Lue keskustelun säännöt.
Ihalainen: puolet työttömistä työkyvyttömiä
19.03.2015 |
"Suomen työttömyys on työministeri Lauri Ihalaisen mukaan vaikeutunut pahoin. Ihalainen sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että puolet Suomen työttömistä on nyt ihmisiä, joita on hyvin vaikea työllistää.
– Työllisyyden surullisin kuva on se, että puolet meidän kaikista työttömistä on nyt vaikeimmin työllistettäviä. 101 000 yli vuoden työttömättä ollutta, toistuvaistyöttömiä, ja ihmisiä, jotka on ollut meidän toimenpiteissä. Nytkin on 120 000 ihmistä työllisyys- ja kouluttautumistoimenpiteiden piirissä, Ihalainen laskee.
Pelkkä talouden alamäen taittuminen ei suomalaisen työttömyyden talttuttamiseen enää Ihalaisen mukaan auta.
– Nämä ihmiset – vaikka työpaikkoja avautuu, vienti lähtee vetämään, investoinnit alkaa liikkumaan – niin ilman kuntoutusta, työkykyä parantavia toimia, koulutustoimia, he eivät selviä työmarkkinoille. Tässä on suuri riski, että osa ihmisistä putoaa kärryiltä. Ja mikä vielä tärkeintä, ei ole enää niin iso pulma, että tulee lisää työttömiä, vaan sieltä ei päästä pois ja työttömyys pitkittyy, Ihalainen sanoo.
Yle Uutiset"
http://yle.fi/uutiset/ihalainen_puolet_tyottomista_vaikeasti_tyollistettavia/7876531?ref=leiki-uu
Olen ollut nyt vuoden itse työttömänä ja näen tilanteeni tosi vaikeana. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, ettenkö kykenisi tuottavaan työhön vaikka heti. Ongelmana ovat työnantajien ennakkoluulot, kun he näkevät, etten ole vuoteen ollut palkkatöissä. Työministeri on selvästi epäonnistunut työssään, ja vierittää tätä syytä nyt sitten työttömien niskaan. Työttömien stigmatisointi ei todellakaan auta heitä löytämään oikeita töitä.
Kommentit (105)
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:43"]Ei taida herra tuntea työllisyystilannetta kovin hyvin jos leimaa yli vuoden työttömänä olleen työkyvyttömäksi! Minäkin olin 1,5 v työttömänä, nyt sain vihdoinn vakituisen työpaikan (kouluttauduin tutkijasta opettajaksi).
[/quote]
Niinpä. Täällä yksi 7 vuoden työtön ja kohta toivottavasti firman pystyttäjä. Josko vielä joku päivä muitakin voisin palkata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:01"]Yllättävän paljon nuorissa työttömissä on niitä, joilla on ollut vaikeuksia jo opintojen suorittamisessa loppuun asti. Ei jakseta, ei pystytä. Väsyttää ja ahdistaa. Vähän aikaa ehkä jaksaakin panostaa asiaan, mutta sitten tulee jotain, jonka vuoksi jääkin taas kesken. Osittain kyse on masennuksesta, mutta osittain jostain muustakin. Ei pystytä sellaiseen pitkäjänteisyyteen ja omalta mukavuusalueelta poistumiseen, mitä ammattiin valmistuminen vaatii. Työelämässä sama juttu. Halutaan kyllä töihin, mutta ei jaksaisi viitenä aamuna viikossa kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ja menee sukset ristiin jonkun työkaverin kanssa tai vähintäänkin pahoittaa mielensä jonkun sanoista. Sitten taas ahdistaa.
[/quote]Ihmiskunta degeneroituu eli ihmisaines on yhä huonompaa.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:17"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:43"]Ei taida herra tuntea työllisyystilannetta kovin hyvin jos leimaa yli vuoden työttömänä olleen työkyvyttömäksi! Minäkin olin 1,5 v työttömänä, nyt sain vihdoinn vakituisen työpaikan (kouluttauduin tutkijasta opettajaksi). [/quote] Niinpä. Täällä yksi 7 vuoden työtön ja kohta toivottavasti firman pystyttäjä. Josko vielä joku päivä muitakin voisin palkata.
