Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Hei vela, kenelle testamenttaat omaisuutesi?

Vierailija
24.03.2015 |

Oletteko vapaaehtoisesti lapsettomat jo ajatelleet, minne jaatte omaisuutenne, kun kuolema korjaa? Puolisolle? Entä jos puoliso kuolee ennen teitä?

Kommentit (107)

Vierailija
41/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

 Jos minulla on rahaa vielä kuollessani, se tarkoittaa vain, että olen tehnyt elämäni aikana liikaa töitä.

 

 

Vierailija
42/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kissoille/eläinsuojeluyhdistykselle

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kenellekään. On yhdentekevää, mitä rahoilleni tapahtuu kuoleman jälkeen. Minun näkökulmastanihan maailma lakkaa olemasta, kun kuolen.

 

 

Vierailija
44/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Veljelleni, veljeni tuleville lapsille, sukulaisilleni, hyväntekeväisyyteen ... Vielä tässä aikaa miettiä :) *koputtaa puuta*

N29

Vierailija
45/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Puolisolle ja/tai eläintensuojeluun. 

Vierailija
46/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luonnonsuojeluyhdistykselle

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kavereille, jotka mua on auttanut sen hankkimisessa.

Vierailija
48/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aviopuolisoni perii minut jos kuolen häntä ennen, samoin toisinpäin. Sen jälkeen kun vanhempamme on kuolleet, niin sitten teen testamentin. Koska en halua sisarusten saavan omaisuuttamme. Teen testamentin todennäköisesti kummilapselleni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jätän testamentissani omaisuuteni sisarukselleni ja hänen lapsilleen. Jos lapset eivät aikuisinakaan kiinnitä tätiinsä oma-aloitteisesti mitään huomiota, muutan testamenttini ajoissa ja jätän kaiken löytökoirille ja muille eläimille.

Vierailija
50/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Velan elämässä on sellainen mielestäni vähän surullinen ulottuuvuus että iän karttuessa ja puolison kuoltua osa sukulaisista kiinnostuu yhtäkkiä velasta aivan mahdottomasti. Porukkaa rupeaa pörräämään ympärillä. Tavallaan se on tietyti hyvä ettei tarvi yksi olla, mutta kyllä se jotenkin mun mielestä on myös surullista että mitkä on ne motiivit tuossa. Nimimerkillä yhden sukulaisen elämän iltaa seuratessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarvitaanko siihen testamenttia, että omaisuus menee sisarelle/hänen lapsilleen vai viekö valtio kaiken, jos ei ole testamenttia?

Vierailija
52/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yritän elää elämäni niin, ettei jälkeeni jää mitään jaettavaa, ainakaan paljon. Tuhlaan surutta rahani hyvään elämään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 09:34"]

Velan elämässä on sellainen mielestäni vähän surullinen ulottuuvuus että iän karttuessa ja puolison kuoltua osa sukulaisista kiinnostuu yhtäkkiä velasta aivan mahdottomasti. Porukkaa rupeaa pörräämään ympärillä. Tavallaan se on tietyti hyvä ettei tarvi yksi olla, mutta kyllä se jotenkin mun mielestä on myös surullista että mitkä on ne motiivit tuossa. Nimimerkillä yhden sukulaisen elämän iltaa seuratessa.

[/quote]

Jos joku haluaa pitää minulle seuraa ja toimitella asioitani, kun olen vanha, ihan hyvin voin siitä palkita perinnöllä. Eipä se ole minulta pois, kun olen kuollut.

Vierailija
54/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kätken sen, ja sitten piirrän aarrekartan ja kätken sen toiseen paikkaan. Löytäjä saa pitää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eipä mahda minulta jäädä juuri omaisuutta, mitä mietiskellä. Mutta eiköhän se mene automaattisesti veljelleni/veljenpojalleni, mikä on ihan ok.

Vierailija
56/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 09:35"]

Tarvitaanko siihen testamenttia, että omaisuus menee sisarelle/hänen lapsilleen vai viekö valtio kaiken, jos ei ole testamenttia?

[/quote]

Testamentti kannattaa tehdä joka tapauksessa, jollei esimerkiksi halua sisaruksen puolison vievän mukanaan osaa perinnöstä avioeron sattuessa.

