Lue keskustelun säännöt.
WTF? Yle: Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajat uhkaavat loppua Suomesta – nuoria ei kiinnosta ryhtyä aineenopettajaksi
17.12.2021 |
Keksisin kyllä itse paljon paskempiakin duuneja kuin matematiikan tai fysiikanopettaja.
Ei tällainen "pula" olisi 80-90 luvulla käynyt mielessäkään.
Onkohan tämä ihan oikeasti näin?
Kommentit (379)
Pulaa on myös muista perinteisistä yhteiskunnan selkäranka-ammattien ammattilaisista, kuten hoitajista ja pelastushenkilökunnasta. Ei vaan kiinnosta raskas, vaikkakin merkityksellinen työ, kun niin paljon helpommalla voi ansaita hulppeat tulot jauhamalla pskaa blogeissa tai laittamalla prseestä kuvia näytille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos tästä!
Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.
Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.
Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.
Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.
T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja
Ei ole kyllä mitään saumaa tuolla osaamisella matematiikan opettajaksi. Kyllä se pitkän matematiikan laudatur tulee löytyä matemaatikoilta. Muuten ei vaan valmistu yliopistosta.
Tuppaa olemaan niin, että kun lähdetään oikeasti lukiotasolta eteenpäin niin ei siinä yo-todistuksen Lstä juuri hyötyä ole. Monet kirjoittaa hyvin suht pienellä panostuksella, mutta sitten jatkossa opinnot ryssää kun fiksujen n joutuu panostamaan aikaa ja vaivaa opiskeluun.
Tyhmästä ei vaan tule fiksua, eikä tällasta saa päästää opettamaan. Motivaatio matematiikkaan pitää olla lähtökohta, koska koulun tulee palvella niitä matematiikassa kaikkein lahjakkaimpia, jotka vievät yhteiskuntaa eteenpäin. Heitä ei saa unohtaa ja heille tulee tarjota haasteita, ettei heitä menetetä kyllästymiseen. He tulevaisuudessa tekevät keksinnöt, suunnittelevat laitteet ja tekevät analyyttiset päätökset.
Lapsilla on oikeus tasokkaaseen matematiikan opetukseen!
Joka osaa, tekee. Joka ei osaa, opettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos tästä!
Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.
Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.
Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.
Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.
T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja
Ei ole kyllä mitään saumaa tuolla osaamisella matematiikan opettajaksi. Kyllä se pitkän matematiikan laudatur tulee löytyä matemaatikoilta. Muuten ei vaan valmistu yliopistosta.
Tuppaa olemaan niin, että kun lähdetään oikeasti lukiotasolta eteenpäin niin ei siinä yo-todistuksen Lstä juuri hyötyä ole. Monet kirjoittaa hyvin suht pienellä panostuksella, mutta sitten jatkossa opinnot ryssää kun fiksujen n joutuu panostamaan aikaa ja vaivaa opiskeluun.
Tyhmästä ei vaan tule fiksua, eikä tällasta saa päästää opettamaan. Motivaatio matematiikkaan pitää olla lähtökohta, koska koulun tulee palvella niitä matematiikassa kaikkein lahjakkaimpia, jotka vievät yhteiskuntaa eteenpäin. Heitä ei saa unohtaa ja heille tulee tarjota haasteita, ettei heitä menetetä kyllästymiseen. He tulevaisuudessa tekevät keksinnöt, suunnittelevat laitteet ja tekevät analyyttiset päätökset.
Lapsilla on oikeus tasokkaaseen matematiikan opetukseen!
Joka osaa, tekee. Joka ei osaa, opettaa.
Ja joka osaa vielä vähemmän toistelee hölmöjä kuluneita fraaseja netissä.
Vierailija kirjoitti:
Kallet ja Jyrit ovat yliopistossa vähemmistönä. Heidän tilallaan on Titat ja Heinit. Naiset haluavat opettaa kieliä ja karttavat matematiikkaa ja fysiikkaa.