[/quote]
Tsemppiä yrittämiseen! :)
Tämän siitä saa kun "työ" ministeriksi laitetaan vanha ideologinen dinosaurus jonka päätehtävä on vahtia ettei ay-liikkeen (kyseisen herran liki ainoa työpaikka) etuja vähennetä.
Pitkäaikaistyöttömillä on vaikeuksia työllistyä, koska:
1. Pitkittynyt työttömyys on palkkaamisen este isolle osalle työhönottajia
2. Vaatimukset uusille työntekijöille on jossain järjettömän tasolla, esim. pitää olla koulutus just siihen heidän konemalliinsa joka sattuu olemaan se toinen vastaavista suomessa olevista. Joskus aikanaan firmat sentään koulutti omiin järjestelmiinsä, nykyisin ne olettaa että valtio maksaa koulutuksen kun riittävästi ruikuttaa.
3. Pitkittynyt työttömyys rinnastetaan ilman mitään todisteita jatkuvasti työhaluttomuuteen, päihdeongelmiin ja asennevammaan tai mielenterveysongelmiin. Näköjään työministerikin vetelee mutkat suoriksi tällä tyylillä.
4. Työttömiä on aivan liikaa, joten helpoimmin työn saavat siitä isosta hakijajoukosta joko riittävän nuoret (pienempi palkka), valmiiksi työssä olevat tai vasta työttömäksi jääneet (ks. kohta 3) tai suhteilla tästä palkkaussumpusta ohi menevät.
Jos työministeri, tai joku edellisistä, olisi ollut likikään tehtäviensä tasalla, tälle ongelmalle olisi tehty jotain jo kauan sitten.
Esim pienemmän työttömyyden aikaan firmat joutuu oikeasti pohtimaan että jos otettaisi se pidempään työttömänä ollut tai jos koulutettaisiin uusi kaveri itse siihen turbo-machine-7600 käyttöön kun sitä ei ole juuri muissa firmoissa.
En kuitenkaan usko että seuraavakaan hallitus saa tälle asialle mitään tehtyä. Sipilä on rikas yritysjohtaja jolla ei ole juurikaan kosketuspintaa tavallisen työläisen arkeen ja ongelmiin. Lisäksi sipilä on kepulainen joten maajussien "ongelmat" tulee olemaan etulinjassa.
Voisihan seuraava hallitus ruveta jakamaan eutanasiapillereitä, joilla me työkyvyttömät ja haluttomat voidaan päästä helposti pois maailmaa kuluttamasta parin vuoden työttömyyden jälkeen?
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 09:48"]Noh, minulla olisi ehdotus, jos he kerran ovat työkyvyttömiä, miksi ei laiteta sitten heitä sinne työkyvyttömyysELÄKKEELLE? Miksi heitä pitää sitten pyörittää järjestelmässä tyhjänpanttina, jos kerran heistä ei ole mihinkään. Kyllä vaan kummasti ovatkin sitten työkykyisiä ja huipputyöntekijäkanditaatteja, kun eläkettä pitäisi antaa.
[/quote]
Samaa ihmettelen minäkin. Itse olen työkyvyttömänä kuntoutustuella roikkumassa jo neljättä vuotta. Hullunkoodi 112 saatu jo ennen kuntsaria. Mä en muista iltapäivällä enää aamua, voimat kestää juuri kotitöiden tekemisen, saatan mennä sulkutilaan ja jos tänään on hyvä päivä niin huomenna viillellään ranteita. Suljetulla oltu muutaman kerran ja viimeksi pääsin ensiapuun poliisin toimesta oltuani kadulla psykoottisena. Että töihin? Siis kuka mut muka ottaa töihin?? Ja mihin töihin kun väsyn välittömästi ja persoonallisuushäiriöt tekee minusta sietämättömän ihmisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:01"]
Yllättävän paljon nuorissa työttömissä on niitä, joilla on ollut vaikeuksia jo opintojen suorittamisessa loppuun asti. Ei jakseta, ei pystytä. Väsyttää ja ahdistaa. Vähän aikaa ehkä jaksaakin panostaa asiaan, mutta sitten tulee jotain, jonka vuoksi jääkin taas kesken. Osittain kyse on masennuksesta, mutta osittain jostain muustakin. Ei pystytä sellaiseen pitkäjänteisyyteen ja omalta mukavuusalueelta poistumiseen, mitä ammattiin valmistuminen vaatii. Työelämässä sama juttu. Halutaan kyllä töihin, mutta ei jaksaisi viitenä aamuna viikossa kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ja menee sukset ristiin jonkun työkaverin kanssa tai vähintäänkin pahoittaa mielensä jonkun sanoista. Sitten taas ahdistaa.
