Lue keskustelun säännöt.
Puolison alkoholinkäyttö. Mitä tehdä? Neuvoja kaivataan!!
28.03.2015 |
Olen 19-vuotias ja olen ollut yhdessä avopuolisoni kanssa reilut 2 vuotta. Olemme kaiken kaikkiaan hyvä pari, sovimme toisillemme kaikin puolin loistavasti. Avopuolisoni on valloittava persoona, jonka kanssa vietän paljon aikaa yhdessä. Hän rakastaa minua ja osoittaa sen. Hän on paras ystäväni. Puhumme usein, että haluamme olla aina yhdessä. Hyvät ajat ovat hyviä. Suhteellammekin on kuitenkin omat karikkonsa. Meidän karikkomme on esimerkiksi alkoholi, joka aiheuttaa useita kertoja vuodessa jopa kriisejä parisuhteeseemme. Avopuolisollani on kausia jolloin hän käyttää tavallista enemmän alkoholia. Tällöin hän usein laiminlyö tunteitani ja pyyntöjäni; tavallista on esimerkiksi, ettei hän tule kotiin yöksi (vaikka pyydän) vaan yöpyy kaverinsa luona, milloin missäkin. Hän myös kapinoi vastaan, kun pyydän olemaan juomatta tai menemättä jonnekin. Kyse ei ole pettämisen pelosta, vaan luottamuksesta. Kun näitä avopuolisoni "menokausia" on ollut useita kertoja vuosien aikana, jolloin olen tuntenut jääväni täysin syrjään ja yksin, on se jättänyt minuun syviä jälkiä. Itken usein vuosia vanhoja asioita. Pelkään aina seuraava menokautta. Avopuolisoni ei tunnu ymmärtävän näiden merkitystä, vaan vähättelee tunteitani asioita kohtaan. On esimerkiksi raskasta herätä aamulla ja huomata ettei toinen ole tullut kotiin. Näitä muistoja on kertynyt 2 vuoden aikana jo enemmän kuin jaksan laskea. Lisäksi koen, ettei avopuolisoni osaa pyytää anteeksi asioitaan joilla hän pahoittaa mieleni. Usein tuntuukin, että "kuraa" tulee vain niskaan, joka minun täytyy niellä jotta parisuhde toimii. Joskus riideltyämme menen vanhempieni luokse yöksi ja päätän olla soittamatta avopuolisolleni. Kerron aina hänelle suoraan, että olen loukkaantunut ja mistä syystä. Kerron hänelle mikä tuntuu pahalle, avaudun hänelle täysin. Usein itkenkin. Anteeksipyyntöä on kuitenkin turha odottaa. Hän ohittaa täysin tunteeni ja vähättelee niiden merkitystä. Saattaa kulua lähes viikkokin ettemme ole yhteydessä. Lopulta minä myönnyn, annan anteeksi ja yritän unohtaa. Kaikki jatkuu ennallaan ja olemme onnellisia. Vaikka ajattelenkin usein ettei hän ansaitse anteeksiantoa. Pahinta on, että en usko hänen tarvitsevan minua yhtä paljon kuin minä häntä. Hän on minulle kaikki kaikessa. Valitettavasti. Viimeinen tikki oli se, kun vast'ikään avopuolisoni käyttäydyttyä hieman töykeästi minua kohtaan päätin odottaa kunnes hän soittaisi minulle. Turhaan.
Mitä ihmettä minä teen? En todellakaan tahtoisi erota.
Kommentit (153)
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 13:22"]
Minusta alkoholisti on henkilö joka ostaa alkoholia ja nauttii siitä ja nauttii sitä.
Määrällä ei ole väliä. Tässä on lyhyesti alkoholi nimisen päihteen käyttäjän nimi eli alkoholisti.
[/quote]
No se on sinun määritelmäsi termille, mutta todellisuudessa alkoholistilla tarkoitetaan nimenomaan alkoholiriippuvausta ihmistä.
"Alkoholismi on krooninen sairaus, jossa elimistö tulee riippuvaiseksi alkoholin saamisesta. Alkoholiriippuvuudelle (alkoholismille) on ominaista alkoholin jatkuva, usein toistuva tai pakonomainen käyttö riippumatta käytön aiheuttamista sosiaalisista tai terveydellisistä haitoista. Alkoholismiin liittyy usein fysiologisen riippuvuuden kehittyminen, jolloin henkilön kyky sietää alkoholin vaikutuksia on kohonnut (toleranssi) ja hänellä ilmenee alkoholin käytön lopettamisen jälkeisinä päivinä eriasteisia vieroitusoireit-. - Duodecim Terveyskirjasto (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00196)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 13:09"]Voi rakas lapsi kun sinä et nyt tajua yhtään, mitä puhut! Kaikki juovat eivät todellakaan sairastu alkoholismiin, alkoholismi vaatii sen tietyn riippuvuusgeenin. [/quote]
Totta, mutta aika monella suomalaisella se riippuvuusgeeni on. Siksi Suomessa ei "eurooppalainen" juomakulttuuri oikein ota onnistuakseen.
