Lue keskustelun säännöt.
Mikä helvetti vaivaa nykyajan isovanhempia?
02.04.2015 |
Miksi isovanhemmuus on hukassa? Miksi isovanhemmilla ei muka ole velvollisuutta auttaa vauva- ja pikkulapsiperheitä, miksi syyttävä sormi kohdistuu aina yhteiskunnan palveluihin? Kyllä oikeampi osoite on isovanhemmat, mummut ja vaarit, joille omien lasten ja lastenlasten asiat pitäisi olla tärkeitä. Siinä on tämän yhteiskunnan suurin ja tärkein ongelma, mutta eihän tästä saa puhua, ettei kato syyllistetä vain vahingossakaan ketään.
Kommentit (224)
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:17"]Olen valmis koska tahansa myymään kotini ja muuttamaan pojan perheen luokse asumaan. Kun ikää on yli 60v ja nivelreuma vaivaa, niin iloahan siitä vain olisi, kun minulla olisi pojan perheessä turva ja heillä minut lasten seurana. Oman huoneen toki tarvitsisin, mutta muuten olen valmis jakamaan pojan perheen kanssa ihan kaiken ruokakuluista alkaen.
Koska viestiketjun perusteella on isovanhempien ja lastenlasten suhde on tärkeä, niin minusta parhaiten se toteutuu, kun isovanhemmat asuvat lastenlasten kanssa. Tähän pitää panostaa paljon enemmän kuin nyt, joten nuorten perheiden tulisi mahdollistaa se, että isovanhemmat pääsevät asumaa lastensa perheiden kanssa.
Kun haluaa lapsia, pitää miettiä, ettei se vanhemmuus pääty omiin lapsiin vaan jatkuu lapsenlapsien hoitamisena. Helpointa se on, kun kolme sukupolvea asuu samassa. Silloin ei joudu vaatimaan hoitoapua, kun isovanhemmat ovat jatkuvasti vierellä ja läsnä.
Minusta kaikkien isovanhempien pitää ottaa huomioon nuorten perheiden tarve saada tukea. On itsekästä asua omassa kodissa, kun samaan aikaan lasten perheet tarvitsevat auttavia käsiä. Asunnon voi myydä ja muuttaa ruuhkavuosia elävien lasten perheisiin ja siten tuoda iloa nuoremmille.
Tätähän ap halusi?
[/quote]
Kyllä minä mielelläni ottaisin appivanhempani meille asumaan :). Isompi asunto pitäisi olla, tai jos muuttaisivat vaikka viereiseen kämppään (ollaan kerrostalossa). Voitais autolla puolin ja toisin ja näkisi useammin. Mieheni vanhemmat ovat aivan ihania ihmisiä!
T ei ap, vaan tuo vuonna 55 vuonna syntyneen isän unohdettu tytär, joka arvostaa kaikkia hyväsydämisiä ja välittäviä ihmisiä. Niitä on harvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:23"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:17"]
Olen valmis koska tahansa myymään kotini ja muuttamaan pojan perheen luokse asumaan. Kun ikää on yli 60v ja nivelreuma vaivaa, niin iloahan siitä vain olisi, kun minulla olisi pojan perheessä turva ja heillä minut lasten seurana. Oman huoneen toki tarvitsisin, mutta muuten olen valmis jakamaan pojan perheen kanssa ihan kaiken ruokakuluista alkaen.
Koska viestiketjun perusteella on isovanhempien ja lastenlasten suhde on tärkeä, niin minusta parhaiten se toteutuu, kun isovanhemmat asuvat lastenlasten kanssa. Tähän pitää panostaa paljon enemmän kuin nyt, joten nuorten perheiden tulisi mahdollistaa se, että isovanhemmat pääsevät asumaa lastensa perheiden kanssa.
Kun haluaa lapsia, pitää miettiä, ettei se vanhemmuus pääty omiin lapsiin vaan jatkuu lapsenlapsien hoitamisena. Helpointa se on, kun kolme sukupolvea asuu samassa. Silloin ei joudu vaatimaan hoitoapua, kun isovanhemmat ovat jatkuvasti vierellä ja läsnä.
Minusta kaikkien isovanhempien pitää ottaa huomioon nuorten perheiden tarve saada tukea. On itsekästä asua omassa kodissa, kun samaan aikaan lasten perheet tarvitsevat auttavia käsiä. Asunnon voi myydä ja muuttaa ruuhkavuosia elävien lasten perheisiin ja siten tuoda iloa nuoremmille.