[/quote]
Tämä!
Olen opettaja ammattikoulussa ja kyllä sen vaan erottaa, keistä tulee jatkossa jotain ja keitä ahdistaa, kun asioiden eteen pitäisi jotain tehdäkin.
En kiellä sitä, etteikö nuorilla olisi hyvin monenkirjavia taustoja ja rankkoja kokemuksia, jotka latistavat motivaatiota. En sitäkään, etteikö edellytykset oppimiselle olisi hyvin eritasoisia, jos taustalla on vaikkapa hahmottamisen vaikeutta.
Silti, meilläkin koulussa on erittäin pitkälle henkilökohtaistettua, on tukitoimia ja erityisopetusta ihan niin paljon kuin oppilas haluaa. Monesti heille, joilla oikeasti on vaikkapa lukivaikeus, avautuu ihan uudenlainen maailma, kun kaikkea ei tarvinnutkaan lukea kirjoista. Jokainen pystyy tällaiset perustason opinnot kyllä suorittamaan, vaikka kuinka olisi näitä oppimisen hankaluuksia, mutta itsestä on lähdettävä se asenne, että asioiden eteen täytyy haluta nähdä vaivaa. Jos se puuttuu, ei kukaan voi auttaa - mitenkään.
Ja ei, en todellakaan ajattele, että kaikki työtä vailla olevat olisivat tällaisia. Tämä vaan kommenttina tuohon kouluasiaan.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 09:48"]
Noh, minulla olisi ehdotus, jos he kerran ovat työkyvyttömiä, miksi ei laiteta sitten heitä sinne työkyvyttömyysELÄKKEELLE? Miksi heitä pitää sitten pyörittää järjestelmässä tyhjänpanttina, jos kerran heistä ei ole mihinkään. Kyllä vaan kummasti ovatkin sitten työkykyisiä ja huipputyöntekijäkanditaatteja, kun eläkettä pitäisi antaa.
[/quote] Totta! Olen todellinen pitkäaikaistyötön eli ehdin olla yli 20v työttömänä ennen kuin nyt lopulta sain MÄÄRÄaikaisen eläkkeen. Sairauksia riittää joka lähtöön mutta kun Kela ei myönnä eläkettä vaikka olisi miten hyvät erikoislääkärien kirjoittamat todistukset. Siellä sitä vaan killuu vuodesta toiseen työttömänä. Saas nähdä miten nyt käy kun tämä määräaikainen loppuu, taasko työttömäksi vaikka sairaudet vain lisääntyneet. Suuri osa työttömistä kuuluisi varmasti oikeasti eläkkeelle mutta sitä ei vain myönnetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itse olen ollut työtön pian pari vuotta. Sitä ennen olin kotona lasten kanssa kuusi vuotta. Olen aktiivisesti hakenut töitä ja kun niitä ei ole löytynyt, aloin tietenkin etsiä koulutuspaikkaa.
Ongelma on se, etten ole päässyt niihinkään. Ilmeisesti hakijoita on sen verran että on lähes lottovoitto päästä jollekin kurssille/koulutukseen.
Olen jo aika lailla luovuttanut. Muut pitävät minua työhaluttomana loisena jolla ei ole aikomustakaan tehdä töitä. Vaikea niitä oon tehdä jos ei ole työpaikkaa. En ole edes viitsinyt korjata muiden luuloja. Mitä se selittely muka auttaisi?
