WTF? Yle: Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajat uhkaavat loppua Suomesta – nuoria ei kiinnosta ryhtyä aineenopettajaksi

Ja höpsistä, 80-luvulla koulunkäynti ja opetusmenetelmät tuottivat parhaat tulokset, ja ei siihen tarvittu kuin liitutaulu ja hyviä oppikirjoja. Jos värejä haluaa taululle, niin väriliituja on myös olemassa. Oppilaat laitetaan dieetille, ja älypuhelimet pois koko päivänä koulussa, niin rupeaa tuloksia tulemaan. Mitään Wilmoja ei ainakaan tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Ja höpsistä, 80-luvulla koulunkäynti ja opetusmenetelmät tuottivat parhaat tulokset, ja ei siihen tarvittu kuin liitutaulu ja hyviä oppikirjoja. Jos värejä haluaa taululle, niin väriliituja on myös olemassa. Oppilaat laitetaan dieetille, ja älypuhelimet pois koko päivänä koulussa, niin rupeaa tuloksia tulemaan. Mitään Wilmoja ei ainakaan tarvita.

Keksipäs samalla aikakone kun noin tuotteliaalla tuulella olet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan jotain yläasteen tai lukionkin matikkaa/fysiikkaa voisi opettaa AMK insinöörikoulutuksella, kunhan olisi ne pedagogiset kurssit käyty.

Toisaalta se yliopistokoulutuksen saanut matemaatikko saa varmasti parempaa palkkaa jostain firmasta esimerkiksi koodarina, jos osaa koodata.

Järjestelmän itsensä aiheuttama ongelma.

Silleenhän hommaa nykyäänkin korjataan, että patkätyösuhteisiin palkataan muodollisesti epäpäteviä vaikka niitä AMK inssejä.

Lol. Sillä matematiikalla ja fysiikalla ,jota AMKissa opetetaan ei vielä kenellekään opeteta mitään. Ylioppilastutkinnossa kyseisistä aineista hyvät arvosanat saanut yo pystyy helposti nuo lukion kurssit kun vetämään. 24 e/h.

Miten niin? AMK:n pohjalla on kuitenkin ne lukion matematiikat, joten millä ihmeen logiikalla vastavalmistunut ylioppilas osaisi opettaa asioita, joita AMK:sta valmistunut ei osaisi? 

eri

Koska suuri osa amkin insinööriopiskelijoista tulee amiksen kautta. Oma esikoinen oli laiskanpulskea Bn pitkästä matematiikasta kirjoittanut opiskelija. Opettaja oli statiikan laskareissa tuumannut hänelle, että kyllä näkyy että on suorittanut pitkän matematiikan lukiossa. LOL. Mikähän niitten muiden osaamistaso sitten oli?

en tiedä, miten nykyään tai muilla aloilla, mutta ainakin meillä restonomipuolella oli niin, että amispohjaisilla oli opetussuunnitelmassa tietyt kurssit, että ovat lukiolaisten kanssa samalla viivalla. Muistaakseni ainakin matematiikka, äidinkieli ja kieliä oli heillä extrakurssit kun taas meillä yo-pohjaisilla oli enemmän jotain ammatillisia kursseja. eli ensimmäisenä vuotena ikään kuin tasattiin näitä tasoeroja amisten ja lukion käyneiden välillä. Olisihan se nyt naurettavaa, ellei AMK-inssille olisi koskaan opetettu derivoimista tai toisen asteen yhtälön ratkaisukaavaa, jotka käydään lukiossa ihan ensimmäisillä kursseilla. 

Ennenwanhaan insinöörikoulutuksessa American käy ja yot oli omilla luokillaan ja amikset otti pikkuhiljaa osaamiseron yo-ryhmään kiinni. Nykyisin kaikki käy yhd ssä samat kurssit. Toki nykyisin myös amiksessa opetetaan perinteisiä lukuaineita, mutta sitä porukkaa ei pahemmin näytä matkat ja fysiikan kiinnostavan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on klassinen ongelma: opinnot vaativat numerokeskeisyyttä ja menestyminen työelämässä ihmiskeskeisyyttä. Osa alalle soveltuvista karsiutuu jo ennen kuin aloittaakaan opintoja.