Tätähän ap halusi?
[/quote]
"Kaikki tai ei mitään." Joko en ole tekemisissä ollenkaan, tai sitten muutan samaan taloon, käyn miniän vaatehuoneen läpi ja olen muutenkin perheeseen liimattuna, ja luonnollisesti loukkaannun jos sitä pidetään tungettelevana. Kun ei mikään kelpaa, niin!
[/quote]
Kyllä! Jos nykyvanhemmat haluavat osallistuvat isovanhemmat, niin he hyväksyvät sen, että isovanhemmuus ottaa paljon isomman tilan kuin mitä he ehdottavat. Ei pidä valittaa, että lastenlasten ja isovanhempien suhde ei kehity, jos ei itse ole valmis luopumaan omasta yksityisyydestään.
Katsos kun kaikkea ei voi saada! Ei edes hemmoteluna 70/80-luvun kasvattina, joka on tähän asti aina saanut kaiken tahtomansa.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:23"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:16"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 21:00"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:55"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 19:26"]Usein kuulee heidän suustaan: "Kyllä ne lapset kuuluu itse hoitaa, kun on hankkinutkin". No ei siinä mitään, hupaisaa tuossa on vain se, että juuri itse ovat niitä, jotka laittoivat omat lapsensa usein jo muutaman kuukauden ikäisenä päivähoitoon ja koko kesäksi mummolaan tai naapureille. Muutenkaan eivät lapsiin panostaneet, toisin kuin nykyajan paremmat vanhemmat. Ennen on ihan ok hoitaa lapsia kännissä, ja antaa selkasaunaa kun ärsytti. Siinä on oikein kaksinaismoralismi huipussaan. [/quote] Bingo! Mun vanhemmat ei auta missään. Ovat kuulema osansa tehneet ja nyt nauttivat. Minä olin kyllä mummolassa kaikki kesät ja joulunakin marssittiin sinne vaan paikalle valmiiseen pöytään. Mummo hoiti meidät serkukset ku aikuisväki juhli persekännissä. Viikonloput juhlittiin tai kyläiltiin (ja juoriin) Me kakarat keskenämme. Mutta juu.. Ei voi vaatia edes yhtä arki-iltaa hoitamaan lapsenlapsia, kun ovat "ansaitusti" eläkkeellä. [/quote] Omassa lapsuudenperheessäni en nähnyt vanhempiani humalassa. Tosin hoitivatkin lapset ilman isovanhempien apua, mutta kyllä meillä joskus oli naapurin teini meitä hoitamassa ja omaa rahaa ansaitsemassa.
[/quote]
Nämä menot kun ei liity aina humalaan perheellisellä. Mieheni on viikot muualla töissä, piti käydä gynellä ja hammaslääkärillä mutta eläkeläisillä kiireitä riittää. Ihana vanha hammaslääkäri totesi, että ota muksu mukaan jos kaukaloon menee, kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Näin toimittiin. Gyne ei antanut taaperon tulla kierukan asettamistoimenpiteeseen, vaan neuvolan th vahti sen ajan. Kyllä hävetti. Monen kerran on kysytty, että eikö isovanhemmat auta? Ihan helvetin noloa kuulkaa neuvolassa sanoa, että eivät, koska minä ja minun aikani. Häpeän vanhempiani, enkä aio auttaa heidän tulevissa hädissään.
[/quote]
Eikö lapselle pyydetä niitä kummeja ja haltiakummeja ja kummitustätejä juuri sen tukiverkon rakentamiseksi? Ja jos ei todellakaan ole lainkaan tukiverkostoa ja apukäsiä, niin esim. MLL toimii lähes maanlaajuisesti ja tarjoaa juuri tällaisia tilanteita varten lastenhoitopalveluita.
[/quote]
En minä kyllä suostunut kummiksi ja lastenhoitajaksi samalla. Koulut vielä kesken ja työelämässä olen itsekin. Ei todellakaan ole aikaa eikä energiaa hoitaa kaikkia kummilapsia, kyllä minusta kummin tehtäviin kuuluu ihan muu, kuin vakituinen lastenhoito. Tottakai hoidan, jos aikaa jää ja saadaan sovittua asiat järkevästi (ja olen hoitanutkin).
