Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Riisuttu mies - Samuli Edelmann

Vierailija
15.09.2006 |

Tulin juuri kotiin leffasta ja oli pakko kirjoittaa heti. Tänään Nyt -liitteessä kriitikko lyttäsi Riisuttu mies -leffan aika tylysti ja käsittämättömästi. En ole ihan varma onko se käynyt katsomassa saman elokuvan ja jos on, ei ole ainakaan tajunnut siitä mitään. Luultavasti kriitikko oli joku parikymppinen itseään etsivä sinkku.



Paitsi että Samuli Edelmann tekee uransa parhaan roolin, koko leffa oli aivan uskomattoman koskettava, hauska ja ajatuksia antava. Mieheni on matkoilla ja lapset hoidossa, mutta vien miehen ensi viikolla katsomaan kanssani uudestaan Riisutun miehen.



En ole koskaan aiemmin nähnyt suomalaisessa elokuvassa kuvattavan avioliittoa, pettymyksiä suhteessa, lapsettomuutta ja uuden, oikean rakkauden tunteen löytymistä yhtä purevan hauskasti.



Joku sanoi täällä joskus, että parisuhteessa se joka rakastaa enemmän, saa vähemmän valtaa. Siitä tässä elokuvassa on kyse.



Ja Samuli on ihana! Miehet mukaan ja sit yhteistä aikaa - voi hiukan miettiä miltä se oma liitto näyttää uraputkien ja lasten keskellä.



Tuulia







Kommentit (88)

Vierailija
1/88 |
17.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mentiin katsomaan Riisuttua miestä suurin odotuksin Pahan maan ja Irtiottojen jälkeen. Riisuttu mies on hyvin erilainen kuin kumpikaan noista, mutta tietysti samat näyttelijät tekevät tästä tarinasta jollain tavalla tutun oloisen.

Tässä pari havaintoa. Leffa on omituisella tavalla toimiva sekoitus draamaa ja komediaa - hetken aikaa meni kun joutu miettiin että saako tässä nauraa, mutta kun muutkin alkoi nauraa niin se levisi, siis se nauru.

Leffan loppu on todella yllättävä ja siitä täydet pisteet. Tuota loppua ei osaa arvata.

Samuli on parhaimmillaan tässä, samoin Matleena Kuusniemi. Jussi Parviaisen piispa on ihan hillitön.

Kouluarvosanoilla antaisin 9-.

Vierailija
2/88 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riisuttu mies on oikeasti tarina itsensä ja muiden pettämisestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/88 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kävikö kenellekään mulle niin, että suorastaan hiiltyi niistä Samulin esittämän papin kommenteista naisilleen? Argh! Miten musta tuntuu että olen kuullut noita juttuja monesti aiemmin... Oli kyllä tavallaan tervehdyttävä elokuva, ainakin tyttökavereiden kanssa lopulta naurettiin niitä juttuja myöhemmin lasillisella. Miehet!!!

Vierailija
4/88 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riisuttu mies rohkaisee pettämiseen kun antaa kuvan että kaikesta voi selvitä noinvain anteeksiannon avulla. Helppoahan se on kun voi vain pyydellä anteeksi.

Vierailija
5/88 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten muuten siitä pettämisestä voisi selvitä kuin anteeksi pyytämällä ja -antamalla?! Pitkässä suhteessa pitää pystyä antamaan monenlaisia asioita anteeksi!

Vierailija
6/88 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

että Samuli Edelmanissa ja Veskussa on kyllä todella paljon samaa.



Eikös Samulin äiti muuten esiintynyt elokuvassa myös? Oli kirkolla työkaverina, joku taloudenhoitaja tms.



Laura Malmivaaralla taitaa jäädä rooli päälle, Kotikadussa on tummaihoisen lapsen pappiäiti, tässä sama asetelma. Ei kahta ilman kolmatta, katsotaan mikä on seuraava... :)



Elokuva oli oikein katsottava. Hauska, kun kerrankin tehdään leffa erilaisesta ympäristöstä kuin mainostoimistosta. Matleena ei kyllä sopinut sekaan, kun kaikki muut kirkon miehet ja naiset olivat vanhoja ja rupsahtaneita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/88 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

että ei mikään ulkopuolinen voima; toinen nainen, elokuva, ohjelma tai lehtijuttu voi saada ketään pettämään, kyllä se toiminta lähtee siitä pettäjästä itsestään!



