"peruskoulu tuhosi suomen" -kuka tää idiootti on?

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:13"]Jos Suomen koulutusjärjestelmä on paras, niin miksi maailma yliopistojen TOP-10 listalla ei ole yhtään suomalaista yliopistoa, mutta amerikkalaisia suurin osa? Suomi ei taida yltää edes TOP-100 -listalle....

Johtuisiko siitä, että kaikki lahjakkuudetkin pakotetaan etenemään sen luokan tyhmimmän palikan mukaan? Tätä se tasa-arvo on käytännössä.
[/quote]

Koska huippuyliopistojen pyörittäminen vaatii rahaa =tukijoita, suomi on pieni talousalue, joten myös yliopistot joutuvat pyörittämään itseään verrattain pienellä rahoituksella. Suomessa kuitenkin tehdään jatkuvasti merkittävää tutkimusta.

Täytyy sanoa, etten ole ikinä tajunnut tätä tasapäistämis-kulttuurisyytöstä. Hirveästi on viime aikoina meuhkattu, että lahjakkuudet jää piiloon, mutta onko tälle mitään perusteita ja toiseksi ei niitä sellaisia lahjakkuuksia, jotka pitäisi kaivaa esiinjostain poterosta, varmaan kovin paljoa ole. Yleensä lahjakkuudet tiedostaa lahjansa ja kehittää niitä eteenpäin.  Monet myös aina sanovat, että Suomessa pitää olla sellainen ja tällainen, jotenkin siis kaiketi lattea ja huomiotaherättämätön, mutta jos kokee olevansa toisenlainen niin miksei sitten vain ole? Miksi pitäisi välittää latteiden surkimusten hymähtelyistä?

PISA-MENESTYKSESTÄ: asioilla on monta näkökulmaa. Esimerkiksi syövän lisääntyminen populaatiossa. Johtuuko se siitä, että syöpää diagnosoidaan enemmän? On säännöllisiä seulontoja ym. Vai siitä, että syöpää todella esiintyy väestöllä enemmän. JOSTA päästään siis itse asiaan: Onko Suomen pisa-testitulokset tosiaankin heikentyneet? Siis itse tulokset, eikä sijoitus. Vai ovatko muut maat korottaneet tuloksia? Etenkin Aasian maista tulee nykyään erittäin hyvin koulutettua väkeä. Tietysti kehityksen mukana olisi hyvä pysyä ja kyllähän nykylapsi omaa paljon enemmän tietoa kuin samanikäinen lapsi 50-100 vuotta sitten myös Suomessa.

Minusta artikkeli oli loistava! Suomen ihmeellisessä tasapäistävässä kulttuurissa painetaan lyttyyn menestyjät ja koetetaan heti saada heiltä "oikeuksia" pois.. Perusesimerkkinä: jos suomalaisen naapuri ostaa hienon auton, katellinen suomalainen menee ja naarmuttaa sen pilalle. Amerikkalainen menisi töihin hankkiakseen rahaa ja ostaisi hienomman :)
Vaikka peruskoulu on hieno asia sosioekonomisten taustarasitteiden poistamiseksi, ei se oikein kannusta ihmisiä tekemään töitä menestymisensä eteen. Ja nyt puhun siitä, ettö mikä tahansa työ josta maksetaan on työtä!

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:13"]

Jos Suomen koulutusjärjestelmä on paras, niin miksi maailma yliopistojen TOP-10 listalla ei ole yhtään suomalaista yliopistoa, mutta amerikkalaisia suurin osa? Suomi ei taida yltää edes TOP-100 -listalle....

[/quote]

Johtuu esim. siitä, että noissa rankingeissa pisteitä saa mm. siitä kuinka monta Nobel-voittajaa ko. yliopisto on kouluttanut ja siitä, että tutkimuksen laajuudesta ja kansainvälisestä tunnettavuudesta. Kuinka monta Nobel-voittajaa Suomessa on? Niinpä... Lisäksi kun yliopisto keikkuu rankingin kärjessä, on tunnettu jne niin siellä tehtävä tutkimus on kansainvälisesti tunnettua ja lisäksi rahoitusta saa paljon enemmän = enemmän tutkimusta.

