Lue keskustelun säännöt.
Varastitko sinä sormukset Stockan vauvanhoitohuoneesta?
26.03.2015 |
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015032619422962_uu.shtml
Keskiviikko oli huono päivä helsinkiläiselle Nona Schaumanille, 26.
- Tänään kävi itselle todella suuri kämmi, sellainen, jota en uskonut koskaan tapahtuvan, hän kirjoitti Facebook-viestissään.
Schauman oli ostoksilla Stockmannilla. Hän meni noin puolen päivän aikaan vaippaikäisen tyttärensä kanssa tavaratalon kuudennen kerroksen lastenhoitohuoneeseen, ja otti vaipanvaihdon ajaksi sormistaan kaksi sormusta. Toinen niistä oli Schaumanin suvun aatelissormus, jonka hän sai taannoin syntymäpäivälahjaksi isältään. Sormuksen mukana hän sai kortin, jossa isä toivoi tyttären pitävän sormuksesta hyvää huolta. Sormus on kulkenut suvussa pitkään, sillä Nonan isoisä antoi sen aikoinaan lahjaksi vastavihitylle vaimolleen vuonna 1942. Sormus voi olla tuotakin vuotta paljon vanhempi.
- En tiedä, minkä ikäinen sormus on.
Pettymys isälle
Jatkaessaan ostoksia tavaratalossa Nona huomasi kauhukseen sormuksen kadonneen.
- Olin Herkussa, kun isä tuli mieleeni ja kosketin muka sormusta sormessani. Huomasin sen hävinneen ja juoksin yläkertaan.
Lastenhoitohuoneessa ei ollut kuitenkaan kumpaakaan sormusta.
- Laitoin ne saippuatelineen päälle, kun pesin vauvan peppua. En muistanut laittaa niitä takaisin sormeen, kun leikin tytön kanssa hoitopöydällä.
Nona kiittää Stockamannin henkilökuntaa, joka auttoi itkevää asiakasta kuuluttamalla sormuksista. Kukaan ei kuitenkaan vastannut tuomalla sormukset takaisin. Toinen niistä on Nonan rippilahja ja Kalevala-sarjasta.
- Neuvonnan rouvat kertoivat, että he eivät ole aiemmin kuuluttaneet kadonnutta omaisuutta.
Nona ei ole vielä kertonut isälleen tapahtuneesta.
- Vähän pelottaa, miten isä reagoi. En haluaisi tuottaa pettymystä 72- vuotiaalle, Nona kertoo ja sanoo, että sormuksella on valtava tunnearvo.
Kultaisessa sormuksessa on ovaalinmuotoinen vaakuna ja kaiverruksena sekä Nonan isovanhempien hääpäivä että vuosi, jona Nona sai sormuksen syntymäpäivälahjaksi.
Valvontakuvat tallessa
Valvontakameran kuvista näkyy, että vauvanhoitohuoneeseen meni Nonan jälkeen ainakin yksi nuori äiti lastensa kanssa. Nona toivoo, että se henkilö, joka otti sormukset talteen, toimittaisi ne Stockmannin neuvontaan kirjekuoressa, jossa lukee hänen nimensä.
- Hän voi tehdä sen nimettömänä. Aatelissormus on tärkein perintö isältäni. Olen itkenyt koko eilisen päivän ja toivon vain, että saan sormuksen takaisin.
Nona kertoo, että sormuksella ei ole suurta rahallista arvoa, eikä sukusormusta ole helppo myydä eteenpäin.
Nona kertoo olevansa hyvin päättäväinen ja tekevänsä kaikkensa sormusten palauttamiseksi. Siksi hän tekee tapahtuneesta rikosilmoituksen. Sormusten katoamisen jälkeen hän on laittanut tiedon niistä useaan Facebook-ryhmään.
- Olen aivan äimänkäkenä siitä, miten auttavaisia ihmiset ovat. Aivan tuntemattomat ovat jakaneet viestiä ja halunneet auttaa, hän kertoo ilahtuneena ihmisten myötätunnosta.
Kommentit (366)
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:13"]Mullakin tippui kerran korvakoru ollessani Prismassa, eikä sitä enää löytynyt. Pitäisikö tehdä rikosilmoitus?
