Lue keskustelun säännöt.
WTF? Yle: Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajat uhkaavat loppua Suomesta – nuoria ei kiinnosta ryhtyä aineenopettajaksi
17.12.2021 |
Keksisin kyllä itse paljon paskempiakin duuneja kuin matematiikan tai fysiikanopettaja.
Ei tällainen "pula" olisi 80-90 luvulla käynyt mielessäkään.
Onkohan tämä ihan oikeasti näin?
Kommentit (379)
Vierailija kirjoitti:
Itse luokanopettajana kokisin kyllä esim pelkän matematiikan opettamisen jossakin yläkoulussa todella, todella puuduttavan tylsäksi hommaksi. Oppisisällöt eivät muutu, vain oppilaat vaihtuvat eikä heitä opi kunnolla edes tuntemaan. Jollekin rutiinihakuiselle ihmiselle voisi sopiakin.
Outo kommentti luokanopettajalta, et taida ymmärtää ja arvostaa aineenopettajia lainkaan.
Aivan eri tasolla vaativaa työtä verrattuna luokanopettajan hommiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos tästä!
Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.
Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.
Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.
Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.
T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja
Ei ole kyllä mitään saumaa tuolla osaamisella matematiikan opettajaksi. Kyllä se pitkän matematiikan laudatur tulee löytyä matemaatikoilta. Muuten ei vaan valmistu yliopistosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja höpsistä, 80-luvulla koulunkäynti ja opetusmenetelmät tuottivat parhaat tulokset, ja ei siihen tarvittu kuin liitutaulu ja hyviä oppikirjoja. Jos värejä haluaa taululle, niin väriliituja on myös olemassa. Oppilaat laitetaan dieetille, ja älypuhelimet pois koko päivänä koulussa, niin rupeaa tuloksia tulemaan. Mitään Wilmoja ei ainakaan tarvita.
Keksipäs samalla aikakone kun noin tuotteliaalla tuulella olet.
Sivusta. Ennen oli kunnollista. Matematiikassa ja kielissä oli yläasteella tasokurssit. Häiriköt pistettiin tarkkailuluokille tai apukouluun. Fiksujen ei tarvinnut rupusakin meuhkaamista luokassa kärsiä
Tasokurssit purettiin, koska lahjakkaatkin pojat nimenomaan halusivat sinne suppealle rupusakin kurssille ja sulkivat omat ovensa lukioon.
Tätä et usko itsekään. Lähde?
Pojat ovat usein alisuoriutujia yläasteella koska pahin murrosikä osuu kyseiseen ajankohtaan. Tasokurssit poistettiin tasa-arvon vuoksi, jotta kaikilla olisi samat mahdollisuudet hakeutua jatko-opintoihin. Eikä mitään ovia olisi jo Seiskan kurssivalinnoilla tukittu. Tässä unohdetaan kokonaan että osaa porukasta ei vaan kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos tästä!
Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.
Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.
Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.
Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.
T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja
Ei ole kyllä mitään saumaa tuolla osaamisella matematiikan opettajaksi. Kyllä se pitkän matematiikan laudatur tulee löytyä matemaatikoilta. Muuten ei vaan valmistu yliopistosta.
Tuppaa olemaan niin, että kun lähdetään oikeasti lukiotasolta eteenpäin niin ei siinä yo-todistuksen Lstä juuri hyötyä ole. Monet kirjoittaa hyvin suht pienellä panostuksella, mutta sitten jatkossa opinnot ryssää kun fiksujen n joutuu panostamaan aikaa ja vaivaa opiskeluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja höpsistä, 80-luvulla koulunkäynti ja opetusmenetelmät tuottivat parhaat tulokset, ja ei siihen tarvittu kuin liitutaulu ja hyviä oppikirjoja. Jos värejä haluaa taululle, niin väriliituja on myös olemassa. Oppilaat laitetaan dieetille, ja älypuhelimet pois koko päivänä koulussa, niin rupeaa tuloksia tulemaan. Mitään Wilmoja ei ainakaan tarvita.
Keksipäs samalla aikakone kun noin tuotteliaalla tuulella olet.
Sivusta. Ennen oli kunnollista. Matematiikassa ja kielissä oli yläasteella tasokurssit. Häiriköt pistettiin tarkkailuluokille tai apukouluun. Fiksujen ei tarvinnut rupusakin meuhkaamista luokassa kärsiä
Tasokurssit purettiin, koska lahjakkaatkin pojat nimenomaan halusivat sinne suppealle rupusakin kurssille ja sulkivat omat ovensa lukioon.
Tätä et usko itsekään. Lähde?
Enpä ole havainnut tässä keskustelussa kenenkään muunkaan kommenttejaan lähteistävän. Joten voit aloittaa itsestäsi jos haluat lähteitä.