Dutton ei ole mikään älykkyystutkija - hän on helppoheikki, joka päättelee että Suomessa on älykkäin kansa PISA tulosten perusteella. Duttonin "tutkimuksessa" stimulukseen reagointinopeus tarkoittaa samaa kuin korkeampi ÄO. Korrelaatiosta on tehty kausaalipäätelmä, eli mutkat taas vedetty suoriksi. Vanhasen alkuperäinen ÄO tutkimus (johon ei kompattu mukaan mitään PISA lukuja) sijoitti suomalaisten keskiÄO:n alle 100:ksi. Tässä esimerkissä Suomi on hännillä http://emilkirkegaard.dk/sites/default/files/files/Average%20IQ%20values%20in%20various%20European%20countries.pdf

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 08:01"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 23:36"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 23:06"] Mitä on tämä "lahjakkaiden turhautuminen ja taantuminen". Miksi nämä lahjakkaat ja fiksut lapset (ja heidän vanhempansa) eivät omaehtoisesti opiskele? Internet on täynnä tietoa, on kirjoja ja dokumenttejä. Jos lapsi on erityisen fiksu ja lahjakas, voisi kuvitella hänen haluavan käyttää lahjojaan johonkin. Yleensä nämä lapset ovat myös hyvin tiedonjanoisia ja valmiita ottamaan itse selvää asioista, toki myös vanhempien tukea voidaan tarvita. [/quote] Mieti itse: jos saisi päivässä 6 tuntia motivoivaa opetusta peruskoulussa, ei kotona olisi tarvetta opiskella sitä 2-3 tuntia vanhempien kanssa, joka nyt monessa perheessä on käytäntönä. Koulussa lahjakkaat lapset oppivat lorvimaan, koska siellä ei ole heille mitään. Vaikka kotona opiskeltaisiin yhdessä, ei se korvaa sitä, että koko päivä on mennyt koulussa hukkaan. [/quote] Koulussa opiskellaan myös monia muita hyödyllisiä taitoja kuin niitä oppiainesisältöjä... Ryhmätyötaitoja, toisten huomioonottamista (on erilaisia ja eritasoisia oppilaita), toisten auttamista ja mmuita sosiaalisis taitoja. Lisäksi nykyään käytetään paljon vertaisoppimista hyväksi eli vaikka ryhmä- tai paritöiden kautta "huonompi" ja "parempi" oppilas hyötyvät toisistaan. Huonompi saa tietoja ja tukea paremmalta ja parempi taas saa vielä lisää itsevarmuutta, kertaa opittua ja järjestää tietorakenteita entistä paremmiksi (usein ääneen puhuminen auttaa jäsentämisessä erittäin paljon)

[/quote]

No eipä sitä ryhmätyöskentelyn oppimista ole juuri havaittavissa Suomessa tai muiden huomioon ottamista. suomessa loistaa kaikenlaisen yhteistyön poissaolo ja muiden kiusaaminen kaikista mahdollisista syistä. 

Mä olen taas sitä mieltä, että peruskoulu pitäisi laittaa vapaaehtoiseksi esim. luokat 7-9. Nostaisi kummasti arvostusta ja vanhempien asennetta, kun ei olekaan itsestäänselvää, että palleroinen saa käydä koulua. Joku marginaaliryhmä jättäisi käymättä, mutta ne nyt on niitä samoja, jotka on muutenkin menetetty. Suurin osa ja erityisesti siinä välissä olevat naama nyrpeänä hengailijat heräisi.

