Lue keskustelun säännöt.
WTF? Yle: Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajat uhkaavat loppua Suomesta – nuoria ei kiinnosta ryhtyä aineenopettajaksi
17.12.2021 |
Keksisin kyllä itse paljon paskempiakin duuneja kuin matematiikan tai fysiikanopettaja.
Ei tällainen "pula" olisi 80-90 luvulla käynyt mielessäkään.
Onkohan tämä ihan oikeasti näin?
Kommentit (379)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.
Yliopistossa on meillä opiskelijoita jotka eivät osaa ratkaista x:ää tästä:
y = ax + b
Googlettavat kännykkää, yritä olla tässä opettaja jos perusasaaminen ja lähinnä viitsiminen puuttuu. Mihinkään ei paneuduta tai mikään ei saa olla vaikeaa. ""Ei näit tarvii opetella ku kaikki on netissä""
1/3 opiskelijoista on tuota ainesta ja kun uloskaan ei saa heittää, niin mennään näiden luusereiden ehdoilla
/yliopisto-ope
Mikä ala? Sen takiahan varmaan juuri viime vuosina on alettu antamaan matematiikasta aika paljon pisteitä sisäänpääsyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos tästä!
Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.
Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.
Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.
Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.
T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja
Ei ole kyllä mitään saumaa tuolla osaamisella matematiikan opettajaksi. Kyllä se pitkän matematiikan laudatur tulee löytyä matemaatikoilta. Muuten ei vaan valmistu yliopistosta.
Tuppaa olemaan niin, että kun lähdetään oikeasti lukiotasolta eteenpäin niin ei siinä yo-todistuksen Lstä juuri hyötyä ole. Monet kirjoittaa hyvin suht pienellä panostuksella, mutta sitten jatkossa opinnot ryssää kun fiksujen n joutuu panostamaan aikaa ja vaivaa opiskeluun.
Tyhmästä ei vaan tule fiksua, eikä tällasta saa päästää opettamaan. Motivaatio matematiikkaan pitää olla lähtökohta, koska koulun tulee palvella niitä matematiikassa kaikkein lahjakkaimpia, jotka vievät yhteiskuntaa eteenpäin. Heitä ei saa unohtaa ja heille tulee tarjota haasteita, ettei heitä menetetä kyllästymiseen. He tulevaisuudessa tekevät keksinnöt, suunnittelevat laitteet ja tekevät analyyttiset päätökset.
Lapsilla on oikeus tasokkaaseen matematiikan opetukseen!
Joka osaa, tekee. Joka ei osaa, opettaa.
Ja joka osaa vielä vähemmän toistelee hölmöjä kuluneita fraaseja netissä.
Se koira älähtää, johon kalikka kajahtaa?
No tuohan on todella kulunut fraasi! Menepä DI nyt hommiin.
Eikös tuo muutenkin olle joku opettajien itseironisesti heittämä juttu. En ole ihan sitä koskaan tajunnut mutta ymmärsin aikanaan että sillä viitattiin lähinnä osaamiseen työmarkkinoilla koska opettajan työ nyt on mitä on ja palkka huonompi mitä samalla perusosaamisella voisi saada monella muulla alalla.
En ymmärrä miksi jotkut sitä asiayhteydestään viljelee ympäriinsä jonkinlaisena totuutena muka, eihän siinä ole mitään järkeä että alalla maisteriksi asti opiskellut ei muka jostain syystä alaa opettaisi. Miten ihmeessä muka voisi opettaa jos ei osaa. Pff.
Sulla on hei vielä pari tuntia työaikaa, koitas nyt keksiä lisää "ideoita", jolla voisi pilata maailmaa!
Suomi nousuun!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä: lyhytjänteisyys kaikessa muussa paitsi tavoitteellisissa harrastuksissa. Huippu-urheilijoita kyllä piisaa ja loput sairastuvat, kun eivät liiku. Ihmettelen syvästi, mikä ihmeen tarve keskisluokalla on treenauttaa jälkikasvunsa nimenomaan urheiljoiksi. Urheilu ei sinänsä ole tässä se ongelma, vaan se, että koulussa pitäisi jaksaa edelleen panostaa ydinasioihin riittävästi.