Olisikohan ratkaisu, että koulutettaisiin luokanopettajista matemaattisten aineiden opettajia. Itsekin tunnen tällaisen koulutuspolun käyneitä opettajia (aineopinnot matematiikasta, gradu toisesta aineesta), ja heillä on aika hyvä ote työhönsä.

Aika harvalla luokanopettajalla on kykyjä saati kiinnostusta suoriutua matematiikan opinnoista. Itselläni oli alakoulussa luokanopettaja, jonka omat matikan taidot olivat alakoulutasolla. Toki muissa aineissa opettaja oli hyvä.

Mun 4.luokkalaisen fyssan kokeessa oli kysymys miksi Paperipalat tarttuu lasisauvaan kun sauvaa on hangattu. La.psi vastasi, että sauvaan muodostuu staattista sähköä ja opettajan mielestä vastaus oli väärä.

Mun neljäsluokkalaiseni käy suomalaista peruskoulua eikä opiskele fyssaa vielä vuosiin, mutta hyvä yritys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelu matematiikan ja fysiikan opettajaksi ei ole helppoa ja moni luovuttaa opinnot kesken.

Eihän kukaan lähde opiskelemaan matematiikan tai fysiikan opettajaksi. Lähdetään opiskelemaan matematiikka tai fysiikkaa ja sitten kun huomataan viidentenä tai kuudentena opiskeluvuonna että jostain pitäisi elanto saada, tehdään kasvatustieteen c-kokonaisuus ja auskultoidaan. Sama toki koskee muitakin aineenopettajia

Voi hakea myös suorahaulla.

Itse olen näin aloittanut HY:ssa matematiikan aineenopettajan koulutusohjelmassa. Ei tarvitse enää erikseen hakea aineenopettajan opintoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mafyke yliopistoon päätyvät ovat valtaosin introverttejä, seiniä pitkin huppu päässä kulkevia nörttierakoita. Näin kärjistetysti. Sellaisesta voi kypsyä erinomainen vakuutusmatemaatikko tai peliohjelmoija tai joku muu vaativan tason yksilösuorittaja. Heistä suurin osa ei todellakaan ole sosiaalisesti lahjakkaita saati edes ihmisistä kiinnostuneita. Monilla on kokemusta yksinäisyydestä, erilaisuudesta, koulukiusatuksi tulemisesta jne. Joukossa varmasto suhteessa enemmän mm. AS ihmisiä. Miksi he hakeutuisivat opetustyöhön kärsimään? Ja huomaa sen, että monet niistä, jotka ovat opettajiksi joutuneet plan c mukaisesti, eivät todellakaan ole hyviä ja nykyaikaisia opettajia. Ahdistuvat, hermostuvat, palavat loppuun. Ehkä pitäisi olle mafyke opettajan linjat ihan omanaan, jonne valittisiin ehkä jopa keskinkertaisia mafyke osaajia mutta painotettaisiin jo hakuvaiheessa sosiaalista kyvykkyyttä ja kiinnostusta opetustyöhön?

Hyvä kirjoitus! Tietämäni luonnontieteiden opiskelijat taitavat olla juuri autismin kirjolla ja on lähinnä painajaismainen ajatus laittaa heidät paimentamaan teinejä. Oma yläkouluikäinen poikani haaveilee juuri aineenopettajan ammatista, ja vaikka hänkin on introvertti, hän on juuri kiinnostunut ihmisistä, keskusteluista, on diplomaattinen luonne, innostunut erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä. "Yllättäen" hän ei ole juurikaan kiinnostunut matematiikasta, joka ainakin yläkoulussa näyttäytyy vain sääntöjen mukaan laskemisena ja sellaisena yksitoikkoisena puurtamisena. Sen sijaan esim. historia ilmiöineen ja laajoine kaarineen kiinnostaa. Voisiko tosiaan ajatella, että ainakin yläkoulussa matikkaa voisi opettaa vähän vähemmänkin matematiikkaa opiskellut henkilö, joka haluaisi juuri työskennellä nuorten parissa?

Hyvä pointti open hommista, siellä luokan edessä harva insinööri pärjäisi.

Ehkä joskus aikanaan on vielä pärjännytkin mutta viime vuosina koulu-uudistukset on tehty ihan sosiaalisten humanistihäärääjien johdolla.