Toiselsi hyvin monella suomalaisella on myös ns. rähinägeeni, joka ilmenee varsinkin alkoholinkäytön yhteydessä. Tästä löytynee tietoa melko vaivattomasti googlella, myös asiallisista tiedeartikkeleista.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 13:54"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 13:09"]Voi rakas lapsi kun sinä et nyt tajua yhtään, mitä puhut! Kaikki juovat eivät todellakaan sairastu alkoholismiin, alkoholismi vaatii sen tietyn riippuvuusgeenin. [/quote]
Totta, mutta aika monella suomalaisella se riippuvuusgeeni on. Siksi Suomessa ei "eurooppalainen" juomakulttuuri oikein ota onnistuakseen.
Toiselsi hyvin monella suomalaisella on myös ns. rähinägeeni, joka ilmenee varsinkin alkoholinkäytön yhteydessä. Tästä löytynee tietoa melko vaivattomasti googlella, myös asiallisista tiedeartikkeleista.
[/quote]
Totta tuokin, en kiistä yhtään. Tarkoitus oli vastat tuohon, miksi Euroopassa ei-pohdintaan. Turvarajat alkossa on syytä muistaa, mutta aina ne turvarajatkaan ei riitä, jos geeni on herkkä aktivoitumaan jo pienestä määrästä alkoa. Mutta eurooppalainen tyyli -pullo viiniä päivässä- ei meille sovi riippuvuusgeenin takia. Kaikista ei tule alkoholisteja, mutta ne joista tulee, pilaa läheistensä elämän juomisellaan, aiheuttavat hankaluuksia työpaikalla, ajavat ihmisiä kuoliaaksi, tappavat muita humalassa, ovat aggressiivisia, arvaamattomia ja häikäilemättömiä. Ja käytös pahenee vuosien mittaan, alkuun voi olla vain pientä morkkista...
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 11:59"]Minä rakastin asua kotona, perheeni kanssa minulla on todella hyvät välit. En etsi minkäänlaista isänkorviketta, nykyinen mieheni on ensimmäinen huomattavasti vanhempi kuin minä, ei se ikä kuitenkaan ole koskaan ollut ongelmana.
[/quote]
Kirjoittiko tuon todella alkuperäinen aloittaja? Miksi ihmeessä sinä olet sitten juuttunut itseäsi noin paljon vanhemman alkkiksen kynnysmatoksi, etkä turvaa omaan perheeseesi?
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 13:19"]
Koska joillakin suomalaisilla alkoholismi on geeneissä. Ilman riippuvuusgeeniä alkoa voi nauttia runsaahkostikin ilman todellista riippuvuutta.
[/quote]
Ei suomalaisilla ole erityisemmin alkoholismiin altistavaa geeniä kuin muillakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi näin tapahtui? Onko miehesi okei? Oletko sinä okei?
Luxemburgissa alkoholin käyttö on suurinta koko Euroopassa. Ja maa on pankkiirien maa. Vauras maa ja asiat näyttäisi hoituvan hyvin vaikka alkoholia käytetään eniten Euroopassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_06_03_alkoholi.html
Suomalaisten alkoholin käyttö on Euroopan toisiksi pienin.
Ongelmaa lietsovat lähinnä raittiusliikkeen jäsenet ja uskovaiset. Heillä on tapana puuttua muiden elämään ja tapoihin. Tämä edellä mainittu joukko myös tehtailee aiheettomia ls-ilmoituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 15:13"]taidat tietää kuka olet
[/quote]
TAIDAN
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 21:26"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:22"]
Jooh, noin se onkin kaikilla alkoholisteilla, että perhe tulee ensin ja alkoholi sitten....
[/quote]
Ravinto on perustarve. Silti äiti usein ruokkii lapsensa ensin vaikka ravinnosta olisi pulaa.
En oikein jaksa uskoa että alkoholistit ovat pahoja ja itsekkäitä. Kyllä alkoholistikin osaa rakastaa lapsiaan. Turha syöttää tuota ikivanhaa pajunköyttä meille.
Alkoholisti on persoona ja oikea ihminen. Turha vetää tuota propakandaa että alkoholistit ovat samalaisia zompeja. Kyseessä on persoona.