[/quote]
Nyt ei ole kyse sinun haisevasta korvakorustasi vaan ap:n kadonneista sormuksista taukki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 05:06"]
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:13"]Mullakin tippui kerran korvakoru ollessani Prismassa, eikä sitä enää löytynyt. Pitäisikö tehdä rikosilmoitus? [/quote] Nyt ei ole kyse sinun haisevasta korvakorustasi vaan ap:n kadonneista sormuksista taukki
[/quote]
Tippuminen tai kadottaminen on eri asia kuin varastaminen. Ap:n sormukset varastettiin.
En ottanut sormusta, en ole yli vuoteen stockmannilla käynyt. Mutta kuvitteellisessa tilanteessa, jossa olisin ottanut sormukset talteen löytötavaratoimistoon tai poliisille varten en enää uskaltaisi viedä sormuksia minnekään tämän julkisen varkaaksisyyttelyn ja rikosilmoitusten jälkeen. Roskiin saattaisivat lentää, tai sitten veisin ne takaisin vessaan jonnekin piilopaikkaan josta siivooja ne löytää.
Tää on ihan kauheeta mut Mua nauratti tää.
Kaikki kliseet samassa tarinassa. Aatelisormusta ja stokkan herkkua myöden.
Anteeksi olen kamala. Toivottavasti sormus löytyy
Köyhä kotiäiti ei käy Stockan herkussa, tuski viitsii edes Stockalla käydä vaikka on kahjojen päivät. Harmillinen juttu mutta eiköhän tuo ole kuitenkin first world problem, tosiaankin hävettäisi kun julkaistiin lentoturmajutun yläpuolisena otsikkona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 10:59"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 10:28"]Täällä kyllä näkee kommennttien kautta millaisia järkkyjä susia jotkut toiset naiset ovat, muutama fiksu helmi vaan joukossa, jotka tietävät mikä on oikein ja mikä väärin. On se kumma, ettei ihmiset osaa erottaa mikä on omaa ja mikä toisen Onko pakko pistää liiveihin kaikki minkä ilmaiseksi saa! Toivottavasti varastaneen äidin jälkikasvu syö sormukset ja saa mahanpuruja. [/quote] Siis samana päivänä kadonnut sormus voi olla vaikka kiireisen äidin keittiönpöydällä kun ajatteli viedä vasta seuraavana päivänä löytötavaratoimistoon. Tai pudonnut roskikseen..
[/quote]
Älä viitsi naurattaa!
Jos joku löytää Stockan vessasta sormuksen, niin hän antaa sen lähimmälle henkilökuntaan kuuluvalle.
Jollei anna, niin tarkoitus on varastaa kyseinen tavara.
Miksi ihmeessä joku veisi löytämänsä tavaran kotiinsa muka viedäkseen sen myöhemmin löytötavaratoimistoon, kun sen voi samantien viedä Stockan infoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 17:55"][quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 10:59"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 10:28"]Täällä kyllä näkee kommennttien kautta millaisia järkkyjä susia jotkut toiset naiset ovat, muutama fiksu helmi vaan joukossa, jotka tietävät mikä on oikein ja mikä väärin. On se kumma, ettei ihmiset osaa erottaa mikä on omaa ja mikä toisen Onko pakko pistää liiveihin kaikki minkä ilmaiseksi saa! Toivottavasti varastaneen äidin jälkikasvu syö sormukset ja saa mahanpuruja. [/quote] Siis samana päivänä kadonnut sormus voi olla vaikka kiireisen äidin keittiönpöydällä kun ajatteli viedä vasta seuraavana päivänä löytötavaratoimistoon. Tai pudonnut roskikseen..
[/quote]
Älä viitsi naurattaa!
Jos joku löytää Stockan vessasta sormuksen, niin hän antaa sen lähimmälle henkilökuntaan kuuluvalle.
Jollei anna, niin tarkoitus on varastaa kyseinen tavara.
Miksi ihmeessä joku veisi löytämänsä tavaran kotiinsa muka viedäkseen sen myöhemmin löytötavaratoimistoon, kun sen voi samantien viedä Stockan infoon!
[/quote]
No minä en ainakaan veisi infoon vaan poliisille tai löytötavaroihin.
