Ihalainen: puolet työttömistä työkyvyttömiä
"Suomen työttömyys on työministeri Lauri Ihalaisen mukaan vaikeutunut pahoin. Ihalainen sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että puolet Suomen työttömistä on nyt ihmisiä, joita on hyvin vaikea työllistää.
– Työllisyyden surullisin kuva on se, että puolet meidän kaikista työttömistä on nyt vaikeimmin työllistettäviä. 101 000 yli vuoden työttömättä ollutta, toistuvaistyöttömiä, ja ihmisiä, jotka on ollut meidän toimenpiteissä. Nytkin on 120 000 ihmistä työllisyys- ja kouluttautumistoimenpiteiden piirissä, Ihalainen laskee.
Pelkkä talouden alamäen taittuminen ei suomalaisen työttömyyden talttuttamiseen enää Ihalaisen mukaan auta.
– Nämä ihmiset – vaikka työpaikkoja avautuu, vienti lähtee vetämään, investoinnit alkaa liikkumaan – niin ilman kuntoutusta, työkykyä parantavia toimia, koulutustoimia, he eivät selviä työmarkkinoille. Tässä on suuri riski, että osa ihmisistä putoaa kärryiltä. Ja mikä vielä tärkeintä, ei ole enää niin iso pulma, että tulee lisää työttömiä, vaan sieltä ei päästä pois ja työttömyys pitkittyy, Ihalainen sanoo.
Yle Uutiset"
http://yle.fi/uutiset/ihalainen_puolet_tyottomista_vaikeasti_tyollistettavia/7876531?ref=leiki-uu
Olen ollut nyt vuoden itse työttömänä ja näen tilanteeni tosi vaikeana. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, ettenkö kykenisi tuottavaan työhön vaikka heti. Ongelmana ovat työnantajien ennakkoluulot, kun he näkevät, etten ole vuoteen ollut palkkatöissä. Työministeri on selvästi epäonnistunut työssään, ja vierittää tätä syytä nyt sitten työttömien niskaan. Työttömien stigmatisointi ei todellakaan auta heitä löytämään oikeita töitä.
Kommentit (105)
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 09:47"]
Jep. Huvittavaa, että samaan aikaan ollaan tuomassa ties mistä kehitysmaista kielitaidotonta ja kouluttamatonta porukkaa paikkaamaan työvoimapulaa, mutta suomalainen työtön leimataan työkyvyttömäksi.
[/quote]
Tosiasioiden sanominen on leimaamista?
Nykypäivänä on hupaisaa kun ei saa missään nimessä sanoa totuutta ääneen. Outoa on.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:50"]
Uusi työntekijä pitää perehdyttää työhön, ei tarvitse heti osata täydellisesti.
[/quote]
Tämä on ihan totta, mutta monessa työpaikassa työkaverilla ei vaan ole aikaa olla koko ajan opastamassa, koska kollegan pitää ne omatkin työnsä ehtiä tehdä työajan puitteissa. Hyvä työntekijä osaa perusasiat jo työpaikkaa hakiessaan ja tarvitsee opastamista vain niissä asioissa, jotka ovat jollain tavalla erikoisia.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:42"]
Minä uskon tuon, että työkyvyttömiä on kamalasti. Olen itse ollut kohta vuoden sairaslomalla mielenterveyssyistä, ja ollut jo tätä ennen lähes kymmenen vuotta vajaakuntoinen, ja ihmettelin Kelan opastusta jatkoon: voin hakea kuntoutustukea eli määräaikaista eläkettä, MUTTA JOS TÄTÄ EI HYVÄKSYTÄ, JOUDUN TYÖTTÖMÄKSI TYÖNHAKIJAKSI VAIKKA MINULLA OLISI LÄÄKÄRINTODISTUS TYÖKYVYTTÖMYYDESTÄNI. Siis mikä logiikka tässä on, että Suomessa voi olla työkyvytön, mutta nostaa työttömälle työnhakijalle tarkoitettua korvausta vain siksi, että Kela mielivaltaisesti päättää ettei joku pääse eläkkeelle??