Iso ongelmahan on juuri se, että nämä tubettajat, slushittajat ja inssit eivät liiku!
Minkä takia meitä insi nööörejä täällä hau kutaan! Me ollaan kuitenkin tehty 100 vuotta hassun hauskoja kalentereja ja meidän mielestä open hom man voisi hyvin hoitaa inssinäkin, vasurilla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos tästä!
Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.
Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.
Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.
Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.
T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja
Yläasteen matikanopettajaksi pääsemiseen ei riitä, että osaa yläasteen/lukion lyhyen matikan...
Mulla olis fysiikasta paljon opintoviikkoja matikasta noin 70 ja kemiastakin apro. tosin sillä ei saa olla käsittääkeen aine opettaja vaan pitäisi olla 35 opintoviikkoa vastaava määrä.
Auskultointia en ole tehnyt.
Eli opettajaksi olen epäkelpo.
Hiukka kuitenkin kiinnostaisi
Kun rima viedään liian kaus niin ei tietenkään löydy tekijöitä
M47
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa opettajatarpeesta luotu keinotekoisesti pudottamalla yliopistojen pääsykokeet pois. Kaikki pakotetaan lukemaan fysiikkaa ja matematiikkaa riippumatta siitä, mille alalle oikeasti haluavat suuntautua.
Tästä esim. oikeustieteellinen, jossa pitkästä fysiikasta saa enemmän pisteitä, kuin yhteiskuntaopista. Ala jolla et tee yhtään mitään niillä fysiikan opinnoilla.
Lähes kaikilla aloilla on edelleen pääsykokeet, joiden avulla valitaan osa opiskelijoista.
Jep, mutta esim. lääkikseen, psykologiaan, oikikseen ja muille vaikeapääsyisille opintolinjoille pelkän kokeen kautta sisäänpääsy on todella epätodennäköistä ilman noiden em. aineiden laudatureja. Periaatteessa perehtymättä lainkaan oikeustieteeseen voit päästä oikikseen ja kun opiskelut alkavat, huomaat, ettei ollutkaan alasi. Pääsykokeet toimivat yhtä lailla karsivana tekijänä, mutta ne piti pudottaa pois, koska ylioppilaiden stressi. Nyt sitten mietitään kohta tarhasta saakka mille alalle suuntaudutaan.
Mistä sulle on tullut käsitys, että pääsykokeet jätettiin pois opiskelijoiden stressin takia?
No ihan vaan siitä kun hallitus ministeri Sanni Granh- Laasosen suulla sanoi että abit ovat keväällä niin stressaantuneita ettei enää saa luetuttaa kuin kuukauden verran ennen pääsykokeita, nyt on etukäteislukeminen on kutistunut muutamaa alaa lukuunottamatta 10-15 sivun tekstiin ja pyrkimys on edelleen mennä yo-todistusvalintaan enenevässä määrin. Näin yliopiston pääsykokeet ovat valuneet lukioon, yhä suurempi osa ottaa pitkän matematiikan koska siitä saa eniten pisteitä. Kielten osuus on vähentynyt ja lukion yleissivistävyys vähenee. Tämä on poliittinen tahto jota mikään hallitus Kataisesta Mariniin, oikealta vasemmistoon, ei ole halunnut muuttaa.
Tätä ei meiltä yliopistoilta kysytty vaan annettiin ymmärtää että näin tehdään jos rahanjakomallia aiotaan jatkaa - eli teette tämän uudistuksen tai teette tämän uudistuksen vähennetyllä budjetilla - reilu vaihtoehto.
Olen tehnyt yliopiston pääsykokeita ja istunut tiedekunnan hallinnossa yli kymmenen vuoden ajan joten uskoisin jotakin asiasta tietäväni.