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 00:47"]
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 23:47"]
Nykyään kaikki häviää jos jätät ne julkiselle paikalle. Kyllä pitää olla tyhmä pää jollain ja uusi omistaja on ihan varmasti sellainen joka ei niitä jätä vaan johonkin vaippaa vaihtaessaan. Olisinko mä ottanut jos olisin tullut sinne seuraavana??? Olisin ottanut. Mä tunnen itseni ja tiedän etten olisi pystynyt vastustamaan kiusausta. Moni muukin olis ottanut joten en kokisi siitä mitään tunnon tuskia.
[/quote]
Onneksi suurin osa suomalaisia on vielä kuitenkin perusrehellisiä eivätkä kaltaisiasi oikean ja väärän tajun menettäneitä surkimuksia.
[/quote]
Ihan sama mitä musta ajattelet. Mä taas luulen että suurin osa olisi ottanut ne sormukset koska ne löytyi ja jos mä en ottaisi niin seuraava ottaisi kuiteskin. Voin sanoa etten ikinä siis ikinä palauttaisi nyt kun se jonka ne oli on tollanen. Sen sormus on sama asia kun multa menisi sateenvarjo. Stokkalla käy rikkaat ja niillä on varaa kuluttaa pelkästään kahviin 50 euroa. Se mun sateenvarjo voi olla suvulta peritty myös mutten ikinä jaksaisi lyhyttä vitutusta kummempaa numeroa nostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voi byhyy. Itse jätti ne siihen. Helppo syytellä muita.
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 13:55"]
https://www.bukowskismarket.com/fi/457941-aatelissormus-kultaa-18k-h-tillander-1989-paino-6-1-g
hmmm, tässä sama kuva kuin lehdessä eli ko sormuksia on siis ilmeisesti useita?
[/quote]
Tottakai on useita. Luulitko, että tämä Nona ja isänsä ovat suvun ainoita jäseniä?
Schauman on SUOMEN SUURIN aatelissuku.
Sukuun kuuluun satoja jäseniä!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Schauman
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 19:17"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 13:55"]
https://www.bukowskismarket.com/fi/457941-aatelissormus-kultaa-18k-h-tillander-1989-paino-6-1-g
hmmm, tässä sama kuva kuin lehdessä eli ko sormuksia on siis ilmeisesti useita?
[/quote]
Tottakai on useita. Luulitko, että tämä Nona ja isänsä ovat suvun ainoita jäseniä?
Schauman on SUOMEN SUURIN aatelissuku.
Sukuun kuuluun satoja jäseniä!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Schauman
[/quote]
Niinpä. Ja tuo Bukowskis'lla myynnissä ollut sormuskin on teetetty Tillanderilla vasta vuonna 1989. Kaikki kyseiseen sukuun kuuluvat voivat teettää kyseisenlaisen sukusormuksen.
Tämä tyttönen on aika lapsi vielä, kun luulee varkaan palauttavan sormuksen. Minä aikuisena ihmisenä olisin ottanut selvää missä näitä voi teettää ja olisin teettänyt samanlaisen, enkä pahoittanut vanhan isäni mieltä.
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 18:04"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 17:55"][quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 10:59"] [quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 10:28"]Täällä kyllä näkee kommennttien kautta millaisia järkkyjä susia jotkut toiset naiset ovat, muutama fiksu helmi vaan joukossa, jotka tietävät mikä on oikein ja mikä väärin. On se kumma, ettei ihmiset osaa erottaa mikä on omaa ja mikä toisen Onko pakko pistää liiveihin kaikki minkä ilmaiseksi saa! Toivottavasti varastaneen äidin jälkikasvu syö sormukset ja saa mahanpuruja. [/quote] Siis samana päivänä kadonnut sormus voi olla vaikka kiireisen äidin keittiönpöydällä kun ajatteli viedä vasta seuraavana päivänä löytötavaratoimistoon. Tai pudonnut roskikseen.. [/quote] Älä viitsi naurattaa! Jos joku löytää Stockan vessasta sormuksen, niin hän antaa sen lähimmälle henkilökuntaan kuuluvalle. Jollei anna, niin tarkoitus on varastaa kyseinen tavara. Miksi ihmeessä joku veisi löytämänsä tavaran kotiinsa muka viedäkseen sen myöhemmin löytötavaratoimistoon, kun sen voi samantien viedä Stockan infoon! [/quote] No minä en ainakaan veisi infoon vaan poliisille tai löytötavaroihin.
[/quote]
Miksi ihmeessä?? Kerrotko toiminnallesi yhdenkin järjellisen syyn?
