Hävettääkö ketään muuta puhua englantia?
Minä luen ja kirjoitan englantia sujuvasti ja tietenkin ymmärrän sitä kun katson videoita jne jos nyt ei aivan outoja slangisanoja tai murreilmaisuja käytetä. En ole joutunut puhumaan englantia missään muualla kuin ulkomailla.
Nyt pitäisi sitten puhua englantia muutama päivä ja pelkään, että se kuulostaa tankeroenglannilta tai rallienglannilta. Hävettää jo etukäteen! Onko kenelläkään vinkkiä, että kuinka saisin puheeni rennommaksi mutta pystyisin kuitenkin kommunikoimaan asiallisesti?
Hävettääkö muita puhua englantia jos ei ole tottunut puhumaan sitä työnsä puolesta vakituisesti? Ihmiset ovat kyllä aina saaneet selvän siitä, että mitä olen sanonut mutta se on voinut myös saada heidän korvansa kipeiksi. Kuinka pehmentää suomalaista r-kirjainta jos ei ihan amerikaneglantia ole tottunut puhumaan?
Kommentit (81)
Olenko ainoa ”tankero” nykyaikana?
Kannattaa tiedostaa, että ketään ei haittaa sun aksentti. Ainoa jota se häiritsee, olet sinä itse.
Englannin ääntämistäsi et mitenkään saa muutettua parissa päivässä. Jos olisit kielellisesti lahjakas niin kykenisit, mutta selvästikin olet ihan perustason kielenoppija, joten turha stressata ja yrittää jotenkin äkkiä oppia jotain, mitä et ole tähän mennessä oppinut.
Neuvoni siis on: mokaa ihan rennosti vaan ja puhu niin rallia kuin suinkin pystyt. Se on ihan jees ja kukaan ei sua siitä hirtä.
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainoa ”tankero” nykyaikana?
Et ole. Ootko sinäkin enemmän matemaattisesti lahjakas?
Vierailija kirjoitti:
No hävettää ja englanti on mulla ollut ihan virallinen työkieli joskus melkein parikymmentä vuotta. Mutta harvemmin puhuttiin, yleensä meni niin että englanninkielisissä palavereissa vaan kuunneltiin. Ja tietty kirjallinen materiaali ja työmeilit englanniksi, mutta se on eri asia. Oon joutunut pitämään jonkin verran koulutusta etänä englanniksi niin ei kovin hyvin mennyt. Tosin äänsin kyllä paremmin kuin ne intialaiset joita opetin
Oletko saanut palautetta, että äännät ”kovasti” englantia? Esimerkiksi vaikka sanat breathing tai feather.
Puhumaan oppii puhumalla eikä sillä aksentilla ole väliä kunhan tulee ymmärretyksi.
Oletko koskaan kuullut natiivi enkunpuhujien puhuvan mitään muuta kieltä? Yleensä heillä on todella vahva englantilainen korostus silloin harvoin kun he ylipäätään osaavat edes alkeet jostain muusta kielestä.
Suomalaisessa korostuksella ei ole yhtään mitään hävettävää.
Ei hävetä yhtään enkä todellakaan puhu edes hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainoa ”tankero” nykyaikana?
Et ole. Ootko sinäkin enemmän matemaattisesti lahjakas?
Minulla ei ole ketään Suomessa, jonka kanssa puhua englantia. Muuten minulta onnistuu ihan sujuvasti englanninkielisen tieteellisen kirjallisuuden luku ja aiheista keskustelu alan foorumilla.
Olen joutunut oppimaan matematiikkaa ihan harjoittelemalla. Ihmelapseutta ei minusta löydy.
Sen jälkeen kun olin työyhteyksissä välillä joutunut jutulle intialaisten ja ruotsalaisten kanssa enkuksi niin ei ole hävettänyt enää yhtään. Kehtasin puhua brittien kanssakin sen jälkeen ihan hyvin. Jos et ole natiivi niin saat paljon anteeksi. Ihan rohkeasti vain.
Vierailija kirjoitti:
En, puhun Mieluiten italiaa.
Suomalaisten onkin helppo puhua italiaa kun molemmissa kielissä on diftongeja. Ajattele nyt sanaa uova, joka saa jonkun muunkielisen kielen solmuun. Sanajärjestys on suomalaiselle Italian vaikein asia.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tiedostaa, että ketään ei haittaa sun aksentti. Ainoa jota se häiritsee, olet sinä itse.