- yliopisto-ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.
Yliopistossa on meillä opiskelijoita jotka eivät osaa ratkaista x:ää tästä:
y = ax + b
Googlettavat kännykkää, yritä olla tässä opettaja jos perusasaaminen ja lähinnä viitsiminen puuttuu. Mihinkään ei paneuduta tai mikään ei saa olla vaikeaa. ""Ei näit tarvii opetella ku kaikki on netissä""
1/3 opiskelijoista on tuota ainesta ja kun uloskaan ei saa heittää, niin mennään näiden luusereiden ehdoilla
/yliopisto-ope
Tämän olen huomannut itse maisterin tutkinnon soveltavien luonnontieteiden alalta tehneenä. Omat lapset kirjoitti ihan hyvin arvosanoin ja opiskelupaikat aukesi todistuksilla. Omaan opiskeluaikaan verrattuna nämä omatkaan nuoret eivät ole valmiit työskentelemään yhtälailla vaan aina etsitään sitä helpointa tapaa selviytyä kursseista läpi. Joskus vaan täytyy iskeä persepenkkiin ja vääntää niitä laskareita niin pitkään, että asiat oppii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mafyke yliopistoon päätyvät ovat valtaosin introverttejä, seiniä pitkin huppu päässä kulkevia nörttierakoita. Näin kärjistetysti. Sellaisesta voi kypsyä erinomainen vakuutusmatemaatikko tai peliohjelmoija tai joku muu vaativan tason yksilösuorittaja. Heistä suurin osa ei todellakaan ole sosiaalisesti lahjakkaita saati edes ihmisistä kiinnostuneita. Monilla on kokemusta yksinäisyydestä, erilaisuudesta, koulukiusatuksi tulemisesta jne. Joukossa varmasto suhteessa enemmän mm. AS ihmisiä. Miksi he hakeutuisivat opetustyöhön kärsimään? Ja huomaa sen, että monet niistä, jotka ovat opettajiksi joutuneet plan c mukaisesti, eivät todellakaan ole hyviä ja nykyaikaisia opettajia. Ahdistuvat, hermostuvat, palavat loppuun. Ehkä pitäisi olle mafyke opettajan linjat ihan omanaan, jonne valittisiin ehkä jopa keskinkertaisia mafyke osaajia mutta painotettaisiin jo hakuvaiheessa sosiaalista kyvykkyyttä ja kiinnostusta opetustyöhön?
Oman kokemuksen mukaan sosiaalisesti lahjakkaat, empaattiset ja ihmisistä kiinnostuneet tuntuvat herkemmin palavan loppuun opettajana. Me as-piirteiset, sosiaalisesti hieman pökkelöt mutta ystävälliset ja oikeudenmukaiset aineorientoituneet opettajat jaksamme ehkä paremmin. Meille opetustyössä kärsimystä ovat vain juhlat ja tapahtumat, jolloin piiloudumme fysiikan välinevarastoon. Muuten pääsääntöisesti nautimme työstämme. Niin ja MFK-linja on jo olemassa ainakin HY:lla eli oman aineen lukion oppimäärän hallinnan lisäksi tulee läpäistä opetustyöhön liittyvä haastattelu.
Enpä ihmettele yhtään,miksi opettajan työ ei kiinnosta.Tuttu on ma/ke/fy opettaja lukiossa ja miettii uutta ammattia. Aikaa varsinaiselle opetustyölle on vuosi vuodelta vähemmän kun kaikenmaailman palaverit, ryhmäproduktiot,Wilma-viestit yms vievät leijonanosan ajasta ja voimavaroista.
Opetustyö on myös aika paljon siirtynyt kotiin,tämän olen joutunut toteamaan omakohtaisesti.On todella raskasta kun pitkän päivän tehneenä on pakko jaksaa opettaa kotona yläasteikäiselle kieliä ja matematiikkaa. Ja sitten ihmetellään miksi ihmiset uupuvat,lapset,opettajat,vanhemmat.Jokin muutos tähän pitäisi keksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.