Vierailija
57/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 09:34"]

Velan elämässä on sellainen mielestäni vähän surullinen ulottuuvuus että iän karttuessa ja puolison kuoltua osa sukulaisista kiinnostuu yhtäkkiä velasta aivan mahdottomasti. Porukkaa rupeaa pörräämään ympärillä. Tavallaan se on tietyti hyvä ettei tarvi yksi olla, mutta kyllä se jotenkin mun mielestä on myös surullista että mitkä on ne motiivit tuossa. Nimimerkillä yhden sukulaisen elämän iltaa seuratessa.

[/quote]

Mitä surullista siinä on? Mä olen ihan mielelläni passattavana ja hemmoteltavana. Voin oikein vihjaistakin että se joka musta eniten huolehtii, saa koko potin. Mikäs siinä köllötellessä vanhana, kun sukulaiset hoitelee kaikki asiat. Mitä väliä sillä mulle on kuka ne rahat saa, en mä itse niillä enää sitten mitään tee.

Vierailija
58/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 09:37"]

Jos joku haluaa pitää minulle seuraa ja toimitella asioitani, kun olen vanha, ihan hyvin voin siitä palkita perinnöllä. Eipä se ole minulta pois, kun olen kuollut.

[/quote]

Ei ne halunneet ennen kuin sinusta tuli potentiaalinen sijoituskohde joten tuskin nytkään haluavat. Sijoitustaan vain varmistelevat. Kyllä tuo minusta on jotenkin surullista ja ahdistavaa. Itse en varmaankaan tällaisia perskärpäsiä katselisi vaan ostaisin itselleni asian toimittajat. Ja hakisin seuran vanhoista ystävistä joiden tietäsin pitävän minusta oikeasti. Sikäli mikäli heitä enää on.

Vierailija
59/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 09:42"]

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 09:37"]

Jos joku haluaa pitää minulle seuraa ja toimitella asioitani, kun olen vanha, ihan hyvin voin siitä palkita perinnöllä. Eipä se ole minulta pois, kun olen kuollut.

[/quote]

Ei ne halunneet ennen kuin sinusta tuli potentiaalinen sijoituskohde joten tuskin nytkään haluavat. Sijoitustaan vain varmistelevat. Kyllä tuo minusta on jotenkin surullista ja ahdistavaa. Itse en varmaankaan tällaisia perskärpäsiä katselisi vaan ostaisin itselleni asian toimittajat. Ja hakisin seuran vanhoista ystävistä joiden tietäsin pitävän minusta oikeasti. Sikäli mikäli heitä enää on.

[/quote]

Mitä väliä pitävätkö oikeasti vai leikisti, kunhan esittävät niin hyvin, että mä uskon. Paras näyttelijä saa palkinnon. Ei kukaan tässä maailmassa ole oikeasti pyyteetön.

Vierailija
60/107 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 09:34"]

Velan elämässä on sellainen mielestäni vähän surullinen ulottuuvuus että iän karttuessa ja puolison kuoltua osa sukulaisista kiinnostuu yhtäkkiä velasta aivan mahdottomasti. Porukkaa rupeaa pörräämään ympärillä. Tavallaan se on tietyti hyvä ettei tarvi yksi olla, mutta kyllä se jotenkin mun mielestä on myös surullista että mitkä on ne motiivit tuossa. Nimimerkillä yhden sukulaisen elämän iltaa seuratessa.

[/quote]

Ostin asunnon melko iäkkäältä naiselta, jolla pyöri ympärillä kolme poikaa ja näiden aikuisia lapsia. Myyjä itse oli aika epämiellyttävä valehtelija, mutta niin näyttivät olevan hänen jälkeläisensäkin. En olisi kiinnittänyt asiaan liiemmin huomiota, mutta perillisten käyttäytyminen oli silmiinpistävää: he silminnähden halveksivat äitiään ja isoäitiään, ja jopa kaupantekotilaisuudessa oli näitä murhaavasti sekä myyjää että minua tuijottelevia miehiä "valvomassa hänen etujaan". Voi olla toisinkin, mutta minun nähdäkseni porukalla ei olisi ollut mitään tekemistä toistensa kanssa, jollei kysymys olisi ollut leskirouvan omaisuudesta (tai jostakin mafian kaltaisesta järjestelystä). Toivonpa vain, etten itse joudu tuollaiseen tilanteeseen, eikä kukaa muukaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän seitsemän seitsemän