Lue keskustelun säännöt.
WTF? Yle: Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajat uhkaavat loppua Suomesta – nuoria ei kiinnosta ryhtyä aineenopettajaksi
17.12.2021 |
Keksisin kyllä itse paljon paskempiakin duuneja kuin matematiikan tai fysiikanopettaja.
Ei tällainen "pula" olisi 80-90 luvulla käynyt mielessäkään.
Onkohan tämä ihan oikeasti näin?
Kommentit (379)
Vierailija kirjoitti:
Toista kymmentä vuotta olen opettanut matemaattisia aineita yläkoulussa. Viimeisen viiden vuoden aikana mullistus on niin kovaa, että yksi jos toinen kollega miettii muita hommia. Kollegoita vaihtanut alaa tai pysynyt alalla, mutta siirtynyt muihin hommiin.
Valitettava fakta on, että aines heikentyy vuosi vuodelta. Kun ysiluokkalainen laskee sormista kymmenylityksiä, seiskaluokkalainen ei osaa edes kertotauluja ja kasiluokkalainen ei erota palloa kuutiosta, alkaa miettimään, onko tässä enää järkeä. Valitetaan kun on niin hankalaa, mutta kun kysyy, miksi et tee tunnilla töitä ja löksyt aina tekemättä, niin vastaus on ”mul on kaikkee niin paljon… treenit ja… ei jaksa kouluhommia”.
Resurssia ei ole jakaa matematiikan opetusta puolikkaisiin ryhmiin, kuten aikaisemmin toimittiin, jotta opiskelu olisi mielekästä oman tasoisessa seurassa. Nykyäänhän ei saa edes tasoryhmiä olla, koska kaikkien pitää kärsiä yhtälailla.
Jos ei ryhtiliikettä tehdä, voidaan todeta, että ei tule teknologia kehittymään Suomessa ainakaan suomalaisten ansiosta. Ensimmäinen eyhtiliike on ne kännykät. Laittakaa niistä ruutuaika päälle. Lapsi ei tarvitse kännykkää koulupäivän aikana, jos twrvitsee, hänellä voi aktivoituna oikeus soittaa esim. kotiin. Tiktokit eivät ole tarpeellisia, youtube ei ole tarpeellinen, pelaaminen ei ole tarpeellista. Vapaa-aikana voi tehdä sitten mitä haluaa.
Toinen ryhtiliike on se, että hyväksytään erilaisuus ja erilisuuteen liittyy siten sen mukainen tuki. Ketään ei palvele se, että erityisoppilas laajoinen haasteineen on yleisopetuksen luokassa, joko häiritsemässä ja/tai oppimatta mitään tai vain päivähoidossa. Ei heillä syyttä suotta ole erityisoppilaan status. Moni kykenee integroitumaan joissakin aineissa, muttei kaikissa - osa pystyy integroitumaan kaikkiin aineisiin - ja osa ei ole miltään osin koulukuntoinen. Tällöinkin kun erityisoppilas on integroitunut yleisopetukseen, siellä pitäisi olla myös sitä tukea. Ei riitä, että pedagogisiin asiakirjoihin kirjoitetaan liirunlaarumia, koska fakta on, että sillä opettajalla, jolla on 25 oppilasta siellä luokassa ei riitä siihen liirumlaarumiin aika yhdelle oppilaalle.
Kolmas ryhtiliike on vanhempien ott vastuu vanhemmuudestaan. Vanhemman rooli on rajoittaa toimintaa silloin, kun siitä tulee häiritsevä (esim. se loputon kännykön käyttö).
Toimenpiteistä ja ohjeista voisi kirjoittaa vaikka novellin, mutta jo nuo kolme kohtaa auttaisi aika paljon.
YouTubessa on hyödyllisiä matematiikan opetusvideoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos tästä!
Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.
Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.
Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.
Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.
T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja
Ei ole kyllä mitään saumaa tuolla osaamisella matematiikan opettajaksi. Kyllä se pitkän matematiikan laudatur tulee löytyä matemaatikoilta. Muuten ei vaan valmistu yliopistosta.
