Varastitko sinä sormukset Stockan vauvanhoitohuoneesta?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015032619422962_uu.shtml
Keskiviikko oli huono päivä helsinkiläiselle Nona Schaumanille, 26.
- Tänään kävi itselle todella suuri kämmi, sellainen, jota en uskonut koskaan tapahtuvan, hän kirjoitti Facebook-viestissään.
Schauman oli ostoksilla Stockmannilla. Hän meni noin puolen päivän aikaan vaippaikäisen tyttärensä kanssa tavaratalon kuudennen kerroksen lastenhoitohuoneeseen, ja otti vaipanvaihdon ajaksi sormistaan kaksi sormusta. Toinen niistä oli Schaumanin suvun aatelissormus, jonka hän sai taannoin syntymäpäivälahjaksi isältään. Sormuksen mukana hän sai kortin, jossa isä toivoi tyttären pitävän sormuksesta hyvää huolta. Sormus on kulkenut suvussa pitkään, sillä Nonan isoisä antoi sen aikoinaan lahjaksi vastavihitylle vaimolleen vuonna 1942. Sormus voi olla tuotakin vuotta paljon vanhempi.
- En tiedä, minkä ikäinen sormus on.
Pettymys isälle
Jatkaessaan ostoksia tavaratalossa Nona huomasi kauhukseen sormuksen kadonneen.
- Olin Herkussa, kun isä tuli mieleeni ja kosketin muka sormusta sormessani. Huomasin sen hävinneen ja juoksin yläkertaan.
Lastenhoitohuoneessa ei ollut kuitenkaan kumpaakaan sormusta.
- Laitoin ne saippuatelineen päälle, kun pesin vauvan peppua. En muistanut laittaa niitä takaisin sormeen, kun leikin tytön kanssa hoitopöydällä.
Nona kiittää Stockamannin henkilökuntaa, joka auttoi itkevää asiakasta kuuluttamalla sormuksista. Kukaan ei kuitenkaan vastannut tuomalla sormukset takaisin. Toinen niistä on Nonan rippilahja ja Kalevala-sarjasta.
- Neuvonnan rouvat kertoivat, että he eivät ole aiemmin kuuluttaneet kadonnutta omaisuutta.
Nona ei ole vielä kertonut isälleen tapahtuneesta.
- Vähän pelottaa, miten isä reagoi. En haluaisi tuottaa pettymystä 72- vuotiaalle, Nona kertoo ja sanoo, että sormuksella on valtava tunnearvo.
Kultaisessa sormuksessa on ovaalinmuotoinen vaakuna ja kaiverruksena sekä Nonan isovanhempien hääpäivä että vuosi, jona Nona sai sormuksen syntymäpäivälahjaksi.
Valvontakuvat tallessa
Valvontakameran kuvista näkyy, että vauvanhoitohuoneeseen meni Nonan jälkeen ainakin yksi nuori äiti lastensa kanssa. Nona toivoo, että se henkilö, joka otti sormukset talteen, toimittaisi ne Stockmannin neuvontaan kirjekuoressa, jossa lukee hänen nimensä.
- Hän voi tehdä sen nimettömänä. Aatelissormus on tärkein perintö isältäni. Olen itkenyt koko eilisen päivän ja toivon vain, että saan sormuksen takaisin.
Nona kertoo, että sormuksella ei ole suurta rahallista arvoa, eikä sukusormusta ole helppo myydä eteenpäin.
Nona kertoo olevansa hyvin päättäväinen ja tekevänsä kaikkensa sormusten palauttamiseksi. Siksi hän tekee tapahtuneesta rikosilmoituksen. Sormusten katoamisen jälkeen hän on laittanut tiedon niistä useaan Facebook-ryhmään.
- Olen aivan äimänkäkenä siitä, miten auttavaisia ihmiset ovat. Aivan tuntemattomat ovat jakaneet viestiä ja halunneet auttaa, hän kertoo ilahtuneena ihmisten myötätunnosta.
Kommentit (366)
Toivottavasti saa sormuksensa takaisin.