[/quote] Kela pitää työkyvyttömän ihmisen kortiston puolella sen yksinkertaisen tosiasian vuoksi, että kelalle on edullisempaa pitää ihminen työmarkkinatuella kuin alkaa maksamaan hänelle työkyvyttömyyseläkettä, koska se olisi suurempi kuin tmt. ja tulisi kalliimmaksi valtiolle laskea kaikki työhön enää kyvyttömät eläköitymään.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:29"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 09:47"]
Jep. Huvittavaa, että samaan aikaan ollaan tuomassa ties mistä kehitysmaista kielitaidotonta ja kouluttamatonta porukkaa paikkaamaan työvoimapulaa, mutta suomalainen työtön leimataan työkyvyttömäksi.
[/quote]
Tosiasioiden sanominen on leimaamista?
Nykypäivänä on hupaisaa kun ei saa missään nimessä sanoa totuutta ääneen. Outoa on.
[/quote]
Mitä totuutta? Viittaatko tuohon Ihalaisen lausumaan? Kerro, onko tämän "totuuden" tueksi mitään todellista tutkimustietoa? Muussa tapauksessa kyse on vain mutuilusta.
Opiskeluajan työharjoittelupaikoissa kannattaa antaa hyvä kuva itsestään työntekijänä, koska sitä kautta voi saada myöhemmin sijaisuuksia ja siten varsinaista työkokemusta.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:28"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:48"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:44"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:19"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:01"]
Yllättävän paljon nuorissa työttömissä on niitä, joilla on ollut vaikeuksia jo opintojen suorittamisessa loppuun asti. Ei jakseta, ei pystytä. Väsyttää ja ahdistaa. Vähän aikaa ehkä jaksaakin panostaa asiaan, mutta sitten tulee jotain, jonka vuoksi jääkin taas kesken. Osittain kyse on masennuksesta, mutta osittain jostain muustakin. Ei pystytä sellaiseen pitkäjänteisyyteen ja omalta mukavuusalueelta poistumiseen, mitä ammattiin valmistuminen vaatii. Työelämässä sama juttu. Halutaan kyllä töihin, mutta ei jaksaisi viitenä aamuna viikossa kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ja menee sukset ristiin jonkun työkaverin kanssa tai vähintäänkin pahoittaa mielensä jonkun sanoista. Sitten taas ahdistaa.
[/quote]
Tämä!
Olen opettaja ammattikoulussa ja kyllä sen vaan erottaa, keistä tulee jatkossa jotain ja keitä ahdistaa, kun asioiden eteen pitäisi jotain tehdäkin.
En kiellä sitä, etteikö nuorilla olisi hyvin monenkirjavia taustoja ja rankkoja kokemuksia, jotka latistavat motivaatiota. En sitäkään, etteikö edellytykset oppimiselle olisi hyvin eritasoisia, jos taustalla on vaikkapa hahmottamisen vaikeutta.
Silti, meilläkin koulussa on erittäin pitkälle henkilökohtaistettua, on tukitoimia ja erityisopetusta ihan niin paljon kuin oppilas haluaa. Monesti heille, joilla oikeasti on vaikkapa lukivaikeus, avautuu ihan uudenlainen maailma, kun kaikkea ei tarvinnutkaan lukea kirjoista. Jokainen pystyy tällaiset perustason opinnot kyllä suorittamaan, vaikka kuinka olisi näitä oppimisen hankaluuksia, mutta itsestä on lähdettävä se asenne, että asioiden eteen täytyy haluta nähdä vaivaa. Jos se puuttuu, ei kukaan voi auttaa - mitenkään.
Ja ei, en todellakaan ajattele, että kaikki työtä vailla olevat olisivat tällaisia. Tämä vaan kommenttina tuohon kouluasiaan.
[/quote]
Se nuori voisi päästä alkuun työelämässä, kun saisi ihan oikeaa palkkaa, joku opettaisi hänelle työn kunnolla ja olisi jopa luonteeltaan ystävällinen ja positiivinen. Eli sopiva työtehtävä, kohtuullinen palkka ja työpaikalla asiallisia ihmisiä, joille kelpaa toisen tekemä työ ja palaute on rakentavaa.
[/quote]
Mutta kun enää ei ole sellaisia suojatyöpaikkoja. Työpaikan saa se, joka osaa ja haluaa tehdä työn ilman mitään erityiskohtelua.
[/quote]
Mikä suojatyöpaikka? Ihan oikea työpaikka jossa firmassa jumalauta. Onko niitä, otetaanko niihin?