Lisäksi lopuille pitäisi viimeistään kasilla tarjota mahdollisuutta irtaantua teoria-aineista jollain tasolla. Ei mitään hyötyä roikuttaa siellä tyyppejä, jotka ei läpäisisi edes vitosluokan koetta ja tekevät vaan kaikkien elämästä hankalaa siinä yhteisössä. Teorian tilalle oikeaa tekemistä. Ehkä se olisi sitten jonkinlainen tasokurssijärjestelmä tai paluu kansalaiskouluun, mutta ei tää nykyinenkään toimi.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 08:01"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 23:36"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 23:06"] Mitä on tämä "lahjakkaiden turhautuminen ja taantuminen". Miksi nämä lahjakkaat ja fiksut lapset (ja heidän vanhempansa) eivät omaehtoisesti opiskele? Internet on täynnä tietoa, on kirjoja ja dokumenttejä. Jos lapsi on erityisen fiksu ja lahjakas, voisi kuvitella hänen haluavan käyttää lahjojaan johonkin. Yleensä nämä lapset ovat myös hyvin tiedonjanoisia ja valmiita ottamaan itse selvää asioista, toki myös vanhempien tukea voidaan tarvita. [/quote] Mieti itse: jos saisi päivässä 6 tuntia motivoivaa opetusta peruskoulussa, ei kotona olisi tarvetta opiskella sitä 2-3 tuntia vanhempien kanssa, joka nyt monessa perheessä on käytäntönä. Koulussa lahjakkaat lapset oppivat lorvimaan, koska siellä ei ole heille mitään. Vaikka kotona opiskeltaisiin yhdessä, ei se korvaa sitä, että koko päivä on mennyt koulussa hukkaan. [/quote] Koulussa opiskellaan myös monia muita hyödyllisiä taitoja kuin niitä oppiainesisältöjä... Ryhmätyötaitoja, toisten huomioonottamista (on erilaisia ja eritasoisia oppilaita), toisten auttamista ja mmuita sosiaalisis taitoja. Lisäksi nykyään käytetään paljon vertaisoppimista hyväksi eli vaikka ryhmä- tai paritöiden kautta "huonompi" ja "parempi" oppilas hyötyvät toisistaan. Huonompi saa tietoja ja tukea paremmalta ja parempi taas saa vielä lisää itsevarmuutta, kertaa opittua ja järjestää tietorakenteita entistä paremmiksi (usein ääneen puhuminen auttaa jäsentämisessä erittäin paljon)

[/quote]

RYhmätöissä käytännössä se osaaja tekee työn yksin, koska muu porukka jää nysväämään sen kanssa, käytetäänkö värikyniä vai ei ryhmätyön juliste-esityksessä. Porukka haahuilee, juoruilee, tekee ihan muuta kuin pitäisi ja roikkuu netissä, jolloin se ryhmän ainoa osaaja ja korkean opiskelumoraalin edustaja tekee ryhmätyön ihan yksin. Hän myös esittää sen yksin. KOko ryhmä saa kuitenkin arvosanan työstä sen perusteella, mitä yksi on tehnyt.

Tämä jos mikä opettaa osaajille, että ei kannata tehdä yhdessä mitään, koska ne laiskurit saavat jo koulussa hyödyn muiden tekemisistä.

Ryhmätyöt onnistuvat parhaiten silloin, kun koko poruka motivaatio on yhtä vahva ja ryhmässä on erilaista, ei eritasoista, osaamista. Peruskoulussa tämä ei toteudu, yksityiskouluissa toteutuu.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 04:04"]

Kyllä suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa huippututkijoita, ei niitä vain näin pienellä väestöpohjalla kauheita määriä voi odottaa syntyvän. Samoin myös yliopistoja on äärettömän hölmöä verrata vaikka Yhdysvaltojen huippuyliopistoihin, joihin on vara kuoria 320 miljoonasta ihmisestä kermat päältä. Enkä myöskään usko tuota "peruskoulu ei tarjoa fiksulle oppilaalle mitään" -höpinää ja "turhauduin, kun osasin kaiken jo valmiiksi" -väitteitä. Ihanko totta se sinun lapsesi osasi vaikkapa ne trigonometriset funktiot ihan jo kouluun mennessään? Ja näkisin kyllä, että vanhempien pitää ottaa vastuuta yhtä lailla niin heikkolahjaisen kuin lahjakkaankin lapsen oppimisen edistymisestä. Ehkä oppikirjojen tekijät voisivat panostaa ylöspäin eriyttävän materiaalin määrän kirjoissa, niin opettajilla ja vanhemmilla olisi jotain tarjottavaa heti käden ulottuvilla. Sitä paitsi älykkyyttä ja osaamista on monenlaista. Uskon vakaasti siihen, että sille huippuälykkäälle lapselle tai nuorelle on opettavaista yrittää väkertää ryhmätyötä sen heikomman kanssa, koska sellainen tämä maailma todellisuudessakin on, ja todellisuuden hahmottamisessa on usein aika paljon hyötyä.

[/quote]

Lapseni ei osannut kouluun mennessään trigonometrisia funktioita, hän oppi ne viidennellä luokalla vanhempien hankkimasta yläkoulun oppikirjasta. Oppiminen kun on asia, jossa uutta rakennetaan vanhan päälle eikä suinkaan sellainen asia, jossa jokin yksittäinen asia opitaan erillään muusta.

