Lue keskustelun säännöt.
Miten jotkut ei vaan löydä kumppania? Mikä on syynä?
15.12.2021 |
Ei kavereiden kautta jos niitä edes on ei töistä ei harrastuksista.
Kommentit (296)
Kyllä minua, tällaista normaalipainoista, normaalit elämäntavat ja sosiaalista miestä lähestytään myös naisten suunnalta. Enkä varmasti ole se komein mies. Nykyinen parisuhde on alkanut ihan joka osa-alueeltaan kumppanin aloitteesta. Teidän naisten pitäisi myös olla aloitteellisia, jos te edes haluatte löytää parisuhdetta. Älkää vain odottaako aina sitä miesten aloitteellisuutta. Minä luulen että maailmassa on paljon myös hyviäkin sinkkuja vapaana, kun pitää ne omat silmät ja korvat auki, eikä hirttäydy niihin omiin vanhoihin traumoihin.
Mutta jos ne omat traumat on päällimmäisenä siellä taustalla ja oma historia on vielä käymättä itsensä kanssa, niin kannattaa unohtaa koko juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tiedostanut olevani sen verta kelpaamaton miehille, etten enää etsi miestä. Yksi murhe vähemmän!
Sama. Ihan jatkuvia pettymyksiä. Tulee jos on tullakseen.
N25
Suurin osa ihmisistä ei ehkä hae aktiivisesti mitään kumppania, eikä se ole elämän pääasia. Tämä voi olla todella hankala tajuta sellaisen, jolle kumppanin etsintä on elämän pääsisältö.
Yllä oleva kirjoitti:
"En saanut niitä, joihin itse ihastuin, enkä kiinnostunut tarpeeksi niistä, jotka ihastuivat minuun."
Tässä minun elämäntarinani. En ole koskaan viehättynyt kenestäkään miehestä, joka on ollut minusta kiinnostunut. Olen ollut lukuisia kertoja tulisesti ihastunut, mutta aina sellaisiin miehiin joihin minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia.
Mitä parisuhde- ja kumppaniasioihin tulee, minusta alkaa pikku hiljaa tuntua siltä että olen tuhlannut elämäni.
N34
Vierailija kirjoitti:
Muuttuneet asenneilmapiiri ja arvomaailma. Sekä miesten ja naisten välinen kohtaanto-ongelma.
Näin sen veikkaan olevan, että moni toteaa elämän olevan hyvää ilman kumppaniakin. Kumppanissa on hyvää, mutta myös huonoa. Ei ole riittävästi motivaatiota ottaa joku kumppani, kun ei ole,varmuutta, miten se sotkee elämän.
Itse toivoisin löytäväni kumppanin, eikä mulla ole mitään ihmeitä kriteerejä paitsi tietty oltava kiva, siisti, kohtelias, ei alkoholisti tms. Mutta silti vaan en löydä.
Esim mänyt ollut kiva kiikarissa treffipalstalla, mutta hän (mies) jo toisen kerran peruu treffit, kun tulee jotain muuta. Niin eipä kolmatta tilaisuutta kyllä tule. Jatkossakin kaverit menisivät edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillakin naisilla on niin oudot kuviot, että skippaavat miehen sen takia. Esim. Eräs podcastaaja pelästyi, kun Tinderis tuli yli 1000 tykkäystä niin hän ahdistui ja lähti Tinderistä sen takia. Ja yks suuri naisten(varsinkin nuorten) syy on, että pitävät kaikkia juttuja deittailussa A. Nolottavilta, B.Kiusallisilta C.Ahdistavilta. Joten näiden asioiden takia ei "löydy miestä".
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen ja tähän asti ainoa parisuhteeni oli ''ihan ok'' miehen kanssa. Hän oli jokseenkin mukava, mutta kunnianhimoton, mollaava, mielipiteetön ja arvosteleva. Eron jälkeen matkustelin, tapasin uusia ihmisiä, muutin opiskelemaan ja käytännössä tein kaiken, mistä unelmoin ja mitä ex mollasi. Kynnys uuteen parisuhteeseen on siis kohdallani hyvin korkea. Haluaisin löytää fiksun ja kunnianhimoisen miehen, mutta minusta tuntuu aina kiinnostuvan keski-ikäiset, pinnalliset, kouluttamattomat ja persoonallisuushäiriöiset.
