Eikö tää tosiaan helpota koskaan? :(
Olen jo tottunut siihen ajatukseen, että tässä maailmassa ei ole olemassa ketään sellaista miestä, joka olisi mulle "se oikea" tai joka nyt ylipäänsä edes rakastuisi muhun. Sinkkuutta jatkunut jo yli 10 vuotta eikä todellakaan loppua näy. En ajattele enää koko asiaa juurikaan, paitsi että ainakin pari kertaa viikossa näen unia, joissa joku mies rakastaa mua. Niissä on hellyyttä ja romantiikkaa, ja voin kokea miltä tuntuu kun on jollekin tärkeä.
Ja aina näiden unien jälkeen herättyäni koko päivä menee siinä surussa, että en saa ikinä kokea tuota tunnetta oikeasti.
Minkä takia ihmisen pitää sitten nähdä unia tuommoisesta, vaikka kuinka koettaa aktiivisesti elämässään keskittyä ihan muihin juttuihin ja unohtaa koko parisuhde- ja rakkausjutut? Tää on niin väärin :(
Kommentit (95)
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 10:45"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 09:17"]
Minä voin myöntää osan vioistani (olen se aiempi 25-vuotias, joka ei ole koskaan seurustellut. Tapailuiden aikana miehet ovat aina olleet niitä, jotka lopettivat), että olen varmaan aika tylsä, tasapaksu enkä osaa päästää ketään lähelleni. Minkäs teet, kun olet sen tyypin persoona, että muutun omaksi itsekseni vasta runsaan tuntemisen jälkeen? Ei kukaan parikymppinen mies sellaista jaksa odottaa, seksisuhteisiin pääsen kyllä ja treffeille, mutten oikeaan parisuhteeseen. Onhan mulla oikeasti vientiä suht paljonkin, mutta se hiipuu ja perustuu vain ulkonäköön. Voin kuvitella kuinka yksinäiseksi muutun 20 vuoden kuluttua, kun en enää saa mitään huomiota koska olen vanhentunut :/
[/quote]
Älä anna sitä pillua heti, jos kerta aina käy noin.
[/quote]
Ei sillä oikeastaan ole enää väliä kun en usko muutenkaan pääseväni suhteeseen. Turha mun on pantata kun ei sillä mitään kuitenkaan saavuta vaikka antaisin yli parin kuukauden ajassa jollekin miehelle :P Yksin mä tulen kuolemaan joka tapauksessa jaoin pillua tai en.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 10:38"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:54"]Taas esim. yhdeltä foorumilta: "pohjimmainen syy on varmasti siellä, että suurimmalla osalla miehistä ei ole yhtään minkäänlaisia vaatimuksia naisille. Seurauksena naiset eivät koe tarvetta oman markkina-arvon parantamiselle kun vientiä riittää muutenkin. Kun noita oikeasti kiinnostavia naisia on tällä hetkellä ehkä 1% kaikista naisista niin onhan se kilpailu niistä tietty kovaa".
Niin että mitä helvettiä oikeasti?
[/quote]
Tuo on jo logiikaltaankin sellaista soopaa, että mikset naura mokomalle? Siinähän väitetään, että miehet eivät vaadi naisilta mitään, mutta kuitenkin he (kaikki) kilpailevat vain siitä yhdestä kiinnostavasta prosentista naisia.
Niin että, miten tuossa toteutuu 'ei vaatimuksia'? Kommentin tarkoitus on vain halventaa naisia: "sinussa on jotain todella pahasti vialla, jos edes mies, joka ei vaadi mitään, ei sinua huoli."
Oikeasti, älkää tuhlatko aikaanne palstoilla, joissa yllämainittu asenne on vallitseva.
[/quote]
En vielä ole törmännyt palstaa, jossa ei tuota asennetta olisi osan kirjoittamana. Siinä se ongelma onkin, kun samaan törmää oli paikkana HS:n kommenttiosiot tai vauva av.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:29"]
Tutulle kuulostaa... tosin itselläni ongelma on niin päin, etten syty kenestäkään :( Ne harvat kerrat,kun olisi itse halunnut tavata miehen toisen kerran, ei se mies ole halunnut tavata mua. Pitkä putki yksinäisyyttä on takana ja kuten ap:kin, koetan olla ajattelematta sitä. Ympärillä mun jälkeen eronneet naiset ovat löytäneet uuden ihanan miehen, "sen elämän rakkauden", ovat menossa / menneet naimisiin jne... Itse en ole edes seurustellut kunnolla tämän uusiosinkkuuden aikana.