Ryhmätyön väkertäminen heikomman oppilaan kanssa on pelkkää fiksun oppilaan orjatyötä: heikompi ei tee mitään eikä viitsi tehdä mitään. Paras oppi on se, että älä tulevaisuudessa ole tekemisissä itseäsi tyhmempien kanssa, koska heiltä puuttuu kyky haluta tehdä asioita hyvin.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 11:08"]

Mä olen taas sitä mieltä, että peruskoulu pitäisi laittaa vapaaehtoiseksi esim. luokat 7-9. Nostaisi kummasti arvostusta ja vanhempien asennetta, kun ei olekaan itsestäänselvää, että palleroinen saa käydä koulua. Joku marginaaliryhmä jättäisi käymättä, mutta ne nyt on niitä samoja, jotka on muutenkin menetetty. Suurin osa ja erityisesti siinä välissä olevat naama nyrpeänä hengailijat heräisi.

Lisäksi lopuille pitäisi viimeistään kasilla tarjota mahdollisuutta irtaantua teoria-aineista jollain tasolla. Ei mitään hyötyä roikuttaa siellä tyyppejä, jotka ei läpäisisi edes vitosluokan koetta ja tekevät vaan kaikkien elämästä hankalaa siinä yhteisössä. Teorian tilalle oikeaa tekemistä. Ehkä se olisi sitten jonkinlainen tasokurssijärjestelmä tai paluu kansalaiskouluun, mutta ei tää nykyinenkään toimi.

[/quote]

Aikanaan oli suunnilleen noin. Ne, joilla ei ollut lukupäätä, meni kansalaiskouluun (luokat 7-9) ja oppi siellä tekemällä, ei lukemalla. Kansalaiskoulusta pääsi ammattikouluun, mutta sieltä ei saanut eväitä yliopistoon. Nyt jokaiselle halutaan antaa mahdollisuus ihan kaikkeen, vaikka pää ja motivaatio ei riitä.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:14"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:08"]Ymmärrän kyllä kolumnin pointin. Mutta musta tuo kanta on aika oikeistolainen - toisaalta tällä hetkellä, kun suomalainen järjestelmä ei toimi ja on murroksessa, tuolla kritiikillä on oma maaperänsä. Ja toisaalta kyllä, voin itsekin ajatella, että on tietty porukka, jotka viis veisaavat koulujärjestelmän tarjoamasta sivistyksestä, se ei mene heidän kohdallaan millekään. Silti koulujärjestelmä on rakennettu niillä ehdoilla, että kuka tahansa voi kouluttautua akateemiseksi. Ja luokkaerot ei ole niin voimakkaat kuin muissa maissa. [/quote] Luokkaerot eivät ole suuria kiitos tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän. Koulutuksen periytyvyys syventäisi luokka-eroja. Lääkäreiden lapsista tulisi lääkäreitä ja siivojien lapsista siivoojia, koska vanhemmilla olisi varaa tarjota lapsille vain oman sosioekonomisen taustan mukaista koulutusta.

[/quote]

Vai eivät ole luokkaerot suuria? Ei sitä täältä AV-palstalta huomaisi, kun mammat kitapurje lepattaen ovat tunnistamassa toisissaan wt-piirteitä. Mihin se sitten perustuu, ellei juuri luokkaeroihin?

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 11:15"]

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 04:04"]

Kyllä suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa huippututkijoita, ei niitä vain näin pienellä väestöpohjalla kauheita määriä voi odottaa syntyvän. Samoin myös yliopistoja on äärettömän hölmöä verrata vaikka Yhdysvaltojen huippuyliopistoihin, joihin on vara kuoria 320 miljoonasta ihmisestä kermat päältä. Enkä myöskään usko tuota "peruskoulu ei tarjoa fiksulle oppilaalle mitään" -höpinää ja "turhauduin, kun osasin kaiken jo valmiiksi" -väitteitä. Ihanko totta se sinun lapsesi osasi vaikkapa ne trigonometriset funktiot ihan jo kouluun mennessään? Ja näkisin kyllä, että vanhempien pitää ottaa vastuuta yhtä lailla niin heikkolahjaisen kuin lahjakkaankin lapsen oppimisen edistymisestä. Ehkä oppikirjojen tekijät voisivat panostaa ylöspäin eriyttävän materiaalin määrän kirjoissa, niin opettajilla ja vanhemmilla olisi jotain tarjottavaa heti käden ulottuvilla. Sitä paitsi älykkyyttä ja osaamista on monenlaista. Uskon vakaasti siihen, että sille huippuälykkäälle lapselle tai nuorelle on opettavaista yrittää väkertää ryhmätyötä sen heikomman kanssa, koska sellainen tämä maailma todellisuudessakin on, ja todellisuuden hahmottamisessa on usein aika paljon hyötyä.