No en ole mitään (täysin älytöntä) väittänytkään, ensimmäinen viestini.
Jos olet kyllin vanha, niin muistat että 1980-luvulla tasokurssien poistamista perusteltiin juuri poikien alisuoriutumisella. En ota kantaa, miten asia on todellisuudessa ollut, mutta tämä oli perustelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja höpsistä, 80-luvulla koulunkäynti ja opetusmenetelmät tuottivat parhaat tulokset, ja ei siihen tarvittu kuin liitutaulu ja hyviä oppikirjoja. Jos värejä haluaa taululle, niin väriliituja on myös olemassa. Oppilaat laitetaan dieetille, ja älypuhelimet pois koko päivänä koulussa, niin rupeaa tuloksia tulemaan. Mitään Wilmoja ei ainakaan tarvita.
Keksipäs samalla aikakone kun noin tuotteliaalla tuulella olet.
Sivusta. Ennen oli kunnollista. Matematiikassa ja kielissä oli yläasteella tasokurssit. Häiriköt pistettiin tarkkailuluokille tai apukouluun. Fiksujen ei tarvinnut rupusakin meuhkaamista luokassa kärsiä
Tasokurssit purettiin, koska lahjakkaatkin pojat nimenomaan halusivat sinne suppealle rupusakin kurssille ja sulkivat omat ovensa lukioon.
Tätä et usko itsekään. Lähde?
Enpä ole havainnut tässä keskustelussa kenenkään muunkaan kommenttejaan lähteistävän. Joten voit aloittaa itsestäsi jos haluat lähteitä.
No en ole mitään (täysin älytöntä) väittänytkään, ensimmäinen viestini.
Jos olet kyllin vanha, niin muistat että 1980-luvulla tasokurssien poistamista perusteltiin juuri poikien alisuoriutumisella. En ota kantaa, miten asia on todellisuudessa ollut, mutta tämä oli perustelu.
Löytyipä tästä ihan mielipidekirjoitus kun.
https://matematiikkalehtisolmu.fi/2005/erik/JuhaN.html
Eri
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos tästä!
Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.
Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.
Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.
Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.
T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja
Matemaattisten alajon opiskelu on hidasta, kosja joka viikko pitää tehdä laskuharjoituksia ja ne ovat työläitä. Kovin montaa kurssia ei voi ottaa samaan aikaan, koska tulee painetta tehdä kaikista kursseista laskuharjoitukset. Pienelle osalle parhaista opiskelijoista se tosin on helppoa, mutta he usein harrastavat vapaa-ajallakin matematiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mafyke yliopistoon päätyvät ovat valtaosin introverttejä, seiniä pitkin huppu päässä kulkevia nörttierakoita. Näin kärjistetysti. Sellaisesta voi kypsyä erinomainen vakuutusmatemaatikko tai peliohjelmoija tai joku muu vaativan tason yksilösuorittaja. Heistä suurin osa ei todellakaan ole sosiaalisesti lahjakkaita saati edes ihmisistä kiinnostuneita. Monilla on kokemusta yksinäisyydestä, erilaisuudesta, koulukiusatuksi tulemisesta jne. Joukossa varmasto suhteessa enemmän mm. AS ihmisiä. Miksi he hakeutuisivat opetustyöhön kärsimään? Ja huomaa sen, että monet niistä, jotka ovat opettajiksi joutuneet plan c mukaisesti, eivät todellakaan ole hyviä ja nykyaikaisia opettajia. Ahdistuvat, hermostuvat, palavat loppuun. Ehkä pitäisi olle mafyke opettajan linjat ihan omanaan, jonne valittisiin ehkä jopa keskinkertaisia mafyke osaajia mutta painotettaisiin jo hakuvaiheessa sosiaalista kyvykkyyttä ja kiinnostusta opetustyöhön?
Hyvä kirjoitus! Tietämäni luonnontieteiden opiskelijat taitavat olla juuri autismin kirjolla ja on lähinnä painajaismainen ajatus laittaa heidät paimentamaan teinejä. Oma yläkouluikäinen poikani haaveilee juuri aineenopettajan ammatista, ja vaikka hänkin on introvertti, hän on juuri kiinnostunut ihmisistä, keskusteluista, on diplomaattinen luonne, innostunut erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä. "Yllättäen" hän ei ole juurikaan kiinnostunut matematiikasta, joka ainakin yläkoulussa näyttäytyy vain sääntöjen mukaan laskemisena ja sellaisena yksitoikkoisena puurtamisena. Sen sijaan esim. historia ilmiöineen ja laajoine kaarineen kiinnostaa. Voisiko tosiaan ajatella, että ainakin yläkoulussa matikkaa voisi opettaa vähän vähemmänkin matematiikkaa opiskellut henkilö, joka haluaisi juuri työskennellä nuorten parissa?