Tuppaa olemaan niin, että kun lähdetään oikeasti lukiotasolta eteenpäin niin ei siinä yo-todistuksen Lstä juuri hyötyä ole. Monet kirjoittaa hyvin suht pienellä panostuksella, mutta sitten jatkossa opinnot ryssää kun fiksujen n joutuu panostamaan aikaa ja vaivaa opiskeluun.
Tyhmästä ei vaan tule fiksua, eikä tällasta saa päästää opettamaan. Motivaatio matematiikkaan pitää olla lähtökohta, koska koulun tulee palvella niitä matematiikassa kaikkein lahjakkaimpia, jotka vievät yhteiskuntaa eteenpäin. Heitä ei saa unohtaa ja heille tulee tarjota haasteita, ettei heitä menetetä kyllästymiseen. He tulevaisuudessa tekevät keksinnöt, suunnittelevat laitteet ja tekevät analyyttiset päätökset.
Lapsilla on oikeus tasokkaaseen matematiikan opetukseen!
Joka osaa, tekee. Joka ei osaa, opettaa.
Ja joka osaa vielä vähemmän toistelee hölmöjä kuluneita fraaseja netissä.
Se koira älähtää, johon kalikka kajahtaa?
Veikkaan, että nuo kännykät, rajattomuus ja lepsu kasvatus ovat suurimmat syypäät
Vierailija kirjoitti:
Toista kymmentä vuotta olen opettanut matemaattisia aineita yläkoulussa. Viimeisen viiden vuoden aikana mullistus on niin kovaa, että yksi jos toinen kollega miettii muita hommia. Kollegoita vaihtanut alaa tai pysynyt alalla, mutta siirtynyt muihin hommiin.
Valitettava fakta on, että aines heikentyy vuosi vuodelta. Kun ysiluokkalainen laskee sormista kymmenylityksiä, seiskaluokkalainen ei osaa edes kertotauluja ja kasiluokkalainen ei erota palloa kuutiosta, alkaa miettimään, onko tässä enää järkeä. Valitetaan kun on niin hankalaa, mutta kun kysyy, miksi et tee tunnilla töitä ja löksyt aina tekemättä, niin vastaus on ”mul on kaikkee niin paljon… treenit ja… ei jaksa kouluhommia”.
Resurssia ei ole jakaa matematiikan opetusta puolikkaisiin ryhmiin, kuten aikaisemmin toimittiin, jotta opiskelu olisi mielekästä oman tasoisessa seurassa. Nykyäänhän ei saa edes tasoryhmiä olla, koska kaikkien pitää kärsiä yhtälailla.
Jos ei ryhtiliikettä tehdä, voidaan todeta, että ei tule teknologia kehittymään Suomessa ainakaan suomalaisten ansiosta. Ensimmäinen eyhtiliike on ne kännykät. Laittakaa niistä ruutuaika päälle. Lapsi ei tarvitse kännykkää koulupäivän aikana, jos twrvitsee, hänellä voi aktivoituna oikeus soittaa esim. kotiin. Tiktokit eivät ole tarpeellisia, youtube ei ole tarpeellinen, pelaaminen ei ole tarpeellista. Vapaa-aikana voi tehdä sitten mitä haluaa.
Toinen ryhtiliike on se, että hyväksytään erilaisuus ja erilisuuteen liittyy siten sen mukainen tuki. Ketään ei palvele se, että erityisoppilas laajoinen haasteineen on yleisopetuksen luokassa, joko häiritsemässä ja/tai oppimatta mitään tai vain päivähoidossa. Ei heillä syyttä suotta ole erityisoppilaan status. Moni kykenee integroitumaan joissakin aineissa, muttei kaikissa - osa pystyy integroitumaan kaikkiin aineisiin - ja osa ei ole miltään osin koulukuntoinen. Tällöinkin kun erityisoppilas on integroitunut yleisopetukseen, siellä pitäisi olla myös sitä tukea. Ei riitä, että pedagogisiin asiakirjoihin kirjoitetaan liirunlaarumia, koska fakta on, että sillä opettajalla, jolla on 25 oppilasta siellä luokassa ei riitä siihen liirumlaarumiin aika yhdelle oppilaalle.