Täytyykö minun kertoa pojalleni ettei tee lasta koska en jaksa enää hoitaa lapsia. Jokaisen pitää tehdä lapsi määrällisesti se minkä jaksaa hoitaa. Uusinta kierrokselle en vaan jaksa lähteä, ikä ei anna myötä pienten lasten hoidolle.
Nyt olen 50v. ja mun pojat on teinejä. En edes nyt jaksa hoitaa pieniä lapsia niin miten sitten jaksaisin sitä 10v. päästä. Moni ei hoida koska ei vaan jaksa. Pieni lapsi on vanhalle ihmiselle hyvin kuormittava. Kannattaa miettiä sitäkin että te ette nuorina jaksa omia lapsianne niin miten vanha sitten jaksaisi.
Täältä Espanjasta on vähän huonoo tuurata lastehoidossa ;) Ja muutenkaan ei kiinnosta vähääkään. 22 vuotta kun on taluttanut omia kakaroita ja kun ne saa ovesta ulos, se merkitsee elämänmuutosta. Eli on enää pelkkiä aikuisia jälkeläisiä joiden vuoro on kantaa oma osuutensa, mikä se sitten onkin. En jätä perintöäkään, sillä jokainen sukupolvi elää oman elämänsä ja kirjoittaa oman tarinansa historiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:45"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:30"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:01"] [quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 19:50"] Sekä äitini että anoppini ovat +60-vuotiaita hyväkuntoisia eläkeläisiä, joita ei vaan kiinnosta. Sitten kun he eivät enää ole hyväkuntoisia, arvaa kiinnostaako minua. Taksithan kulkee ja ruoat voi tilata kotiovelle netistä, mä ajattelin notkua Vauva-palstalla. [/quote] Aivan järkyttävää luettavaa koko viestisi. Että vanhempien on ryhdyttävä vielä ilmaiseksi lastenvahtiavuksi, jotta suvaitset heistä huolehtia? Onneksi minulla ei ole lapsia. [/quote] Sekin kohta, missä äitini ja anoppini eivät auttaneet minua pääsemään hammaslääkäriin ilman lapsia, järkytti sinua? [/quote] En ole hän, jolle kommentoit. Oletko harkinnut ulkopuolisen lastenhoitajan palkkaamista? Minullakaan eivät äitini tai miehen äiti asu lähellä, joten palkattu lastenhoitaja on ollut hyvä ratkaisu.
[/quote]
En ole harkinnut hoitoavun palkkaamista syystä, että en sitä tarvitse. Mieheni antaa minulle lapsivapaata aikaa sen (vähän) mitä haluan, muuten teemme kaiken yhdessä perheenä. Tuo hammaslääkärikerta oli ihan aito poikkeus, ensimmäinen kerta kun olin avuntarpeessa ja pyysin sitä. Tarve ei ole sittemmin toistunut, tuo silloinen 4-vuotias on nyt esikoulussa. En todellakaan suostu pitämään itseäni uusavuttomana tai velttona tai huonona äitinä siksi, että erehdyin pyytämään äidiltäni ja anopiltani hoitoapua yhden kerran, olkoot palstamammat ja -anopit asiasta mitä mieltä hyvänsä.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:28"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:23"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:17"]
Olen valmis koska tahansa myymään kotini ja muuttamaan pojan perheen luokse asumaan. Kun ikää on yli 60v ja nivelreuma vaivaa, niin iloahan siitä vain olisi, kun minulla olisi pojan perheessä turva ja heillä minut lasten seurana. Oman huoneen toki tarvitsisin, mutta muuten olen valmis jakamaan pojan perheen kanssa ihan kaiken ruokakuluista alkaen.
Koska viestiketjun perusteella on isovanhempien ja lastenlasten suhde on tärkeä, niin minusta parhaiten se toteutuu, kun isovanhemmat asuvat lastenlasten kanssa. Tähän pitää panostaa paljon enemmän kuin nyt, joten nuorten perheiden tulisi mahdollistaa se, että isovanhemmat pääsevät asumaa lastensa perheiden kanssa.