Yliopistossa on meillä opiskelijoita jotka eivät osaa ratkaista x:ää tästä:
y = ax + b
Googlettavat kännykkää, yritä olla tässä opettaja jos perusasaaminen ja lähinnä viitsiminen puuttuu. Mihinkään ei paneuduta tai mikään ei saa olla vaikeaa. ""Ei näit tarvii opetella ku kaikki on netissä""
1/3 opiskelijoista on tuota ainesta ja kun uloskaan ei saa heittää, niin mennään näiden luusereiden ehdoilla
/yliopisto-ope
x=(y-b):a ???
T:amis, maajussi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.
Yliopistossa on meillä opiskelijoita jotka eivät osaa ratkaista x:ää tästä:
y = ax + b
Googlettavat kännykkää, yritä olla tässä opettaja jos perusasaaminen ja lähinnä viitsiminen puuttuu. Mihinkään ei paneuduta tai mikään ei saa olla vaikeaa. ""Ei näit tarvii opetella ku kaikki on netissä""
1/3 opiskelijoista on tuota ainesta ja kun uloskaan ei saa heittää, niin mennään näiden luusereiden ehdoilla
/yliopisto-ope
Tämän olen huomannut itse maisterin tutkinnon soveltavien luonnontieteiden alalta tehneenä. Omat lapset kirjoitti ihan hyvin arvosanoin ja opiskelupaikat aukesi todistuksilla. Omaan opiskeluaikaan verrattuna nämä omatkaan nuoret eivät ole valmiit työskentelemään yhtälailla vaan aina etsitään sitä helpointa tapaa selviytyä kursseista läpi. Joskus vaan täytyy iskeä persepenkkiin ja vääntää niitä laskareita niin pitkään, että asiat oppii.
jatkoa...
Keskisessä Euroopassa, mm. Hollannissa, on systeemi, jossa lennät yliopistosta ulos kun riittävä määrä kurssin hylkyjä on tullut. Meillä taas opiskeluoikeus on hakattu kiveen eikä ketään voi eikä saa patistaa mihinkään ilman että mielensäpahoittajat puuttuvat asiaan. Tämä on vain vähäisten resurssien hukkaamista
- yliopisto-ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.
Yliopistossa on meillä opiskelijoita jotka eivät osaa ratkaista x:ää tästä:
y = ax + b
Googlettavat kännykkää, yritä olla tässä opettaja jos perusasaaminen ja lähinnä viitsiminen puuttuu. Mihinkään ei paneuduta tai mikään ei saa olla vaikeaa. ""Ei näit tarvii opetella ku kaikki on netissä""
1/3 opiskelijoista on tuota ainesta ja kun uloskaan ei saa heittää, niin mennään näiden luusereiden ehdoilla
/yliopisto-ope
x=(y-b):a ???
T:amis, maajussi
jess - meillä tuolla pitäisi saa lähes maisteripaperit käteen
-yo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.
Yliopistossa on meillä opiskelijoita jotka eivät osaa ratkaista x:ää tästä:
y = ax + b
Googlettavat kännykkää, yritä olla tässä opettaja jos perusasaaminen ja lähinnä viitsiminen puuttuu. Mihinkään ei paneuduta tai mikään ei saa olla vaikeaa. ""Ei näit tarvii opetella ku kaikki on netissä""
1/3 opiskelijoista on tuota ainesta ja kun uloskaan ei saa heittää, niin mennään näiden luusereiden ehdoilla
/yliopisto-ope
x=(y-b):a ???
T:amis, maajussi
Amis ja maajussi on usein paljon sivistyneempi kuin slush-inssi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.