Naiset ovat miehiä parempia matematiikassa uusimpien Pisa-tulosten mukaan ja siitä erittäin kiinnostuneita, joten puhu vain omasta puolestasi. Tämä ei ole mikään sukupuolikysymys, kuka hakeutuu matematiikan opettajaksi tai kuka pitää matematiikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki fysiikassa, kemiassa ja matikassa menestyvät opiskelijat pyrkii lääkikseen. Miksi hakea opettajaksi jos hyvillä fysiikan arvosanoilla voi hakea hyväpalkkaiseksi lääkäriksi?
Jos fysiikka ja matematiikka sujuvat oikeasti loistavasti, lääkäri ei todellakaan ole paraspalkkaisin pesti johon voi päästä saati paras paikka käyttää näitä kykyjä. Lääkäri ei edes ole SIISTI sisätyö, eikä lääkäriksi kannata ryhtyä jos kiinnostusta ei ole, eri asia sitten jos on.
Lisäksi nämä sote-myllerrykset vaikeuttaa myös lääkärinä työskentelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HY:n fysiikan laitos ainakin on lääkiksen valmennuskurssi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos tästä!
Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.
Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.
Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.
Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.
T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja
Ei ole kyllä mitään saumaa tuolla osaamisella matematiikan opettajaksi. Kyllä se pitkän matematiikan laudatur tulee löytyä matemaatikoilta. Muuten ei vaan valmistu yliopistosta.
Tuppaa olemaan niin, että kun lähdetään oikeasti lukiotasolta eteenpäin niin ei siinä yo-todistuksen Lstä juuri hyötyä ole. Monet kirjoittaa hyvin suht pienellä panostuksella, mutta sitten jatkossa opinnot ryssää kun fiksujen n joutuu panostamaan aikaa ja vaivaa opiskeluun.
Tyhmästä ei vaan tule fiksua, eikä tällasta saa päästää opettamaan. Motivaatio matematiikkaan pitää olla lähtökohta, koska koulun tulee palvella niitä matematiikassa kaikkein lahjakkaimpia, jotka vievät yhteiskuntaa eteenpäin. Heitä ei saa unohtaa ja heille tulee tarjota haasteita, ettei heitä menetetä kyllästymiseen. He tulevaisuudessa tekevät keksinnöt, suunnittelevat laitteet ja tekevät analyyttiset päätökset.
Lapsilla on oikeus tasokkaaseen matematiikan opetukseen!
Joka osaa, tekee. Joka ei osaa, opettaa.
Ja joka osaa vielä vähemmän toistelee hölmöjä kuluneita fraaseja netissä.
Valitettavaa tässä on ainoastaan se, että fraasi on tänäkin päivänä totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kallet ja Jyrit ovat yliopistossa vähemmistönä. Heidän tilallaan on Titat ja Heinit. Naiset haluavat opettaa kieliä ja karttavat matematiikkaa ja fysiikkaa.
https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/artikkeli/pitkan-matem…
Vierailija kirjoitti:
Pulaa on myös muista perinteisistä yhteiskunnan selkäranka-ammattien ammattilaisista, kuten hoitajista ja pelastushenkilökunnasta. Ei vaan kiinnosta raskas, vaikkakin merkityksellinen työ, kun niin paljon helpommalla voi ansaita hulppeat tulot jauhamalla pskaa blogeissa tai laittamalla prseestä kuvia näytille.
Ulkonäköammateissa tulot loppuvat viimeistään 45-vuotiaana, kun ulkonäkö ei enää myykään. Sen jälkeen on sulkenut ovensa monilta muilta ammateilta, kun yritykset palkkaavat vain nuoria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kallet ja Jyrit ovat yliopistossa vähemmistönä. Heidän tilallaan on Titat ja Heinit. Naiset haluavat opettaa kieliä ja karttavat matematiikkaa ja fysiikkaa.
Tämä johtuu siityä, että Kalleja ja Jyrejä ei opiskelu kiinnosta ja he ovat sen verran tyhmiä etteivät pääse opiskelemaan vaikka haluaisivatkin. Näin käy kun läksyjen sijaan hakataan kaiket päivät tietokone- ja konsolipelejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos tästä!
Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.
Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.
Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.
Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.
T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja
Ei ole kyllä mitään saumaa tuolla osaamisella matematiikan opettajaksi. Kyllä se pitkän matematiikan laudatur tulee löytyä matemaatikoilta. Muuten ei vaan valmistu yliopistosta.
Tuppaa olemaan niin, että kun lähdetään oikeasti lukiotasolta eteenpäin niin ei siinä yo-todistuksen Lstä juuri hyötyä ole. Monet kirjoittaa hyvin suht pienellä panostuksella, mutta sitten jatkossa opinnot ryssää kun fiksujen n joutuu panostamaan aikaa ja vaivaa opiskeluun.
Tyhmästä ei vaan tule fiksua, eikä tällasta saa päästää opettamaan. Motivaatio matematiikkaan pitää olla lähtökohta, koska koulun tulee palvella niitä matematiikassa kaikkein lahjakkaimpia, jotka vievät yhteiskuntaa eteenpäin. Heitä ei saa unohtaa ja heille tulee tarjota haasteita, ettei heitä menetetä kyllästymiseen. He tulevaisuudessa tekevät keksinnöt, suunnittelevat laitteet ja tekevät analyyttiset päätökset.
Lapsilla on oikeus tasokkaaseen matematiikan opetukseen!
Joka osaa, tekee. Joka ei osaa, opettaa.
Ja joka osaa vielä vähemmän toistelee hölmöjä kuluneita fraaseja netissä.
Valitettavaa tässä on ainoastaan se, että fraasi on tänäkin päivänä totta.
Ihan täyttä paskaa. Suomessa opettajan vaatimustaso on todella korkea, ei täällä pääse päteväksi opettajaksi jos ei osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kallet ja Jyrit ovat yliopistossa vähemmistönä. Heidän tilallaan on Titat ja Heinit. Naiset haluavat opettaa kieliä ja karttavat matematiikkaa ja fysiikkaa.
https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/artikkeli/pitkan-matem…
Niin mutta kuinka moni noista oikeasti hakeutuu matemaattiselle alalla vai ainoastaan pänttää pitkää matematiikkaa sen vuoksi että siitä saa pisteitä alalle kun alalle hakiessa.
Toista kymmentä vuotta olen opettanut matemaattisia aineita yläkoulussa. Viimeisen viiden vuoden aikana mullistus on niin kovaa, että yksi jos toinen kollega miettii muita hommia. Kollegoita vaihtanut alaa tai pysynyt alalla, mutta siirtynyt muihin hommiin.
Valitettava fakta on, että aines heikentyy vuosi vuodelta. Kun ysiluokkalainen laskee sormista kymmenylityksiä, seiskaluokkalainen ei osaa edes kertotauluja ja kasiluokkalainen ei erota palloa kuutiosta, alkaa miettimään, onko tässä enää järkeä. Valitetaan kun on niin hankalaa, mutta kun kysyy, miksi et tee tunnilla töitä ja löksyt aina tekemättä, niin vastaus on ”mul on kaikkee niin paljon… treenit ja… ei jaksa kouluhommia”.
Resurssia ei ole jakaa matematiikan opetusta puolikkaisiin ryhmiin, kuten aikaisemmin toimittiin, jotta opiskelu olisi mielekästä oman tasoisessa seurassa. Nykyäänhän ei saa edes tasoryhmiä olla, koska kaikkien pitää kärsiä yhtälailla.
Jos ei ryhtiliikettä tehdä, voidaan todeta, että ei tule teknologia kehittymään Suomessa ainakaan suomalaisten ansiosta. Ensimmäinen eyhtiliike on ne kännykät. Laittakaa niistä ruutuaika päälle. Lapsi ei tarvitse kännykkää koulupäivän aikana, jos twrvitsee, hänellä voi aktivoituna oikeus soittaa esim. kotiin. Tiktokit eivät ole tarpeellisia, youtube ei ole tarpeellinen, pelaaminen ei ole tarpeellista. Vapaa-aikana voi tehdä sitten mitä haluaa.