Kun haluaa lapsia, pitää miettiä, ettei se vanhemmuus pääty omiin lapsiin vaan jatkuu lapsenlapsien hoitamisena. Helpointa se on, kun kolme sukupolvea asuu samassa. Silloin ei joudu vaatimaan hoitoapua, kun isovanhemmat ovat jatkuvasti vierellä ja läsnä.
Minusta kaikkien isovanhempien pitää ottaa huomioon nuorten perheiden tarve saada tukea. On itsekästä asua omassa kodissa, kun samaan aikaan lasten perheet tarvitsevat auttavia käsiä. Asunnon voi myydä ja muuttaa ruuhkavuosia elävien lasten perheisiin ja siten tuoda iloa nuoremmille.
Tätähän ap halusi?
[/quote]
"Kaikki tai ei mitään." Joko en ole tekemisissä ollenkaan, tai sitten muutan samaan taloon, käyn miniän vaatehuoneen läpi ja olen muutenkin perheeseen liimattuna, ja luonnollisesti loukkaannun jos sitä pidetään tungettelevana. Kun ei mikään kelpaa, niin!
[/quote]
Kyllä! Jos nykyvanhemmat haluavat osallistuvat isovanhemmat, niin he hyväksyvät sen, että isovanhemmuus ottaa paljon isomman tilan kuin mitä he ehdottavat. Ei pidä valittaa, että lastenlasten ja isovanhempien suhde ei kehity, jos ei itse ole valmis luopumaan omasta yksityisyydestään.
Katsos kun kaikkea ei voi saada! Ei edes hemmoteluna 70/80-luvun kasvattina, joka on tähän asti aina saanut kaiken tahtomansa.
[/quote]
Kenelläkään ei ole kyllä minkään sortin oikeutta puuttua toisten yksityiselämään sillä verukkeella, että kerta nyt apua kaipaat, niin saat luvan kärsiä. Vai haluaisitko sinä vanhana jäädä täysin joidenkin mulkkuun armoille, jotka ihan pelkästä kiusasta päättäisivät, että sun huoneen paikka vaihtuu joka toinen päivä ja huomenna syöt kaalisoppaa, vaikka olet sille allerginen. Mitäs tarttet apua, nyt kärsit...välistä sitä miettii ihan tosissaan, että millaista väkeä täällä av:lla oikein pyörii!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:33"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:45"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:30"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:01"] [quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 19:50"] Sekä äitini että anoppini ovat +60-vuotiaita hyväkuntoisia eläkeläisiä, joita ei vaan kiinnosta. Sitten kun he eivät enää ole hyväkuntoisia, arvaa kiinnostaako minua. Taksithan kulkee ja ruoat voi tilata kotiovelle netistä, mä ajattelin notkua Vauva-palstalla. [/quote] Aivan järkyttävää luettavaa koko viestisi. Että vanhempien on ryhdyttävä vielä ilmaiseksi lastenvahtiavuksi, jotta suvaitset heistä huolehtia? Onneksi minulla ei ole lapsia. [/quote] Sekin kohta, missä äitini ja anoppini eivät auttaneet minua pääsemään hammaslääkäriin ilman lapsia, järkytti sinua? [/quote] En ole hän, jolle kommentoit. Oletko harkinnut ulkopuolisen lastenhoitajan palkkaamista? Minullakaan eivät äitini tai miehen äiti asu lähellä, joten palkattu lastenhoitaja on ollut hyvä ratkaisu.
[/quote]
En ole harkinnut hoitoavun palkkaamista syystä, että en sitä tarvitse. Mieheni antaa minulle lapsivapaata aikaa sen (vähän) mitä haluan, muuten teemme kaiken yhdessä perheenä. Tuo hammaslääkärikerta oli ihan aito poikkeus, ensimmäinen kerta kun olin avuntarpeessa ja pyysin sitä. Tarve ei ole sittemmin toistunut, tuo silloinen 4-vuotias on nyt esikoulussa. En todellakaan suostu pitämään itseäni uusavuttomana tai velttona tai huonona äitinä siksi, että erehdyin pyytämään äidiltäni ja anopiltani hoitoapua yhden kerran, olkoot palstamammat ja -anopit asiasta mitä mieltä hyvänsä.
[/quote]
Pidät silti äitiäsi ja anoppiasi huonoina isovanhempina, koska kieltäytyivät lastenhoidosta tuon yhden kerran?