[/quote]
alkoholisti rakastaa lapsiaan ihan kuten kuka tahansa muukin ihminen, mutta ei riippuvuussairauden takia pysty asettemaan lasten etua oman riippuvuutensa edelle, eli ryyppää, vaikka tietää lasten kärsivän siitä.
alkoholisti ei ole automaattisesti paha tai itsekäs,ja hän on persoona ja ihminen. mutta riippuvuus menee monen muun asian edelle, niin että alkoholistin käyttäytyminen tuntuu muista pahalta ja itsekkäältä.
alkoholistit eivät ole samanlaisia. he ovat kaikki erilaisia, kuten muutkin ihmiset.
terveisin alkoholisti, 4 vuotta kuivilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli sama tilanne tämän vuoden alkuun asti, mutta sitten riitti ja jätin mieheni. Olimme olleet seitsemän vuotta yhdessä, kaksi kihloissa ja asuimme yhdessä. Hän kävi noin kerran viikossa kavereidensa kanssa ulkona eikä myöskään tullut öiksi kotiin. Seuraava päivä meni aina makoillessa. Olimme todella rakastuneita, mutta se ei vain riittänyt. Ero tuntui hirveän pahalta ja makasin monet illat kylpyhuoneen lattialla itkemässä ja vapisemassa.
Nyt on kuitenkin jo parempi ja jotenkin vapautunut sekä helpottunut olo. En olisi uskonut miten nopeasti voin päästä elämässä eteenpäin. Eksäni kanssa olemme edelleen hyviä ystäviä, mutta hänen viikonloppunsa kuluvat nykyään pelkän biletyksen merkeissä - hän siis juo sekä perjantaina että lauantaina. Kyseessä on kuitenkin lähes 30-vuotias mies, joten tämä elämäntapa ei ehkä ole se kaikkein ihanteellisin. Viime yönäkin hän koitti soittaa minulle, mutta en vastannut. Olen jo päässyt erosta jonkin verran yli ja toivon hänenkin pääsevän. Joten neuvoni sinulle, ap: jätä mies ja opettele olemaan itsenäinen nuori nainen. Pystyt siihen!
Tee kaikkesi miehen eteen. :) Se palkitaan vielä myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 21:50"]
Jokaisessa parisuhteessa on aina omat vastoinkäymisensä. Teillä on nyt tässä kohdassa tämä. Kun molemmilta löytyy rakkautta ja halua päästä esteistä yli, en epäile, ettette saisi tätä selätettyä. Se vaatii molemmilta halua kuunnella ja ymmärtää toista, mutta ne ovatkin juuri kullanarvoisia taitoja parisuhteessa myös tästä eteenpäin. Kaikkea hyvää teille toivoen ja rakkauden voittoon uskoen, Parisuhdeneuvoja Kirsi.
[/quote]
Huomaa tuo yksi alleviivattu sana! Ei se riitä, että sinä yksin " teet kaikkesi " miehen vuoksi, mutta miehelle alkoholi on rakkaampi kuin sinä. Et sinän sille voi mitään, eikä mikään tule riittämään. Palkkion saat taivaassa, jos siihen uskot.
Sanokoon tilastot suomalaisten alkoholinkäytöstä mitä tahansa, niin fakta on se, että aika monessa perheessä kärsittiin alkoholinkäytön lieveilmiöistä viime viikonloppunakin. Ei se alkoholinkäyttäjä itse, tai ainakin hän kärsi vähiten.
Kun on yli 30 vuotta toivonut ja "tehnyt parhaansa", niin pikkuhiljaa alkaa toivo hiipumaan. Enää ei jaksa ajatella eroa, sitä odottaa vain kuolemaa. Ihan sama, kumman osapuolen. Tämä kirjoitus oman kokemuksen perusteella.
Tuttu juttu. Jätä se. Narsistimaisia piirteitä.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 21:50"]Jokaisessa parisuhteessa on aina omat vastoinkäymisensä. Teillä on nyt tässä kohdassa tämä. Kun molemmilta löytyy rakkautta ja halua päästä esteistä yli, en epäile, ettette saisi tätä selätettyä. Se vaatii molemmilta halua kuunnella ja ymmärtää toista, mutta ne ovatkin juuri kullanarvoisia taitoja parisuhteessa myös tästä eteenpäin.
Kaikkea hyvää teille toivoen ja rakkauden voittoon uskoen,
Parisuhdeneuvoja Kirsi.
[/quote]
Ei kukaan parisuhdeneuvoja neuvo näin alkoholistin kumppania :D. Älä edes viitsi...kyllä ensimmäinen askel on kohti vieroitusta, tai kohti uusia tuulia, jos kumppani kiistää ongelman. Kenenkään ei tarvitse sietää alkoholistia, ei ymmärtää eikä alkoholistia missään nimessä kannata rakastaa. Sama kun rakastaisi narkkaria. Alkoholi on holistille aina rakkaus numero 1, 2 ja 3.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 01:26"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 21:50"]Jokaisessa parisuhteessa on aina omat vastoinkäymisensä. Teillä on nyt tässä kohdassa tämä. Kun molemmilta löytyy rakkautta ja halua päästä esteistä yli, en epäile, ettette saisi tätä selätettyä. Se vaatii molemmilta halua kuunnella ja ymmärtää toista, mutta ne ovatkin juuri kullanarvoisia taitoja parisuhteessa myös tästä eteenpäin.