[/quote]

Lapseni ei osannut kouluun mennessään trigonometrisia funktioita, hän oppi ne viidennellä luokalla vanhempien hankkimasta yläkoulun oppikirjasta. Oppiminen kun on asia, jossa uutta rakennetaan vanhan päälle eikä suinkaan sellainen asia, jossa jokin yksittäinen asia opitaan erillään muusta.

Ryhmätyön väkertäminen heikomman oppilaan kanssa on pelkkää fiksun oppilaan orjatyötä: heikompi ei tee mitään eikä viitsi tehdä mitään. Paras oppi on se, että älä tulevaisuudessa ole tekemisissä itseäsi tyhmempien kanssa, koska heiltä puuttuu kyky haluta tehdä asioita hyvin.

[/quote] Ei tuollainen ryhmätyöskentely kerro fiksuudesta vaan lapsen huonoista sosiaalisista taidoista. Kyllähän noita "fiksuja" jotka tietävät, että muilta puuttuu halu tehdä asiat hyvin, on työpaikallakin, mutta ei heidän uransa kyllä kehity..

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 21:39"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:13"]

Johtuisiko siitä, että kaikki lahjakkuudetkin pakotetaan etenemään sen luokan tyhmimmän palikan mukaan? Tätä se tasa-arvo on käytännössä.

[/quote]

Tässäpä se peruskoulun suurin ongelma. Peruskoulu opettaa aivan turhan monet lahjakkaat järjettömän laiskoiksi. Jos peruskoulussa vaadittaisiinkin kaikilta sama määrä työtä eikä samaa määrä oppimista, niin voisi ne Suomenkin yliopistot pärjätä vertailuissa paremmin.
[/quote]Olen 20 vuotta ollut yläkoulun opettaja ja mukana opsien suunnitteluissa jne. joten tiedän aika hyvin mitä eri oppiaineissa vaaditaan. On osa oppilaita, jotka eivät kolmessa vuodessa opi hyvin mitään teoreettista oppiainetta kaikesta mahdillisesta tukiopetuksesta ja erityisopetuksesta huolimatta. Olisiko ehfotuksia, missä heidän pitäisi aikansa viettää 6-7 tuntia arkipäivässä jos ei koulussa? Osalla neurologisia ongelmia (selviä adhd-tapauksia jne.) ja osalla täysin repaleiset kotiolot. Kuitenkin saavat ruokaa koulusta ja kavereita. Vaatimustasoa vaan liikaa korotetaan joka asiassa, johon nuoren rahkeet ei riitä. Toisaalta olen opettanut täyden 10 oppilaita joiden keskiarvo peruskoulusta lähtiessä oli lähes 10. Ei ollut näreissään ja käärmeissään, etteikö olisi saanut laadukasta opetusta. Käynyt tervehtimässä vielä jälkeenpäin opettajia koululla. Peruskoulu on koko yhteiskunnan peili hyvässä ja pahassa. 16-vuotiaana porukka hajaantuu omilleen. Kyllä turvallinen kaikille avoin peruskoulu on perusteltu edelleen samoin kuin subjektiivinen päivähoito. Olen myös pyrkinyt kohtelemaan jokaista oppilastani ihmisarvoa kunnioittavasti, vaikka käytöksensä ei aina olekaan hyvää. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 23:06"]

Mitä on tämä "lahjakkaiden turhautuminen ja taantuminen". Miksi nämä lahjakkaat ja fiksut lapset (ja heidän vanhempansa) eivät omaehtoisesti opiskele? Internet on täynnä tietoa, on kirjoja ja dokumenttejä. Jos lapsi on erityisen fiksu ja lahjakas, voisi kuvitella hänen haluavan käyttää lahjojaan johonkin. Yleensä nämä lapset ovat myös hyvin tiedonjanoisia ja valmiita ottamaan itse selvää asioista, toki myös vanhempien tukea voidaan tarvita.