Suomalaiset mammat alkavat muistuttaa italialaisia peräkamaripoikia. Aikuisenakin roikutaan oman äidin helmoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:29"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:23"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:16"] [quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 21:00"] [quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:55"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 19:26"]Usein kuulee heidän suustaan: "Kyllä ne lapset kuuluu itse hoitaa, kun on hankkinutkin". No ei siinä mitään, hupaisaa tuossa on vain se, että juuri itse ovat niitä, jotka laittoivat omat lapsensa usein jo muutaman kuukauden ikäisenä päivähoitoon ja koko kesäksi mummolaan tai naapureille. Muutenkaan eivät lapsiin panostaneet, toisin kuin nykyajan paremmat vanhemmat. Ennen on ihan ok hoitaa lapsia kännissä, ja antaa selkasaunaa kun ärsytti. Siinä on oikein kaksinaismoralismi huipussaan. [/quote] Bingo! Mun vanhemmat ei auta missään. Ovat kuulema osansa tehneet ja nyt nauttivat. Minä olin kyllä mummolassa kaikki kesät ja joulunakin marssittiin sinne vaan paikalle valmiiseen pöytään. Mummo hoiti meidät serkukset ku aikuisväki juhli persekännissä. Viikonloput juhlittiin tai kyläiltiin (ja juoriin) Me kakarat keskenämme. Mutta juu.. Ei voi vaatia edes yhtä arki-iltaa hoitamaan lapsenlapsia, kun ovat "ansaitusti" eläkkeellä. [/quote] Omassa lapsuudenperheessäni en nähnyt vanhempiani humalassa. Tosin hoitivatkin lapset ilman isovanhempien apua, mutta kyllä meillä joskus oli naapurin teini meitä hoitamassa ja omaa rahaa ansaitsemassa. [/quote] Nämä menot kun ei liity aina humalaan perheellisellä. Mieheni on viikot muualla töissä, piti käydä gynellä ja hammaslääkärillä mutta eläkeläisillä kiireitä riittää. Ihana vanha hammaslääkäri totesi, että ota muksu mukaan jos kaukaloon menee, kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Näin toimittiin. Gyne ei antanut taaperon tulla kierukan asettamistoimenpiteeseen, vaan neuvolan th vahti sen ajan. Kyllä hävetti. Monen kerran on kysytty, että eikö isovanhemmat auta? Ihan helvetin noloa kuulkaa neuvolassa sanoa, että eivät, koska minä ja minun aikani. Häpeän vanhempiani, enkä aio auttaa heidän tulevissa hädissään. [/quote] Eikö lapselle pyydetä niitä kummeja ja haltiakummeja ja kummitustätejä juuri sen tukiverkon rakentamiseksi? Ja jos ei todellakaan ole lainkaan tukiverkostoa ja apukäsiä, niin esim. MLL toimii lähes maanlaajuisesti ja tarjoaa juuri tällaisia tilanteita varten lastenhoitopalveluita. [/quote] En minä kyllä suostunut kummiksi ja lastenhoitajaksi samalla. Koulut vielä kesken ja työelämässä olen itsekin. Ei todellakaan ole aikaa eikä energiaa hoitaa kaikkia kummilapsia, kyllä minusta kummin tehtäviin kuuluu ihan muu, kuin vakituinen lastenhoito. Tottakai hoidan, jos aikaa jää ja saadaan sovittua asiat järkevästi (ja olen hoitanutkin).
[/quote]
No eikös tuo kertomasi voisi ihan hyvin olla isovanhemman suusta?
"Kyllä minä olin joka kesä, muut loma-ajat ja osan viikonlopuista jossain muualla kuin kotona. Luojan kiitos, että olin, oli edes joku joka välitti ja rakasti"
Maailma on nyt vain muuttunut. Ennen tosiaan naiset/äidit olivat kotona, jolloin jopa sukulaislapset lomailivat ja viettivät viikonloppujaan. Nyt mummot ovat työssä tuonne 63-ikävuoteen asti. Eikä maalla emännätkään ole kotona, vaan kodin ulkopuolella töissä ja maatilat vähenevät entisestään.
Eikä kysymys ole välittämisestä tai rakastamisesta, vaan "sukulaisperheen" toimeentulosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isoäiti tässä. Olen pian 60-vuotias, teen sairaalassa kolmivuorotyötä. Minulla on kuusi lastenlasta 10, 9, 7, 7, 4 ja 2-vuotiaat. Äitini on 84 ja käyn hänen luonaan päivittäin.