Itse vannoin aina että en anna koskaan anteeksi jos mua petetään, vaan mies saa lähteä ekasta " lipsahduksesta" , mutta eihän elämä mene niinkuin vannotaan.

Nyt tuntuisi aivan hullulta luopua kaikesta vaan siksi, että mies on käynyt pikaisella jossain. Sehän on vain fyysistä, kaikki henkinen ja todellinen rakastaminen löytyvät kuitenkin kotoa.

Vierailija
8/88 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kappas vain. On tuota Riisuttua miestä arvioitu toisinkin. Maikkarin kriitikko Tuuve Aro antaa 4 tähteä ja näkee leffan täysin toisin kuin Leena Virtanen Nytissä.



Kumpi on oikeassa?



" Syksyn odotetuimpia elokuvatapauksia on Aku Louhimiehen viides ohjaustyö Riisuttu mies. Ensinnäkin palkinnoilla hellityn Louhimiehen elokuvia on jo totuttu odottamaan; toisekseen aihe, kirkon rooli ja sisäiset ristiriidat, on nyt juuri kovasti tapetilla; kolmanneksi tuotantoyhtiö Lasihelmi Filmin ja käsikirjoittaja Veli-Pekka Hännisen välille pääsi kehkeytymään mehevä tekijänoikeusriita, joka jatkuu hovioikeudessa. Onneksi savun takaa löytyy myös tulta: Riisuttu mies on pienessä epätasaisuudessaankin vankka draama, joka onnistuu sekä itkettämään että naurattamaan ¿ parhaimmillaan samaan aikaan.



Uriah Heepin Easy Livin¿ -klassikolla ironisesti aloittava ja lopettava elokuva kertoo turkulaisseurakunnan nelikymppisestä, 123-kiloisesta kirkkoherrasta Antti Pitkäsestä (Samuli Edelmann), jolla on ¿kovin monta ongelmaa¿. Tomera asessorivaimo Tuula (Matleena Kuusniemi) hinkuaa rokkipastori Antista piispaa hinnalla millä hyvänsä, vaikka sekä usko että oma tahto ovat mieheltä kateissa. Lasta ei tiukasta väännöstä huolimatta synny, paras kaveri ja kollega Markku (Mikko Kouki) on juopottelunsa vuoksi uhka Antin urasuunnitelmille ja kirkon uusi vahtimestari Vilma (Laura Malmivaara) houkuttaa liikaa. Ystävälle on siis tietenkin käännettävä selkä, vaimoa petettävä ja Jumalaa vastaan muutenkin rikottava niin maan perkeleesti.



Seitsemää kuolemansyntiä ohjaaja on sivunnut lähes kaikissa tuotannoissaan lähtien lihanhimoa pursuavasta Levottomista (1999) ja kaupunkilaisahdistusta kuvaavasta Irtiottoja-sarjasta (2003), huipentuen väkevän tolstoilaiseen syntitarinaan Paha maa (2004). Inhimilliset heikkoudet kuten petollisuus ja kateus, ylensyöminen ja -juominen ruumiillistuvat nyt herkullisesti rooliinsa heittäytyvässä Samuli Edelmannissa, jonka hikisen ahdingon voi todella haistaa ja maistaa. Ja mitä olisikaan Louhimies-elokuva ilman seksiä, sikailua ja munasillaan painia lumihangessa? Tai vastakkainasetteluja ¿itsekäs yksilö ¿ pelastava perhe¿, ¿ihmisen synti ¿ Jumalan armo¿? Tällä kertaa, ehkä elokuvan komediavireen vuoksi, viimeksi mainittua löytyy tavallista enemmän.



Henkisesti ja usein myös fyysisesti riisuttu Antti käy surkuhupaisaa jaakopinpainia lihan ja mielen heikkouden, lojaaliuden ja väärän kunnianhimon välillä. Kun mies yrittää miellyttää kaikkia hän tulee rikkoneeksi muita, ja pahiten itseään, vastaan. Sen hurskaammin eivät toimi kirkon johdon rahanahneet ja tekopyhät fariseukset kuten paikastaan bisnesten vuoksi luopuva nuljakas piispa (mainio Jussi Parviainen). Riisuttu mies uskaltaa nauraa kirkolle ja muille vakaville asioille sekä keventävän railakasta että sysimustaa naurua; kiinnostavaa olisikin tietää, miten Louhimiehen näkemys poikkeaa pappina toimineen Hännisen kirkkokriittisestä alkukäsikirjoituksesta.