Nautin yksinolosta ja vapaudesta, joten olen mieluummin yksin kuin huonossa tai ''ihan kivassa'' suhteessa.
Kuinka voi olla mielipiteetön ja arvosteleva samalla? Jos mies arvostelee jotain asiaa niin silloin hänellä on vankka mielipide johonkin suuntaan. Yleensä miehille on melko sama minkä väriset verhot sinne keittiöön laitetaan,mutta politiikasta voikin olla jyrkkiä mielipiteitä. Lähinnä kuulostaa, että miehen mielipiteet ovat olleet mielestäsi vääriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yllä oleva kirjoitti:
"En saanut niitä, joihin itse ihastuin, enkä kiinnostunut tarpeeksi niistä, jotka ihastuivat minuun."
Tässä minun elämäntarinani. En ole koskaan viehättynyt kenestäkään miehestä, joka on ollut minusta kiinnostunut. Olen ollut lukuisia kertoja tulisesti ihastunut, mutta aina sellaisiin miehiin joihin minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia.
Mitä parisuhde- ja kumppaniasioihin tulee, minusta alkaa pikku hiljaa tuntua siltä että olen tuhlannut elämäni.
N34
Eli olet pyrkinyt pariutumaan yli tasosi täysin järjestelmällisesti. Muutenhan tuo kuvio olisi mahdoton jo ihan sattuman avulla.
Sanoisin, että tämä on se naisten yleisin kuvio ja myös selitys sille miksi naiset niin usein valittavat siitä, että miehiä kiinnostaa vain seksi.
Miksi miestä kiinnostaisi parisuhde itseään matalampitasoisemman kanssa..?
Suurin syy siihen, että naiset eivät löydä kumppania, on se, että he eivät etsi kumppania. Odotetaan, että naisvaltaisissa töissä tai naisvaltaisissa harrastuksissa sattumalta törmää johonkin kivaan ja komeaan mieheen, johon sattumalta tutustuu, sattumalta ajautuu yhteisiin ajanvietteisiin ja sattumalta päätyy parisuhteeseen. Toisen osapuolen näkökulmasta tästä on sattuma kaukana, mutta eihän sitä tietenkään voi myöntää, koska muutoin homma alkaisi vaikuttaa väkinäiseltä.
Jos haluatte löytää seuraa, niin hakekaa seuraa. Menkää paikkoihin, joissa on yksinäisiä miehiä. Tutustukaa siihen miten deittipalvelut toimivat ja kokeilkaa niitä, mutta varovasti ja tiedostavasti. Etsikää seuranhakuilmoituksia ja vastatkaa niihin, joita pidätte mielenkiintoisina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö on syynä. Keskitaso on myöskin eri asia naisen ja miehen välillä. Keskitasoinen mies ei vastaa läheskään keskitasoista naista. Pariutuminen on vaihtokauppaa: kun sinulla on miehenä vatsalihakset näkyvillä, ansaitset naisen, jolla myös on kireä keskivartalo jne...
"Keskitasoinen" mies on lähes poikkeuksetta keskitasoa vain omasta mielestään. Oikeat keskitason miehet pariutuvat keskitason naisten kanssa.
t. keskitasoinen nainen, jolla on keskitasoinen mies
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy siihen, että naiset eivät löydä kumppania, on se, että he eivät etsi kumppania. Odotetaan, että naisvaltaisissa töissä tai naisvaltaisissa harrastuksissa sattumalta törmää johonkin kivaan ja komeaan mieheen, johon sattumalta tutustuu, sattumalta ajautuu yhteisiin ajanvietteisiin ja sattumalta päätyy parisuhteeseen. Toisen osapuolen näkökulmasta tästä on sattuma kaukana, mutta eihän sitä tietenkään voi myöntää, koska muutoin homma alkaisi vaikuttaa väkinäiseltä.