Juuri näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja höpsistä, 80-luvulla koulunkäynti ja opetusmenetelmät tuottivat parhaat tulokset, ja ei siihen tarvittu kuin liitutaulu ja hyviä oppikirjoja. Jos värejä haluaa taululle, niin väriliituja on myös olemassa. Oppilaat laitetaan dieetille, ja älypuhelimet pois koko päivänä koulussa, niin rupeaa tuloksia tulemaan. Mitään Wilmoja ei ainakaan tarvita.

Keksipäs samalla aikakone kun noin tuotteliaalla tuulella olet.

Sivusta. Ennen oli kunnollista. Matematiikassa ja kielissä oli yläasteella tasokurssit. Häiriköt pistettiin tarkkailuluokille tai apukouluun. Fiksujen ei tarvinnut rupusakin meuhkaamista luokassa kärsiä

Aletaan niittää uniikkien lumihiutaleiden vapaan kasvatuksen satoa.

Naurattaa, muttei lämmitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja höpsistä, 80-luvulla koulunkäynti ja opetusmenetelmät tuottivat parhaat tulokset, ja ei siihen tarvittu kuin liitutaulu ja hyviä oppikirjoja. Jos värejä haluaa taululle, niin väriliituja on myös olemassa. Oppilaat laitetaan dieetille, ja älypuhelimet pois koko päivänä koulussa, niin rupeaa tuloksia tulemaan. Mitään Wilmoja ei ainakaan tarvita.

Keksipäs samalla aikakone kun noin tuotteliaalla tuulella olet.

Sivusta. Ennen oli kunnollista. Matematiikassa ja kielissä oli yläasteella tasokurssit. Häiriköt pistettiin tarkkailuluokille tai apukouluun. Fiksujen ei tarvinnut rupusakin meuhkaamista luokassa kärsiä

Tasokurssit purettiin, koska lahjakkaatkin pojat nimenomaan halusivat sinne suppealle rupusakin kurssille ja sulkivat omat ovensa lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja höpsistä, 80-luvulla koulunkäynti ja opetusmenetelmät tuottivat parhaat tulokset, ja ei siihen tarvittu kuin liitutaulu ja hyviä oppikirjoja. Jos värejä haluaa taululle, niin väriliituja on myös olemassa. Oppilaat laitetaan dieetille, ja älypuhelimet pois koko päivänä koulussa, niin rupeaa tuloksia tulemaan. Mitään Wilmoja ei ainakaan tarvita.

Keksipäs samalla aikakone kun noin tuotteliaalla tuulella olet.

Sivusta. Ennen oli kunnollista. Matematiikassa ja kielissä oli yläasteella tasokurssit. Häiriköt pistettiin tarkkailuluokille tai apukouluun. Fiksujen ei tarvinnut rupusakin meuhkaamista luokassa kärsiä

Tasokurssit purettiin, koska lahjakkaatkin pojat nimenomaan halusivat sinne suppealle rupusakin kurssille ja sulkivat omat ovensa lukioon.

Tätä et usko itsekään. Lähde?

Vierailija kirjoitti:

Aletaan niittää uniikkien lumihiutaleiden vapaan kasvatuksen satoa.

Naurattaa, muttei lämmitä.

Kyllä, porukassa jopa näitä viisikymppisiä teinien vanhempia, jotka ovat paljon teinimpiä kuin pelejä hakkaavat lapsensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja höpsistä, 80-luvulla koulunkäynti ja opetusmenetelmät tuottivat parhaat tulokset, ja ei siihen tarvittu kuin liitutaulu ja hyviä oppikirjoja. Jos värejä haluaa taululle, niin väriliituja on myös olemassa. Oppilaat laitetaan dieetille, ja älypuhelimet pois koko päivänä koulussa, niin rupeaa tuloksia tulemaan. Mitään Wilmoja ei ainakaan tarvita.

Keksipäs samalla aikakone kun noin tuotteliaalla tuulella olet.

Sivusta. Ennen oli kunnollista. Matematiikassa ja kielissä oli yläasteella tasokurssit. Häiriköt pistettiin tarkkailuluokille tai apukouluun. Fiksujen ei tarvinnut rupusakin meuhkaamista luokassa kärsiä

Tasokurssit purettiin, koska lahjakkaatkin pojat nimenomaan halusivat sinne suppealle rupusakin kurssille ja sulkivat omat ovensa lukioon.

Tätä et usko itsekään. Lähde?