Olen ihan perusterve ja suht nuorikin. Lapset ovat jo isompia joten poissaolojakaan tuskin tulisi paljoa sairasteluiden takia. Silti en kelpaa edes koulutuksiin =(
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:01"]
Yllättävän paljon nuorissa työttömissä on niitä, joilla on ollut vaikeuksia jo opintojen suorittamisessa loppuun asti. Ei jakseta, ei pystytä. Väsyttää ja ahdistaa. Vähän aikaa ehkä jaksaakin panostaa asiaan, mutta sitten tulee jotain, jonka vuoksi jääkin taas kesken. Osittain kyse on masennuksesta, mutta osittain jostain muustakin. Ei pystytä sellaiseen pitkäjänteisyyteen ja omalta mukavuusalueelta poistumiseen, mitä ammattiin valmistuminen vaatii. Työelämässä sama juttu. Halutaan kyllä töihin, mutta ei jaksaisi viitenä aamuna viikossa kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ja menee sukset ristiin jonkun työkaverin kanssa tai vähintäänkin pahoittaa mielensä jonkun sanoista. Sitten taas ahdistaa.
[/quote]
Tämä!
Olen opettaja ammattikoulussa ja kyllä sen vaan erottaa, keistä tulee jatkossa jotain ja keitä ahdistaa, kun asioiden eteen pitäisi jotain tehdäkin.[/quote]
Ja on ihanaa olla se, kenestä opettaja erottaa heti että ei tuosta mitään tule.
t. Vaihdoin ammattikoulusta iltalukioon, iltalukion jälkeen pääsin AMK:n ja nyt käyn muutaman vuoden työssäolon jälkeen vielä lisäkoulutusta. Helppoa ei ole, vanhat haamut nostelee päätään ja välillä väsyttää. Mutta vasta oma terapeutti kertoi sen, että lähes kaikkia väsyttää opinnoissa joskus. Ja että terveelläkin on välillä motivaatiovaikeuksia. Että ei se oma väsymys kerro siitä, että minä olisin muita huonompi.
Stereotypiolla on tapana olla itseään toteuttavia. Kun opettaja katsoo että jaaha, alkaa moni muukin katsoa että jaaha. Ja siinä on sitten aina tukea vailla ollut nuori hukassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:01"]
Yllättävän paljon nuorissa työttömissä on niitä, joilla on ollut vaikeuksia jo opintojen suorittamisessa loppuun asti. Ei jakseta, ei pystytä. Väsyttää ja ahdistaa. Vähän aikaa ehkä jaksaakin panostaa asiaan, mutta sitten tulee jotain, jonka vuoksi jääkin taas kesken. Osittain kyse on masennuksesta, mutta osittain jostain muustakin. Ei pystytä sellaiseen pitkäjänteisyyteen ja omalta mukavuusalueelta poistumiseen, mitä ammattiin valmistuminen vaatii. Työelämässä sama juttu. Halutaan kyllä töihin, mutta ei jaksaisi viitenä aamuna viikossa kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ja menee sukset ristiin jonkun työkaverin kanssa tai vähintäänkin pahoittaa mielensä jonkun sanoista. Sitten taas ahdistaa.
[/quote]
Tämä!
Olen opettaja ammattikoulussa ja kyllä sen vaan erottaa, keistä tulee jatkossa jotain ja keitä ahdistaa, kun asioiden eteen pitäisi jotain tehdäkin.
En kiellä sitä, etteikö nuorilla olisi hyvin monenkirjavia taustoja ja rankkoja kokemuksia, jotka latistavat motivaatiota. En sitäkään, etteikö edellytykset oppimiselle olisi hyvin eritasoisia, jos taustalla on vaikkapa hahmottamisen vaikeutta.