Kolmas ryhtiliike on vanhempien ott vastuu vanhemmuudestaan. Vanhemman rooli on rajoittaa toimintaa silloin, kun siitä tulee häiritsevä (esim. se loputon kännykön käyttö).
Toimenpiteistä ja ohjeista voisi kirjoittaa vaikka novellin, mutta jo nuo kolme kohtaa auttaisi aika paljon.
Aamen.
T. Kollega (eri opetettava aine kylläkin)
Vierailija kirjoitti:
Hyödytön ala nykyään ja hukkaan menee elämä tuolla sektorilla.
Keinoäly laskee ja teorisoi kaiken valmiiksi kymmenen vuoden kuluttua.
Ja sinulle joka nerokkaana mietit "kuka rakentaa/opettaa keinoälyn", se rakentaa sekä oppii ihan itse.
Epäilemättä keinoäly keksii kaikenlaisia tapoja ammuskella muita ihmisiä, jolla fyysisesti aktiiviset saavat ohjelmaa itselleen. Toki tiedän, että sinä et tuohon porukkaan kuulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos tästä!
Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.
Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.
Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.
Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.
T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja
Ei ole kyllä mitään saumaa tuolla osaamisella matematiikan opettajaksi. Kyllä se pitkän matematiikan laudatur tulee löytyä matemaatikoilta. Muuten ei vaan valmistu yliopistosta.
Tuppaa olemaan niin, että kun lähdetään oikeasti lukiotasolta eteenpäin niin ei siinä yo-todistuksen Lstä juuri hyötyä ole. Monet kirjoittaa hyvin suht pienellä panostuksella, mutta sitten jatkossa opinnot ryssää kun fiksujen n joutuu panostamaan aikaa ja vaivaa opiskeluun.
Tyhmästä ei vaan tule fiksua, eikä tällasta saa päästää opettamaan. Motivaatio matematiikkaan pitää olla lähtökohta, koska koulun tulee palvella niitä matematiikassa kaikkein lahjakkaimpia, jotka vievät yhteiskuntaa eteenpäin. Heitä ei saa unohtaa ja heille tulee tarjota haasteita, ettei heitä menetetä kyllästymiseen. He tulevaisuudessa tekevät keksinnöt, suunnittelevat laitteet ja tekevät analyyttiset päätökset.
Lapsilla on oikeus tasokkaaseen matematiikan opetukseen!
Joka osaa, tekee. Joka ei osaa, opettaa.
Ja joka osaa vielä vähemmän toistelee hölmöjä kuluneita fraaseja netissä.
Se koira älähtää, johon kalikka kajahtaa?
No tuohan on todella kulunut fraasi! Menepä DI nyt hommiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toista kymmentä vuotta olen opettanut matemaattisia aineita yläkoulussa. Viimeisen viiden vuoden aikana mullistus on niin kovaa, että yksi jos toinen kollega miettii muita hommia. Kollegoita vaihtanut alaa tai pysynyt alalla, mutta siirtynyt muihin hommiin.
Valitettava fakta on, että aines heikentyy vuosi vuodelta. Kun ysiluokkalainen laskee sormista kymmenylityksiä, seiskaluokkalainen ei osaa edes kertotauluja ja kasiluokkalainen ei erota palloa kuutiosta, alkaa miettimään, onko tässä enää järkeä. Valitetaan kun on niin hankalaa, mutta kun kysyy, miksi et tee tunnilla töitä ja löksyt aina tekemättä, niin vastaus on ”mul on kaikkee niin paljon… treenit ja… ei jaksa kouluhommia”.