[/quote]
On niitä ja otetaan niihin. Mutta ei niihin valita sellaista, joka tarvitsee erityistä tukea tai erityiskohtelua. Ei sellaista, joka haluaa opetella kaikessa rauhassa asiat ja jota pitää "vetää perässä". Ei sellaista, joka pahoittaa mielensä työkaverin kipakoista sanoista niin, että joutuu hakemaan sairaslomaa koettuaan olevansa työpaikkakiusaamisen uhri. Niihin paikkoihin valitaan oma-aloitteisia, reippaita työntekijöitä, jotka oppivat hommat nopeasti (mieluiten osaavat jo aloittaessaan) ja jotka kestävät myös työpaikalla ilmenneet erimielisyydet loukkaantumatta.
[/quote]
Mistä nämä muka tiedetään ihmisestä etukäteen ennen palkkaamista? Totuus on, että työelämässä on paljon laiskimuksia ja nahjuksia, joista ei vaan päästä oikein eroon tai joilla sattuu olemaan sukua tai muita suhteita oikeilla palleilla. Ja sitten taas työttömien joukossa on paljon motivoituneita, ahkeria ihmisiä.
Yksi työministeri ei paljoa voi työttömyydelle.
Ihalaisen tarkoittama työkyvyttömyys ei välttämättä tarkoita mitään varsinaista vammaa tai sairautta vaan sitä, että yksilö ei ole kykenevä vastaamaan tämän päivän työelämän koviin vaatimuksiin.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:39"]
Ihalaisen tarkoittama työkyvyttömyys ei välttämättä tarkoita mitään varsinaista vammaa tai sairautta vaan sitä, että yksilö ei ole kykenevä vastaamaan tämän päivän työelämän koviin vaatimuksiin.
[/quote]
Mihin se kyky muka vuodessa katoaa? Moni on vanhempainvapaallakin pidempään, mutta ei heitä kukaan työkyvyttömiksi syyllistä.
jokainen on oman onnensa seppä. Aina voi sysätä vastuun muiden hartioille mutta se ei pitkälle kanna. Työelämässä ei voi jäädä laakereille lepäämään vaan pitää olla kiinnostunut asioista ja opiskella ihan omatoimisestikin työn ohella.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:38"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:28"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:48"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:44"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:19"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:01"]
Yllättävän paljon nuorissa työttömissä on niitä, joilla on ollut vaikeuksia jo opintojen suorittamisessa loppuun asti. Ei jakseta, ei pystytä. Väsyttää ja ahdistaa. Vähän aikaa ehkä jaksaakin panostaa asiaan, mutta sitten tulee jotain, jonka vuoksi jääkin taas kesken. Osittain kyse on masennuksesta, mutta osittain jostain muustakin. Ei pystytä sellaiseen pitkäjänteisyyteen ja omalta mukavuusalueelta poistumiseen, mitä ammattiin valmistuminen vaatii. Työelämässä sama juttu. Halutaan kyllä töihin, mutta ei jaksaisi viitenä aamuna viikossa kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ja menee sukset ristiin jonkun työkaverin kanssa tai vähintäänkin pahoittaa mielensä jonkun sanoista. Sitten taas ahdistaa.
[/quote]
Tämä!
Olen opettaja ammattikoulussa ja kyllä sen vaan erottaa, keistä tulee jatkossa jotain ja keitä ahdistaa, kun asioiden eteen pitäisi jotain tehdäkin.
En kiellä sitä, etteikö nuorilla olisi hyvin monenkirjavia taustoja ja rankkoja kokemuksia, jotka latistavat motivaatiota. En sitäkään, etteikö edellytykset oppimiselle olisi hyvin eritasoisia, jos taustalla on vaikkapa hahmottamisen vaikeutta.
Silti, meilläkin koulussa on erittäin pitkälle henkilökohtaistettua, on tukitoimia ja erityisopetusta ihan niin paljon kuin oppilas haluaa. Monesti heille, joilla oikeasti on vaikkapa lukivaikeus, avautuu ihan uudenlainen maailma, kun kaikkea ei tarvinnutkaan lukea kirjoista. Jokainen pystyy tällaiset perustason opinnot kyllä suorittamaan, vaikka kuinka olisi näitä oppimisen hankaluuksia, mutta itsestä on lähdettävä se asenne, että asioiden eteen täytyy haluta nähdä vaivaa. Jos se puuttuu, ei kukaan voi auttaa - mitenkään.