Joo, kranttuus, se on mun kirous. Tai sitten narsistikusipää exä vaan vammautti mut niin perusteellisesti, etten alitajuisesti uskalla alkaa enää suhteeseen. Tosin, harva 4-kymppinen mies on enää oikeasti vetävä, ainakaan ne jotka tuolla ilmaisilla palstoilla pyörivät. Niin pyörin minäkin, poistun aina hetkeksi palatakseni sinne taas uudelleen uudella profiililla. Ja halveksun miehiä, jotka tekevät samaa ("vittu mitä luusereita kun eivät löydä ketään" - hahhaa, sehän itsekin olen!!).
Rakkautta mun elämässä kyllä on, kun on lapset, lemmikki ja liuta ihania ystäviä. Pahan puutteen aikana näen seksiunia exästä, sillä seksi olikin ainoa joka meidän suhteessa toimi. Sinänsä jännää, että niissä unissa kaikki on muutenkin hyvin vaikka tosielämässä ei pystytä olemaan exän kanssa missään tekemisissä.
Aina toisinaan kysyn itseltäni, että miten tässä näin pääsi käymään. Olen hyvässä työssä, tienaan ihan kelvollisesti, pidän itseni ja kotini kunnossa, kaikki perusasiat on ok. Mutta töissä, harrastuksissa tai kliseisesti kaupan kassalla en ole törmännyt "kehenkään". Vanhenenko yksin? Jos vielä menee kauan ennen kuin löydän ketään, osaanko siinä vaiheessa edes olla enää kenenkään kanssa (tuskin nytkään osaisin, kun yksinoloa on niin kauan takana).
Tällaisia ajatuksia täällä. N41.
[/quote]
Akka itse on nelikymppinen luuska, jolla on vielä lapsiakin rasitteena. Silti on varaa halveksia miltei jokaista saman ikäluokan miestä.
Tässä on teidän sinkkuutenne syy. Voitte kutsua sitä halventamiseksi halutessanne, mutta asia ei siitä muutu.
41: Ei olisi. Ap:n kommenteissa ei ole mitään stereotyyppisiä mieskäsityksiä, joita jankutetaan.
Alitajuntasi.
Ja voi se rakkaus löytyä yllättäen, vaikka olisi kuinka pitkä sinkkuus takana. Hyvä että keskityt nauttimaan elämästä itseksesi, etkä keskity vain 'sen jonkun' odottamiseen tai ota ketä tahansa, jolloin edessä yleensä onnettomat ajat parisuhteessa (mikä on paljon huonompi vaihtoehto kuin tyydyttävä elämä ilman miestä).
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 10:28"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 10:23"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 08:42"]
Ai niin.
Mä kirjauduin taaas eilen yhteen deittipalstaan. En tehnyt vielä omaa profiilia valmiiksi, mutta selasin miesten profiileja. Ne samat tutut fraasit siellä taas oli; keski-ikäiset miehet jotka mainostavat omaa nuorekkuuttaan, wannabeextreme-miehet, jotka etsivät toista samanlaista levotonta sielua, miehet joilla selkeästi on ongelmia elämänhallinnan kanssa... Miehet, joiden ihannenainen on 20v timmikroppainen sporttimimmi, vaikka itsellä heillä ikää jo lähemmäs neljäkymmentä tai päälle.
Totesin, että eipä maksa vaivaa vääntää mitään profiilia itsestään, kun kalat on tuota tasoa. Masentaa sekin. Kaikki kunnon miehet on kai sitten varattuja tai piilossa jossain ihan muualla kuin netissä. Tai tässä kaupungissa. Plaah.
t.ap
[/quote]
Jos netistä ei löydy seuraa, mikä tuntuu oudolta, niin eikö sitten livenäkään löydy? Sulla on liian pienet sosiaaliset piirit. Asutko jossain pikkukaupungissa vai etkö muuten vain tapaa uusia ihmisiä missään? Olisko ongelma kuitenkin enemmän asenteessasi kuin siinä, ettei niitä miehiä vain ole? Koska kyllä niitä on.
Itselläni oli sinkkuna sama ongelma, etten koskaan kiinnostunut kenestäkään. Kun sitten olin parisuhteesa, niin etenkin loppuvaiheessa vähän ennen eroamme ihastuin koko ajan johonkuhun. Yhtäkkiä niitä kiinnostavia miehiä tulikin joka paikassa vastaan.