Resurssia ei ole jakaa matematiikan opetusta puolikkaisiin ryhmiin, kuten aikaisemmin toimittiin, jotta opiskelu olisi mielekästä oman tasoisessa seurassa. Nykyäänhän ei saa edes tasoryhmiä olla, koska kaikkien pitää kärsiä yhtälailla.
Jos ei ryhtiliikettä tehdä, voidaan todeta, että ei tule teknologia kehittymään Suomessa ainakaan suomalaisten ansiosta. Ensimmäinen eyhtiliike on ne kännykät. Laittakaa niistä ruutuaika päälle. Lapsi ei tarvitse kännykkää koulupäivän aikana, jos twrvitsee, hänellä voi aktivoituna oikeus soittaa esim. kotiin. Tiktokit eivät ole tarpeellisia, youtube ei ole tarpeellinen, pelaaminen ei ole tarpeellista. Vapaa-aikana voi tehdä sitten mitä haluaa.
Toinen ryhtiliike on se, että hyväksytään erilaisuus ja erilisuuteen liittyy siten sen mukainen tuki. Ketään ei palvele se, että erityisoppilas laajoinen haasteineen on yleisopetuksen luokassa, joko häiritsemässä ja/tai oppimatta mitään tai vain päivähoidossa. Ei heillä syyttä suotta ole erityisoppilaan status. Moni kykenee integroitumaan joissakin aineissa, muttei kaikissa - osa pystyy integroitumaan kaikkiin aineisiin - ja osa ei ole miltään osin koulukuntoinen. Tällöinkin kun erityisoppilas on integroitunut yleisopetukseen, siellä pitäisi olla myös sitä tukea. Ei riitä, että pedagogisiin asiakirjoihin kirjoitetaan liirunlaarumia, koska fakta on, että sillä opettajalla, jolla on 25 oppilasta siellä luokassa ei riitä siihen liirumlaarumiin aika yhdelle oppilaalle.
Kolmas ryhtiliike on vanhempien ott vastuu vanhemmuudestaan. Vanhemman rooli on rajoittaa toimintaa silloin, kun siitä tulee häiritsevä (esim. se loputon kännykön käyttö).
Toimenpiteistä ja ohjeista voisi kirjoittaa vaikka novellin, mutta jo nuo kolme kohtaa auttaisi aika paljon.
Itse vanhempana allekirjoitan kaiken sanomasi. Minulle se tosin näyttäytyy sellaisena ,että koulu on monessa suhteessa luovuttanut jo. Jos kotona ei pystytä opettamaan juuri makefybi plus kielet niin iloisesti metsään mennään. Koulusta ei juuri tukea tule jollekin kasin oppilaalle joka alisuoriutuu kykyihinsä nähden. Suurin osa vanhemmista ei edes tajua, ettei koulujärjestelmä enää tuota automaattisesti valmiuksia ja tietopohjaa lukio-opintoihin.
Surullista, mutta varmasti totta.
Koulussa menee kaikki aika niiden ”hukkuvien” pitämiseen pinnalla. Ne, jotka jotenkin pärjäävät jäävät oman onnensa nojaan. Resursseja on aivan liian vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki fysiikassa, kemiassa ja matikassa menestyvät opiskelijat pyrkii lääkikseen. Miksi hakea opettajaksi jos hyvillä fysiikan arvosanoilla voi hakea hyväpalkkaiseksi lääkäriksi?
Jos fysiikka ja matematiikka sujuvat oikeasti loistavasti, lääkäri ei todellakaan ole paraspalkkaisin pesti johon voi päästä saati paras paikka käyttää näitä kykyjä. Lääkäri ei edes ole SIISTI sisätyö, eikä lääkäriksi kannata ryhtyä jos kiinnostusta ei ole, eri asia sitten jos on.