Enpä ole havainnut tässä keskustelussa kenenkään muunkaan kommenttejaan lähteistävän. Joten voit aloittaa itsestäsi jos haluat lähteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hieman kumma. Aineenopettajan työ on kuitenkin oikein hyvin palkattua (per työaika, koska pitkät lomat). Toki nuorena ei tuota loma-asiaa ainakaan itse tullut mietittyä - paljon mieluummin ottaisin bruttona 500€/kk pienemmän palkan (netto 250€) jos sillä saisin tuplalomat. Hyvien lomaetujen mainostaminen taas ei kuulu julkisen alan liittojen "on niin huonosti palkattua hommaa" paatokseen.

Opettajien lomat ovat tilastoharha.

Itse aloitan joulun jälkeen matematiikan opettajan sijaisena yläkoulussa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun lapseni jäävät joululomalle, alkaa minulla työt, koska minun täytyy perehtyä siihen, mitä niille lapsille pitää siellä koulussa opettaa, ja suunnitella ainakin ensimmäisen viikon tunnit alustavasti. En ole yläkoulun oppikirjoja avannut suunnilleen 25 vuoteen, joten ei ole ihan tuoreimmassa muistissa se, mitä asioita sen ikäisille kuuluu opettaa.

Ja tämäkö pätee kaikkien opettajien kohdalla siten, että voidaan puhua tilastoharhasta?

Eiköhän jokainen uudessa työssä aloittava joudu perehtymään hommiin tai päivittämään osaamistaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja höpsistä, 80-luvulla koulunkäynti ja opetusmenetelmät tuottivat parhaat tulokset, ja ei siihen tarvittu kuin liitutaulu ja hyviä oppikirjoja. Jos värejä haluaa taululle, niin väriliituja on myös olemassa. Oppilaat laitetaan dieetille, ja älypuhelimet pois koko päivänä koulussa, niin rupeaa tuloksia tulemaan. Mitään Wilmoja ei ainakaan tarvita.

Keksipäs samalla aikakone kun noin tuotteliaalla tuulella olet.

Sivusta. Ennen oli kunnollista. Matematiikassa ja kielissä oli yläasteella tasokurssit. Häiriköt pistettiin tarkkailuluokille tai apukouluun. Fiksujen ei tarvinnut rupusakin meuhkaamista luokassa kärsiä

Tasokurssit purettiin, koska lahjakkaatkin pojat nimenomaan halusivat sinne suppealle rupusakin kurssille ja sulkivat omat ovensa lukioon.

Tätä et usko itsekään. Lähde?

Enpä ole havainnut tässä keskustelussa kenenkään muunkaan kommenttejaan lähteistävän. Joten voit aloittaa itsestäsi jos haluat lähteitä.

No en ole mitään (täysin älytöntä) väittänytkään, ensimmäinen viestini.

Vierailija kirjoitti:

Mafyke yliopistoon päätyvät ovat valtaosin introverttejä, seiniä pitkin huppu päässä kulkevia nörttierakoita. Näin kärjistetysti. Sellaisesta voi kypsyä erinomainen vakuutusmatemaatikko tai peliohjelmoija tai joku muu vaativan tason yksilösuorittaja. Heistä suurin osa ei todellakaan ole sosiaalisesti lahjakkaita saati edes ihmisistä kiinnostuneita. Monilla on kokemusta yksinäisyydestä, erilaisuudesta, koulukiusatuksi tulemisesta jne. Joukossa varmasto suhteessa enemmän mm. AS ihmisiä. Miksi he hakeutuisivat opetustyöhön kärsimään? Ja huomaa sen, että monet niistä, jotka ovat opettajiksi joutuneet plan c mukaisesti, eivät todellakaan ole hyviä ja nykyaikaisia opettajia. Ahdistuvat, hermostuvat, palavat loppuun. Ehkä pitäisi olle mafyke opettajan linjat ihan omanaan, jonne valittisiin ehkä jopa keskinkertaisia mafyke osaajia mutta painotettaisiin jo hakuvaiheessa sosiaalista kyvykkyyttä ja kiinnostusta opetustyöhön?

Onko sulla oikeasti kokemusta asiasta vai oletko katsonut jotain amerikkalaista tieteissarjaa?