Olen miettinyt, mistä tämä johtuu. Yksi syy on varmaan omien sosiaalisten piirien laajentuminen. Minulla on ollut monia työpaikkoja, joissa olen tutustunut uusiin ihmisiin. Lisäksi työni on sellaista, että tapaan paljon ihmisiä. Olen myös viime vuosina käynyt lukemattomilla erilaisilla kursseilla, esim. kielikursseilla ulkomaita myöten. Joka paikassa olen tutustunut mielenkiintoisiin miehiin. Jos elämäsi pyörii aina samaa rataa etkä ikinä tapaa uusia ihmisiä missään, niin ei ihme, jos olet sinkku.
Toinen juttu on se, että haluatko oikeasti parisuhdetta? Jos et halua, niin varmaan sitä keksii helposti vikoja kaikista. Jos haluaa parisuhteen, on valmis tinkimään joistakin jutuista ja tajuaa esim. sen, ettei hyvä parisuhde aina välttämättä ala äkkirakastumisella vaan hitaasti tutustumalla. Anna tunteiden kehittymiselle aikaa. Ihminen, joka ei ensitapaamisella vaikuta mielenkiintoiselta, voi alkaa tuntua kiinnostavalta ja puoleensavetävältä, kunhan hänet oppii tuntemaan paremmin.
[/quote]
Mistä tulee oletus, että etenkin naisilla kyse olisi piirien pienuudesta? Olen muuttanut maalta suureen kaupunkiin, eikä se mitenkään nostanut mahdollisuuksia löytää potentiaalista seurustelukumppania. Kaikki "ikisinkkunaiset" ketä tunnen, asuvat Helsingissä tai muissa suurissa kaupungeissa, joissa pitäisi teoreettisesti olla suurimmat todennäköisyydet tavata mies. Mutta eipä se vaan niin mene.
[/quote]
No mistä sitten on kyse? Ja kyllä ne piirit voi olla pienet pk-seudullakin asuvalla. Ihmisillä, etenkin naisilla, on ihan epärealistisia odotuksia parisuhteelta. Jos heti ei salamat sinkoile, niin ei kannata edes alkaa tutustua toiseen. Ja niitä ainoita oikeita on vain yksi kappale maailmassa. Ihan paskaoletuksia. Kiinnostavia miehiä on vaikka kuinka. Jos oikeasti haluaa suhteen, miettii kunkin miehen kohdalla tämän hyviä puolia ja sitä, miksi en voisi olla kyseisen miehen kanssa, eikä aina vain sitä, mitä vikaa miehessä on.
Lopeta koko asian ajattelu, sitten jonkin ajan kuluttua oikea mies tulee vastaan.
Eli kun vähiten etsit niin sitten löydät!
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 10:52"]Tosin, harva 4-kymppinen mies on enää oikeasti vetävä,
[/quote]
Akka itse on nelikymppinen luuska, jolla on vielä lapsiakin rasitteena. Silti on varaa halveksia miltei jokaista saman ikäluokan miestä.
Tässä on teidän sinkkuutenne syy. Voitte kutsua sitä halventamiseksi halutessanne, mutta asia ei siitä muutu.
[/quote]
Jaahas, toinen käyttää termiä ei-vetävä, ja sinä sanaa luuska. Kumpikohan noista halventaa enemmän?
Toisekseen, nelikymppisissä naisissa on enemmän itsestään huolta pitäviä. Kyllä he saavat haluta omantasoisen kumppanin. Sinä voit toki jankuttaa ja väittää, että se tarkoittaa parempitasoista.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 10:55"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 10:28"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 10:23"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 08:42"]
Ai niin.
Mä kirjauduin taaas eilen yhteen deittipalstaan. En tehnyt vielä omaa profiilia valmiiksi, mutta selasin miesten profiileja. Ne samat tutut fraasit siellä taas oli; keski-ikäiset miehet jotka mainostavat omaa nuorekkuuttaan, wannabeextreme-miehet, jotka etsivät toista samanlaista levotonta sielua, miehet joilla selkeästi on ongelmia elämänhallinnan kanssa... Miehet, joiden ihannenainen on 20v timmikroppainen sporttimimmi, vaikka itsellä heillä ikää jo lähemmäs neljäkymmentä tai päälle.