Juuri näin. Käsityöammattina sorminäppäryys tulee lääkäriltä löytyä, että työ sujuu. Siinä ei enää käytännön työssä ole merkitystä fysiikasta, mutta rationaalisia päätöksiä varten sitä tarvitaan. Kaikki lääkärin työ on käsillä tekemistä, pitää pystyä puhkaisemaan paiseita, osua tarkasti tiettyyn kohtaan, pitää olla rohkeutta esim. leikata, pistää neulalla, nähdä verta ja tapaturmia. Matemaatikon taidot menevät vaan hukkaan tällaisessa työssä, jos käsillä tekeminen ei onnistu. Tutkijanakin on vaikeampaa tutkimusrahojen saamisen kanssa kuin työ matemaatikkona.
Vierailija kirjoitti:
Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.
Yliopistossa on meillä opiskelijoita jotka eivät osaa ratkaista x:ää tästä:
y = ax + b
Googlettavat kännykkää, yritä olla tässä opettaja jos perusasaaminen ja lähinnä viitsiminen puuttuu. Mihinkään ei paneuduta tai mikään ei saa olla vaikeaa. ""Ei näit tarvii opetella ku kaikki on netissä""
1/3 opiskelijoista on tuota ainesta ja kun uloskaan ei saa heittää, niin mennään näiden luusereiden ehdoilla
/yliopisto-ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mietityttää, että miksi nämä insinöörit työaikaan roikkuvat palstalla, eikös heidän pitäisi olla tekemässä sitä tuottavaa työtä, jotta saadaan Suomi nousuun?
No totuushan on se, että näillä tyypeillä on usein heikohko itsetunto, jota palstoilla korostetaan, kun se 10 venettä ei vielä riitä. ;)
Auts, inssit löysivät alapeukkutoiminnon! Tarvitsiko siihen keinoälyä? :D :D :D
Juntit.
https://yle.fi/uutiset/3-11884219
Opiskelijapula piinaa luonnontieteitä aina vain, vaikka sisään pääsisi vähäisin näytöin: "Olen kirjoittanut lyhyen matikan ja silti pärjään”
Luonnontieteet eivät houkuttele opiskelijoita, vaikka työllistymisnäkymät ovat mainiot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://yle.fi/uutiset/3-11164655
Suomalaisten nuorten matemaattiset taitojen suunta on edelleen laskeva uusimpien PISA-tutkimustulosten mukaan. Lasku ei kuitenkaan ole enää yhtä jyrkkää kuin aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toista kymmentä vuotta olen opettanut matemaattisia aineita yläkoulussa. Viimeisen viiden vuoden aikana mullistus on niin kovaa, että yksi jos toinen kollega miettii muita hommia. Kollegoita vaihtanut alaa tai pysynyt alalla, mutta siirtynyt muihin hommiin.
Valitettava fakta on, että aines heikentyy vuosi vuodelta. Kun ysiluokkalainen laskee sormista kymmenylityksiä, seiskaluokkalainen ei osaa edes kertotauluja ja kasiluokkalainen ei erota palloa kuutiosta, alkaa miettimään, onko tässä enää järkeä. Valitetaan kun on niin hankalaa, mutta kun kysyy, miksi et tee tunnilla töitä ja löksyt aina tekemättä, niin vastaus on ”mul on kaikkee niin paljon… treenit ja… ei jaksa kouluhommia”.
Resurssia ei ole jakaa matematiikan opetusta puolikkaisiin ryhmiin, kuten aikaisemmin toimittiin, jotta opiskelu olisi mielekästä oman tasoisessa seurassa. Nykyäänhän ei saa edes tasoryhmiä olla, koska kaikkien pitää kärsiä yhtälailla.
Jos ei ryhtiliikettä tehdä, voidaan todeta, että ei tule teknologia kehittymään Suomessa ainakaan suomalaisten ansiosta. Ensimmäinen eyhtiliike on ne kännykät. Laittakaa niistä ruutuaika päälle. Lapsi ei tarvitse kännykkää koulupäivän aikana, jos twrvitsee, hänellä voi aktivoituna oikeus soittaa esim. kotiin. Tiktokit eivät ole tarpeellisia, youtube ei ole tarpeellinen, pelaaminen ei ole tarpeellista. Vapaa-aikana voi tehdä sitten mitä haluaa.
