Mitä aihetta koski vaikein ja turhauttavin yliopistokurssisi?

Algoritmikurssit on vaikeita. Samoin todennäköisyysmatikka, tein matikasta vain pakolliset, kun meni yli hilseen.

Tuulia Tuumivainen kirjoitti:

Työpsykologia. Esitys oli sekava ja opettaja olisi voitu ohjata psykiatriseen hoitoon.

Itse suoritin työpsykologian pelkästään tenttimällä. Ensimmäiseen tenttiin piti lukea lukion työpsykologian kirjat. Lainasin ne kaverilta ja luin. Sain tentistä ykkösen. Toiseen tenttiin olisi pitänyt lukea kaksi muuta kirjaa. En saanut niitä mistään lainaksi, joten menin tenttiin lukematta. Sain tentistä ykkösen.

Turhauttavin tilastomatikka, vaikein joku kansantaloustieteen kurssi.

Neuvostoliittolainen käännöstiede -kurssi. 2 opintoviikkoa. Neuvostoliitto oli tuolloin jo kuollut ja kuopattu pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Ja Jyväskylän yliopistossa latina 1-kurssi joka kuuluu romaanisen filologian eli ranskan kielen perusopintoihin pakollisena kurssina. Latina 1 - ja 2-kurssit on pakollisia ranskan opinnoissa Jyväskylän yliopistossa. Pääsin varmaan nipin napin läpi latina 1-kurssin. Helsingin yliopistossa latina ei oo onneks pakollisena ranskan opinnoissa. Oon vaihtanu siis ranskan kielen opinnoissa Jyväskylän yliopistosta Helsingin yliopistoon.

T: se ranskan pääaineopiskelija HY:ltä

Hahaa, latina 1:stä juuri läpi ja ykköselläpä tietenkin. Luulen että se ei niin vaikeaa olisi ollut, jos olisi oikeasti panostanut ja opetellut ulkoa, tankannut ja päntännyt. Mutta koska latina ei ollut heti tajuttava kieli niitten verbien ja sijamuotojen ja taivutusten kanssa, motivaatio meni heti. Kiinnostavaa oli kyllä huomata, miten paljon romaaniset kielet ja tosiaan polveutuvat latinasta ja miten paljon latinan sanoja on vielä nykyäänkin kaikissa kielissä.

Nykyään latina 2 ei ole pakollinen JY:llä, mitenköhän sekin pitäisi päästä läpi? :D

- ranskanopiskelija, JYU

Kaikki fysiikan kurssit, joita yritin, olivat minulle liian vaikeita. Vaihdoin sitten pääaineen suosiolla matematiikaksi, josta en vaikeita kursseja löytänyt. Totesin, että formaalikielet ovat se juttuni, ei reaalimaailman ilmiöiden mallintaminen, jota fysiikka on.

Toinen sitten virkamiesruotsi. Loputtomasti päntättävää, onko jokin sana en- vai ett-sukuinen. Sitä paitsi kaikki ne verbit, jotka muodostetaan kaavalla prepositio+perusverbi (an/för/in/över/... + stå/vara/sätta/leda...) kuulostavat korvissani samalta, enkä millään meinaa oppia muistamaan, mikä niistä on mikä.

Muiden aineiden kuin fysiikan ja ruotsin osalta ei se oppisisältö ole ollut vaikeaa, vaan vaikeudet ovat johtuneet itselleni sopimattomista opetusmenetelmistä ja/tai opettajista, jotka eivät osaa opettaa tai joita opettaminen ei vain kiinnosta, eli ei ole haluakaan oppia sitä. Yliopistossa oli käytössä todella antiikkisen tuntuisia opetusmenetelmiä. 

Vierailija kirjoitti:

Suomen kielen äänne- ja muoto-oppi. En tajunnut aluksi, että ne kaikki pitää vaan opetella ulkoa. Etsin jotain logiikkaa melkein kurssijakson päättymiseen asti.

Eikö suomen kielen muoto-oppi ole siis looginen vai mitä tuo tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pianonsoitto.

Olen äärimmäisen epämusikaalinen.

Missä tiedekunnassa joutui soittamaan pianoa täysin epämusikaalisena?

Taidekouluissa ja opettajakouluissa.

Se kun ajettiin kakkosvaiheessa liukkaan kelin radalla.

Mikroprosessorit.

Biofysiikan kurssi. Mulla on hyvin hämärät muistikuvat sen varsinaisesta lähiopetusosuudesta, en edes muista missä luentosalissa ne oli. Kurssin sisällöstäkään en muista kuin sellaiset jotkut puoliläpäisevä kalvo -laskut. Olisiko jotain veri nesteenä (viskositeetti, turbulenttinen ja laminaarinen virtaus) -juttuja ollut myös.  Sen kuitenkin muistan hyvin, etten meinannut millään saada sitä läpi vaan uusin sen vissiin 2-3 kertaa. Joka kerta luulin, että nythän se meni hyvin, ja hylsy oli järkytys. 