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:07"]Varmaan hukannut itse sormuksensa, eikä kehtaa myöntää. Helpompi kehitellä tälläinen tarina?
[/quote]
Helpompi?
Siitäs sai! Miksi ei voi laittaa taskuun tai hoitolaukkuun? Minä ainakin laitan... Stockaileva aatelinen on hyvä ja teettää uudet!
Onko perusteita rikosilmoitukselle, jos itse on niin urvelo, että unohtaa sormuksensa jonnekin? Hieman taas poliisin resurssien väärinkäyttöä, etenkin kun sormuksella ei edes mitään suurta rahallista arvoa ole.
Voe voe toivottavasti löytyy mutta kyllä tyhmästä päästä kärsii jne
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:08"]Mitähän tähän ny sanois..
[/quote]
No miten olisi vaikka että tsemppiä ja onnea sormuksen löytämiseen...
Byhyyyy!
Pitäisi sitten parempaa huolta "aatelissormuksesta". Niin ei tarvitsisi itkeä lehdessä. Nolo.
No, enpä myöskään kyllä itse kehtaisi ottaa toisen sormuksia.
Jos itse löytäisin sormukset tavaratalon vessasta, veisin ne viipymättä infoon. Näemmä kaikki eivät tee näin, mikä ei tietenkään tule yllätyksenä. Koru, etenkin tuollaisen tarinan omaava sormus, on omistajalleen erittäin tunnearvokas esine. 4
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:10"][quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:07"]Varmaan hukannut itse sormuksensa, eikä kehtaa myöntää. Helpompi kehitellä tälläinen tarina?
[/quote]
Helpompi?
[/quote]
Helpompi sanoa isälle että sormus varastettiin kun että itse hukkasi.
Aatelisella kotiäidillä ei muuta tekemistä olekaan kun kirjoittuttaa tarinoita ja syyttää muita omista virheistään.
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:10"]Onko perusteita rikosilmoitukselle, jos itse on niin urvelo, että unohtaa sormuksensa jonnekin? Hieman taas poliisin resurssien väärinkäyttöä, etenkin kun sormuksella ei edes mitään suurta rahallista arvoa ole.
[/quote]
Kanikonttorit voivat ottaa sormuksen pois sitä näytille tuovalta rosvolta vasta jos rikosilmoitus on tehty.
Olis varmaan mammojen reaktiot erilaisia, jos sormus olisi esim kihlasormus
Mullakin tippui kerran korvakoru ollessani Prismassa, eikä sitä enää löytynyt. Pitäisikö tehdä rikosilmoitus?
:D Sormus on kulkenut suvussa pitkään, jopa vuodesta 1942 lähtien! Eiköhän kaikkien Nonan ikäisten ihmisten isovanhempien sormukset ole samanikäisiä ja vielä vanhempiakin.
Kuka ottaa sormukset pois vaipanvaihdon ajaksi?
Ehkä ei kannattaisi jättää niitä aatelissormuksia lojumaan yleisiin vessoihin. Tuossa on kyllä ihan omaa vikaa.
Onpas täällä paljon aatelisuudesta kateellisia mammoja. Olette noloja.
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:14"]Kuka ottaa sormukset pois vaipanvaihdon ajaksi?
[/quote]
Otan jos on kakkavaippa.
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:12"][quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:10"][quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:07"]Varmaan hukannut itse sormuksensa, eikä kehtaa myöntää. Helpompi kehitellä tälläinen tarina?
[/quote]
Helpompi?
[/quote]
Helpompi sanoa isälle että sormus varastettiin kun että itse hukkasi.
Aatelisella kotiäidillä ei muuta tekemistä olekaan kun kirjoittuttaa tarinoita ja syyttää muita omista virheistään.
[/quote]
Jos joku pöllii sormuksen sen sijaan että veisi sen löytötavaroihin, niin vika on vain ja ainoastaan hänen. Pölliminen ja syyllisyyden vierittäminen siitä uhrille ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin.
Varmaan hukannut itse sormuksensa, eikä kehtaa myöntää. Helpompi kehitellä tälläinen tarina?