Istuin autossa kaupan pihalla

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 00:43"]

Siis se kohtaus tulee randomisti ja pelkäätte, että se tapahtuu ihmisten ilmoilla? Tapahtuuko esim. kotona tai töissä tms? Ja miten toivotte vieraan ihmisen menettelevän jos yhtäkkiä saattw kohtauksen? T: toinen tietämätön, mutta asiasta kiinnostunut

[/quote]

Juu tulee kotona ja vaikka yöllä nukkuessa. Ei se mulla ainakaan katso ajankohtaa. Elimistö vaan päättää että hei, tässä sulle muuten ihan hemmetinmoinen adrenaliinikylpy - ole hyvä!

Ihmisten ilmoilla kohtauksen ajatteleminen saattaa laukaista sen. Itseä ainakin alkaa huippaamaan jos vaikka nyt siellä kaupassa tulee mieleen että mitä jos nyt lähtee taju. Sen saan kyllä usein hallintaan hengitystekniikoilla, mutta jos yllärikohtaus tulee niin sitä on aika vaikea lopettaa.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:19"]

Masennus ja kaksisuuntainen on eri asioita kuin paniikkihäiriö. Kahden ensin mainitun kohdalla pitää tehdä paljon enemmän töitä ja käydä terapiassa, ph on melko helposti niitattavissa. Kyllä minullakin on kaupassa tullut noita huimauskohtauksia, kuulo lähtee, en meinannut nähdä mitään, hengitys ahisti yms. mutta tajusin että se on ihan ylimääräinen turha olotila. En tarvinnut sitä mihinkään, joten en 'kuunnellut' sitä. En antanut sen vaikuttaa mihinkään, en antanut sen rajoittaa mitään jne. joten paranin siitä melko nopeasti. Minulla on ollut monenlaisia paniikkikohtauksia mutta tuollaisen kohdalla ajattelin, että se menee ohi, enkä kiinnittänyt siihen huomioo. Joten jatka vain kaikessa rauhassa IP-lehtien otsikoiden lukemista ja sano sille kohtaukselle bye bye.

Vain sinä itse päätät sen kuinka paljon annat sen vaikuttaa.

[/quote]

Älä viitsi. Minulla on arpaonnessa käynyt kohdalle kaikki kolme, eivätkä ne ole toisiinsa liittymättömiä asioita. Paniikkihäiriö on kaikenkukkuraksi äärettömän yksilöllinen vaiva, että ihan turha tuhistaa nokkaansa siitä miten kaikki saa sen pois päältä kun sanoo bai bai. Älä viitsi aliarvioida ihmisiä, et ole mikään ph-auktoriteetti etkä selvästikään tiedä aiheesta ihan hirveän paljon.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:13"]

Luuletko olevasi niin erityinen että ihmiset olis kiinnostunu just susta ja sun katsomisesta kun meet kauppaan? Katsos kun maailma ei pyöri sun ympärillä. Ei todellakaan.

[/quote]

Luuleeko opettajasi että selviydyit koulusta sisälukutaitoisena? Et todellakaan.

Silloin kun jostain aiheesta ei tiedä hittojakaan, kannattaa avata korvat ja sulkea suu. Toivottavasti auttoi.

Mulla ei ole varsinaisesti paniikkihäiriötä, mutta paha sosiaalisten tilanteiden pelko. Joskus olen istunut marketin pihalla autossa ja lähtenytkin pois.  Etenkin pitkät kauppajonot ovat ahdistavia. Ja tosiaan luulen, että tästä ei voi päästä koskaan täysin eroon. Lääkkeitä käytän, mutta nekään eivät auta sen kummemmin.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 00:43"]Siis se kohtaus tulee randomisti ja pelkäätte, että se tapahtuu ihmisten ilmoilla? Tapahtuuko esim. kotona tai töissä tms? Ja miten toivotte vieraan ihmisen menettelevän jos yhtäkkiä saattw kohtauksen?
T: toinen tietämätön, mutta asiasta kiinnostunut
[/quote]
Mulla ainakin tekee mieli aina sanoa kassalle että älä välitä, mulla tulee paniikkikohtaus:D

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 11:25"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 00:43"]Siis se kohtaus tulee randomisti ja pelkäätte, että se tapahtuu ihmisten ilmoilla? Tapahtuuko esim. kotona tai töissä tms? Ja miten toivotte vieraan ihmisen menettelevän jos yhtäkkiä saattw kohtauksen? T: toinen tietämätön, mutta asiasta kiinnostunut [/quote] Mulla ainakin tekee mieli aina sanoa kassalle että älä välitä, mulla tulee paniikkikohtaus:D

[/quote]

Minä olen sanonutkin. :D

Tiedän että asiaan perehtymättömälle se saattaa kuulostaa suurinpiirtein siltä että pelkään häntä, mutta on niitä ymmärtäväisiäkin.