[/quote]

No totta ihmeessä he lukevatkin mielenkiinnonkohteistaan myös vapaa-ajallaan. Tekevät lisätehtävät ja kaiken ylimääräisen. Mutta siitähän se kierre vain syntyy ja pahenee. Ovat taas seuraavalla tunnilla edellä muita ja tietävät ja osaavat jo valmiiksi aiheen. Turhautuvat tai aivot narikkaan-tyyppisesti hutaisevat tehtävät leikiten läpi. Eivät siis saa kokemusta siitä, mitä on pitkäjännitteinen opiskelu ja opi tekemään töitä. Kaikki kokeisiin ja todistuksiin vaadittu tekeminen on heille pelkkää harrastelua ja liian helppoa.

Onko siis reilua, että peruskoulussa he sitten istuvat kahdeksasta kolmeen turhanpanttina kun resurssit menevät aina niiden heikkojen kannatteluun. Olisitko itse motivoitunut päivästä toiseen ja vuodesta toiseen yhdeksän vuoden ajan tekemään täysin älyllisesti haastamatonta työtä? Rutiinilla raapustamaan tehtävät vihkoon ja sitten pyörittelemään kynää paremman tekemisen puutteessa. Eihän se mitään auta, että sitten kotona nähdään vaivaa. Se vain oikeastaan pahentaa tilannetta koulupäivien osalta.

Tuon valtavan yhdeksänvuotisen tuntimäärän ajan voisi tasoryhmissä tai kunnon resursseilla nämä lapset saada oikeasti haastetta ja päästä opinnoissaan todella paljon pidemmälle kuin nyt tasapäistämisen aikana. Lukiokin voisi mennä läpi parissa vuodessa kun ysillä voisivat jo joustavasti suorittaa esim. pitkän matikan, fysiikan tai kielten kursseja. Tekemisen meininki ja haasteet säilyisivät ja samassa ajassa ehtisivät huomattavasti korkeampiin tuloksiin kuin nyt. Yliopistoissa voisi taso nousta tutkimuksissa ja tieteessäkin voitaisiin joskus Suomessakin saada tehtyä isoja läpimurtoja. Sen sijaan nyt nämä lahjakkaat ja akateemisesti orientoituneet tylsistyvät ja hakeutuvat yliopiston kautta perusammatteihin, vaikkapa ihan perus rivilääkäriksi. Erinomainen ammatti sekin, tottakai. Mutta jos opiskeluintoa olisi ylläpidetty ja ohjattu oikein, olisi näillä lahjoilla voinut edetä vastaavan tieteenalan huippututkijaksi tai osaajaksi perus vastaanottotyön sijaan. Sama monella monella alalla, huippuosaajat tylsistyvät matkalla huipuksi kun riittävän monta vuotta luontaista lapsen oppimisintoa latistetaan ja koko potentiaalia ei saada esiin.

Sen sijaan saadaan keskinkertaiset keskinkertaisiksi ja heikot räävittyä joten kuten kyytiin. Suurin osa heikoista pysyy edelleen heikkoina ja pääsee rimaa hipoen läpi. Peruskoulua pidemmälle se ei juuri kanna. Samoihin ammatteihin olisivat joka tapauksessa päässeet ilman valtaisia taloudellisia satsauksia ja kaikkien resurssien keskittämistä heihin. Yliopistoihin kasaantuu sitten tämä keskinkertaistettu massa sisältäen myös ne keskinkertaisiksi latistetut entiset huiput. Sääli!

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:02"]

Peruskoulua vaikka tasapäistäväksi on haukutukkin on erittäin nerokas! Peruskoulun idea oli ensin tarjota kaikille yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen rinnakkaiskoulujärjestelmän jälkeen. Nykyään idea on tarjota tasoitusta heikommille. Kaikkien kodit eivät pysty ja halua tarjota lapsille yhtäläisiä eväitä menestykseen. Täten tuki- ym opetuksen myötä lapset saavat tasoitusta koulutielle ja sitä kautta yhtäläisemmät mahdollisuudet muiden kanssa. Toki eriytystä on myös ylöspäin, siitä harvemmin vain puhutaan. Suomen kouluihin ei vielä ole rantautunut onneksi huippujen ttehtailu -ajatus, vaan peruskoulu on käytännössä sama kaikille, tämän jälkeen nuoret erkaantuvat omille teilleen