Totesin, että eipä maksa vaivaa vääntää mitään profiilia itsestään, kun kalat on tuota tasoa. Masentaa sekin. Kaikki kunnon miehet on kai sitten varattuja tai piilossa jossain ihan muualla kuin netissä. Tai tässä kaupungissa. Plaah.
t.ap
[/quote]
Jos netistä ei löydy seuraa, mikä tuntuu oudolta, niin eikö sitten livenäkään löydy? Sulla on liian pienet sosiaaliset piirit. Asutko jossain pikkukaupungissa vai etkö muuten vain tapaa uusia ihmisiä missään? Olisko ongelma kuitenkin enemmän asenteessasi kuin siinä, ettei niitä miehiä vain ole? Koska kyllä niitä on.
Itselläni oli sinkkuna sama ongelma, etten koskaan kiinnostunut kenestäkään. Kun sitten olin parisuhteesa, niin etenkin loppuvaiheessa vähän ennen eroamme ihastuin koko ajan johonkuhun. Yhtäkkiä niitä kiinnostavia miehiä tulikin joka paikassa vastaan.
Olen miettinyt, mistä tämä johtuu. Yksi syy on varmaan omien sosiaalisten piirien laajentuminen. Minulla on ollut monia työpaikkoja, joissa olen tutustunut uusiin ihmisiin. Lisäksi työni on sellaista, että tapaan paljon ihmisiä. Olen myös viime vuosina käynyt lukemattomilla erilaisilla kursseilla, esim. kielikursseilla ulkomaita myöten. Joka paikassa olen tutustunut mielenkiintoisiin miehiin. Jos elämäsi pyörii aina samaa rataa etkä ikinä tapaa uusia ihmisiä missään, niin ei ihme, jos olet sinkku.
Toinen juttu on se, että haluatko oikeasti parisuhdetta? Jos et halua, niin varmaan sitä keksii helposti vikoja kaikista. Jos haluaa parisuhteen, on valmis tinkimään joistakin jutuista ja tajuaa esim. sen, ettei hyvä parisuhde aina välttämättä ala äkkirakastumisella vaan hitaasti tutustumalla. Anna tunteiden kehittymiselle aikaa. Ihminen, joka ei ensitapaamisella vaikuta mielenkiintoiselta, voi alkaa tuntua kiinnostavalta ja puoleensavetävältä, kunhan hänet oppii tuntemaan paremmin.
[/quote]
Mistä tulee oletus, että etenkin naisilla kyse olisi piirien pienuudesta? Olen muuttanut maalta suureen kaupunkiin, eikä se mitenkään nostanut mahdollisuuksia löytää potentiaalista seurustelukumppania. Kaikki "ikisinkkunaiset" ketä tunnen, asuvat Helsingissä tai muissa suurissa kaupungeissa, joissa pitäisi teoreettisesti olla suurimmat todennäköisyydet tavata mies. Mutta eipä se vaan niin mene.
[/quote]
No mistä sitten on kyse? Ja kyllä ne piirit voi olla pienet pk-seudullakin asuvalla. Ihmisillä, etenkin naisilla, on ihan epärealistisia odotuksia parisuhteelta. Jos heti ei salamat sinkoile, niin ei kannata edes alkaa tutustua toiseen. Ja niitä ainoita oikeita on vain yksi kappale maailmassa. Ihan paskaoletuksia. Kiinnostavia miehiä on vaikka kuinka. Jos oikeasti haluaa suhteen, miettii kunkin miehen kohdalla tämän hyviä puolia ja sitä, miksi en voisi olla kyseisen miehen kanssa, eikä aina vain sitä, mitä vikaa miehessä on.
[/quote]
Kenties ongelmana on, ettei ne kiinnostavat naiset ja miehet kohtaa? Toinen asia on, etten itse ole vaan kiinnostava muille miehille. En tosiaan tiedä missä törmää miehiin, jotka etsisi parisuhdetta tai en vain ole nainen, jonka kanssa sellaista haluttaisiin. Mä en muista koska olisin viimeksi dumpannut miehen vikojen takia, miehet ne pääasiassa lopettaa aina treffailut kun löytyy uusia naisia tilalle.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 10:55"]Ihmisillä, etenkin naisilla, on ihan epärealistisia odotuksia parisuhteelta. Jos heti ei salamat sinkoile, niin ei kannata edes alkaa tutustua toiseen.
[/quote]
Jäikö lukematta kommentti 7? Tottakai jäi, kun se ei tue omaa oletustasi:
"Saldona se, että nettitreffeillä kaikki päättyy aina ekoihin treffeihin, tuntuu että _kaikki_ miehet nykyään etsii sitä ensisilmäyksellä-fiilistä, että pitää heti "kolahtaa" ja jos ei, niin tutustuminen jää siihen. Mä itse puolestani voisin ihan hyvin lähteä toisillekin treffeille miehen kanssa, joka on mukava ja muuten ok, vaikka ne jalat ei heti ekoilla treffeillä lähtiskään totaalisesti alta."