Minulla on hyvät välit lapsiin ja miniöihin ja vävyihin ja rakastan lapsenlapsia, mutta olen sanonut, etten jaksa vapaapäivinäni hoitaa heitä, koska tarvitsen palautumista raskaasta työstäni ja koska huolehdin äitini asioista.
Lapseni ovat aina sanoneet, että juuri näin on hyvä. Käymme toistemme luona syömässä ja silloin pidän lapsille satuhetkiä ja askartelemme yhdessä. Olen ajatellut, että eläkkeellä matkustelisin aina yhden lapsenlapsen kanssa kerrallaan. Näyttäisin heille Roomat ja Berliinit ja olisin valmis myös maksamaan heidän matkansa. Mutta nyt en pysty enempään.
Mä kyllä ymmärsin Ap:n pointin. Ja itsekin olen tosi pettynyt anoppiin, jolta ei apuja oma-aloitteisesti irtoa. Tai ehkä olen vain tottunut erilaiseen isovanhemmuuteen. Kun olin pieni, mummo oli meillä auttelemassa usein ilman sen kummempaa numeroa. Omat vanhemmat kyllä ovat avuksi ja mielellään viettävät aikaa ja puuhailevat lasten kanssa kaikkea kivaa, mutta kun asuvat 700 kilometrin päässä ei viikottain esim. ole mahdollisuutta nähdä.
Anoppi taas asuu kolmen kilometrin päässä, ja ihan elämänsä voimissaan on, mutta viimeksi on lapsia nähnyt reilu kuukausi sitten. Kertaakaan ei ole kysynyt, että tarvisitteko jossain apuja? Että voisinko vaikka viedä lapsia puistoon niin saatte esim. siivottua rauhassa.
Ja siis tosiasia on, että pärjätään kyllä hyvin ilman hänen apujaankin. Mutta kun se on vaan niin kummallista ettei omien lastenlasten kanssa kiinnosta viettää aikaa ja samalla auttaa omaa poikaansa siinä sivussa pikkusen saamaan omaa aikaa. Mikä sekin kyllä menee remontoidessa kotia tai muita velvotteita hoitaessa. Eli mistään yökylään pistämisestä ei edes ole kyse, vaan ihan arkisten asioiden hoitamisesta. Hitto kun oon pettynyt. Ja kyllä taitaa jo naamastakin se näkyä! Kiitos kun sain purettua, helpotti jo huomattavasti tääkin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Velvollisuusajattelu on valitettavasti marginaalissa nykyisin Suomen maassa.
Siis mitä? Onko oikeasti olemassa ihmisiä, joiden mielestä isovanhemmille hoitoon lapsensa uskovat ovat jotenkin vastuuttomia ja itsekkäitä, koska "olettavat isovanhempien olevan ilmaisia passauspaikkoja"? Meillä on aina ollut selvä, että totta kai mummolle voi tuoda lapset jos ei ole muuta paikkaa ja pakko on. Harvapa niitä kersojaan joka päivä on huollettavaksi ronttaamassa että pääsisi kaljalle vaan silloin tällöin esim. työmatkojen takia. Siinä voi sitten ihmetellä, kun vanhemmaksi kasvettuaan lapset eivät pidä pakollisista mummolavierailuista ollenkaan ja aristelevat isovanhempia, ja hautajaisissa lähinnä näpräävät kännykkää kun eivät tunteneet vainajaa ollenkaan. Onneksi omat vanhempani nauttivat lastenlasten seurasta ja niin lastenlapsetkin pitävät isovanhemmistaan kovasti.
Muistan itse kuinka paljon minun isoäidit olivat läsnä meidän arjessa kun olin pieni.
Ja myönnän että minua harmittaa todella paljon ettei omat vanhempani auta yhtään. Olen totaaliyksinhuoltaja ja jo vanheimpainillat ym on todella vaikeita järjestää. Puhelimessa juttelen usein vanhempieni kanssa ja käyn kylässä mutta apua heiltä on ihan turha pyytää.