Ja ei, en todellakaan ajattele, että kaikki työtä vailla olevat olisivat tällaisia. Tämä vaan kommenttina tuohon kouluasiaan.
[/quote]
Se nuori voisi päästä alkuun työelämässä, kun saisi ihan oikeaa palkkaa, joku opettaisi hänelle työn kunnolla ja olisi jopa luonteeltaan ystävällinen ja positiivinen. Eli sopiva työtehtävä, kohtuullinen palkka ja työpaikalla asiallisia ihmisiä, joille kelpaa toisen tekemä työ ja palaute on rakentavaa.
[/quote]
Mutta kun enää ei ole sellaisia suojatyöpaikkoja. Työpaikan saa se, joka osaa ja haluaa tehdä työn ilman mitään erityiskohtelua.
[/quote]
Mikä suojatyöpaikka? Ihan oikea työpaikka jossa firmassa jumalauta. Onko niitä, otetaanko niihin?
[/quote]
On niitä ja otetaan niihin. Mutta ei niihin valita sellaista, joka tarvitsee erityistä tukea tai erityiskohtelua. Ei sellaista, joka haluaa opetella kaikessa rauhassa asiat ja jota pitää "vetää perässä". Ei sellaista, joka pahoittaa mielensä työkaverin kipakoista sanoista niin, että joutuu hakemaan sairaslomaa koettuaan olevansa työpaikkakiusaamisen uhri. Niihin paikkoihin valitaan oma-aloitteisia, reippaita työntekijöitä, jotka oppivat hommat nopeasti (mieluiten osaavat jo aloittaessaan) ja jotka kestävät myös työpaikalla ilmenneet erimielisyydet loukkaantumatta.
[/quote]
Mistä nämä muka tiedetään ihmisestä etukäteen ennen palkkaamista? Totuus on, että työelämässä on paljon laiskimuksia ja nahjuksia, joista ei vaan päästä oikein eroon tai joilla sattuu olemaan sukua tai muita suhteita oikeilla palleilla. Ja sitten taas työttömien joukossa on paljon motivoituneita, ahkeria ihmisiä.
[/quote]
Suositukset, aiempi työhistoria, omaehtoinen ammatillinen pätevöittäminen työttömyysjaksojen aikana, opiskeluajan työharjoittelussa itsestään antama kuva jne. Tietenkin työntekijän palkkaaminen on aina riski, mutta mitä paremmin pystyy työhakemuksessaan todistamaan riskin olevan kuitenkin mahdollisimman pieni, sitä varmemmin pääsee työhaastatteluun. Ja tietenkin pitää siitä hakemuksesta ilmetä, miksi juuri tämä hakija niiden kaikkien parinsadan joukosta kannattaa kutsua työhaastatteluun.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:41"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:39"]
Ihalaisen tarkoittama työkyvyttömyys ei välttämättä tarkoita mitään varsinaista vammaa tai sairautta vaan sitä, että yksilö ei ole kykenevä vastaamaan tämän päivän työelämän koviin vaatimuksiin.
[/quote]
Mihin se kyky muka vuodessa katoaa? Moni on vanhempainvapaallakin pidempään, mutta ei heitä kukaan työkyvyttömiksi syyllistä.
[/quote]
Eihän Ihalainen väittänytkään, että KAIKKI työttömät olisivat työkyvyttömiä.
Suomessa on todellakin suuri joukko ihmisiä jotka on sairauslomalla ja eivät pysty ehkä koskaan työhön. Heille Kela on maksanut 300pv. Eläkettä ei ole myönnetty, joten he ovat joko ansiosidonnaisella päivärahalla tai sitten Kelan työttömyyspäivärahalla.