Kyllä se jolta on jotain kadonnut johonkin yritykseen, kysyy ensimmäisenä kyseisestä yrityksestä, onko joku löytänyt hänen kadottamansa tavaran!
Viimeksi kun olin Prismassa, avainnippuni putosi taskustani. Luojan kiitos, että joku ystävällinen sielu oli palauttanut sen Prisman asiakaspalveluinfoon ja sain sen vielä saman päivän aikana takaisin.
Jos joku idiootti olisi vienyt sen kotiinsa ja lähtenyt sitä vasta seuraavana päivänä viemään löytötavaratoimistoon, olisimme ehtineet jo vaihtaa lukot ja tilata uudet avaimet!
Liikkeiden asiakaspalvelupisteet ovat olemassa juuri sitä varten, että sinne palautetaan liikkeestä löydetyt, vailla omistajaa olevat tavarat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:32"]
Ymmärrän että kihla ja naimissormusta käytetään ja ammattisormusta. aatelissormus arkena.
[/quote]
Mikä on naimissormus?
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:17"]
Tiesittekö, etteivät kaikki de tai von-etuliitteiset ole aatelisia, tai ettei kaikilla aatelisilla ole näitä etuliitteitä?
[/quote]
Ei tietenkään ole. Kaikki eivät ole aatelisia, eikä kaikilla aatelisilla sukunimi muodostu tuolla tavalla.
Leonardo da Vinci oli ihan tavallinen ei-aatelinen Leonardo Vinci-nimisestä kaupungista.
Ihmisten nimeäminen paikan mukaan oli aiemmin hyvin yleistä. Myöhemmin tapa vakiintui monessa maassa aateliston käyttöön.
Suurin osa Suomen aateliston nimistä taas ei taas sisällä mitään liitteitä, vaan ovat ihan tavallisia yksiosaisia nimiä kuten Mannerheim, Aminoff, Armfelt, Tigerstedt, Granfelt, Bruun, Tawaststjerna, Fischer, Ramsay, Pipping, Tandefelt, Snellman, Spåre, Nordenswan jne.
Tämän sormukset hukanneen tytönkin nimi on Schauman. Ei esimerkiksi af Schauman, von Schauman tai de la Schauman.
Sitten on vielä sukuja, joiden yksi haara on aateloitu ja jotta aateloitu sukuhaara erottuisi muista sukuhaaroista on sukunimeen liitetty paikannimi.
Esim. Wrede-suvun aateloitu sukuhaara otti aateloinnin yhteydessä nimekseen nimen Wrede af Elimä, suomeksi Elimäen Wrede ja Boije-suku otti nimen Boije af Gennäs eli Gennäsin Boije, kotitilansa Gennäsin mukaan.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 21:41"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 17:06"]
Eikä yksikään ranskalainen todellakaan piilottele sukunimensä aateliseen alkuperään viittaavaa "de"-päätettä! Kerro yksinkin esimerkki tai lopeta idioottihöpinäsi.
[/quote]
En ole kyseinen kirjoittaja mutta olen asunut Pariisissa ja minulla on siellä sukulaisia, ja tiedän kolme pariisilaisperhettä jotka vaihtoivat De La___ -aatelissukunimensä pois ja kaksi pariisilaisperhettä jotka vaihtoivat juutalaiset sukunimensä pois, nuo nimet kun ärsyttää siellä etenkin muslimitaustaisia tyyppejä. On nimittäin turvallisempaa olla tavisnimellä Ranskassa tänä päivänä.
[/quote]
Sillä, että joku pelkää muslimeja ei ole mitään tekemistä Ranskan vallankumouksen kanssa.
Ranskasta tuli vuoden 1789 jälkeen tasavalta, mutta 1800-luvulla se oli taas kuningaskunta ja myöhemmin myös keisarikunta ja aatelisto oli tuolloin voimissaan.
Aatelistoa ei Ranskassa syrjitä sen takia, että "Ranskassa oli vallankumous", kuten joku täällä väitti.
Ja kyllä. Keski-Euroopassa titteleillä on väliä. Kaikki ovat herroja, rouvia, tohtoreita tai kreivejä. Toisin kuin Pohjoismaissa, joissa titteleillä ei ole väliä ja kaikkia sinutellaan.
