jäätte pönöttämään esim. kuntoradan sivuun ja odottamaan, että vastaantuleva ohittaa?"

Niin ärsyttävää! Mitähän tapahtuisi, kun jäisi itsekin vaan odottamaan? Kumpi luovuttaisi ekana >:D

Niinpä! Tuttu tilanne täälläkin ja myös saksanpaimenkoiran kanssa. Tosin omani on jo aikuistunut eikä pönöttäjät saa vilkaisua kummempaa huomiota, mutta voin hyvin samaistua ap:n tilanteeseen. Useinhan pönöttäjät on pienehköjä seurakoiria, joiden hallinta ei voi olla ongelma.

Älä lässytä. On ihan viisasta suojella omaa pikkukoiraa noilta saksanpaimenkoirilta, jotka ovat usein huonosti käyttäytyviä, koska monet ottavat niitä "turvakseen" ja siksi jopa pitävät huonoa käytöstä niillä etuna. 

Operate vaan sen omanne kulkemaan koreasti ohi ja itsekin tervehditte noita kauniita sieluja, jotka suojelevat omia pieniä koirasiaan.  Se on ihan mahdollista.  Omassa lähipuistossani on erinomaisesti käyttäytyvä todella isokokoinen saksanpaimenkoira, ja paikalliseen tapaan koirat ovat puistossa vapaana, koska osaavat suomalaisista koirista poiketen todellakin käyttäytyä ihmis- ja koirajoukoissa.  Hupaisaa viihdettä oli kesällä katsoa kun pienen pieni koira meni sille räksyttämään ja aina vain lähemmäksi ja lähemmäksi. Iso koira pysyi täysin coolina, ei katsonut edes päin vaan jatkoi omia juttujaan kaikessa rauhassa.  Ja omistajakaan ei sanalla ei eleellä tilanteeseen puuttunut, vaan koira hoiteli itse tilanteen noin.