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 19:46"]
Mun tuntemat ikisinkut on järjestään huumorintajuttomia tosikkoja. Mun kaveri 35v sinkku meni sokkotreffeille erään tuttunsa suositteleman miehen kanssa ja mies kysyi pilke silmäkulmassa, että mikäs sinussa on vikana kun olet edelleen sinkku. Kaveri lähti treffeiltä siltä istumalta. No eipä jäänyt miehelle epäselväksi mikä se vika on...
[/quote]
Sanoisin, että enemmänkin naisen alhainen itsetunto ja yleinen epävarmuus syynä sinkkuuteen kuin huumorintaju. Jos olet ollut vuosia sinkku, niin kuvittele miltä tuntuu kun ensitreffeillä joku heittää tuon tason läppää, pitkäaikainen sinkkuus nykyaikana kun on sosiaalinen häpeä suurimmaksi osaksi.
Tuokin nainen voisi puhjeta kukkaan ja olla hauskaa seuraa, kun tuntisi paremmin.
On helppo kuvitella, että sä ap jauhat treffeillä vain itsestäsi. Että kuinka sä olet makee ja koulutettu ja itsenäinen ja tykätty kaveripiireissä ja matkustellut ja turkisten käyttö on väärin ja vitsi mitä painajaista toi tv-kakkosen urheilusunnuntai en tykkää ja sano nyt mitä sä ajattelit kun näit minut... Olet tainnut olla alunperinkin aikamoinen egoisti, ja ajan saatossa sinusta on kehkeytynyt Egoisti. Vaikuttaa vahvasti, ettet ajattele asioita kuin omasta näkökulmastasi. Vielä jos sinulla on se sössö s-vika, ruma nauru ja puhut nasaaliin, niin... Sorry.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 19:49"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 19:46"]
Mun tuntemat ikisinkut on järjestään huumorintajuttomia tosikkoja. Mun kaveri 35v sinkku meni sokkotreffeille erään tuttunsa suositteleman miehen kanssa ja mies kysyi pilke silmäkulmassa, että mikäs sinussa on vikana kun olet edelleen sinkku. Kaveri lähti treffeiltä siltä istumalta. No eipä jäänyt miehelle epäselväksi mikä se vika on...
[/quote]
Sanoisin, että enemmänkin naisen alhainen itsetunto ja yleinen epävarmuus syynä sinkkuuteen kuin huumorintaju. Jos olet ollut vuosia sinkku, niin kuvittele miltä tuntuu kun ensitreffeillä joku heittää tuon tason läppää, pitkäaikainen sinkkuus nykyaikana kun on sosiaalinen häpeä suurimmaksi osaksi.
Tuokin nainen voisi puhjeta kukkaan ja olla hauskaa seuraa, kun tuntisi paremmin.
[/quote]
Sinkkuus sosiaalinen häpeä? Aha.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 20:06"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 19:49"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 19:46"]
Mun tuntemat ikisinkut on järjestään huumorintajuttomia tosikkoja. Mun kaveri 35v sinkku meni sokkotreffeille erään tuttunsa suositteleman miehen kanssa ja mies kysyi pilke silmäkulmassa, että mikäs sinussa on vikana kun olet edelleen sinkku. Kaveri lähti treffeiltä siltä istumalta. No eipä jäänyt miehelle epäselväksi mikä se vika on...
[/quote]
Sanoisin, että enemmänkin naisen alhainen itsetunto ja yleinen epävarmuus syynä sinkkuuteen kuin huumorintaju. Jos olet ollut vuosia sinkku, niin kuvittele miltä tuntuu kun ensitreffeillä joku heittää tuon tason läppää, pitkäaikainen sinkkuus nykyaikana kun on sosiaalinen häpeä suurimmaksi osaksi.
Tuokin nainen voisi puhjeta kukkaan ja olla hauskaa seuraa, kun tuntisi paremmin.
[/quote]
Sinkkuus sosiaalinen häpeä? Aha.
[/quote]
Onhan se. Sinkkuihin liitetään se, että niissä on joku vialla ("miksei se ole saanut ketään", "miksei se ole kelpuuttanut ketään", "siinä on pakko siis olla jotain vikaa kun se on aina yksin") toisinkuin parisuhteen saaneisiin.