Silti, meilläkin koulussa on erittäin pitkälle henkilökohtaistettua, on tukitoimia ja erityisopetusta ihan niin paljon kuin oppilas haluaa. Monesti heille, joilla oikeasti on vaikkapa lukivaikeus, avautuu ihan uudenlainen maailma, kun kaikkea ei tarvinnutkaan lukea kirjoista. Jokainen pystyy tällaiset perustason opinnot kyllä suorittamaan, vaikka kuinka olisi näitä oppimisen hankaluuksia, mutta itsestä on lähdettävä se asenne, että asioiden eteen täytyy haluta nähdä vaivaa. Jos se puuttuu, ei kukaan voi auttaa - mitenkään.
Ja ei, en todellakaan ajattele, että kaikki työtä vailla olevat olisivat tällaisia. Tämä vaan kommenttina tuohon kouluasiaan.
[/quote]
Se nuori voisi päästä alkuun työelämässä, kun saisi ihan oikeaa palkkaa, joku opettaisi hänelle työn kunnolla ja olisi jopa luonteeltaan ystävällinen ja positiivinen. Eli sopiva työtehtävä, kohtuullinen palkka ja työpaikalla asiallisia ihmisiä, joille kelpaa toisen tekemä työ ja palaute on rakentavaa.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:50"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:46"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:12"]
Ihalainen on oikeassa: suuri osa työttömistä ei kykene töihin. Eikä edes halua töihin. Eläkkeelle he ovat silti liian hyväkuntoisia, koska isoin ongelma on se, että heiltä puuttuu motivaatio kuntoutua työkykyisiksi.
[/quote]
Motivaatio kuntoutua työkykyisiksi? Entä jos en tarvitse mitään kuntoutumista? Miten tämä on mahdollista, että minunkin tuntemani työttömät ovat hankkineet korkeakoulutuksen ja vuosien työkokemuksen, mutta yhtäkkiä ovatkin nyt luiskahtaneet "työkyvyttömiksi"? Itse olen akateeminen työtön. En juo alkoholia, en tupakoi, harrastan liikuntaa päivässä toista tuntia. Työnhaun ohessa opiskelen kieliä ja ylläpidän kielitaitoani. Töitä vaan ei löydy kovasta hakemisesta huolimatta.
Minkälaista kuntoutusta sinusta tarvitsen? Patalappujen kutomista?
t: ap
[/quote]Mikset hae töitä ulkomailta?
[/quote]
Tää se on helppo kysyä jokaisessa tämmösessä keskustelussa. Mistähän se pitkään työttömänä ollut repii sellaset rahat millä muutetaan ulkomaille? Entä jos sen kielitaito ei ole tarpeeksi hyvä? Lapsetkin varmaan tykkää kun koko elämä jää tänne ja pitää lähteä paikkaan jossa ei ole ketään ja jossa ei mahdollisesti ymmärrä sanaakaan kieltä. Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:12"]
Ihalainen on oikeassa: suuri osa työttömistä ei kykene töihin. Eikä edes halua töihin. Eläkkeelle he ovat silti liian hyväkuntoisia, koska isoin ongelma on se, että heiltä puuttuu motivaatio kuntoutua työkykyisiksi.
[/quote] Olisi helkkarin mielenkiintoista tietää, millaisialla kuntotuskeinoilla saadaan esim. nivelrikkoutunut selkäranka uudeksi jälleen, ja siitä johtuvat kivuliaat vaivat pois päiviltään työttömänkin ihmisen selästä, ja kuinka saadaan esim. menetetty silmien näkö jonkin sairauden takia tai kuulon palautuminen takaisin, jos se on jostakin syystä menetetty myöhemmällä aikuisiällään? Ja kaikkein tärkein, miten yli viisikymppinen työtön nainen saataisiin nuortumaan kaksikymppisen näköiseksi ja vetreäksi oppijaksikin,mutta viisikymppisen pitkäaikaisellakin aikaisemmalla työkokemuksella ja muullakin elämän kokemuksella varustetuksi?
Ja kaikkein tärkein, mistä löytyisi se lääkäri, joka allekirjoittaisi edes sen hakemuksen kelalle, että voisivat sitten kelan lääkäri, joka ei edes ole ikinä potilasta nähnytkään evätä työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn, kuten monesti niin työttömälle ja romuuntuneelle ihmiselle usein käy, jota ei kuitenkaan kukaan työnantaja edes huoli ottaa töihin, koska oven takana on pilvin pimein nuoria ja vielä terveitäkin koulutuksen saaneita ihmisiä odottamassa valintaansa työhön.