Suomen toiminta on todella säälittävää.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:43"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:38"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:28"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:48"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:44"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:19"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:01"]
Yllättävän paljon nuorissa työttömissä on niitä, joilla on ollut vaikeuksia jo opintojen suorittamisessa loppuun asti. Ei jakseta, ei pystytä. Väsyttää ja ahdistaa. Vähän aikaa ehkä jaksaakin panostaa asiaan, mutta sitten tulee jotain, jonka vuoksi jääkin taas kesken. Osittain kyse on masennuksesta, mutta osittain jostain muustakin. Ei pystytä sellaiseen pitkäjänteisyyteen ja omalta mukavuusalueelta poistumiseen, mitä ammattiin valmistuminen vaatii. Työelämässä sama juttu. Halutaan kyllä töihin, mutta ei jaksaisi viitenä aamuna viikossa kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ja menee sukset ristiin jonkun työkaverin kanssa tai vähintäänkin pahoittaa mielensä jonkun sanoista. Sitten taas ahdistaa.
[/quote]
Tämä!
Olen opettaja ammattikoulussa ja kyllä sen vaan erottaa, keistä tulee jatkossa jotain ja keitä ahdistaa, kun asioiden eteen pitäisi jotain tehdäkin.
En kiellä sitä, etteikö nuorilla olisi hyvin monenkirjavia taustoja ja rankkoja kokemuksia, jotka latistavat motivaatiota. En sitäkään, etteikö edellytykset oppimiselle olisi hyvin eritasoisia, jos taustalla on vaikkapa hahmottamisen vaikeutta.
Silti, meilläkin koulussa on erittäin pitkälle henkilökohtaistettua, on tukitoimia ja erityisopetusta ihan niin paljon kuin oppilas haluaa. Monesti heille, joilla oikeasti on vaikkapa lukivaikeus, avautuu ihan uudenlainen maailma, kun kaikkea ei tarvinnutkaan lukea kirjoista. Jokainen pystyy tällaiset perustason opinnot kyllä suorittamaan, vaikka kuinka olisi näitä oppimisen hankaluuksia, mutta itsestä on lähdettävä se asenne, että asioiden eteen täytyy haluta nähdä vaivaa. Jos se puuttuu, ei kukaan voi auttaa - mitenkään.
Ja ei, en todellakaan ajattele, että kaikki työtä vailla olevat olisivat tällaisia. Tämä vaan kommenttina tuohon kouluasiaan.
[/quote]
Se nuori voisi päästä alkuun työelämässä, kun saisi ihan oikeaa palkkaa, joku opettaisi hänelle työn kunnolla ja olisi jopa luonteeltaan ystävällinen ja positiivinen. Eli sopiva työtehtävä, kohtuullinen palkka ja työpaikalla asiallisia ihmisiä, joille kelpaa toisen tekemä työ ja palaute on rakentavaa.
[/quote]
Mutta kun enää ei ole sellaisia suojatyöpaikkoja. Työpaikan saa se, joka osaa ja haluaa tehdä työn ilman mitään erityiskohtelua.
[/quote]
Mikä suojatyöpaikka? Ihan oikea työpaikka jossa firmassa jumalauta. Onko niitä, otetaanko niihin?
[/quote]
On niitä ja otetaan niihin. Mutta ei niihin valita sellaista, joka tarvitsee erityistä tukea tai erityiskohtelua. Ei sellaista, joka haluaa opetella kaikessa rauhassa asiat ja jota pitää "vetää perässä". Ei sellaista, joka pahoittaa mielensä työkaverin kipakoista sanoista niin, että joutuu hakemaan sairaslomaa koettuaan olevansa työpaikkakiusaamisen uhri. Niihin paikkoihin valitaan oma-aloitteisia, reippaita työntekijöitä, jotka oppivat hommat nopeasti (mieluiten osaavat jo aloittaessaan) ja jotka kestävät myös työpaikalla ilmenneet erimielisyydet loukkaantumatta.
[/quote]
Mistä nämä muka tiedetään ihmisestä etukäteen ennen palkkaamista? Totuus on, että työelämässä on paljon laiskimuksia ja nahjuksia, joista ei vaan päästä oikein eroon tai joilla sattuu olemaan sukua tai muita suhteita oikeilla palleilla. Ja sitten taas työttömien joukossa on paljon motivoituneita, ahkeria ihmisiä.