Jos haluatte löytää seuraa, niin hakekaa seuraa. Menkää paikkoihin, joissa on yksinäisiä miehiä. Tutustukaa siihen miten deittipalvelut toimivat ja kokeilkaa niitä, mutta varovasti ja tiedostavasti. Etsikää seuranhakuilmoituksia ja vastatkaa niihin, joita pidätte mielenkiintoisina.
Sama ei toimi miehille, koska naiset harvoin menevät tapahtumiin tai harrastuksiin yksin etsimään seuraa, ja hukkuvat myös deittipalveluissa läähätykseen, jos yrittävät olla passiivisempi osapuoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö on syynä. Keskitaso on myöskin eri asia naisen ja miehen välillä. Keskitasoinen mies ei vastaa läheskään keskitasoista naista. Pariutuminen on vaihtokauppaa: kun sinulla on miehenä vatsalihakset näkyvillä, ansaitset naisen, jolla myös on kireä keskivartalo jne...
"Keskitasoinen" mies on lähes poikkeuksetta keskitasoa vain omasta mielestään. Oikeat keskitason miehet pariutuvat keskitason naisten kanssa.
t. keskitasoinen nainen, jolla on keskitasoinen mies
Ja tämähän on objektiivinen totuus. Yleensä kyllä naiset haluavat miehen olevan pidempi, isompi kokoinen fyysisesti ja tienaavan enemmän. Jos nainen on korkeakoulutettu ja työskentelee peruskoulun opettajana, niin tällöin miehen tulisi olla juristi/lääkäri/diplomi-insinööri (vaikka tylsiähän nää on).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen ja tähän asti ainoa parisuhteeni oli ''ihan ok'' miehen kanssa. Hän oli jokseenkin mukava, mutta kunnianhimoton, mollaava, mielipiteetön ja arvosteleva. Eron jälkeen matkustelin, tapasin uusia ihmisiä, muutin opiskelemaan ja käytännössä tein kaiken, mistä unelmoin ja mitä ex mollasi. Kynnys uuteen parisuhteeseen on siis kohdallani hyvin korkea. Haluaisin löytää fiksun ja kunnianhimoisen miehen, mutta minusta tuntuu aina kiinnostuvan keski-ikäiset, pinnalliset, kouluttamattomat ja persoonallisuushäiriöiset.
Nautin yksinolosta ja vapaudesta, joten olen mieluummin yksin kuin huonossa tai ''ihan kivassa'' suhteessa.
Kuinka voi olla mielipiteetön ja arvosteleva samalla? Jos mies arvostelee jotain asiaa niin silloin hänellä on vankka mielipide johonkin suuntaan. Yleensä miehille on melko sama minkä väriset verhot sinne keittiöön laitetaan,mutta politiikasta voikin olla jyrkkiä mielipiteitä. Lähinnä kuulostaa, että miehen mielipiteet ovat olleet mielestäsi vääriä.
Hiton rasittavaa kuunnella 5h peräkkäin jauhantaan Kennedyn salaliitto teorioista ja Kekkosen aikaisista asenteista. 30v. mies vaan jauhoi jauhamistaan. Naisella on oikeus valita seuransa. Enkä ota tieten tahtoen kellonsa hukanutta yksilöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aina tullut torjutuksi. Tinderissä ei matcheja. Kerran töissä tapaamani nainen ehdotti treffejä niin ajattelin miksipä ei. Parin kuukauden tapailun jälkeen hän laittoi homman poikki.
M. 34v
Onko tänne sivustolle pakkautunut kaikki traumatisoituneet ihmis yksilöt? Ihmiset luetteloidaan johonkin tasoihin ynnä muihin asioihin, näkemättä muuta kuin ne "kirjojen kannet". Sisältö on tiedossa pelkkien kansien perusteella?