Sairain terveisin: Pitkäaikaistyötön
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:09"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:01"]
Yllättävän paljon nuorissa työttömissä on niitä, joilla on ollut vaikeuksia jo opintojen suorittamisessa loppuun asti. Ei jakseta, ei pystytä. Väsyttää ja ahdistaa. Vähän aikaa ehkä jaksaakin panostaa asiaan, mutta sitten tulee jotain, jonka vuoksi jääkin taas kesken. Osittain kyse on masennuksesta, mutta osittain jostain muustakin. Ei pystytä sellaiseen pitkäjänteisyyteen ja omalta mukavuusalueelta poistumiseen, mitä ammattiin valmistuminen vaatii. Työelämässä sama juttu. Halutaan kyllä töihin, mutta ei jaksaisi viitenä aamuna viikossa kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ja menee sukset ristiin jonkun työkaverin kanssa tai vähintäänkin pahoittaa mielensä jonkun sanoista. Sitten taas ahdistaa.
[/quote]
Tämä!
Olen opettaja ammattikoulussa ja kyllä sen vaan erottaa, keistä tulee jatkossa jotain ja keitä ahdistaa, kun asioiden eteen pitäisi jotain tehdäkin.[/quote]
Ja on ihanaa olla se, kenestä opettaja erottaa heti että ei tuosta mitään tule.
t. Vaihdoin ammattikoulusta iltalukioon, iltalukion jälkeen pääsin AMK:n ja nyt käyn muutaman vuoden työssäolon jälkeen vielä lisäkoulutusta. Helppoa ei ole, vanhat haamut nostelee päätään ja välillä väsyttää. Mutta vasta oma terapeutti kertoi sen, että lähes kaikkia väsyttää opinnoissa joskus. Ja että terveelläkin on välillä motivaatiovaikeuksia. Että ei se oma väsymys kerro siitä, että minä olisin muita huonompi.
Stereotypiolla on tapana olla itseään toteuttavia. Kun opettaja katsoo että jaaha, alkaa moni muukin katsoa että jaaha. Ja siinä on sitten aina tukea vailla ollut nuori hukassa.
[/quote]
Koskaan, milloinkaan Suomen historiassa nuoret eivät ole saaneet niin paljon tukea mitä erilaisimmissa muodoissa kuin nykypäivänä.
Joidenkin kohdalla ne neljä sormea todellakin osoittavat omaan itseen päin.
Joidenkin kohdalla voidaan osoittaa vanhempien suuntaan; lapsilta ja nuorilta ei monissa perheissä vaadita mitään, vaan kaikki tulee eteen valmiina. Työelämätodellisuus on sitten jotain ihan muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä uskon tuon, että työkyvyttömiä on kamalasti. Olen itse ollut kohta vuoden sairaslomalla mielenterveyssyistä, ja ollut jo tätä ennen lähes kymmenen vuotta vajaakuntoinen, ja ihmettelin Kelan opastusta jatkoon: voin hakea kuntoutustukea eli määräaikaista eläkettä, MUTTA JOS TÄTÄ EI HYVÄKSYTÄ, JOUDUN TYÖTTÖMÄKSI TYÖNHAKIJAKSI VAIKKA MINULLA OLISI LÄÄKÄRINTODISTUS TYÖKYVYTTÖMYYDESTÄNI. Siis mikä logiikka tässä on, että Suomessa voi olla työkyvytön, mutta nostaa työttömälle työnhakijalle tarkoitettua korvausta vain siksi, että Kela mielivaltaisesti päättää ettei joku pääse eläkkeelle??
