Mitä aihetta koski vaikein ja turhauttavin yliopistokurssisi?
Kommentit (841)
Vierailija kirjoitti:
Mikroprosessorit.
Ja pölynimuri!
Vierailija kirjoitti:
Vanhan testamentin sisältö. Se piti ihan oikeasti oppia läpi. Pääsinkö sitten kolmannella kerralla ykkösellä läpi. Sukuluettelot, aah! Terv. Teologian tohtori.
Hei, muistatko mikä kurssi oli kyseessä? Pelottaa jo valmiiksi. Oletan, että kyseessä HY?
T. Ensimmäisen vuoden opiskelija teologisessa
Klassinen kenttäteoria. Tiesin etten tuu koskaan tarvitsemaan ja motivaatio nolla, lisäksi epäkiinnostavaa ja aika haasteellista, vaikka oonkin fyysikko. Kvanttimekaniikan kurssitkin oli kivempia. Viimeiseksi kurssiksi jäi ja olin erittäin helpottunut kun sain puserrettua kasaan
Kantasuomen kurssi (pääaineeni oli suomen kieli). Tuntui todella "hyödylliseltä" kirjoittaa muistiinpanoja, miten kantasuomen kaudella ti-pääte muuttui si-päätteeksi yms.
Peruskoulun suomen kielen ja kirjallisuuden lehtorina tuollaisista tiedoista ei juurikaan ole ollut hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Kantasuomen kurssi (pääaineeni oli suomen kieli). Tuntui todella "hyödylliseltä" kirjoittaa muistiinpanoja, miten kantasuomen kaudella ti-pääte muuttui si-päätteeksi yms.
Peruskoulun suomen kielen ja kirjallisuuden lehtorina tuollaisista tiedoista ei juurikaan ole ollut hyötyä.
Minusta ti-si -muutos on hyödyllinen tieto. Sen avulla ymmärtää, miksi esimerkiksi sana käsi on genetiivissä käden, mutta lasi taipuu lasin. Käsi on vanha suomalais-ugrilainen sana, joka on ollut ennen muutosta käti, joka taipuu käden. Sen sijaan lasi on uudehko laina.
Fysiikka 2 TKK:lla. Ei varmaan mikään vaikea enemmistölle mutta minulla oli taustalla vain 1 lukion kurssi ja piti käytännössä opiskella itsenäisesti lukion kaikki fysiikan kurssit ja Fysiikka 1 ennen kuin pääsin edes kurssin lähtötasolle. Olen kemisti eli mitään hyötyä kurssin suorittamisesta ei tainnut olla muuta kuin että sain DI:n paperit ulos.
Reaktiotekniikka 2 alkoi myös olla niin korkealentoista omille aivoille että katson päässeeni kurssista läpi (2) pääasiassa tuurilla.
Hämärä muistikuva, että liittyi ruotsinkieleen.
Vierailija kirjoitti:
Fysiikka 2 TKK:lla. Ei varmaan mikään vaikea enemmistölle mutta minulla oli taustalla vain 1 lukion kurssi ja piti käytännössä opiskella itsenäisesti lukion kaikki fysiikan kurssit ja Fysiikka 1 ennen kuin pääsin edes kurssin lähtötasolle. Olen kemisti eli mitään hyötyä kurssin suorittamisesta ei tainnut olla muuta kuin että sain DI:n paperit ulos.
Reaktiotekniikka 2 alkoi myös olla niin korkealentoista omille aivoille että katson päässeeni kurssista läpi (2) pääasiassa tuurilla.
mikset käynyt eka sitä fysiikka 1
Oulussa pääaineena englantilainen filologia 1980-1990-lukujen taitteessa, ja vieläkin muistan syventäviin opintoihin kuuluneen Diskurssianalyysin jatkokurssin. Se ei kai olisi ollut edes pakollinen, mutta tulin sinne menneeksi, kun diskurssianalyysin peruskurssi oli ollut ihan tolkullinen. Mutta tuo jatkokurssi oli sitten sitä, että käytiin läpi kaikki diskurssianalyysin merkittävimmät teoreetikot, ja minkälaisia luokitteluja näistä kukin oli joskus tehnyt. Ja sitten tentissä piti näitä osata ulkoa. Hyöty olematon. Osuvampi nimi kurssille olisi ollut esim. Diskurssianalyysin teorian historia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikroprosessorit.