Olen opiskellut kahdessa eri matem.luonnontieteellisessä tdk:ssa ja monenlaista porukkaa mahtuu mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mafyke yliopistoon päätyvät ovat valtaosin introverttejä, seiniä pitkin huppu päässä kulkevia nörttierakoita. Näin kärjistetysti. Sellaisesta voi kypsyä erinomainen vakuutusmatemaatikko tai peliohjelmoija tai joku muu vaativan tason yksilösuorittaja. Heistä suurin osa ei todellakaan ole sosiaalisesti lahjakkaita saati edes ihmisistä kiinnostuneita. Monilla on kokemusta yksinäisyydestä, erilaisuudesta, koulukiusatuksi tulemisesta jne. Joukossa varmasto suhteessa enemmän mm. AS ihmisiä. Miksi he hakeutuisivat opetustyöhön kärsimään? Ja huomaa sen, että monet niistä, jotka ovat opettajiksi joutuneet plan c mukaisesti, eivät todellakaan ole hyviä ja nykyaikaisia opettajia. Ahdistuvat, hermostuvat, palavat loppuun. Ehkä pitäisi olle mafyke opettajan linjat ihan omanaan, jonne valittisiin ehkä jopa keskinkertaisia mafyke osaajia mutta painotettaisiin jo hakuvaiheessa sosiaalista kyvykkyyttä ja kiinnostusta opetustyöhön?

Hirveä valitus ihmisistä, jotka ovat aidosti lahjakkaita jossain. Ja joo, olen deittaillut yhtä, joka juu, introvertti matemaatikko, joka nykyään opettajana ja juu, lähipiirissä myös toinen, joka myös introvertti ja hemmetin lahjakas opettaja kalliilla erikoiskursseilla opettamassa.

Miten keskinkertainen tyyppi opettaa derivoimista tai Pythagoraan lausetta? Eikö käytössä tulisi olla monipuolisempi opetustapa: juurikin vaikka videot katsottavaksi tunnilla ja joihin voi palata. Odotatteko, että kaikki siirtyvät Tutorhousen tukiopetukseen kalliilla? Mä dissaisin ihan viimeisenä matikan ym. opettajia.

Ja loppuun lisään, että mulla on ollut tasan YKSI sellainen opettaja, joka oli sekä huippumatemaattinen ja erinomainen opettaja pedagogisesti. Ala-asteelta yliopistoon. Enkä valittanut pedagogisista taidoista.

Nykyään on vanhemmilla peiliin katsomisen paikka, jos eivät saa kullannuppuja keskittymään tunnilla tai kouluajan ulkopuolella keskittymään matematiikkaan, Keniaan ja fysiikkaan.

Keniaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mafyke yliopistoon päätyvät ovat valtaosin introverttejä, seiniä pitkin huppu päässä kulkevia nörttierakoita. Näin kärjistetysti. Sellaisesta voi kypsyä erinomainen vakuutusmatemaatikko tai peliohjelmoija tai joku muu vaativan tason yksilösuorittaja. Heistä suurin osa ei todellakaan ole sosiaalisesti lahjakkaita saati edes ihmisistä kiinnostuneita. Monilla on kokemusta yksinäisyydestä, erilaisuudesta, koulukiusatuksi tulemisesta jne. Joukossa varmasto suhteessa enemmän mm. AS ihmisiä. Miksi he hakeutuisivat opetustyöhön kärsimään? Ja huomaa sen, että monet niistä, jotka ovat opettajiksi joutuneet plan c mukaisesti, eivät todellakaan ole hyviä ja nykyaikaisia opettajia. Ahdistuvat, hermostuvat, palavat loppuun. Ehkä pitäisi olle mafyke opettajan linjat ihan omanaan, jonne valittisiin ehkä jopa keskinkertaisia mafyke osaajia mutta painotettaisiin jo hakuvaiheessa sosiaalista kyvykkyyttä ja kiinnostusta opetustyöhön?