[/quote]
Suositukset, aiempi työhistoria, omaehtoinen ammatillinen pätevöittäminen työttömyysjaksojen aikana, opiskeluajan työharjoittelussa itsestään antama kuva jne. Tietenkin työntekijän palkkaaminen on aina riski, mutta mitä paremmin pystyy työhakemuksessaan todistamaan riskin olevan kuitenkin mahdollisimman pieni, sitä varmemmin pääsee työhaastatteluun. Ja tietenkin pitää siitä hakemuksesta ilmetä, miksi juuri tämä hakija niiden kaikkien parinsadan joukosta kannattaa kutsua työhaastatteluun.
[/quote]
juurikin näin. Kyllä työ- ja koulutushistoria kertoo ihmisestä paljon. En palkkaisiihmistä jolla on ilmanhyvää syytä lyhyitä työsuhteita omalta alalta. Kertoo sitoutumattomuudesta.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:37"]
Opiskeluajan työharjoittelupaikoissa kannattaa antaa hyvä kuva itsestään työntekijänä, koska sitä kautta voi saada myöhemmin sijaisuuksia ja siten varsinaista työkokemusta.
[/quote]
Ihanko totta? Tässä tuli nyt kyllä todella uutta ja yllättävää tietoa, kiitos!
Tosin jotkut meistä tekevät joka tapauksessa kaikki työtehtävänsä mahdollisimman hyvin ja tunnollisesti.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:49"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:43"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:38"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:28"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:48"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:44"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:19"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:01"]
Yllättävän paljon nuorissa työttömissä on niitä, joilla on ollut vaikeuksia jo opintojen suorittamisessa loppuun asti. Ei jakseta, ei pystytä. Väsyttää ja ahdistaa. Vähän aikaa ehkä jaksaakin panostaa asiaan, mutta sitten tulee jotain, jonka vuoksi jääkin taas kesken. Osittain kyse on masennuksesta, mutta osittain jostain muustakin. Ei pystytä sellaiseen pitkäjänteisyyteen ja omalta mukavuusalueelta poistumiseen, mitä ammattiin valmistuminen vaatii. Työelämässä sama juttu. Halutaan kyllä töihin, mutta ei jaksaisi viitenä aamuna viikossa kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ja menee sukset ristiin jonkun työkaverin kanssa tai vähintäänkin pahoittaa mielensä jonkun sanoista. Sitten taas ahdistaa.
[/quote]
Tämä!
Olen opettaja ammattikoulussa ja kyllä sen vaan erottaa, keistä tulee jatkossa jotain ja keitä ahdistaa, kun asioiden eteen pitäisi jotain tehdäkin.
En kiellä sitä, etteikö nuorilla olisi hyvin monenkirjavia taustoja ja rankkoja kokemuksia, jotka latistavat motivaatiota. En sitäkään, etteikö edellytykset oppimiselle olisi hyvin eritasoisia, jos taustalla on vaikkapa hahmottamisen vaikeutta.
Silti, meilläkin koulussa on erittäin pitkälle henkilökohtaistettua, on tukitoimia ja erityisopetusta ihan niin paljon kuin oppilas haluaa. Monesti heille, joilla oikeasti on vaikkapa lukivaikeus, avautuu ihan uudenlainen maailma, kun kaikkea ei tarvinnutkaan lukea kirjoista. Jokainen pystyy tällaiset perustason opinnot kyllä suorittamaan, vaikka kuinka olisi näitä oppimisen hankaluuksia, mutta itsestä on lähdettävä se asenne, että asioiden eteen täytyy haluta nähdä vaivaa. Jos se puuttuu, ei kukaan voi auttaa - mitenkään.
Ja ei, en todellakaan ajattele, että kaikki työtä vailla olevat olisivat tällaisia. Tämä vaan kommenttina tuohon kouluasiaan.
[/quote]
Se nuori voisi päästä alkuun työelämässä, kun saisi ihan oikeaa palkkaa, joku opettaisi hänelle työn kunnolla ja olisi jopa luonteeltaan ystävällinen ja positiivinen. Eli sopiva työtehtävä, kohtuullinen palkka ja työpaikalla asiallisia ihmisiä, joille kelpaa toisen tekemä työ ja palaute on rakentavaa.
[/quote]
Mutta kun enää ei ole sellaisia suojatyöpaikkoja. Työpaikan saa se, joka osaa ja haluaa tehdä työn ilman mitään erityiskohtelua.