Kaikkea hyvää teille toivoen ja rakkauden voittoon uskoen,
Parisuhdeneuvoja Kirsi.
[/quote]
Ei kukaan parisuhdeneuvoja neuvo näin alkoholistin kumppania :D. Älä edes viitsi...kyllä ensimmäinen askel on kohti vieroitusta, tai kohti uusia tuulia, jos kumppani kiistää ongelman. Kenenkään ei tarvitse sietää alkoholistia, ei ymmärtää eikä alkoholistia missään nimessä kannata rakastaa. Sama kun rakastaisi narkkaria. Alkoholi on holistille aina rakkaus numero 1, 2 ja 3.
[/quote]
Minun mieheni muuttui aikoinaan. Koska rakastin häntä
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 17:57"][quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 01:26"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 21:50"]Jokaisessa parisuhteessa on aina omat vastoinkäymisensä. Teillä on nyt tässä kohdassa tämä. Kun molemmilta löytyy rakkautta ja halua päästä esteistä yli, en epäile, ettette saisi tätä selätettyä. Se vaatii molemmilta halua kuunnella ja ymmärtää toista, mutta ne ovatkin juuri kullanarvoisia taitoja parisuhteessa myös tästä eteenpäin.
Kaikkea hyvää teille toivoen ja rakkauden voittoon uskoen,
Parisuhdeneuvoja Kirsi.
[/quote]
Ei kukaan parisuhdeneuvoja neuvo näin alkoholistin kumppania :D. Älä edes viitsi...kyllä ensimmäinen askel on kohti vieroitusta, tai kohti uusia tuulia, jos kumppani kiistää ongelman. Kenenkään ei tarvitse sietää alkoholistia, ei ymmärtää eikä alkoholistia missään nimessä kannata rakastaa. Sama kun rakastaisi narkkaria. Alkoholi on holistille aina rakkaus numero 1, 2 ja 3.
[/quote]
Minun mieheni muuttui aikoinaan. Koska rakastin häntä
[/quote]
Suurin osa ihmisistä ei ole samanlaisia selviytyjiä. Noin nuorena kuin ap suosittelisin lähtemään. Mummoni oli naimisissa 30-vuotta alkoholistin kanssa. Isästäni tuli alkoholisti. Edellinen miesystäväni oli alkoholisti, joka lupaili linulle samalla tavalla kaikkea. Meillä oli isoja riitoja kun poikaystäväni oli kännissä. Viisi kertaa sain pelätä henkeni edestä. Kerran minulta potkaistiin kylkiluu poikki toisella kertaa kuristettiin pyörtymiseeni asti. Nämä eivät ole leikin asioita. Silti ihmiselle antaa anteeksi koska haluaa "pelastaa" toisen itseltään. Toivon ettei teidän välit kärjisty noin pahoin. Mutta ei sitä kannata jäädä odottamaankaan. Eroaminen ahdistaa, mutta lupaan että myös helpottaa. Ja vasta hetken jälkeen näet oikeasti mitä suhteenne oli, mitä hyvää siitä sait, mutta mitä pahaa se sinulle toi. Sitä älä patoa sisääsi. Puhu ja parane. Kukaan ei ansaitse huonoa patisuhdetta.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 13:22"]
Minusta alkoholisti on henkilö joka ostaa alkoholia ja nauttii siitä ja nauttii sitä.
Määrällä ei ole väliä. Tässä on lyhyesti alkoholi nimisen päihteen käyttäjän nimi eli alkoholisti.
[/quote]
Sinun määritelmäsi on sikäli puutteellinen, että alkoholisti ei voi olla ilman alkoholia vaan on riippuvainen siitä. Ihan sama, ostaako vai valmistaako itse, ja minkä verran käyttää tai onko käyttö säännöllistä. Esimerkiksi joka juhannus ja uusivuosi SÄÄNNÖLLISESTI pullollisen kirkasta juova ei ole alkoholisti, jos hän pystyy joskus viettämään juhannuksen tai uudenvuoden ilman viinaa . Mutta on alkoholisti siinä tapauksessa, että koko puoli vuotta menee sitä seuraavaa pulloa odottaessa ja se on ainoa tavoite, josta ei luovuta missään tilanteessa.
109 : hyvinhän teillä menee, mutta entä sitten, jos jostakin syystä tulisi eteen tilanne, että miehesi ei saisikaan tavanomaista päivittäistä olutannostaan? Muuttuisiko hän silloin pahantuuliseksi ja kärttyisäksi?