Englannin ääntämistäsi et mitenkään saa muutettua parissa päivässä. Jos olisit kielellisesti lahjakas niin kykenisit, mutta selvästikin olet ihan perustason kielenoppija, joten turha stressata ja yrittää jotenkin äkkiä oppia jotain, mitä et ole tähän mennessä oppinut.
Neuvoni siis on: mokaa ihan rennosti vaan ja puhu niin rallia kuin suinkin pystyt. Se on ihan jees ja kukaan ei sua siitä hirtä.
Tai hävetttää sitä toista suomalaista joka kkuullut suosikkinäyttelijänsä sanovat toisella tavalla ja joka ei ymmärrä, että lähes jokainen suomalainen joka ylipäätään osaa yhtään englantia lausuu ja ääntää englantia vähintään hyvimn tai erinomaisesti. - Verrata sopii kuinka moni englanninkielinen pystyy ääntämään suomenkielen sanoja vastaavasti; siis kieltä, joka on aika moista mongerrusta moneen muuhun maailman kieleen verrattuna. Englantikin on siinä rajalla, että onko se oikeastaan vain yksi kieli niin monella tavalla sitä kuulee lausuttavam ja puhuttavan, heidänkin toimestaan, jotka kertovat sen olevan heidän oma äidinkieli
Suomalaiset tuntuu häpeävän joka asiaa.
Mika Häkkinen on asiassa idolini. Häntä pilkattiin ääntämyksestään laajalti Suomessa, vaikka englanninopettajani Lontoossa sanoi hänellä olevan laaja sanavarasto ja hyvä kielioppi.
Japanilaisellla vaimollani oli paljon enemmän ongelmia ääntämyksen kanssa, vaikka sanavarasto ja kielioppi oli paremmin hallussa.
Mitäkö halusin sanoa: Vain toinen suomalainen nauraa toisen maaoletetun ääntämykselle. Tosimies tai -nainen ei ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Sen jälkeen kun olin työyhteyksissä välillä joutunut jutulle intialaisten ja ruotsalaisten kanssa enkuksi niin ei ole hävettänyt enää yhtään. Kehtasin puhua brittien kanssakin sen jälkeen ihan hyvin. Jos et ole natiivi niin saat paljon anteeksi. Ihan rohkeasti vain.
Britit ovatkin kohteliaita ihmisiä. Näin siis ihan kokemuksen perusteella. He eivät ole ikinä haukkuneet englantiani. Yksi britti siunaili hämmentyneenä kun osasin kirjoittaa englanniksi. Silloin kyllä huvitti. Ajattelin hänen olevan vähemmän koulutettu tapaus.
Minä olen puhunut päivittäin töissä englantia jo useamman vuoden. Mielestäni osaan sitä sujuvasti nykyään eikä enää hävetä yhtään. Töissä siis.
Mutta: jos menen ulos ja vaikka ravintolassa pitäisi puhua ihan yksinkertaista englantia tarjoilijan kanssa menen ihan jumiin ja puheeni muuttuu tökkiväksi tankeroenglanniksi. Ja sitten hävettää. En voi tajuta miksi näin käy 😀
Yritä olla miettimättä miltä kuulostat, ei ne muutkaan täydellisesti puhu.
Pitää äkkiä kaivaa Kelan esitteet englanniksi ja lukea niitä ääneen kunnes nukahdan.
Perfektionistina minua hävettää se, että vaikka ymmärrän puhuttua ja kirjoitettua englantia yhtä hyvin kuin suomea, mutta puhuessa minulla on typerä suomiaksentti. Ei toki mikään rallienglannin kaltainen supernolous, puhun enkkua keskivertoa selkeästi paremmin, mutta kuitenkin natiivi englanninkielinen kuulee aksentin puheestani selvästi. Ja se ärsyttää minua, koska haluan enkun lausumiseni olevan täysin mahdotonta erottaa natiivipuhujista! Ja tämä estää minua puhumasta enkkua tilanteissa, joissa en ole täysin varma täydellisestä osaamisestani. Aaaaargh! Ärsyttävää.
Kun olin menossa pitään esitelmää englanniksi, treenasin lukemalla joka päivä ääneen tekstejä nettilehdistä.
No hävettää ja englanti on mulla ollut ihan virallinen työkieli joskus melkein parikymmentä vuotta. Mutta harvemmin puhuttiin, yleensä meni niin että englanninkielisissä palavereissa vaan kuunneltiin. Ja tietty kirjallinen materiaali ja työmeilit englanniksi, mutta se on eri asia. Oon joutunut pitämään jonkin verran koulutusta etänä englanniksi niin ei kovin hyvin mennyt. Tosin äänsin kyllä paremmin kuin ne intialaiset joita opetin