Toinen ryhtiliike on se, että hyväksytään erilaisuus ja erilisuuteen liittyy siten sen mukainen tuki. Ketään ei palvele se, että erityisoppilas laajoinen haasteineen on yleisopetuksen luokassa, joko häiritsemässä ja/tai oppimatta mitään tai vain päivähoidossa. Ei heillä syyttä suotta ole erityisoppilaan status. Moni kykenee integroitumaan joissakin aineissa, muttei kaikissa - osa pystyy integroitumaan kaikkiin aineisiin - ja osa ei ole miltään osin koulukuntoinen. Tällöinkin kun erityisoppilas on integroitunut yleisopetukseen, siellä pitäisi olla myös sitä tukea. Ei riitä, että pedagogisiin asiakirjoihin kirjoitetaan liirunlaarumia, koska fakta on, että sillä opettajalla, jolla on 25 oppilasta siellä luokassa ei riitä siihen liirumlaarumiin aika yhdelle oppilaalle.
Kolmas ryhtiliike on vanhempien ott vastuu vanhemmuudestaan. Vanhemman rooli on rajoittaa toimintaa silloin, kun siitä tulee häiritsevä (esim. se loputon kännykön käyttö).
Toimenpiteistä ja ohjeista voisi kirjoittaa vaikka novellin, mutta jo nuo kolme kohtaa auttaisi aika paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kallet ja Jyrit ovat yliopistossa vähemmistönä. Heidän tilallaan on Titat ja Heinit. Naiset haluavat opettaa kieliä ja karttavat matematiikkaa ja fysiikkaa.
https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/artikkeli/pitkan-matem…
Niin mutta kuinka moni noista oikeasti hakeutuu matemaattiselle alalla vai ainoastaan pänttää pitkää matematiikkaa sen vuoksi että siitä saa pisteitä alalle kun alalle hakiessa.
Tässä on se villakoiran ydin.
Vierailija kirjoitti:
HY:n fysiikan laitos ainakin on lääkiksen valmennuskurssi.
Kemian laitos samoten ja ne ketkä jäävät kemiaa lukee, todennäköisesti lopettavat opinnot viimeistään silloin, kun kvanttikemia astuu maailmaan mukaan, koska eivät läpäise enää kursseja..
Mietityttää, että miksi nämä insinöörit työaikaan roikkuvat palstalla, eikös heidän pitäisi olla tekemässä sitä tuottavaa työtä, jotta saadaan Suomi nousuun?
No totuushan on se, että näillä tyypeillä on usein heikohko itsetunto, jota palstoilla korostetaan, kun se 10 venettä ei vielä riitä. ;)
Ihmettelen, että opetusalalle haluaa ylipäätään enää kukaan. Saa olla nettitähti, nuorten sylkykuppi ja hermoraunio samalla pestillä.
Vierailija kirjoitti:
Toista kymmentä vuotta olen opettanut matemaattisia aineita yläkoulussa. Viimeisen viiden vuoden aikana mullistus on niin kovaa, että yksi jos toinen kollega miettii muita hommia. Kollegoita vaihtanut alaa tai pysynyt alalla, mutta siirtynyt muihin hommiin.
Valitettava fakta on, että aines heikentyy vuosi vuodelta. Kun ysiluokkalainen laskee sormista kymmenylityksiä, seiskaluokkalainen ei osaa edes kertotauluja ja kasiluokkalainen ei erota palloa kuutiosta, alkaa miettimään, onko tässä enää järkeä. Valitetaan kun on niin hankalaa, mutta kun kysyy, miksi et tee tunnilla töitä ja löksyt aina tekemättä, niin vastaus on ”mul on kaikkee niin paljon… treenit ja… ei jaksa kouluhommia”.