Ohjaajan suosima kahden kameran tekniikka mahdollistaa jälleen improvisoinnin ja tilanteiden erikoislaatuisen intensiteetin. Tuottajana toimineen Harri Rädyn kuvaus, P.V. Lehtisen dynaaminen leikkaus ja aiemmista tuotannoista tutun näyttelijäkaartin yhteistyö toimivat kauniisti, ja turkulaismiljööt ¿ kadut, sillat, baarit ¿ muuttuvat nekin päähenkilöiksi. Keskeiset kirkkokohtaukset on kuvattu Turun tuomiokirkon sijaan Tallinnassa Pyhän Nikolauksen kirkossa.



Raamatullisia allegorioita elokuvassa viljellään taajaan ja karrikoiden, ja pääosin ne toimivat nasevasti. Elokuvan onnellisin hahmo, vapaamielinen (¿ehkä jopa lesbo!¿) Vilma edustaa Syntistä Naista, ja kirkosta erotettavan Markun Antti tulee kieltäneeksi kolmasti kuten Pietari konsanaan. Liian pitkälle sen sijaan menee loppupuolen korni aasintammalla ratsastelu! Muutama muukin turha ylilyönti komedian ja tragedian välimaille mahtuu ¿ mutta kaiken kaikkiaan Aku Louhimies, ja taattu työryhmä, tekivät sen taas. Pienen virvoittavan ihmeen."



Teksti: Tuuve Aro

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/88 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Sama juttu mesta -sivuston arvostelussa,



Voiko pappi olla uraohjus?



Riisuttua miestä mainostetaan papeista kertovana komediana. Ja sitä elokuvan alku onkin: poikkeuksellisen fiksua kotimaista komediaa. Huumori syntyy ideasta tehdä Samuli Edelmannin näyttelemästä gospel-pastorista hiippakunnan piispa.

" Voinko soittaa sitten enää rockbändissä?" , pastori mietti.



Kirkko haluaa uudistua ja saada johtajistoonsa räväkkyyttä. Riisuttu mies kuvaa hetken aikaa pastorin hauskannäköistä vaalikampanjointia. Tässä olisi ainekset hyvinkin hersyvään komediaan. Mutta ilmeiden annetaan vakavoitua. Riisuttu mies tarkentuu draamaksi. Elokuvan esittämät kysymyksetkin vakavoituvat.

Saako pappi juoda? Entäs jos kirkkoherra ryyppää? Hyväksyykö kirkko homot? No lesboa ei nyt kai ainakaan otettaisi avioliitonvihkijäksi.

Edelmannin ja Matleena Kuusniemen näyttelemä pappiperhe ajautuu kohti paniikkia, kun lapsenteko ei ota onnistuakseen. Kiihottaisiko pettäminen paremmin?

Riisuttu mies ei ole dokumentti suomalaisista papeista, mutta peliä pelataan avoimin kortein. Enemmän kuin uskonasioista, Riisuttu mies puhuu kirkonmiesten maallisesta vallasta. Kirkkoherra voisi olla yritysjohtaja.

Elokuva saa joka tapauksessa pohtimaan kirkon kulissien tapahtumia.









Nykyisen piispan irstaassa roolissa nähdään Jussi Parviainen. Hän muistuttaa jälleen, ettei elokuvaa pidä ottaa liian vakavissaan ja älyttömyyksille saa nauraakin. Laura Malmivaaran näyttelemä " hippipastori" kannustaa katsojaa parempaan perhe-elämään. Voisiko kotona aloittaa television katselun sijaan spontaanin afrikkalaistanssin? Mieli piristyy jo ajatuksesta.

Väriläiskinä on mainittava myös surrealistiset kohtaukset, jotka sopivat elokuvaan mainiosti.



Elokuvan idea on tuore. Riisuttu mies on huippuluokan kotimainen elokuva. Mutta eikö suomalaista synkkyyttä voi vieläkään kuvata kuin ryyppyputken ja krapulan kautta? Sitä elokuvassa on aivan liikaa.



Aapo Siippainen"

Vierailija
10/88 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Smackthejack antaa arvosanan 4/5 pinnaa...