Vastaan vielä siihen miten toivoisin meneteltävän:
Itselle mieluisimmat tilanteet on kun ihminen jatkaa kontaktia eikä ole vain "aijaa" ja kääntyy pois. Etenkin oloa helpottaa jos joku kysyy mistä on kyse ja mitä kohtaus tarkoittaa. Silloin ei jää sellainen olo että toinen lähti siinä oletuksessa että tuli tavattua marketin HeVi-osastolla paikallinen kylähullu.

Kohtausta on ainakin minun kohdallani vaikeaa kenenkään muun lopettaa, mutta joskus helpottaa että kanssaihminen tietää että multa saattaa lähteä taju tai saatan joutua ottamaan tukea jostain ja hengittelemään kummallisesti sillä olo ei ole hyvä.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 23:14"]

Haluatteko te alapeukuttajat olla ja pysyä sairaina? No se on tietenkin jokaisen oma valinta :D

[/quote]

Joo halutaan. Tää on niin kivaa että ollaan tahallamme tällaisia siitä huolimatta että joku palstamamma on keksinyt absoluuttisen parannuskeinon.

:(

Hae apua! Meillä mies sairastui teininä paniikkihäiriöön, nykyään käy marketeissa kuin kuka tahansa muukin. Ainoastaan pitkät kassajonot saa edelleen kädet tärisemään. Itsensä pakottaminen noihin kammottaviin tilanteisiin on kaikista tärkeintä.

No senkun menet ja lopetat tuon turhan angstailun.

No miten sä uskallat ajaa autoa?!

Mindfulness

Ymmärrän sinua. Aloin saada todella voimakkaita fyysisiä paniikkikohtauksia viime syksynä. Sen jälkeen on hellittänyt hieman, mutta niitä tulee silti yhä aika-ajoin. Kun kohtaukset alkoivat en päässyt edes kotoani pois viikkoon, se pyörrytys, sydämen hakkaaminen, kylmät ja kuumat aallot ym. oli jotain kamalaa. Lääkäri määräsi cipralexit ja rauhoittavat ja nyt jaksan lääkittynä käydä jotenkuten kaupassa. EI kannata kokonaan ainakaan vältellä, vaan mennä sinne markettiin itse toteamaan että sieltä pääsi elävien kirjoissa ulos, vaikka tulikin kohtaus.

Ihan perseestä, tiedän.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 21:08"]Hae apua! Meillä mies sairastui teininä paniikkihäiriöön, nykyään käy marketeissa kuin kuka tahansa muukin. Ainoastaan pitkät kassajonot saa edelleen kädet tärisemään. Itsensä pakottaminen noihin kammottaviin tilanteisiin on kaikista tärkeintä.
[/quote]
Ne kassajonot on just se asia mikä mua pelottaa sielöä. Joskus en uskaltanut astua asunnostani ulos, mutta pikku hiljaa olen saanut itseni takaisin ihmisten ilmoille ja pakotettua itseni kauppaan:)

Suosittelen ap menemään kauppaan erityisen vittuuntuneena. Silloin ei kiinnosta paskan vertaa, vaikka naamassa olisi kaikki pielessä ja mitä lie muuta kamalaa. Sama kipeänä. Nämä toimivat minulla... t. Ph itsekin

Ja siis en halua lääkettä syödä, vaan saan apua terapiassa. Uskon että paniikki ei tule ihan noin vain, vaan taustalla on joku syy mikä sen aiheuttaa. Enkä halua loppuelämää syödä lääkettä että pystyn käymään kaupassa.:)

Minäki istuin ja katselin kateellisena kun muut kävelevät kauppaan ja kantavat ostoskasseja ilman apua. Ehkä minäkin vielä joskus... Ps. Enpä kävele ilman apuvälineitä edes pieneen kauppaan.

Tekisi mieli tulla takaapäin ja halata teitä oikein tiukasti, pitkään!

Anteeksi jos tämä kysymys jotakuta loukkaa, ja tätä siis ei ole tarkoitettu ns "vittuiluks", vaan ihan asiallisena kysymyksenä, että mikä teitä siellä pelottaa? Onko joku tietty juttu joka ahdistaa, vai ihan ylipäätään kaupassa ihmisjoukun keskellä oleminen?

Mutta joskus vielä pääset siitä. Usko pois.