Toivottavasti minusta ei tule samanlainen kuin he.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:34"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:33"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:45"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:30"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:01"] [quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 19:50"] Sekä äitini että anoppini ovat +60-vuotiaita hyväkuntoisia eläkeläisiä, joita ei vaan kiinnosta. Sitten kun he eivät enää ole hyväkuntoisia, arvaa kiinnostaako minua. Taksithan kulkee ja ruoat voi tilata kotiovelle netistä, mä ajattelin notkua Vauva-palstalla. [/quote] Aivan järkyttävää luettavaa koko viestisi. Että vanhempien on ryhdyttävä vielä ilmaiseksi lastenvahtiavuksi, jotta suvaitset heistä huolehtia? Onneksi minulla ei ole lapsia. [/quote] Sekin kohta, missä äitini ja anoppini eivät auttaneet minua pääsemään hammaslääkäriin ilman lapsia, järkytti sinua? [/quote] En ole hän, jolle kommentoit. Oletko harkinnut ulkopuolisen lastenhoitajan palkkaamista? Minullakaan eivät äitini tai miehen äiti asu lähellä, joten palkattu lastenhoitaja on ollut hyvä ratkaisu.
[/quote]
En ole harkinnut hoitoavun palkkaamista syystä, että en sitä tarvitse. Mieheni antaa minulle lapsivapaata aikaa sen (vähän) mitä haluan, muuten teemme kaiken yhdessä perheenä. Tuo hammaslääkärikerta oli ihan aito poikkeus, ensimmäinen kerta kun olin avuntarpeessa ja pyysin sitä. Tarve ei ole sittemmin toistunut, tuo silloinen 4-vuotias on nyt esikoulussa. En todellakaan suostu pitämään itseäni uusavuttomana tai velttona tai huonona äitinä siksi, että erehdyin pyytämään äidiltäni ja anopiltani hoitoapua yhden kerran, olkoot palstamammat ja -anopit asiasta mitä mieltä hyvänsä.
[/quote]
Pidät silti äitiäsi ja anoppiasi huonoina isovanhempina, koska kieltäytyivät lastenhoidosta tuon yhden kerran?
[/quote]
Nuo verukkeet oli niin huonoja (olisi ollut mahdollisuus auttaa, jos olisivat olleet tolkun ihmisiä), että minäkin pidän tuon kirjoittajan äitiä ja anoppia ihan vain kusipäinä. Ei jösses mitä tyyppejä!
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:37"]
Isoäiti tässä. Olen pian 60-vuotias, teen sairaalassa kolmivuorotyötä. Minulla on kuusi lastenlasta 10, 9, 7, 7, 4 ja 2-vuotiaat. Äitini on 84 ja käyn hänen luonaan päivittäin.
Minulla on hyvät välit lapsiin ja miniöihin ja vävyihin ja rakastan lapsenlapsia, mutta olen sanonut, etten jaksa vapaapäivinäni hoitaa heitä, koska tarvitsen palautumista raskaasta työstäni ja koska huolehdin äitini asioista.
Lapseni ovat aina sanoneet, että juuri näin on hyvä. Käymme toistemme luona syömässä ja silloin pidän lapsille satuhetkiä ja askartelemme yhdessä. Olen ajatellut, että eläkkeellä matkustelisin aina yhden lapsenlapsen kanssa kerrallaan. Näyttäisin heille Roomat ja Berliinit ja olisin valmis myös maksamaan heidän matkansa. Mutta nyt en pysty enempään.