Toinen ryhtiliike on se, että hyväksytään erilaisuus ja erilisuuteen liittyy siten sen mukainen tuki. Ketään ei palvele se, että erityisoppilas laajoinen haasteineen on yleisopetuksen luokassa, joko häiritsemässä ja/tai oppimatta mitään tai vain päivähoidossa. Ei heillä syyttä suotta ole erityisoppilaan status. Moni kykenee integroitumaan joissakin aineissa, muttei kaikissa - osa pystyy integroitumaan kaikkiin aineisiin - ja osa ei ole miltään osin koulukuntoinen. Tällöinkin kun erityisoppilas on integroitunut yleisopetukseen, siellä pitäisi olla myös sitä tukea. Ei riitä, että pedagogisiin asiakirjoihin kirjoitetaan liirunlaarumia, koska fakta on, että sillä opettajalla, jolla on 25 oppilasta siellä luokassa ei riitä siihen liirumlaarumiin aika yhdelle oppilaalle.
Kolmas ryhtiliike on vanhempien ott vastuu vanhemmuudestaan. Vanhemman rooli on rajoittaa toimintaa silloin, kun siitä tulee häiritsevä (esim. se loputon kännykön käyttö).
Toimenpiteistä ja ohjeista voisi kirjoittaa vaikka novellin, mutta jo nuo kolme kohtaa auttaisi aika paljon.
Itse vanhempana allekirjoitan kaiken sanomasi. Minulle se tosin näyttäytyy sellaisena ,että koulu on monessa suhteessa luovuttanut jo. Jos kotona ei pystytä opettamaan juuri makefybi plus kielet niin iloisesti metsään mennään. Koulusta ei juuri tukea tule jollekin kasin oppilaalle joka alisuoriutuu kykyihinsä nähden. Suurin osa vanhemmista ei edes tajua, ettei koulujärjestelmä enää tuota automaattisesti valmiuksia ja tietopohjaa lukio-opintoihin.
Surullista, mutta varmasti totta.
Koulussa menee kaikki aika niiden ”hukkuvien” pitämiseen pinnalla. Ne, jotka jotenkin pärjäävät jäävät oman onnensa nojaan. Resursseja on aivan liian vähän.
Resursseja ei ole liian vähän vaan ne tärvätään tuohon kelvottomaan ainekseen. Pitäisi kannustaa keskivertoja ja huippuja ja jättää nuo ...
Mutta kun noin ei voi tehdä vaan kaikilla pitää olla kivaa. Nimenomaan pitää olla kivaa
-yliopisto-ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietityttää, että miksi nämä insinöörit työaikaan roikkuvat palstalla, eikös heidän pitäisi olla tekemässä sitä tuottavaa työtä, jotta saadaan Suomi nousuun?
No totuushan on se, että näillä tyypeillä on usein heikohko itsetunto, jota palstoilla korostetaan, kun se 10 venettä ei vielä riitä. ;)
Auts, inssit löysivät alapeukkutoiminnon! Tarvitsiko siihen keinoälyä? :D :D :D
Juntit.
Ei saa haukkua insinöörejä junteiksi, koska ovat tämän maan selkäranka. Opetus- ja hoitoala ovat turhia rahareikiä, koska keinoäly hoitaa tämänkin.
Itse eivät ole koskaan nauttineet julkisesta opetuksesta tai terveydenhuollosta, koska olivat kaikentietäviä inssejä jo kohdussa.
Opetuksesta keskustellessa siis on tärkeämpää näiden nörttien "tieto" keinoälystä, no se "keino" kyllä kertookin heidän kohdallaan kaiken.
Vierailija kirjoitti:
HY:n fysiikan laitos ainakin on lääkiksen valmennuskurssi.
