WTF? Yle: Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajat uhkaavat loppua Suomesta – nuoria ei kiinnosta ryhtyä aineenopettajaksi

Vierailija kirjoitti:

Mafyke yliopistoon päätyvät ovat valtaosin introverttejä, seiniä pitkin huppu päässä kulkevia nörttierakoita. Näin kärjistetysti. Sellaisesta voi kypsyä erinomainen vakuutusmatemaatikko tai peliohjelmoija tai joku muu vaativan tason yksilösuorittaja. Heistä suurin osa ei todellakaan ole sosiaalisesti lahjakkaita saati edes ihmisistä kiinnostuneita. Monilla on kokemusta yksinäisyydestä, erilaisuudesta, koulukiusatuksi tulemisesta jne. Joukossa varmasto suhteessa enemmän mm. AS ihmisiä. Miksi he hakeutuisivat opetustyöhön kärsimään? Ja huomaa sen, että monet niistä, jotka ovat opettajiksi joutuneet plan c mukaisesti, eivät todellakaan ole hyviä ja nykyaikaisia opettajia. Ahdistuvat, hermostuvat, palavat loppuun. Ehkä pitäisi olle mafyke opettajan linjat ihan omanaan, jonne valittisiin ehkä jopa keskinkertaisia mafyke osaajia mutta painotettaisiin jo hakuvaiheessa sosiaalista kyvykkyyttä ja kiinnostusta opetustyöhön?

En kyllä allekirjoita yleistystäsi mafyke-tyyoeistä erakkoina introvertteina. Päinvastoin. Sanoisin että kuvailemasi tyypit ovat yleisempiä tietojenkäsittelytieteen sä tai tietotekniikassa. Siinä olet oikeassa että miksi Suomessa pitää olla koulutettu matemaatikko, fyysikko tai kemisti voidakseen opettaa koulussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.

Miten se on mahdollista ettei 9 oppilas osaa kertotaulua? Sehän opetellaan jo 4 luokalla. Muistelen että kaikki tärkein opittiin 4 ja 5 luokalla ala-asteella.

Mä oon KTM ja en aina muista kertotaulua ulkoa. Osaan kyllä pyörittää vaativia laskuja ja saan kyllä kertotaulut ja päässälaskut oikein, mutta se ei tuu selkärangasta niin kuin muilla. Jos menisin haluatko miljonääriksi -ohjelmaan niin eniten pelkäisin sitä että ekoissa kysymyksissä on joku kertolasku, jota mun pitää hetki miettiä. Siks en mee. Mut ihan hyvin pärjää näinkin.

Mutta sinä kuitenkin ymmärrät, mistä kertotaulussa on kyse? Siihen yläkoulun päättötodistuksen ysiin ei vaadita edes sen ymmärtämistä, että tajuaisi kertotaulun olevan eräänlainen "monikertainen yhteenlasku" saati että osaisi sen ulkoa.

Mulla on nelosluokkalainen, ja voin kertoa että edes kolmannella luokalla ei saa kiitettävää osaamatta kertotaulua.

Oletan, että olet supisuomalainen ja siksi noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.

Miten se on mahdollista ettei 9 oppilas osaa kertotaulua? Sehän opetellaan jo 4 luokalla. Muistelen että kaikki tärkein opittiin 4 ja 5 luokalla ala-asteella.

Suurin osa ihmisistä on vaan tyhmiä, eikä osaa käyttää potentiaaliaan hyödykseen. Laskimen käyttö myös laiskistaa ja tyhmentää

Koulussa saa 8 sillä ,että muistaa tuoda läksykirjat kouluun ja käy istumassa tunneilla.

Ei kuule todellakaan saa. Lapsen matematiikan opiskelu 9. luokalla on yllättävän vaativaa. Ja kyseessä siis aidosti kasin oppilas, ei mikään koulukirjansa muistava. Milloin olet viimeksi katsonut oppikirjoja?

Nuorin lapsi kirjoitti viime keväänä eli oisko ollut vuonna 2016.

Miksi ryhtyä työttömäksi?