Resurssia ei ole jakaa matematiikan opetusta puolikkaisiin ryhmiin, kuten aikaisemmin toimittiin, jotta opiskelu olisi mielekästä oman tasoisessa seurassa. Nykyäänhän ei saa edes tasoryhmiä olla, koska kaikkien pitää kärsiä yhtälailla.
Jos ei ryhtiliikettä tehdä, voidaan todeta, että ei tule teknologia kehittymään Suomessa ainakaan suomalaisten ansiosta. Ensimmäinen eyhtiliike on ne kännykät. Laittakaa niistä ruutuaika päälle. Lapsi ei tarvitse kännykkää koulupäivän aikana, jos twrvitsee, hänellä voi aktivoituna oikeus soittaa esim. kotiin. Tiktokit eivät ole tarpeellisia, youtube ei ole tarpeellinen, pelaaminen ei ole tarpeellista. Vapaa-aikana voi tehdä sitten mitä haluaa.
Toinen ryhtiliike on se, että hyväksytään erilaisuus ja erilisuuteen liittyy siten sen mukainen tuki. Ketään ei palvele se, että erityisoppilas laajoinen haasteineen on yleisopetuksen luokassa, joko häiritsemässä ja/tai oppimatta mitään tai vain päivähoidossa. Ei heillä syyttä suotta ole erityisoppilaan status. Moni kykenee integroitumaan joissakin aineissa, muttei kaikissa - osa pystyy integroitumaan kaikkiin aineisiin - ja osa ei ole miltään osin koulukuntoinen. Tällöinkin kun erityisoppilas on integroitunut yleisopetukseen, siellä pitäisi olla myös sitä tukea. Ei riitä, että pedagogisiin asiakirjoihin kirjoitetaan liirunlaarumia, koska fakta on, että sillä opettajalla, jolla on 25 oppilasta siellä luokassa ei riitä siihen liirumlaarumiin aika yhdelle oppilaalle.
Kolmas ryhtiliike on vanhempien ott vastuu vanhemmuudestaan. Vanhemman rooli on rajoittaa toimintaa silloin, kun siitä tulee häiritsevä (esim. se loputon kännykön käyttö).
Toimenpiteistä ja ohjeista voisi kirjoittaa vaikka novellin, mutta jo nuo kolme kohtaa auttaisi aika paljon.
Itse vanhempana allekirjoitan kaiken sanomasi. Minulle se tosin näyttäytyy sellaisena ,että koulu on monessa suhteessa luovuttanut jo. Jos kotona ei pystytä opettamaan juuri makefybi plus kielet niin iloisesti metsään mennään. Koulusta ei juuri tukea tule jollekin kasin oppilaalle joka alisuoriutuu kykyihinsä nähden. Suurin osa vanhemmista ei edes tajua, ettei koulujärjestelmä enää tuota automaattisesti valmiuksia ja tietopohjaa lukio-opintoihin.
En itse elä siinä käsityksessä, että tuo stressi olisi muutoksen aito syy, mutta muistan tuo lautakunnan esityksestä, että yksi käytetyistä perusteluista oli nimenomaan ylioppilaiden stressi, kun pitää lukea niin kovasti ensin kirjoituksiin ja sitten vielä pääsykokeisiin. Erikseen mainittiin, että välivuosi on monelle todella rankkaa aikaa. Oikeastihan lautakunta halusi, että mennään siitä mistä aita on muille toimijoille matalin. Olihan jo ennen ko. muutosta muutamalle matemaattispohjaiselle alalle mahdollista päästä sisään pelkällä todistuksella. Monessa pääsykokeellisessa linjassakin hyvistä YO-arvosanoista sai lisäpisteitä, jotka helpottivat pääsykoepisteiden kanssa sisäänpääsyä.
Lähinnä noita päätöksiä tekevät ihmiset, jotka eivät ole missään kosketuksissa oikeaan elämään. Nyt jos lukio menee teinillä heikosti, niin se pitää myöhemmin käydä kokonaan uusiksi, jos haluaa muuttaa elämänsä suuntaa, sama ihmisten osalta, jotka lähtevät yliopistoon myöhäisemmällä iällä.