Miksi kukaan tuhlaisi kallisarvoista ensikertalaisuutta, jos tavoitteena on päästä lääkikseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietityttää, että miksi nämä insinöörit työaikaan roikkuvat palstalla, eikös heidän pitäisi olla tekemässä sitä tuottavaa työtä, jotta saadaan Suomi nousuun?
No totuushan on se, että näillä tyypeillä on usein heikohko itsetunto, jota palstoilla korostetaan, kun se 10 venettä ei vielä riitä. ;)
Auts, inssit löysivät alapeukkutoiminnon! Tarvitsiko siihen keinoälyä? :D :D :D
Juntit.
Ei saa haukkua insinöörejä junteiksi, koska ovat tämän maan selkäranka. Opetus- ja hoitoala ovat turhia rahareikiä, koska keinoäly hoitaa tämänkin.
Itse eivät ole koskaan nauttineet julkisesta opetuksesta tai terveydenhuollosta, koska olivat kaikentietäviä inssejä jo kohdussa.
Nyt tuli jo liikaa sarkasmia inssin huumorille ja sarkasmintajulle. :D :D :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos tästä!
Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.
Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.
Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.
Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.
T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja
Ei ole kyllä mitään saumaa tuolla osaamisella matematiikan opettajaksi. Kyllä se pitkän matematiikan laudatur tulee löytyä matemaatikoilta. Muuten ei vaan valmistu yliopistosta.
Tuppaa olemaan niin, että kun lähdetään oikeasti lukiotasolta eteenpäin niin ei siinä yo-todistuksen Lstä juuri hyötyä ole. Monet kirjoittaa hyvin suht pienellä panostuksella, mutta sitten jatkossa opinnot ryssää kun fiksujen n joutuu panostamaan aikaa ja vaivaa opiskeluun.
Tyhmästä ei vaan tule fiksua, eikä tällasta saa päästää opettamaan. Motivaatio matematiikkaan pitää olla lähtökohta, koska koulun tulee palvella niitä matematiikassa kaikkein lahjakkaimpia, jotka vievät yhteiskuntaa eteenpäin. Heitä ei saa unohtaa ja heille tulee tarjota haasteita, ettei heitä menetetä kyllästymiseen. He tulevaisuudessa tekevät keksinnöt, suunnittelevat laitteet ja tekevät analyyttiset päätökset.
Lapsilla on oikeus tasokkaaseen matematiikan opetukseen!
Joka osaa, tekee. Joka ei osaa, opettaa.
Ja joka osaa vielä vähemmän toistelee hölmöjä kuluneita fraaseja netissä.
Se koira älähtää, johon kalikka kajahtaa?
No tuohan on todella kulunut fraasi! Menepä DI nyt hommiin.
Eikös tuo muutenkin olle joku opettajien itseironisesti heittämä juttu. En ole ihan sitä koskaan tajunnut mutta ymmärsin aikanaan että sillä viitattiin lähinnä osaamiseen työmarkkinoilla koska opettajan työ nyt on mitä on ja palkka huonompi mitä samalla perusosaamisella voisi saada monella muulla alalla.
En ymmärrä miksi jotkut sitä asiayhteydestään viljelee ympäriinsä jonkinlaisena totuutena muka, eihän siinä ole mitään järkeä että alalla maisteriksi asti opiskellut ei muka jostain syystä alaa opettaisi. Miten ihmeessä muka voisi opettaa jos ei osaa. Pff.
Kyllä: lyhytjänteisyys kaikessa muussa paitsi tavoitteellisissa harrastuksissa. Huippu-urheilijoita kyllä piisaa ja loput sairastuvat, kun eivät liiku. Ihmettelen syvästi, mikä ihmeen tarve keskisluokalla on treenauttaa jälkikasvunsa nimenomaan urheiljoiksi. Urheilu ei sinänsä ole tässä se ongelma, vaan se, että koulussa pitäisi jaksaa edelleen panostaa ydinasioihin riittävästi.
Yläasteen matikanopettajaksi pääsemiseen ei riitä, että osaa yläasteen/lukion lyhyen matikan...