T. Juuri noiden aineiden työtön aineenopettaja, joka on valmis muuttamaan mihin tahansa Suomen sisällä työn perässä

Vierailija kirjoitti:

Ei työssä vikaa ole, mutta vanhemmat ja oppilaat on syvältä. Pitäisi sallia opettajille oppilaiden fyysinen kuritus, että pysyisivät ruodussa.

Toisaalta miksi opettajan pitäisi tehdä likainen pyövelin työ?

Eikö korealainen koulu olisi parempi tyyliltään.

Sellainen missä on sosialistinen koulupukupakko ja erityiset vartijat, jotka pahoinpitelee niskottelevia oppilaita.

Miten kuvittelet että ihmisen pahoinpitelyä opetetaan yliopistossa opiskeleville tuleville opettajille?

Miten oppilaiden fyysinen satuttaminen luennoidaan toimivasti akateemisessa ympäristössä?

Tuskin opettajiksi ryhtyy sellaiset jotka haluavat alistaa muita ja pahoinpidellä nuorempiaan?

Sehän viittaisi psykopatiaan tai vähintään narsismiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on klassinen ongelma: opinnot vaativat numerokeskeisyyttä ja menestyminen työelämässä ihmiskeskeisyyttä. Osa alalle soveltuvista karsiutuu jo ennen kuin aloittaakaan opintoja.

Olisikohan ratkaisu, että koulutettaisiin luokanopettajista matemaattisten aineiden opettajia. Itsekin tunnen tällaisen koulutuspolun käyneitä opettajia (aineopinnot matematiikasta, gradu toisesta aineesta), ja heillä on aika hyvä ote työhönsä.

Aika harvalla luokanopettajalla on kykyjä saati kiinnostusta suoriutua matematiikan opinnoista. Itselläni oli alakoulussa luokanopettaja, jonka omat matikan taidot olivat alakoulutasolla. Toki muissa aineissa opettaja oli hyvä.

Mun 4.luokkalaisen fyssan kokeessa oli kysymys miksi Paperipalat tarttuu lasisauvaan kun sauvaa on hangattu. La.psi vastasi, että sauvaan muodostuu staattista sähköä ja opettajan mielestä vastaus oli väärä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan jotain yläasteen tai lukionkin matikkaa/fysiikkaa voisi opettaa AMK insinöörikoulutuksella, kunhan olisi ne pedagogiset kurssit käyty.

Toisaalta se yliopistokoulutuksen saanut matemaatikko saa varmasti parempaa palkkaa jostain firmasta esimerkiksi koodarina, jos osaa koodata.

Järjestelmän itsensä aiheuttama ongelma.

Silleenhän hommaa nykyäänkin korjataan, että patkätyösuhteisiin palkataan muodollisesti epäpäteviä vaikka niitä AMK inssejä.

Lol. Sillä matematiikalla ja fysiikalla ,jota AMKissa opetetaan ei vielä kenellekään opeteta mitään. Ylioppilastutkinnossa kyseisistä aineista hyvät arvosanat saanut yo pystyy helposti nuo lukion kurssit kun vetämään. 24 e/h.

Miten niin? AMK:n pohjalla on kuitenkin ne lukion matematiikat, joten millä ihmeen logiikalla vastavalmistunut ylioppilas osaisi opettaa asioita, joita AMK:sta valmistunut ei osaisi? 

eri

Koska suuri osa amkin insinööriopiskelijoista tulee amiksen kautta. Oma esikoinen oli laiskanpulskea Bn pitkästä matematiikasta kirjoittanut opiskelija. Opettaja oli statiikan laskareissa tuumannut hänelle, että kyllä näkyy että on suorittanut pitkän matematiikan lukiossa. LOL. Mikähän niitten muiden osaamistaso sitten oli?

Vierailija kirjoitti:

Kermaperseilyä. Pari vuotta pakkasessa lapiohommissa niin alkaa lämmin sisätyö ja pitkät lomat kiinnostamaan.

Kermaperseilyä keneltä? Ei ne potentiaaliset matikanopet työttömänä kotonaan makaa vaan tekevät houkuttelevampia duuneja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.

Miten se on mahdollista ettei 9 oppilas osaa kertotaulua? Sehän opetellaan jo 4 luokalla. Muistelen että kaikki tärkein opittiin 4 ja 5 luokalla ala-asteella.