Yliopistossa on meillä opiskelijoita jotka eivät osaa ratkaista x:ää tästä:
y = ax + b
Googlettavat kännykkää, yritä olla tässä opettaja jos perusasaaminen ja lähinnä viitsiminen puuttuu. Mihinkään ei paneuduta tai mikään ei saa olla vaikeaa. ""Ei näit tarvii opetella ku kaikki on netissä""
1/3 opiskelijoista on tuota ainesta ja kun uloskaan ei saa heittää, niin mennään näiden luusereiden ehdoilla
/yliopisto-ope
Tämän olen huomannut itse maisterin tutkinnon soveltavien luonnontieteiden alalta tehneenä. Omat lapset kirjoitti ihan hyvin arvosanoin ja opiskelupaikat aukesi todistuksilla. Omaan opiskeluaikaan verrattuna nämä omatkaan nuoret eivät ole valmiit työskentelemään yhtälailla vaan aina etsitään sitä helpointa tapaa selviytyä kursseista läpi. Joskus vaan täytyy iskeä persepenkkiin ja vääntää niitä laskareita niin pitkään, että asiat oppii.
Vaikka kurssin olisi läpäissyt loistavien arvosanoin, niin asiat unohtuvat puolessa vuodessa jos niitä ei käytä tai kertaa asiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toista kymmentä vuotta olen opettanut matemaattisia aineita yläkoulussa. Viimeisen viiden vuoden aikana mullistus on niin kovaa, että yksi jos toinen kollega miettii muita hommia. Kollegoita vaihtanut alaa tai pysynyt alalla, mutta siirtynyt muihin hommiin.
Valitettava fakta on, että aines heikentyy vuosi vuodelta. Kun ysiluokkalainen laskee sormista kymmenylityksiä, seiskaluokkalainen ei osaa edes kertotauluja ja kasiluokkalainen ei erota palloa kuutiosta, alkaa miettimään, onko tässä enää järkeä. Valitetaan kun on niin hankalaa, mutta kun kysyy, miksi et tee tunnilla töitä ja löksyt aina tekemättä, niin vastaus on ”mul on kaikkee niin paljon… treenit ja… ei jaksa kouluhommia”.
Resurssia ei ole jakaa matematiikan opetusta puolikkaisiin ryhmiin, kuten aikaisemmin toimittiin, jotta opiskelu olisi mielekästä oman tasoisessa seurassa. Nykyäänhän ei saa edes tasoryhmiä olla, koska kaikkien pitää kärsiä yhtälailla.
Jos ei ryhtiliikettä tehdä, voidaan todeta, että ei tule teknologia kehittymään Suomessa ainakaan suomalaisten ansiosta. Ensimmäinen eyhtiliike on ne kännykät. Laittakaa niistä ruutuaika päälle. Lapsi ei tarvitse kännykkää koulupäivän aikana, jos twrvitsee, hänellä voi aktivoituna oikeus soittaa esim. kotiin. Tiktokit eivät ole tarpeellisia, youtube ei ole tarpeellinen, pelaaminen ei ole tarpeellista. Vapaa-aikana voi tehdä sitten mitä haluaa.
Toinen ryhtiliike on se, että hyväksytään erilaisuus ja erilisuuteen liittyy siten sen mukainen tuki. Ketään ei palvele se, että erityisoppilas laajoinen haasteineen on yleisopetuksen luokassa, joko häiritsemässä ja/tai oppimatta mitään tai vain päivähoidossa. Ei heillä syyttä suotta ole erityisoppilaan status. Moni kykenee integroitumaan joissakin aineissa, muttei kaikissa - osa pystyy integroitumaan kaikkiin aineisiin - ja osa ei ole miltään osin koulukuntoinen. Tällöinkin kun erityisoppilas on integroitunut yleisopetukseen, siellä pitäisi olla myös sitä tukea. Ei riitä, että pedagogisiin asiakirjoihin kirjoitetaan liirunlaarumia, koska fakta on, että sillä opettajalla, jolla on 25 oppilasta siellä luokassa ei riitä siihen liirumlaarumiin aika yhdelle oppilaalle.