[/quote]
Tuskin näillä tarkoitettiin kaltaisiasi. Sinähän vietät lastesi ja lastenlastesi kanssa aikaa, ja he kuuluvat elämääsi. Näissä se perinpohjainen ongelma tuntuu olevan se, että lapset kokevat tulleensa henkisesti hylätyksi vanhempiensa taholta. Ei siis se, etteivät saa säännöllistä hoitoapua tai että vanhemmat eivät hoida heidän pilttejään kokonaan heidän puolestaan. :)
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:38"]
Mä kyllä ymmärsin Ap:n pointin. Ja itsekin olen tosi pettynyt anoppiin, jolta ei apuja oma-aloitteisesti irtoa. Tai ehkä olen vain tottunut erilaiseen isovanhemmuuteen. Kun olin pieni, mummo oli meillä auttelemassa usein ilman sen kummempaa numeroa. Omat vanhemmat kyllä ovat avuksi ja mielellään viettävät aikaa ja puuhailevat lasten kanssa kaikkea kivaa, mutta kun asuvat 700 kilometrin päässä ei viikottain esim. ole mahdollisuutta nähdä. Anoppi taas asuu kolmen kilometrin päässä, ja ihan elämänsä voimissaan on, mutta viimeksi on lapsia nähnyt reilu kuukausi sitten. Kertaakaan ei ole kysynyt, että tarvisitteko jossain apuja? Että voisinko vaikka viedä lapsia puistoon niin saatte esim. siivottua rauhassa. Ja siis tosiasia on, että pärjätään kyllä hyvin ilman hänen apujaankin. Mutta kun se on vaan niin kummallista ettei omien lastenlasten kanssa kiinnosta viettää aikaa ja samalla auttaa omaa poikaansa siinä sivussa pikkusen saamaan omaa aikaa. Mikä sekin kyllä menee remontoidessa kotia tai muita velvotteita hoitaessa. Eli mistään yökylään pistämisestä ei edes ole kyse, vaan ihan arkisten asioiden hoitamisesta. Hitto kun oon pettynyt. Ja kyllä taitaa jo naamastakin se näkyä! Kiitos kun sain purettua, helpotti jo huomattavasti tääkin :)
[/quote]
Tietääkö anoppi, että toivoisitte häneltä apua noihin arkisten asioiden hoitamiseen?
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:16"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 21:00"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:55"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 19:26"]Usein kuulee heidän suustaan: "Kyllä ne lapset kuuluu itse hoitaa, kun on hankkinutkin". No ei siinä mitään, hupaisaa tuossa on vain se, että juuri itse ovat niitä, jotka laittoivat omat lapsensa usein jo muutaman kuukauden ikäisenä päivähoitoon ja koko kesäksi mummolaan tai naapureille. Muutenkaan eivät lapsiin panostaneet, toisin kuin nykyajan paremmat vanhemmat. Ennen on ihan ok hoitaa lapsia kännissä, ja antaa selkasaunaa kun ärsytti. Siinä on oikein kaksinaismoralismi huipussaan. [/quote] Bingo! Mun vanhemmat ei auta missään. Ovat kuulema osansa tehneet ja nyt nauttivat. Minä olin kyllä mummolassa kaikki kesät ja joulunakin marssittiin sinne vaan paikalle valmiiseen pöytään. Mummo hoiti meidät serkukset ku aikuisväki juhli persekännissä. Viikonloput juhlittiin tai kyläiltiin (ja juoriin) Me kakarat keskenämme. Mutta juu.. Ei voi vaatia edes yhtä arki-iltaa hoitamaan lapsenlapsia, kun ovat "ansaitusti" eläkkeellä. [/quote] Omassa lapsuudenperheessäni en nähnyt vanhempiani humalassa. Tosin hoitivatkin lapset ilman isovanhempien apua, mutta kyllä meillä joskus oli naapurin teini meitä hoitamassa ja omaa rahaa ansaitsemassa.
[/quote]
Nämä menot kun ei liity aina humalaan perheellisellä. Mieheni on viikot muualla töissä, piti käydä gynellä ja hammaslääkärillä mutta eläkeläisillä kiireitä riittää. Ihana vanha hammaslääkäri totesi, että ota muksu mukaan jos kaukaloon menee, kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Näin toimittiin. Gyne ei antanut taaperon tulla kierukan asettamistoimenpiteeseen, vaan neuvolan th vahti sen ajan. Kyllä hävetti. Monen kerran on kysytty, että eikö isovanhemmat auta? Ihan helvetin noloa kuulkaa neuvolassa sanoa, että eivät, koska minä ja minun aikani. Häpeän vanhempiani, enkä aio auttaa heidän tulevissa hädissään.
[/quote]
Meillä kysyttiin neuvolassa, eikö ISÄ auta. Ei siellä oleteta, että isovanhemmat on hoitoapuna vaan lähdetään siitä, että perheessä on isä, äiti ja lapsi/lapsia. Jos isästä ei ole vanhemmaksi, ohjataan perheneuvolaan. Olen sanonut terveydenhoitajalle, että olen ihan täyspäinen 35v nainen, jolla on yhtä täyspäinen 37v mies, joten ei meillä ole toistaiseksi ollut mitään tarvetta isovanhempia vaivata. Aika ihmeellinen on se lapsi, jota hoitamaan tarvitaan enemmän kuin 2 aikuista.