Suurin osa ihmisistä on vaan tyhmiä, eikä osaa käyttää potentiaaliaan hyödykseen. Laskimen käyttö myös laiskistaa ja tyhmentää

Koulussa saa 8 sillä ,että muistaa tuoda läksykirjat kouluun ja käy istumassa tunneilla.

Tämä on niin totta! Ihminen on potentiaaliinsa nähden ylivoimaisesti tyhmin eläin, joka tällä palstalla on liikkunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa opettajatarpeesta luotu keinotekoisesti pudottamalla yliopistojen pääsykokeet pois. Kaikki pakotetaan lukemaan fysiikkaa ja matematiikkaa riippumatta siitä, mille alalle oikeasti haluavat suuntautua.

Tästä esim. oikeustieteellinen, jossa pitkästä fysiikasta saa enemmän pisteitä, kuin yhteiskuntaopista. Ala jolla et tee yhtään mitään niillä fysiikan opinnoilla.

Lähes kaikilla aloilla on edelleen pääsykokeet, joiden avulla valitaan osa opiskelijoista.

Jopa 20-30 % opiskelijoista tekniikan alalla Lääkiksrssä taitaa olla eniten paikkoja varattanu pääsykokeella hakijoille eli 49% opiskelijoista valitaan pääsykokeella. Opetuspuolella taitaa toki olla soveltuvuus kokeet käytössä lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Käsitykseni mukaan nuoria ei kiinnosta mikään ammatti. Opiskellaan huuhaata35-vuotiaaksi, perustetaan perhe, ei mennä töihin, sitten kouluttaudutaan uudelleen toiseen huuhaa-hommaan, ja sitten onkin jo aika itkeä eläkkeen pienuutta.

Täysin tuottamaton sukupolvi.

Minkäs sille teet ettei tää maailma oikeen tarvi enää mitään turhaa krääsää ja turhaakin turhempaa innovaatiota. Sitä on pitemminkin jo aivan liikaa ja luonto kärsii.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ryhtyä työttömäksi?

T. Juuri noiden aineiden työtön aineenopettaja, joka on valmis muuttamaan mihin tahansa Suomen sisällä työn perässä

Voi olla tosiaan että muutaman vuoden päästä tilanne muuttuu jos hakijoita ei löydy. Sitten ruvetaan repimään kortistosta 20 vuotta työttömänä olleita opettamaan joilla ei ole mitään kosketusta nykypäivän koulumaailmaan. Saas nähdä kuin käy.

Minä halua an insi nööriksi, olen kova mati kassa!

Sen jälkeen ostan talon, viisi autoa ja 10 venettä!

Talouden rat taat pyörimään!

T:jonne 13 v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kermaperseilyä. Pari vuotta pakkasessa lapiohommissa niin alkaa lämmin sisätyö ja pitkät lomat kiinnostamaan.

Kermaperseilyä keneltä? Ei ne potentiaaliset matikanopet työttömänä kotonaan makaa vaan tekevät houkuttelevampia duuneja.

Ylivoimainen enemmistö matemaattisia aineita opiskelleista kuitenkin työllistyy tuohon epähoukuttelevaan opettajan työhön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kermaperseilyä. Pari vuotta pakkasessa lapiohommissa niin alkaa lämmin sisätyö ja pitkät lomat kiinnostamaan.

Kermaperseilyä keneltä? Ei ne potentiaaliset matikanopet työttömänä kotonaan makaa vaan tekevät houkuttelevampia duuneja.

Ylivoimainen enemmistö matemaattisia aineita opiskelleista kuitenkin työllistyy tuohon epähoukuttelevaan opettajan työhön.

Yliopiston matematiikan laitoksella opettajien koulutus on heidän tärkein tehtävä. Siihen panostetaan eniten ja siihen valitaan parhaat luonnoitsijat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan jotain yläasteen tai lukionkin matikkaa/fysiikkaa voisi opettaa AMK insinöörikoulutuksella, kunhan olisi ne pedagogiset kurssit käyty.