" Viime vuosina lehtien lööppeihin on päässyt juttuja siitä, kun elokuvantekijät nahistelevat joko omista näkemyksistään tai käsikirjoituksen muokkauksesta. Yksi tällaisista tapauksista on Aku Louhimiehen ohjaama ¿Riisuttu mies¿, jonka käsikirjoittaja Veli-Pekka Hänninen ei hyväksynyt tekijöiden käsikirjoitukseen tekemiä muutoksia, sillä ne ovat Hännisen mukaan muuttaneet koko elokuvan sisältöä. Nyt " Riisuttu mies" on saatettu elokuvaksi Hännisen käsikirjoituksen pohjalta.

Pappina toimiva Antti Pitkäsellä (Samuli Edelmann) menee näennäisesti hyvin, mutta sisäisesti hän joutuu kamppailemaan uransa ja henkilökohtaisen elämänsä välillä. Hän haluaisi miellyttää kaikkia sekä työpaikalla että perhe- ja ystäväpiirissä. Hänen vaimonsa Tuula (Matleena Kuusniemi) on hyvin kunnianhimoinen nainen ja haluaisi tehdä miehestään uuden piispan. Ongelmaksi muodostuu juuri Antin ristiriitaisuus. Kaiken lisäksi appiukko (Pentti Siimes) pitää Anttia pelkkänä luuserina, kun tämä ei saa aikaiseksi lasta hänen tyttärensä kanssa. Paineet aiheuttavat sen, että Antti ihastuu seurakunnan värikkääseen vahtimestariin Wilmaan (Laura Malmivaara). Hän ei osaa päättää mitä hän todella haluaa ja mihin hän on elämäänsä suuntamassa. Miellyttämisen tarve kun on sen verran kova.



Tässä vaiheessa kannattaa kokonaan unohtaa se, että elokuva kertoo papista. Itseasiassa se kertoo miehestä, jolla on vaikeuksia päättää mitä hän todella haluaa. Edelmann sopii erittäin hyvin tähän rooliin ja hän tekee yhden uransa väkevimmistä roolisuorituksista. Hänessä on juuri sellaista oikeanlaista karismaa, jota tämä rooli tarvitsee. Nämä kaksi aivan erilaista naista Antin elämässä ovat kuin kaksi vaakakuppia, jotka pyrkivät kallistamaan häntä puolelta toiselle, mutta kuitenkaan saamatta miestä tasapainoon. Kuusniemi ja Malmivaara tekevät oivalliset roolisuoritukset näissä rooleissa. Kaikesta kohusta huolimatta ¿Riisuttu mies¿ on aivan mainiota kotimaista draamaviihdettä.



Jukka L. Savolainen for smackthejack"

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/88 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toimii!!!

Vierailija
12/88 |
20.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi olla että ihan perussohvaperunoille tää Riisuttu mies ei oikein aukene. Itse tykkäsin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/88 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joku pappi sanoi tänään viihdeuutisissa, että Riisuttu mies kuollut hevonen, joka on saanut murskakritiikin ja hän viitsi sitä enää potkia. Miksiköhän ihmiset eroavat kirkosta? Siksi että papin mielestä on sit ilmeisesti ok potkia elävää hevosta? Outoa on meno.

Vierailija
14/88 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta Louhimiehen elokuvat ovat jostain syystä lähes kaikki ahdistavia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/88 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei ollut levottomia seksikohtauksia. Mutta hyvää kuvausta kyllä kulisseissa elämisestä... huh että tekee mieli tehdä siivousta omassakin elämässä.

Vierailija
16/88 |
17.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taidanpas viedä ukon katsomaan. Kiitos vinkistä, en ole edes tiennyt tuollaisen leffan olemassaolosta ennen kuin siitä kerroitte. :)

Vierailija
17/88 |
17.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tulin illalla bussilla kotiin ja kuuntelin kun yksi pariskunta jutteli Riisutusta miehestä takanani. Taidan mennä katsomaan. Oli sen verran mielenkiintoiset keskustelut. Mies oli selvästi loukkaantunut elokuvasta ja vaimo väänsi puukkoa haavassa. Oli oikein ilo kuunnella.

Vierailija
18/88 |
17.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko Riisuttu mies jumalanpilkkaa? Yksi ystävä sanoi että on. Jos on, en mene katsomaan.

Vierailija
19/88 |
17.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Big Brother on jumalanpilkkaa, ei Riisuttu mies.

Vierailija
20/88 |
17.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eilen ei päästy katsomaan. Oli täynnä. Tänään mennään. Ristiriitaiset odotukset. Opiskelen teologiaa ja tähtään papiksi. Meillä on myös lapsen hankkimisessa ongelmia.