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:19"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:01"]
Yllättävän paljon nuorissa työttömissä on niitä, joilla on ollut vaikeuksia jo opintojen suorittamisessa loppuun asti. Ei jakseta, ei pystytä. Väsyttää ja ahdistaa. Vähän aikaa ehkä jaksaakin panostaa asiaan, mutta sitten tulee jotain, jonka vuoksi jääkin taas kesken. Osittain kyse on masennuksesta, mutta osittain jostain muustakin. Ei pystytä sellaiseen pitkäjänteisyyteen ja omalta mukavuusalueelta poistumiseen, mitä ammattiin valmistuminen vaatii. Työelämässä sama juttu. Halutaan kyllä töihin, mutta ei jaksaisi viitenä aamuna viikossa kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ja menee sukset ristiin jonkun työkaverin kanssa tai vähintäänkin pahoittaa mielensä jonkun sanoista. Sitten taas ahdistaa.
[/quote]
Tämä!
Olen opettaja ammattikoulussa ja kyllä sen vaan erottaa, keistä tulee jatkossa jotain ja keitä ahdistaa, kun asioiden eteen pitäisi jotain tehdäkin.
En kiellä sitä, etteikö nuorilla olisi hyvin monenkirjavia taustoja ja rankkoja kokemuksia, jotka latistavat motivaatiota. En sitäkään, etteikö edellytykset oppimiselle olisi hyvin eritasoisia, jos taustalla on vaikkapa hahmottamisen vaikeutta.
Silti, meilläkin koulussa on erittäin pitkälle henkilökohtaistettua, on tukitoimia ja erityisopetusta ihan niin paljon kuin oppilas haluaa. Monesti heille, joilla oikeasti on vaikkapa lukivaikeus, avautuu ihan uudenlainen maailma, kun kaikkea ei tarvinnutkaan lukea kirjoista. Jokainen pystyy tällaiset perustason opinnot kyllä suorittamaan, vaikka kuinka olisi näitä oppimisen hankaluuksia, mutta itsestä on lähdettävä se asenne, että asioiden eteen täytyy haluta nähdä vaivaa. Jos se puuttuu, ei kukaan voi auttaa - mitenkään.
Ja ei, en todellakaan ajattele, että kaikki työtä vailla olevat olisivat tällaisia. Tämä vaan kommenttina tuohon kouluasiaan.
[/quote]
Se nuori voisi päästä alkuun työelämässä, kun saisi ihan oikeaa palkkaa, joku opettaisi hänelle työn kunnolla ja olisi jopa luonteeltaan ystävällinen ja positiivinen. Eli sopiva työtehtävä, kohtuullinen palkka ja työpaikalla asiallisia ihmisiä, joille kelpaa toisen tekemä työ ja palaute on rakentavaa.
[/quote]
Mutta kun enää ei ole sellaisia suojatyöpaikkoja. Työpaikan saa se, joka osaa ja haluaa tehdä työn ilman mitään erityiskohtelua.
Eihän tässä tarvita kuin työnantaja jolle nuori antaa verokortin, näytetään työ jota teet ja siitä se työnteko lähtee. Jos joku ammattikoulu ope katsoo nuoria hankalassa iässäkin vielä olevia koltiaisia noin poissulkevasti, niin ei hyvältä vaikuta. Ei ole vanhemmat vaatineet kotona kai mitään, kun on koneet jolla tiskataan jne. Mitä niiltä sitten pitäisi vaatia? Itselle riittää, että nuori opiskelee ammattiin.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:36"]
Koskaan, milloinkaan Suomen historiassa nuoret eivät ole saaneet niin paljon tukea mitä erilaisimmissa muodoissa kuin nykypäivänä.
Joidenkin kohdalla ne neljä sormea todellakin osoittavat omaan itseen päin.
Joidenkin kohdalla voidaan osoittaa vanhempien suuntaan; lapsilta ja nuorilta ei monissa perheissä vaadita mitään, vaan kaikki tulee eteen valmiina. Työelämätodellisuus on sitten jotain ihan muuta.