Hyvä pointti open hommista, siellä luokan edessä harva insinööri pärjäisi.
Ehkä joskus aikanaan on vielä pärjännytkin mutta viime vuosina koulu-uudistukset on tehty ihan sosiaalisten humanistihäärääjien johdolla.
En tiedä kehen sinä viittaat mutta nykyisen opetussuunnitelman taustalla on ollut Olli-Pekka Heinonen Kok ja Sanni Grahn-Laasonen Kok. Jos tarkoitat heitä, niin en pitäisi humanisteina!!
Opetushallitus on kaiken taustalla.
https://www.oph.fi/fi/tietoa-meista/opetushallituksen-organisaatio-ja-j…
Virkamiehethän Suomessa päättää mitä tehdään ja ministerit ovat usein puhtaita kumileimasimia.
Hiljaista on ollut Opetushallituksen viestintä, mikä meni opsissa pieleen. Eivät halua nähdä nykytilannetta, että opetus on rapautettu, menestystekijät poistettu ja muut maat menevät ohi.
Olen aina luullut, että noilla aloilla on niin huono työtilanne, että opettajan hommat ovat varteenotettava vaihtoehto. Erityisesti fy/ke-aineissa.
Ehkä syynä on alojen yleinen epäsuosio - eikös aloituspaikan ole jo vuosikymmeniä saanut pelkällä yo-arvosanalla, ja paljon opiskelijoita lopettaa kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyödytön ala nykyään ja hukkaan menee elämä tuolla sektorilla.
Keinoäly laskee ja teorisoi kaiken valmiiksi kymmenen vuoden kuluttua.
Ja sinulle joka nerokkaana mietit "kuka rakentaa/opettaa keinoälyn", se rakentaa sekä oppii ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kermaperseilyä. Pari vuotta pakkasessa lapiohommissa niin alkaa lämmin sisätyö ja pitkät lomat kiinnostamaan.
Kermaperseilyä keneltä? Ei ne potentiaaliset matikanopet työttömänä kotonaan makaa vaan tekevät houkuttelevampia duuneja.
Ylivoimainen enemmistö matemaattisia aineita opiskelleista kuitenkin työllistyy tuohon epähoukuttelevaan opettajan työhön.
Yliopiston matematiikan laitoksella opettajien koulutus on heidän tärkein tehtävä. Siihen panostetaan eniten ja siihen valitaan parhaat luonnoitsijat.
Sillä matematiikanlaitoksella, missä minä matematiikkani opiskelin, ei voinut suorittaa opettajaopintoja, vaan piti hakeutua OKL:n puolelle tekemään ne opettajaopinnot sivuaineena. Ja sama fysiikanlaitoksella. Opettajaopintoihin päästäkseen piti siis hakea opinto-oikeutta kokonaan toisesta tiedekunnasta.
Matematiikanlaitoksella opetetaan matematiikkaa, ei matematiikan opettamista. Matematiikanlaitoksille on turha nokkaansa työntää, jos ne lukion pitkän matematiikan kokeissa tyypillisesti viimeisinä olevat "Osoita että" -tehtävät tuntuvat liian vaikeilta, koska siellä matematiikanlaitoksella nimenomaan opetetaan, kuinka "Osoitetaan, että..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos tästä!
Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.
Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.
Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.
Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.
T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja
Ei ole kyllä mitään saumaa tuolla osaamisella matematiikan opettajaksi. Kyllä se pitkän matematiikan laudatur tulee löytyä matemaatikoilta. Muuten ei vaan valmistu yliopistosta.
Tuppaa olemaan niin, että kun lähdetään oikeasti lukiotasolta eteenpäin niin ei siinä yo-todistuksen Lstä juuri hyötyä ole. Monet kirjoittaa hyvin suht pienellä panostuksella, mutta sitten jatkossa opinnot ryssää kun fiksujen n joutuu panostamaan aikaa ja vaivaa opiskeluun.
Tyhmästä ei vaan tule fiksua, eikä tällasta saa päästää opettamaan. Motivaatio matematiikkaan pitää olla lähtökohta, koska koulun tulee palvella niitä matematiikassa kaikkein lahjakkaimpia, jotka vievät yhteiskuntaa eteenpäin. Heitä ei saa unohtaa ja heille tulee tarjota haasteita, ettei heitä menetetä kyllästymiseen. He tulevaisuudessa tekevät keksinnöt, suunnittelevat laitteet ja tekevät analyyttiset päätökset.