[/quote]

On peruskoulussa hyvääkin, mutta tasapäistäminen on ongelma. On ihan yleistä, että kirjoja ei ehditä käymään loppuun, koska luokissa pitää edetä hitaimpien tahtiin. Näin osa asioista jää opettamatta. Silloin paremplahjaiset tulevaisuuden lupaukset (varallisuudesta riippumatta) turhautuvat, kun eivät saa mitään haastetta. Nykyjärjestelmällä saavutetaan keskimäärin hyviä tuloksia, mutta huiput jää saavuttamatta. Minusta tämä on suurta lahjakkuuden haaskausta!

Tasotyhmät on kielletty, koska pelätään leimautumista. Kyllä se leimautuminen tulee siellä luokassakin, kun samat ihmiset kysyvät joka matikan tunti uudestaan ja uudestaan vaikka toiset ymmärsivät jo ensimmäisellä kerralla. Ja näkyyhän se taso kokeissa ja todistuksessakin. Useimmat yläkoulut ovat niin isoja, että rinnakkaisluokkien vuoksi samaa ainetta opettaa kaksi opettajaa samaan aikaan eri luokissa. Miksi ei voisi olla tasoryhmiä? Järjestäminen olisi helppoa. Jaettaisiin vaan oppilaat eri luokkiin tason ei luokan mukaan. Silloin lahjakkaammat voisivat käydä koko kirjan läpi ja ehkä jotian extraakin. Toiset voisivat edetä hitaampaa tahtia ja kysellä rauhassa ilman, että luokkakaverit nauraa. Näin hekin varmaan oppisivat perusasiat paremmin. Ja jos jako tasoryhmiin tarkastetaan uudestaan aina puolen vuoden välein vaan ryhmän vaihtaminen on mahdollista. Näin ei kenenkään tulevaisuus vaarannu, muutaman koetuloksen perusteella.

En täysin tyrmää tuon artikkelin kirjoittajan ideaa eri ajatusmaailman/maailmankatsomuksen omaavien omista kouluista. Siinä on kyllä riskinsä kansakunnan eriytymisen vuoksi. Ehkä olisi parempi ratkaisu leventää opetusmateriaalia peruskoulussa niin, että erilaiset näkökulmat pääsisivät paremmin esille. Nyt mennään yhden totuuden mallilla ja siinä on riskinsä. Useimmat menestystarinat ovat saaneet alkunsa juuri siitä, että joku on kyseenalaistanut vallitsevan totuuden.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:25"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:17"]Täytyy sanoa, etten ole ikinä tajunnut tätä tasapäistämis-kulttuurisyytöstä. Hirveästi on viime aikoina meuhkattu, että lahjakkuudet jää piiloon, mutta onko tälle mitään perusteita ja toiseksi ei niitä sellaisia lahjakkuuksia, jotka pitäisi kaivaa esiinjostain poterosta, varmaan kovin paljoa ole. Yleensä lahjakkuudet tiedostaa lahjansa ja kehittää niitä eteenpäin.  Monet myös aina sanovat, että Suomessa pitää olla sellainen ja tällainen, jotenkin siis kaiketi lattea ja huomiotaherättämätön, mutta jos kokee olevansa toisenlainen niin miksei sitten vain ole? Miksi pitäisi välittää latteiden surkimusten hymähtelyistä? [/quote] Tämö! Joskus ennen muinoin kun kaikki suomalaisetkaan eivät päässeet kouluun värjyi näissä torpissa merkittävä "lahjakkusreservi" eli varsin fiskuja ja kehityskelpoisia lapsia, joilla ei ollut edes mahdollista kouluttautua. Kun jokaiselle tarjotaan tasapuolista koulutusta on kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet edetä omalla valitsemallaan polulla. Ja oikeesti paljon sitä eriytystä tarvii vielä peruskoulussa? Siitä eteenpäin jokaisella on mahdollisuus eriytyä ja hakeutua opintoihin, jotka itseä kiinnostaa (=joissa on hyvä), yliopistossa sitten taas on aivan erilaiset mahdollisuudet valita itselle kiinnostavia opintoja +vapaa-ajalla omaehtoisesti ottaa asioista selvää, opiskella ja tutkia