Yritä olla sinkku koko aikuiselämäsi ja katso millaista vastaanottoa ja kohtelua tulet saamaan. Mitä vanhemmaksi käy sitä enemmän myös sosiaalinen elämä alkaa rajoittumaan, kun sinkut tiputetaan illanvietoista pois ja yhä enemmän aikaa menee parisuhteen hoitamiseen. Samaan aikaan itse parisuhteeseen pääseminen käy vaikeammaksi ja vaikeammaksi, vähän kuin työpaikan hakeminen pitkän työttömyyden jälkeen.
Kiva että pääsit nettitreffien kanssa edes treffeille kuitenkin :) Mä sain siellä vain muutaman viestin ulkomaalaisilta ja sitten hiljaisuutta kaikkiin itse miehille laittamiini viesteihin. Vaikka ei se tietty sinua lohduta yhtään, että muilla on vielä huonommat mahikset löytää joskus kumppani kuin sinulla. Tällaista se vaan on, kun ei kelpaa kellekään niin ei kelpaa.
Ymmärrän hyvin tuon tunteen unistasi, harmi että näet niitä noin usein. Minä olen vain kerran unesta herätessä luullut, että vieressäni olisi poikaystäväni halaamassa mua. Se surun tunne oli järkyttävä, kun tajusi että se oli vain unta, ja että oikeasti vieressäni ei tule ikinä nukkumaan kukaan eikä kukaan ikinä tule halaamaan minua.
Kuutoselle että onhan meillä monilla varmasti pelkoa, mm. pelkoa siitä, että ne jatkuvat miesten pakit ja torjunnat lopulta aiheuttaisi niin pahan itseluottamuksen menetyksen, että siitä ei enää ikinä toivu. Vaan jää pelokkaaksi, masentuneeksi ihmisraunioksi jonka kaikki muukin elämä vaikeutuu koska pitää itseään niin kammottavana. Meidän kulttuurissahan opetetaan että miehille kelpaa kuka tahansa ainakin seksiin, ja että miehet haluavat että me rohkeat naiset tekisimme aloitteita. Sitten kun sitä yrittää tutustua miehiin aloitteellisesti, ja saa pelkkiä torjuntoja, toki sitä alkaa tuntea itsensä aivan hirvittävän kammottavaksi rumilukseksi jonka yököttävyys on maailmanennätysluokkaa. Kumppanin löytäminen, parittelu, jne kun olisi ihan ihmisen perusbiologiaa, ja kun ei siinä kelpaa yhtään kenellekään, niin kyllähän sitä aika ihmishylkiöksi itsensä tuntee.
Niin, että joskus se on vaan ihan oikea merkki, että miehet ei ikinä missään tee aloitteita, ja kannattaa itsekin vaan lakata yrittämästä.
Numero 8 puki sanoiksi sen, mitä en itse viitsinyt sanoa.
Varmaan siinäkin yksi syy tälle vetäytymiselle noilta "markkinoilta", että tosiaan pelottaa ettei itseluottamus loputtomiin kestä noita miesten pakkeja, varsinkin kun "joka paikassa" hoetaan että miehille kelpaa kaikki..
Noh, ei auta. Lohduttaudun ajatuksella, että ehkä seuraavassa elämässä saan kokea rakkauden. Ehkä sitten on jo mun vuoro.
Noh, suurin osa naimisissa olevistakin naisista on onnettomia. Että sitä voi kysyä että haluaako olla sinkkuna onneton vai pakkosuhteessa jonkun kans onneton. Sellasta" happily ever after" ei ole!
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 17:59"]
On siellä pelkoa, mun sisimmässä. Pelko siitä, etten ole tarpeeksi kaunis ja täydellinen jotta mua vois kukaan rakastaa. Lisäksi pelkään, että joudun kokemaan taas sen, että mies ei sittenkään rakasta mua vaan käyttää vain hyväksi ja pettää.
[/quote]
Niin tuttu tunne. En kyllä parisuhteeseen ole koskaan päässyt, mikä varmaan tarkoittaakin etten ole kenenkään tunteiden arvoinen ylipäänsä.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 10:45"]
40: Sinä olet myös yksi niistä, jotka halventavat naisia tuolla ikälopulla väitteellä, että kukaan muu kuin Hollywood-täti ei naisille kelpaa.
39
[/quote]
Mitä halventamista se on? Väite voi olla epätosi vain, jos meillä on runsaasti miehiä, jotka eivät halua suhteeseen ollenkaan. En oikein usko siihen, kyllä miltei kaikki kumppanin haluaisivat.