Lapsilla on oikeus tasokkaaseen matematiikan opetukseen!
Kaveri opettaa epäpätevänä yläkoulun matematiikkaa (on pätevä 3 aineessa). Kertoi että yliopistossa open pätevyyteen vaadittava matematiikka on vaikeaa, eikä välttämättä suoriutuisi siitä itse. Kuitenkin yläkoulun yhtälöt, prosenttilaskut ja geometria ovat aika yksinkertaista tavaraa ja hän opettaa ne kyllä sujuvasti (jo vuosikausien kokemuksella) pätevyyttäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kallet ja Jyrit ovat yliopistossa vähemmistönä. Heidän tilallaan on Titat ja Heinit. Naiset haluavat opettaa kieliä ja karttavat matematiikkaa ja fysiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki fysiikassa, kemiassa ja matikassa menestyvät opiskelijat pyrkii lääkikseen. Miksi hakea opettajaksi jos hyvillä fysiikan arvosanoilla voi hakea hyväpalkkaiseksi lääkäriksi?
Jos fysiikka ja matematiikka sujuvat oikeasti loistavasti, lääkäri ei todellakaan ole paraspalkkaisin pesti johon voi päästä saati paras paikka käyttää näitä kykyjä. Lääkäri ei edes ole SIISTI sisätyö, eikä lääkäriksi kannata ryhtyä jos kiinnostusta ei ole, eri asia sitten jos on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki fysiikassa, kemiassa ja matikassa menestyvät opiskelijat pyrkii lääkikseen. Miksi hakea opettajaksi jos hyvillä fysiikan arvosanoilla voi hakea hyväpalkkaiseksi lääkäriksi?
Ei hae. Mikään ei ole niin vastenmielinen otus kuin mistä tahansa valittava aikuinen ihminen, ja niitähän saisi katsella työkseen lekurina.
T: inssi-DI-sähköarska, 13 k€ / kk.
Olin juuri kirjoittamassa samaa.
Minulla oli lukiossa miesopettajat matematiikassa ja fysiikassa ja naisopettaja kemiassa.
DI-mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kermaperseilyä. Pari vuotta pakkasessa lapiohommissa niin alkaa lämmin sisätyö ja pitkät lomat kiinnostamaan.
Kermaperseilyä keneltä? Ei ne potentiaaliset matikanopet työttömänä kotonaan makaa vaan tekevät houkuttelevampia duuneja.
Ylivoimainen enemmistö matemaattisia aineita opiskelleista kuitenkin työllistyy tuohon epähoukuttelevaan opettajan työhön.
Yliopiston matematiikan laitoksella opettajien koulutus on heidän tärkein tehtävä. Siihen panostetaan eniten ja siihen valitaan parhaat luonnoitsijat.
Sillä matematiikanlaitoksella, missä minä matematiikkani opiskelin, ei voinut suorittaa opettajaopintoja, vaan piti hakeutua OKL:n puolelle tekemään ne opettajaopinnot sivuaineena. Ja sama fysiikanlaitoksella. Opettajaopintoihin päästäkseen piti siis hakea opinto-oikeutta kokonaan toisesta tiedekunnasta.
Matematiikanlaitoksella opetetaan matematiikkaa, ei matematiikan opettamista. Matematiikanlaitoksille on turha nokkaansa työntää, jos ne lukion pitkän matematiikan kokeissa tyypillisesti viimeisinä olevat "Osoita että" -tehtävät tuntuvat liian vaikeilta, koska siellä matematiikanlaitoksella nimenomaan opetetaan, kuinka "Osoitetaan, että..."
Olin matematiikkaa sivuaineena opiskelemassa kun meidän luennoitsijaa pyydettiin luennoimmaan kurssi matematiikan opettajiksi tuleville. Hän selitti meille tuon asian. Niinpä seuraavalle kurssille tuli eri luennoitsija vaikka alunperin kyseisen luennoitsijan piti luennoilla se seuraavakin kurssi.
80- luvulla matematiikanopettajani oli suosikkiopettajiani.
Todella innostuneen oloinen nuorten kanssa työskentelijä, osasi selittää asiat niin, että ne menivät perille.
Luontainen auktoriteetti, silti helpodti lähestyttävä.
Ajattelin, että rehtoriainesta.
No, 2000-luvulle tultaessa joi virkansa.
Jaa. Minun mieheni vaihtoi 2 v sitten lämpimät sisätyöt ja pitkät lomat metsuriyrittäjän hommiin. Merkittävästi pienemmillä tuloilla vielä.
Ei se lämmin sisätyö tai lomat tee onnelliseksi, jos työ muuten on kuraa. Parasta on tehdä työtä, josta ei edes kaipaa lomaa.