Toisaalta se yliopistokoulutuksen saanut matemaatikko saa varmasti parempaa palkkaa jostain firmasta esimerkiksi koodarina, jos osaa koodata.

Järjestelmän itsensä aiheuttama ongelma.

Silleenhän hommaa nykyäänkin korjataan, että patkätyösuhteisiin palkataan muodollisesti epäpäteviä vaikka niitä AMK inssejä.

Lol. Sillä matematiikalla ja fysiikalla ,jota AMKissa opetetaan ei vielä kenellekään opeteta mitään. Ylioppilastutkinnossa kyseisistä aineista hyvät arvosanat saanut yo pystyy helposti nuo lukion kurssit kun vetämään. 24 e/h.

Miten niin? AMK:n pohjalla on kuitenkin ne lukion matematiikat, joten millä ihmeen logiikalla vastavalmistunut ylioppilas osaisi opettaa asioita, joita AMK:sta valmistunut ei osaisi? 

eri

Koska suuri osa amkin insinööriopiskelijoista tulee amiksen kautta. Oma esikoinen oli laiskanpulskea Bn pitkästä matematiikasta kirjoittanut opiskelija. Opettaja oli statiikan laskareissa tuumannut hänelle, että kyllä näkyy että on suorittanut pitkän matematiikan lukiossa. LOL. Mikähän niitten muiden osaamistaso sitten oli?

en tiedä, miten nykyään tai muilla aloilla, mutta ainakin meillä restonomipuolella oli niin, että amispohjaisilla oli opetussuunnitelmassa tietyt kurssit, että ovat lukiolaisten kanssa samalla viivalla. Muistaakseni ainakin matematiikka, äidinkieli ja kieliä oli heillä extrakurssit kun taas meillä yo-pohjaisilla oli enemmän jotain ammatillisia kursseja. eli ensimmäisenä vuotena ikään kuin tasattiin näitä tasoeroja amisten ja lukion käyneiden välillä. Olisihan se nyt naurettavaa, ellei AMK-inssille olisi koskaan opetettu derivoimista tai toisen asteen yhtälön ratkaisukaavaa, jotka käydään lukiossa ihan ensimmäisillä kursseilla. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi ryhtyä työttömäksi?

T. Juuri noiden aineiden työtön aineenopettaja, joka on valmis muuttamaan mihin tahansa Suomen sisällä työn perässä

Helsingissähän noita paikkoja kuuluu olevan auki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mafyke yliopistoon päätyvät ovat valtaosin introverttejä, seiniä pitkin huppu päässä kulkevia nörttierakoita. Näin kärjistetysti. Sellaisesta voi kypsyä erinomainen vakuutusmatemaatikko tai peliohjelmoija tai joku muu vaativan tason yksilösuorittaja. Heistä suurin osa ei todellakaan ole sosiaalisesti lahjakkaita saati edes ihmisistä kiinnostuneita. Monilla on kokemusta yksinäisyydestä, erilaisuudesta, koulukiusatuksi tulemisesta jne. Joukossa varmasto suhteessa enemmän mm. AS ihmisiä. Miksi he hakeutuisivat opetustyöhön kärsimään? Ja huomaa sen, että monet niistä, jotka ovat opettajiksi joutuneet plan c mukaisesti, eivät todellakaan ole hyviä ja nykyaikaisia opettajia. Ahdistuvat, hermostuvat, palavat loppuun. Ehkä pitäisi olle mafyke opettajan linjat ihan omanaan, jonne valittisiin ehkä jopa keskinkertaisia mafyke osaajia mutta painotettaisiin jo hakuvaiheessa sosiaalista kyvykkyyttä ja kiinnostusta opetustyöhön?

Hyvä kirjoitus! Tietämäni luonnontieteiden opiskelijat taitavat olla juuri autismin kirjolla ja on lähinnä painajaismainen ajatus laittaa heidät paimentamaan teinejä. Oma yläkouluikäinen poikani haaveilee juuri aineenopettajan ammatista, ja vaikka hänkin on introvertti, hän on juuri kiinnostunut ihmisistä, keskusteluista, on diplomaattinen luonne, innostunut erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä. "Yllättäen" hän ei ole juurikaan kiinnostunut matematiikasta, joka ainakin yläkoulussa näyttäytyy vain sääntöjen mukaan laskemisena ja sellaisena yksitoikkoisena puurtamisena. Sen sijaan esim. historia ilmiöineen ja laajoine kaarineen kiinnostaa. Voisiko tosiaan ajatella, että ainakin yläkoulussa matikkaa voisi opettaa vähän vähemmänkin matematiikkaa opiskellut henkilö, joka haluaisi juuri työskennellä nuorten parissa?