Jollain aatelisarvolla saa Keski-Euroopassa - myös Ranskassa - parempaa palvelua, kuin olemalla tavis. Kuten eräs pohjoismainen kreivi sanoi: "Koskaan en ole titteliä missään käyttänyt paitsi kun haluan Keski-Euroopassa varata pöydän ravintolasta, johon on kuukausien jonot. Kreiville pöytä löytyy aina vaikka seuraavaksi päiväksi...."
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 02:13"]
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:08"]
Mitähän tähän ny sanois..
[/quote]
Sormus on luultavasti Tillanderilla teetetty ja sen arvo on noin 5000 euroa tunnearvon lisäksi. Itse en kyllä ilkeäisi pitää aatelissormusta sormessani koska Suomen aateliset tuntevat hyvin toisensa ja tietävät miltä toistensa sormukset näyttävät.
[/quote]No tuskin on jos se Bukowskilta irtoaa n300eurolla.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 21:41"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 17:06"]
Eikä yksikään ranskalainen todellakaan piilottele sukunimensä aateliseen alkuperään viittaavaa "de"-päätettä! Kerro yksinkin esimerkki tai lopeta idioottihöpinäsi.
[/quote]
En ole kyseinen kirjoittaja mutta olen asunut Pariisissa ja minulla on siellä sukulaisia, ja tiedän kolme pariisilaisperhettä jotka vaihtoivat De La___ -aatelissukunimensä pois ja kaksi pariisilaisperhettä jotka vaihtoivat juutalaiset sukunimensä pois, nuo nimet kun ärsyttää siellä etenkin muslimitaustaisia tyyppejä. On nimittäin turvallisempaa olla tavisnimellä Ranskassa tänä päivänä.
[/quote]
Mitä ihmettä? Enpä koskaan ole kuullut moista ja asun sentään Ranskassa! Kyllä Ranskassa aatelisia arvostetaan ja useat ovat julkkiksia, joita paparazzit jahtaavat herkeämättä.
Monacon Caroline ja Stephanie klaaneineen ja jo edesmennyt Alban herttuatar ovat taatusti olleet joka lehden kannessa. Carolinen miehen saksalaisen Hannoverin prinssin Ernstin kännisekoilut ovat myös taattua lööppitavaraa. Muista keskieurooppalaisista kuninkaallisista ja aatelisista ollaan hyvin kiinnostuneita. Monet heistä kuuluvat samaan Bourbon-kuningassukuun kuin Ranskan kuninkaat, mm. Luxembourgia hallitsee sama suku. Samoin Englannin kuninkaalliset kiinnostavat. Windsorin herttua ja herttuatarkin asuivat vuosikymmeniä Ranskassa ja heidän tekemisiään seurattiin tarkasti.
Kyllä täällä on läjäpäin aatelisia, esim. useat perinteikkäät viininviljelytilat ovat aatelisten omistuksessa. Kaikkien tunnettujen aatelisten häät, lasten syntymät ja muut merkkitapahtumat raportoidaan juorulehdissä. Suuressa vallankumouksessa syrjäytetyn ja myöhemmin uudelleen hallinneen Bourbon-suvun kuninkaiden jälkeläisetkin asuvat edelleen Ranskassa ja käyttävät ihan prinssi-, herttua- ja kreivi-titteleitä. Käyttääpä joku innokas rojalisti suvun nykyisestä päämiehestä Henri d'Orleansista (viralliset tittelit Pariisin kreivi ja Ranskan herttua) jopa nimitystä kuningas Henri VII! Pariisissa asuu myös monia Euroopan lakkautettujen kuningashuoneiden jäseniä, mm. Kreikan ja Venäjän kuninkaallisia.
Enpä ole koskaan kuullut, että joku piilottelisi tai häpeäisi aateluuttaan Ranskassa! Päinvastoin. Niitä aatelisjuuria tuodaan mahdollisimman paljon esiin, aateliset ovat tarkkoja asemastaan ja seurustelevat vain kaltaistensa kanssa. Ranska on edelleenkin sääty-yhteiskunta. Valitettavasti.
Lisähuomautus: "de" ei aina viittaa aatelisiin. Ainakin Argentiinassa "de" lisätään naimisiin menon yhteydessä nimeen, jos naisella käytössä sekä tyttönimi että miehen sukunimi. Esimerkki: Anna Rodriguez menee naimisiin Fabio Fontanellan kanssa. Uusi nimi on Anna Rodriguez de Fontanella.
^ pelle