Kasvitaksonomia ja systematiikka.

Vierailija kirjoitti:

Joku 1800-luvun amerikkalaista kirjallisuutta käsitellyt. Aihe oli sinänsä mielenkiintoinen, mutta luettavaa oli aivan sairas määrä. Mitään muuta ei olisi ehtinyt tehdä kuin valmistautua seuraavalle luennolle.

Ylipäätään kirjallisuuden tenttipaketit oli käsittämättömän suuria. 20 kirjaa ei ollut poikkeus. Kaverit vielä kuvittelivat, että niitähän on helppo lukea, kun ovat romaaneja.

Sitten tentissä on neljä kysymystä, neljästä eri kirjasta. Miten sattuikin niin usein, että kysymykset olivat juuri niistä kahdesta, joista et ehtinyt lukea kuin ehkä takakansitekstin?

Okei. Kerran oli hauska kirjallisuustieteen tentti. Kirjoja oli lähes 20, mutta opettajaksi suuntautuville kuului pakollisena lastenkirjallisuus. Tenttikirjoina oli siis mm. Krokotiili Genaa ja Muumipeikkoa.

Estetiikan ja taiteen historia

Aihe ei sinällään vaikea mutta kurssivaatimuksiin kuului jäätävän monta paksua teosta jotka ois sitten pitänyt jaksaa kaikki lukea huolella..

Java ohjelmointi oli työläs ison harkkaohjelmointityön takia, harjoitukset ja tentti sentään olivat siedettävät

Termodynamiikka.

Kirjan kannessa oli kuva lapsesta ja pikkukoirasta.

Sisältö oli jotain ihan muuta.

Vierailija kirjoitti:

Virkamiesruotsin vois lisätä. Koska Suomessa turha vieras kieli.

Ruotsi voi olla sinulle turha, mutta ei se ole Suomessa vieras kieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pianonsoitto.

Olen äärimmäisen epämusikaalinen.

Missä tiedekunnassa joutui soittamaan pianoa täysin epämusikaalisena?

Taidekouluissa ja opettajakouluissa.

Kertonee jotain siitä millä järjellä noiden opetusohjelmaa on koottu. Hei, laitetaan täysin epämusikaaliset opettamaan pikkutenaville musiikkia, mitäpä väliä laadulla on kun ne on vaan pikkulapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virkamiesruotsin vois lisätä. Koska Suomessa turha vieras kieli.

Ruotsi voi olla sinulle turha, mutta ei se ole Suomessa vieras kieli.

Se on turha eikä mikään muu kuin yhden kepulaisen takavuosien tavallistakin hölmömpi lehmänkauppa sitä pidä edelleen pakollisena kaikille. Toisaalta tuo todistaa sen sananlaskun että anna pirulle pikkusormi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki tentitkin olivat hieman turhauttavia, kun luettuasi hiki päässä pari tiiliskiveä per tentti, pääsit vain toteamaan, ettet muista höykäsen pöläystäkään kysytyistä aihepiireistä. 

Minä kyllä pääsin tiiliskivitenteistä läpi, jopa erinomaisin arvosanoin, mutta tuntui, että sitä mukaa kun suollan asiat koepaperille, ne poistuvat päästäni ikuisiksi ajoiksi. Turhauttavaa tavallaan sekin.

Sama oli yleensä itselläkin, että lukutentit menivät hyvin, mutta jotenkin tuo kauppaoikeus jäi mieleeni sellaisena haist v*ttu-kokonaisuutena :D 

Yksi järkytys oli kyllä myös ihan ensimmäisenä tenttimäni markkinoinnin perusteet. Iki-ihana Kotlerin tonnin painoinen perusteos, arvosana taisi olla 1 sen aikaisella 1-5 asteikolla. Eikä siinäkään mitään, mutta olin ehtinyt markkinointia jo vuoden lukea AMK:ssa, eli perusteet sikäli oli hallussa. Se vaan, että juuri Kotlerin mukaan selvitettynä eivät sitten olleetkaan. Muistan muutaman muunkin ko. tenttiä kauhistuneen, ja pakkohan se oli uusia kun se ykkönen otti hivenen ohimoon. 

Aah, Kotlerin kamalan paksu pumaska! Mulla saattaa olla se vielä jemmassa. Täytyy tunnustaa, etten tainnut lukea sieltä kuin muutaman knopin, silti markkinoinnin peruskurssista tuli ihan kelvollinen arvosana. Tosin arvosanassa taisi vaikuttaa aikapaljon ryhmätyöt, joita tehtiinkin sitten joka viikko iltamyöhään asti.