[/quote] siihen aikaan köyhän lapsi joka saattoi olla hyvin lahjakas jäi kouluttamatta.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:59"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:14"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:08"]Ymmärrän kyllä kolumnin pointin. Mutta musta tuo kanta on aika oikeistolainen - toisaalta tällä hetkellä, kun suomalainen järjestelmä ei toimi ja on murroksessa, tuolla kritiikillä on oma maaperänsä. Ja toisaalta kyllä, voin itsekin ajatella, että on tietty porukka, jotka viis veisaavat koulujärjestelmän tarjoamasta sivistyksestä, se ei mene heidän kohdallaan millekään. Silti koulujärjestelmä on rakennettu niillä ehdoilla, että kuka tahansa voi kouluttautua akateemiseksi. Ja luokkaerot ei ole niin voimakkaat kuin muissa maissa. [/quote] Luokkaerot eivät ole suuria kiitos tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän. Koulutuksen periytyvyys syventäisi luokka-eroja. Lääkäreiden lapsista tulisi lääkäreitä ja siivojien lapsista siivoojia, koska vanhemmilla olisi varaa tarjota lapsille vain oman sosioekonomisen taustan mukaista koulutusta.

[/quote]

No kyllä tänäkin päivänä yliopistoihin mennään lähinnä keskiluokkaisista taustoista. Joko koulutetuista tai varakkaista.

[/quote]

Olisiko tämä siitä johtuvaa, että näissä perheissä on enemmän älykkyysgeenejä ja siten enemmän potentiaalista osaamista yliopistomaailmassa.

Ps. YH-äitini on kansakoulun käynyt pienituloinen duunari ja itse olen fyysikko. Ei sitä taustaa kukaan yliopistossa kysy kun on kykyjä ja motivaatioita. Opiskelin aikoinaan myös jenkeissä ja eräs kaverini oli tullut yliopistoon (lukukausimaksu $30 000) suoraan trailer parkista. Salaisuus? Kova motivaatio ja työskentely pikaruokalan kassana!

USAssa on jo nyt sitä ongelmaa, että edes teollisuuteen ei löydy riitävästi riittävän pystyvää työntekijäainesta. Nykyisin kun teollisuustyökin vaatii osaamista, oppimista, ajattelemista ja soveltamista. Suomi on niin pieni maa, että meillä ei ole varaa hukata yhtään potentiaalia.  

Heikan pointti  "aivopestystä peruskoulusukupolvesta" oli todella heikko ja paranoidi.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:11"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:04"]Jutun pointti jäi vähän 'piiloon', mutta oikeastiko se meni NÄIN ohi tältä av-kansalta :D  [/quote] Jutun pointti oli suomen tasapäistävä koulutusjärjestelmä. On yksi yhtenäinen peruskoulu, eikä rinnakkaisia (kilpaileviä) järjestelmiä. Tämä kirjoittajan mielestä toisi laajemman näkökulman ihmisiä suomeen. Hän ei kuitenkaan pystynyt näkemään niitä asioita, joille peruskoulu on rakennettu eli mahdollisuus edetä oman potentiaalin mukaan. Valitettavasti kilpailevat järjestelmät kilpailevat a. rahoituksesta b. opettajista c. opilaista, mikä luo epätasa-arvoa. Suomessa ei ole varaa jättää köyhiä ja potentiaalisia koulutuksen ulkopuolelle. AP

[/quote]

Sinulla on aika olematon tieto peruskoulujärjestelmästä. Ei sen tarkoitus ole ollut mahdollistaa etenemistä oman potentiaalin mukaan eikä se sitä edes tee, koska lahjakkaille se ei tarjoa mitään. Peruskoulu on siksi, että saadaan nuoret 9 vuoden ajaksi yhteiskunnan haltuun ja olemaan kohtalaisen keskinkertaisia.

Epätasa-arvoa on se, että lahjakkaita ei tueta eikä heille anneta mahdollisuutta olla osamispotentiaalinsa veroisia. Siksi Suomi on taantuva lamamaa: meillä on vallassa peruskoulun käynyt ikäpolvi, joka ei ole koskaan eikä milloinkaan joutunut osaamaan mitään hyvin, koska keskinkertainen on tarpeeksi.