[/quote]
Nykyään nuorilta myös tietyssä mielessä vaaditaan enemmän kuin koskaan ennen. Esimerkiksi nykyään ei enää juuri ole hanttihommia, joihin sellainen nuori, joka ei ole lukijatyyppiä, voisi mennä, vaan useimpiin melko yksinkertaisiinkin työtehtäviin vaaditaan ammattikoulutus. Lisäksi joskus aikaisemmilla vuosikymmenillä nuori saattoi mennä tiettyyn työpaikkaan ja kiivetä siellä alimmalta portaalta vähitellen ylöspäin - työtä opittiin tekemällä, työympäristö oli tuttu ja turvallinen eikä tarvinnut olla koko ajan etsimässä uutta ja tyrkyttämässä itseään. Nyt työt ovat lyhyitä pätkiä ja jotta saisi uuden paikan, pitäisi osata markkinoida itseään tavalla, joka ei kaikille ole luonteva.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:44"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:19"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:01"]
Yllättävän paljon nuorissa työttömissä on niitä, joilla on ollut vaikeuksia jo opintojen suorittamisessa loppuun asti. Ei jakseta, ei pystytä. Väsyttää ja ahdistaa. Vähän aikaa ehkä jaksaakin panostaa asiaan, mutta sitten tulee jotain, jonka vuoksi jääkin taas kesken. Osittain kyse on masennuksesta, mutta osittain jostain muustakin. Ei pystytä sellaiseen pitkäjänteisyyteen ja omalta mukavuusalueelta poistumiseen, mitä ammattiin valmistuminen vaatii. Työelämässä sama juttu. Halutaan kyllä töihin, mutta ei jaksaisi viitenä aamuna viikossa kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ja menee sukset ristiin jonkun työkaverin kanssa tai vähintäänkin pahoittaa mielensä jonkun sanoista. Sitten taas ahdistaa.
[/quote]
Tämä!
Olen opettaja ammattikoulussa ja kyllä sen vaan erottaa, keistä tulee jatkossa jotain ja keitä ahdistaa, kun asioiden eteen pitäisi jotain tehdäkin.
En kiellä sitä, etteikö nuorilla olisi hyvin monenkirjavia taustoja ja rankkoja kokemuksia, jotka latistavat motivaatiota. En sitäkään, etteikö edellytykset oppimiselle olisi hyvin eritasoisia, jos taustalla on vaikkapa hahmottamisen vaikeutta.
Silti, meilläkin koulussa on erittäin pitkälle henkilökohtaistettua, on tukitoimia ja erityisopetusta ihan niin paljon kuin oppilas haluaa. Monesti heille, joilla oikeasti on vaikkapa lukivaikeus, avautuu ihan uudenlainen maailma, kun kaikkea ei tarvinnutkaan lukea kirjoista. Jokainen pystyy tällaiset perustason opinnot kyllä suorittamaan, vaikka kuinka olisi näitä oppimisen hankaluuksia, mutta itsestä on lähdettävä se asenne, että asioiden eteen täytyy haluta nähdä vaivaa. Jos se puuttuu, ei kukaan voi auttaa - mitenkään.
Ja ei, en todellakaan ajattele, että kaikki työtä vailla olevat olisivat tällaisia. Tämä vaan kommenttina tuohon kouluasiaan.
[/quote]
Se nuori voisi päästä alkuun työelämässä, kun saisi ihan oikeaa palkkaa, joku opettaisi hänelle työn kunnolla ja olisi jopa luonteeltaan ystävällinen ja positiivinen. Eli sopiva työtehtävä, kohtuullinen palkka ja työpaikalla asiallisia ihmisiä, joille kelpaa toisen tekemä työ ja palaute on rakentavaa.
[/quote]
Mutta kun enää ei ole sellaisia suojatyöpaikkoja. Työpaikan saa se, joka osaa ja haluaa tehdä työn ilman mitään erityiskohtelua.
[/quote]
Mikä suojatyöpaikka? Ihan oikea työpaikka jossa firmassa jumalauta. Onko niitä, otetaanko niihin?
Uusi työntekijä pitää perehdyttää työhön, ei tarvitse heti osata täydellisesti.
26: Sinäkään tuskin noilla Ihalaisen "kuntoutuksella" selviät tuosta työelämään?