Hyvä pointti open hommista, siellä luokan edessä harva insinööri pärjäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelu matematiikan ja fysiikan opettajaksi ei ole helppoa ja moni luovuttaa opinnot kesken.

Eihän kukaan lähde opiskelemaan matematiikan tai fysiikan opettajaksi. Lähdetään opiskelemaan matematiikka tai fysiikkaa ja sitten kun huomataan viidentenä tai kuudentena opiskeluvuonna että jostain pitäisi elanto saada, tehdään kasvatustieteen c-kokonaisuus ja auskultoidaan. Sama toki koskee muitakin aineenopettajia

Kyllä jotkut voivat lähteä opiskelemaan jopa matematiikkaa tai fysiikkaa opettajan ura mielessään alusta lähtien. On sitten eri juttu, miten asian ilmaisee. Tässä yhteydessä varmaan voidaan sanoa vain, että lähtee "opiskelemaan matematiikan opettajaksi", eikä puhua kasvatustieteen C-kokonaisuuksista ja auskultoinneista. Kun suurin osa ihmisistä kuitenkin tietää, mistä aineenopettajan opinnot suunnilleen koostuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mafyke yliopistoon päätyvät ovat valtaosin introverttejä, seiniä pitkin huppu päässä kulkevia nörttierakoita. Näin kärjistetysti. Sellaisesta voi kypsyä erinomainen vakuutusmatemaatikko tai peliohjelmoija tai joku muu vaativan tason yksilösuorittaja. Heistä suurin osa ei todellakaan ole sosiaalisesti lahjakkaita saati edes ihmisistä kiinnostuneita. Monilla on kokemusta yksinäisyydestä, erilaisuudesta, koulukiusatuksi tulemisesta jne. Joukossa varmasto suhteessa enemmän mm. AS ihmisiä. Miksi he hakeutuisivat opetustyöhön kärsimään? Ja huomaa sen, että monet niistä, jotka ovat opettajiksi joutuneet plan c mukaisesti, eivät todellakaan ole hyviä ja nykyaikaisia opettajia. Ahdistuvat, hermostuvat, palavat loppuun. Ehkä pitäisi olle mafyke opettajan linjat ihan omanaan, jonne valittisiin ehkä jopa keskinkertaisia mafyke osaajia mutta painotettaisiin jo hakuvaiheessa sosiaalista kyvykkyyttä ja kiinnostusta opetustyöhön?

Hyvä kirjoitus! Tietämäni luonnontieteiden opiskelijat taitavat olla juuri autismin kirjolla ja on lähinnä painajaismainen ajatus laittaa heidät paimentamaan teinejä. Oma yläkouluikäinen poikani haaveilee juuri aineenopettajan ammatista, ja vaikka hänkin on introvertti, hän on juuri kiinnostunut ihmisistä, keskusteluista, on diplomaattinen luonne, innostunut erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä. "Yllättäen" hän ei ole juurikaan kiinnostunut matematiikasta, joka ainakin yläkoulussa näyttäytyy vain sääntöjen mukaan laskemisena ja sellaisena yksitoikkoisena puurtamisena. Sen sijaan esim. historia ilmiöineen ja laajoine kaarineen kiinnostaa. Voisiko tosiaan ajatella, että ainakin yläkoulussa matikkaa voisi opettaa vähän vähemmänkin matematiikkaa opiskellut henkilö, joka haluaisi juuri työskennellä nuorten parissa?

Hyvä pointti open hommista, siellä luokan edessä harva insinööri pärjäisi.

Ehkä joskus aikanaan on vielä pärjännytkin mutta viime vuosina koulu-uudistukset on tehty ihan sosiaalisten humanistihäärääjien johdolla.