Ja pölynimuri![/quoteja stereonauhuri
Turhauttavin tentti oli Psykiatria ja mielenterveys - kurssista. Aihe kiinnostava, mutta tentissä kysymykset sellaista nippelitietoa, että mitä vuoden 2004 tietyssä lakimääräyksessä on sanottu asiasta x ja vastaus löytyy kuvatekstistä. Kurssia varten katsottiin jseampi kymmen video, joissa jokaisessa puhui eri luennoitsija. Tentissä sitten oli kysymys "mitä luennoitsija Matti Meikäläinen käsitteli luennossaa ?". En minä ollut opetellut niiden luennoitsijoiden nimiä, joten ei ollut mitäön käsitystä siitä, mistä katsomastani videosta olisi pitänyt osata kertoa.
Joko joku tilastotieteen tai neurologian/neuropsykologian kurssi.
Kauhean paljon täällä toistellaan sitä, että eipä siitäkään kurssista mitään hyötyä ollut. No miten olisi länsimaisen sivistyksen pohjalla oleva ”tietoa tiedon vuoksi” -ajattelu? Jos jokaisesta yliopiston kurssista tulisi olla sellaista suoraa ja mitattavissa olevaa hyötyä tyyliin ”tarvitsen tätä tietoa työssäni viikottain”, niin eikö tällöin olla juuri sillä persujen tiellä, jossa pilkataan tiedettä ja kaiken maailman dosentteja? Olen hämmästynyt, että yliopiston käyneet ihmiset, humanistitkin, ovat sisäistäneet tämän diskurssin.
Ehkä logiikan kurssi tai karjalan kielen peruskurssi.
Vierailija kirjoitti:
Kauhean paljon täällä toistellaan sitä, että eipä siitäkään kurssista mitään hyötyä ollut. No miten olisi länsimaisen sivistyksen pohjalla oleva ”tietoa tiedon vuoksi” -ajattelu? Jos jokaisesta yliopiston kurssista tulisi olla sellaista suoraa ja mitattavissa olevaa hyötyä tyyliin ”tarvitsen tätä tietoa työssäni viikottain”, niin eikö tällöin olla juuri sillä persujen tiellä, jossa pilkataan tiedettä ja kaiken maailman dosentteja? Olen hämmästynyt, että yliopiston käyneet ihmiset, humanistitkin, ovat sisäistäneet tämän diskurssin.
Vaikeita ja turhauttaviahan tässä kysyttiin ja moni esiintynyt kurssi on sellainen, että osallistuja ei ole tajunnut kurssin aihepiiristä yhtään mitään. Ei se ole silloin tietoa tiedon vuoksi, vaan valmistumisen estävä painajainen.
Luonnontieteissä ja matemaattispohjaisissa aineissa, esim. jotkut kauppiksen kurssit, on ihan tavallista, että puolet ei pääse kurssia läpi ja läpipäässeistä puolet saa ykkösen ja toinen puolisko vitosen. Eli jotkut (=useimmat) ei vaan tajua, aihepiiri menee yli korkealta ja kovaa.
Vierailija kirjoitti:
Euroopan farmakopean lääkemuodot. Ei sinänsä aiheena vaikea, mutta kurssin vetäjä onnistui tekemään siitä niin hankalaa ja tylsää pilkunviilausta että moni joutui uusimaan moneen kertaan.
Ei kai Tapsa sitä vetänyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kantasuomen kurssi (pääaineeni oli suomen kieli). Tuntui todella "hyödylliseltä" kirjoittaa muistiinpanoja, miten kantasuomen kaudella ti-pääte muuttui si-päätteeksi yms.
Peruskoulun suomen kielen ja kirjallisuuden lehtorina tuollaisista tiedoista ei juurikaan ole ollut hyötyä.
Minusta ti-si -muutos on hyödyllinen tieto. Sen avulla ymmärtää, miksi esimerkiksi sana käsi on genetiivissä käden, mutta lasi taipuu lasin. Käsi on vanha suomalais-ugrilainen sana, joka on ollut ennen muutosta käti, joka taipuu käden. Sen sijaan lasi on uudehko laina.
Se on hyvin hyödyllinen tieto, jos opettaa suomea toisena ja vieraana kielenä.
Yllättävää, miten monelle kielihistoria ja unkari ovat olleet vaikeita. Itse opiskelin myös mainitsemaasi fennougristiikkaa, jossa nämä kurssit olivat vasta alkua. Samojedikielten opiskelu oli jo haastavaa, kun opetusta ei edes annettu suomeksi.
Taiteiden maisterina (muotoilu) suurosa kursseista oli suht helppoja koska ne perustu käytännössä tekemiseen ja presentaatioihin sekä oman tekemisen reflektointiin eikä ollu paljoo tenttejä tai esseitä. Tein kuitenkin sivuaineet toisesta tiedekunnasta niin pääsi edellämainittuihin kiinni.
Vaikein ehkä mulle olo logiikan ja argumentointiteorian sekä ohjelmoinnin kurssit (mun mieli on kaikkee muuta kuin looginen minkä takii oonki kohta taiteen maisteri xD).