Ainakin meidän parisuhteessa olemme tutustuneet toisiimme ihmisenä, emmekä sen takia miltä me näytimme.
Kyllä, minulla on oikein kaunis ja mukava naisystävä. Arvot ja näkemykset kohtasivat, ilman ennakkoluuloja, ja meiltä löytyy myös hyväksyntää toisiamme kohtaan, koska me kumpikaan emme ole niitä virheettömiä yli-ihmisiä, kaikkine utopistisine odotuksineen. Helpottaa elämää kummasti, ja myös sitä pariutumista, jos sitä on etsimässä.
Olen huippuälykäs, korkeakoulutettu ja näytän entiseltä mallilta. Lisäksi minulla on korkea palkka, omakotitalo ja uusi auto. Kiireinen ja vastuullinen työ, lapsi. Rakastava ja toiset huomioiva. Hyvä itsereflektio- ja mentalisaatiokyky. Sanavalmis, itsevarma, vitsikäs, syvällinen ja empaattinen. Miksi olen yksin? Koska en löydä vertaistani.
Olen yksin, sillä en sovi siihen melko yksioikoisen pariutumiskelpoisen naisen ja ehtoisan emännän muottiin. Olen vain yksilö, oma itseni, epätäydellinen. Siispä en kelpaa miehille.
En tosin aktiivisesti etsi seuraa tai tee aloitteitakaan. En mene deittipalstoille, Tinderiin tai baareihin. Odottelen vain, mutta ei siis ole nykyspekseilläni tullut kiinnostunutta miestä pyytelemään treffeille.
Vierailija kirjoitti:
Olen huippuälykäs, korkeakoulutettu ja näytän entiseltä mallilta. Lisäksi minulla on korkea palkka, omakotitalo ja uusi auto. Kiireinen ja vastuullinen työ, lapsi. Rakastava ja toiset huomioiva. Hyvä itsereflektio- ja mentalisaatiokyky. Sanavalmis, itsevarma, vitsikäs, syvällinen ja empaattinen. Miksi olen yksin? Koska en löydä vertaistani.
Joo. Etkä tule löytämäänkään. Hyvä silti kun olet onnellinen ilmankin vertaistasi.
Olet todellinen helmi.
Vierailija kirjoitti:
Olen huippuälykäs, korkeakoulutettu ja näytän entiseltä mallilta. Lisäksi minulla on korkea palkka, omakotitalo ja uusi auto. Kiireinen ja vastuullinen työ, lapsi. Rakastava ja toiset huomioiva. Hyvä itsereflektio- ja mentalisaatiokyky. Sanavalmis, itsevarma, vitsikäs, syvällinen ja empaattinen. Miksi olen yksin? Koska en löydä vertaistani.
Tuskin tulet ikinä löytämäänkään. Korvaamattomalle ihmiselle ei löydy koskaan toista puoliskoa. Tyydy osaasi.
Mä olen nykyään parisuhteessa, mutta kyllähän se suhteen löytäminen vaikeaa oli. En saanut niitä, joihin itse ihastuin, enkä kiinnostunut tarpeeksi niistä, jotka ihastuivat minuun. Eikä kyse ollut edes mistään tasoeroista. Olen kaunis, hoikka, pitkähiuksinen ja mukavakin. Ne minuun ihastuneetkin olivat kivannäköisiä ja mukavanoloisia, mutta en voinut alkaa seurustella ihmisen, josta pidän vain kaverina, kanssa. Joillakin on sitä vetovoimaa ja kemiaa monien kanssa, itse tunnen sitä harvoin. Lopulta aloin suhteeseen työkaverin kanssa. Oltiin tunnettu useampi vuosi, mutta hän ei ollut alkuvuosina vapaa. En olisi häneen ravintolassa kiinnittänyt huomiota, hän ei ole erityisen komea tms., mutta hänen kanssaan sitä vetovoimaa oli. Lisäksi hän on kunnollinen (ihastuin usein pilveä polttaviin haihattelijoihin) ja meillä on samanlaiset arvot.