Kolmas ryhtiliike on vanhempien ott vastuu vanhemmuudestaan. Vanhemman rooli on rajoittaa toimintaa silloin, kun siitä tulee häiritsevä (esim. se loputon kännykön käyttö).
Toimenpiteistä ja ohjeista voisi kirjoittaa vaikka novellin, mutta jo nuo kolme kohtaa auttaisi aika paljon.
YouTubessa on hyödyllisiä matematiikan opetusvideoita.
Tällöin koulu antaa laitteen ja linkit niihin, jos näitä on tarkoitus oppitunnilla köyttää. Siihen ei oppilas kännykkää tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.
Yliopistossa on meillä opiskelijoita jotka eivät osaa ratkaista x:ää tästä:
y = ax + b
Googlettavat kännykkää, yritä olla tässä opettaja jos perusasaaminen ja lähinnä viitsiminen puuttuu. Mihinkään ei paneuduta tai mikään ei saa olla vaikeaa. ""Ei näit tarvii opetella ku kaikki on netissä""
1/3 opiskelijoista on tuota ainesta ja kun uloskaan ei saa heittää, niin mennään näiden luusereiden ehdoilla
/yliopisto-ope
x=(y-b):a ???
T:amis, maajussi
jess - meillä tuolla pitäisi saa lähes maisteripaperit käteen
-yo
Kasi oli peruskoulun keskioppimäärän matikassa, heikkovirta-amiksen kävin. Matematiikka oli inhokkineitani.
Sähköjutuissa nyt aika paljon x:ää ratkaistaan simppelistä kaavasta.
Nyt uskallan laittaa vakionikkinikin :-)
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-11164655
Suomalaisten nuorten matemaattiset taitojen suunta on edelleen laskeva uusimpien PISA-tutkimustulosten mukaan. Lasku ei kuitenkaan ole enää yhtä jyrkkää kuin aikaisemmin.
Odotellaanpas kevään pisaa…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos tästä!
Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.
Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.
Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.
Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.
T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja
Yläasteen matikanopettajaksi pääsemiseen ei riitä, että osaa yläasteen/lukion lyhyen matikan...
Mulla olis fysiikasta paljon opintoviikkoja matikasta noin 70 ja kemiastakin apro. tosin sillä ei saa olla käsittääkeen aine opettaja vaan pitäisi olla 35 opintoviikkoa vastaava määrä.
Auskultointia en ole tehnyt.
Eli opettajaksi olen epäkelpo.Hiukka kuitenkin kiinnostaisi
Kun rima viedään liian kaus niin ei tietenkään löydy tekijöitä
M47
Ei riitä, sulla pitää olla laudaturtasoiset opinnot pääaineessa ja cumut sivuaineissa. (15/35.. tai nykyiset opintopistejärjestelmät, miten menevätkään) ja lisäksi kasvatustieteistä vähintään cumu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos tästä!
Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.
Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.
Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.
Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.
T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja
Yläasteen matikanopettajaksi pääsemiseen ei riitä, että osaa yläasteen/lukion lyhyen matikan...
Mulla olis fysiikasta paljon opintoviikkoja matikasta noin 70 ja kemiastakin apro. tosin sillä ei saa olla käsittääkeen aine opettaja vaan pitäisi olla 35 opintoviikkoa vastaava määrä.
Auskultointia en ole tehnyt.
Eli opettajaksi olen epäkelpo.Hiukka kuitenkin kiinnostaisi
Kun rima viedään liian kaus niin ei tietenkään löydy tekijöitä
M47Ei riitä, sulla pitää olla laudaturtasoiset opinnot pääaineessa ja cumut sivuaineissa. (15/35.. tai nykyiset opintopistejärjestelmät, miten menevätkään) ja lisäksi kasvatustieteistä vähintään cumu.
Tulipas typo, siis laudatur pääaineessa ja cumu sivuaineessa - opintopistejärjestelmää en muista, miten menee…
Katsos, inssi osasi jopa kirjoittaa. Mitä tuo Pff tarkoitta, OMF, WTF, ROLF???!!?!?!?!!!