Hyvä kirjoitus! Tietämäni luonnontieteiden opiskelijat taitavat olla juuri autismin kirjolla ja on lähinnä painajaismainen ajatus laittaa heidät paimentamaan teinejä. Oma yläkouluikäinen poikani haaveilee juuri aineenopettajan ammatista, ja vaikka hänkin on introvertti, hän on juuri kiinnostunut ihmisistä, keskusteluista, on diplomaattinen luonne, innostunut erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä. "Yllättäen" hän ei ole juurikaan kiinnostunut matematiikasta, joka ainakin yläkoulussa näyttäytyy vain sääntöjen mukaan laskemisena ja sellaisena yksitoikkoisena puurtamisena. Sen sijaan esim. historia ilmiöineen ja laajoine kaarineen kiinnostaa. Voisiko tosiaan ajatella, että ainakin yläkoulussa matikkaa voisi opettaa vähän vähemmänkin matematiikkaa opiskellut henkilö, joka haluaisi juuri työskennellä nuorten parissa?

Hyvä pointti open hommista, siellä luokan edessä harva insinööri pärjäisi.

Ehkä joskus aikanaan on vielä pärjännytkin mutta viime vuosina koulu-uudistukset on tehty ihan sosiaalisten humanistihäärääjien johdolla.

En tiedä kehen sinä viittaat mutta nykyisen opetussuunnitelman taustalla on ollut Olli-Pekka Heinonen Kok ja Sanni Grahn-Laasonen Kok. Jos tarkoitat heitä, niin en pitäisi humanisteina!!

Agenda 21.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan jotain yläasteen tai lukionkin matikkaa/fysiikkaa voisi opettaa AMK insinöörikoulutuksella, kunhan olisi ne pedagogiset kurssit käyty.

Toisaalta se yliopistokoulutuksen saanut matemaatikko saa varmasti parempaa palkkaa jostain firmasta esimerkiksi koodarina, jos osaa koodata.

Järjestelmän itsensä aiheuttama ongelma.

Silleenhän hommaa nykyäänkin korjataan, että patkätyösuhteisiin palkataan muodollisesti epäpäteviä vaikka niitä AMK inssejä.

Lol. Sillä matematiikalla ja fysiikalla ,jota AMKissa opetetaan ei vielä kenellekään opeteta mitään. Ylioppilastutkinnossa kyseisistä aineista hyvät arvosanat saanut yo pystyy helposti nuo lukion kurssit kun vetämään. 24 e/h.

Miten niin? AMK:n pohjalla on kuitenkin ne lukion matematiikat, joten millä ihmeen logiikalla vastavalmistunut ylioppilas osaisi opettaa asioita, joita AMK:sta valmistunut ei osaisi? 

eri

Koska suuri osa amkin insinööriopiskelijoista tulee amiksen kautta. Oma esikoinen oli laiskanpulskea Bn pitkästä matematiikasta kirjoittanut opiskelija. Opettaja oli statiikan laskareissa tuumannut hänelle, että kyllä näkyy että on suorittanut pitkän matematiikan lukiossa. LOL. Mikähän niitten muiden osaamistaso sitten oli?

en tiedä, miten nykyään tai muilla aloilla, mutta ainakin meillä restonomipuolella oli niin, että amispohjaisilla oli opetussuunnitelmassa tietyt kurssit, että ovat lukiolaisten kanssa samalla viivalla. Muistaakseni ainakin matematiikka, äidinkieli ja kieliä oli heillä extrakurssit kun taas meillä yo-pohjaisilla oli enemmän jotain ammatillisia kursseja. eli ensimmäisenä vuotena ikään kuin tasattiin näitä tasoeroja amisten ja lukion käyneiden välillä. Olisihan se nyt naurettavaa, ellei AMK-inssille olisi koskaan opetettu derivoimista tai toisen asteen yhtälön ratkaisukaavaa, jotka käydään lukiossa ihan ensimmäisillä kursseilla.

Korjattu

Ennenwanhaan insinöörikoulutuksessa amiksen käyneet ja yot oli omilla luokillaan ja amikset otti pikkuhiljaa osaamiseron yo-ryhmään kiinni. Nykyisin kaikki käy yhd ssä samat kurssit. Toki nykyisin myös amiksessa opetetaan perinteisiä lukuaineita, mutta sitä porukkaa ei pahemmin näytä matikat ja fysiikat kiinnostavan.

Itse luokanopettajana kokisin kyllä esim pelkän matematiikan opettamisen jossakin yläkoulussa todella, todella puuduttavan tylsäksi hommaksi. Oppisisällöt eivät muutu, vain oppilaat vaihtuvat eikä heitä opi kunnolla edes tuntemaan. Jollekin rutiinihakuiselle ihmiselle voisi sopiakin.