[/quote]
Mikä suojatyöpaikka? Ihan oikea työpaikka jossa firmassa jumalauta. Onko niitä, otetaanko niihin?
[/quote]
On niitä ja otetaan niihin. Mutta ei niihin valita sellaista, joka tarvitsee erityistä tukea tai erityiskohtelua. Ei sellaista, joka haluaa opetella kaikessa rauhassa asiat ja jota pitää "vetää perässä". Ei sellaista, joka pahoittaa mielensä työkaverin kipakoista sanoista niin, että joutuu hakemaan sairaslomaa koettuaan olevansa työpaikkakiusaamisen uhri. Niihin paikkoihin valitaan oma-aloitteisia, reippaita työntekijöitä, jotka oppivat hommat nopeasti (mieluiten osaavat jo aloittaessaan) ja jotka kestävät myös työpaikalla ilmenneet erimielisyydet loukkaantumatta.
[/quote]
Mistä nämä muka tiedetään ihmisestä etukäteen ennen palkkaamista? Totuus on, että työelämässä on paljon laiskimuksia ja nahjuksia, joista ei vaan päästä oikein eroon tai joilla sattuu olemaan sukua tai muita suhteita oikeilla palleilla. Ja sitten taas työttömien joukossa on paljon motivoituneita, ahkeria ihmisiä.
[/quote]
Suositukset, aiempi työhistoria, omaehtoinen ammatillinen pätevöittäminen työttömyysjaksojen aikana, opiskeluajan työharjoittelussa itsestään antama kuva jne. Tietenkin työntekijän palkkaaminen on aina riski, mutta mitä paremmin pystyy työhakemuksessaan todistamaan riskin olevan kuitenkin mahdollisimman pieni, sitä varmemmin pääsee työhaastatteluun. Ja tietenkin pitää siitä hakemuksesta ilmetä, miksi juuri tämä hakija niiden kaikkien parinsadan joukosta kannattaa kutsua työhaastatteluun.
[/quote]
juurikin näin. Kyllä työ- ja koulutushistoria kertoo ihmisestä paljon. En palkkaisiihmistä jolla on ilmanhyvää syytä lyhyitä työsuhteita omalta alalta. Kertoo sitoutumattomuudesta.
[/quote]
Tai sitten siitä, ettei ole onnistunut vaikituista työsuhdetta saamaan.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:12"]
Ihalainen on oikeassa: suuri osa työttömistä ei kykene töihin. Eikä edes halua töihin. Eläkkeelle he ovat silti liian hyväkuntoisia, koska isoin ongelma on se, että heiltä puuttuu motivaatio kuntoutua työkykyisiksi.
[/quote]
Minä olen työkyvyttömyyselääkkellä sairauden vuoksi, joka ei koskaan parane eikä siihen ole kuntoutusta. Sairaudessa on kerran pari vuodessa pahenemisvaiheita, joiden takia olen n. kuukauden sairauslomalla. Muuten kyllä kykenen osa-aikatöihin, mutta luuletko, että minut valitaan töihin vaikka koulutuksen ja työkokemuksen vuoksi olisin pätevin? Kerro vielä, mistä minä löytäisin sen motivaation, jolla paranisin?
Tiedän, ettäuseimmat meistä työttömistä on enemmänkin, kuin työkykyisiä myös työhaluisia, minä en, enkä pysty jäämään eläkkeelle, koska fyysistä sairautta ei ole, psyykkisesti olen monivammainen jos nyt näin voi sanoa ja mun älykkyydellä ei oikeasti tee mitään töitä eikä käy koulua se on jo kokeiltu erityis ammattioppilaitoksessa, josta sain hyvin heikon todistuksen. Tosin silloin kännääminen kuului jokapäiväiseen elämääni ja en ollut paljon paikalla. Onneksi elämä on muuttunut täysin ja voin nyt keskittyä kotiäitiyteen varmaan ainakin seuraavat 18vuotta.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 09:48"]Noh, minulla olisi ehdotus, jos he kerran ovat työkyvyttömiä, miksi ei laiteta sitten heitä sinne työkyvyttömyysELÄKKEELLE? Miksi heitä pitää sitten pyörittää järjestelmässä tyhjänpanttina, jos kerran heistä ei ole mihinkään. Kyllä vaan kummasti ovatkin sitten työkykyisiä ja huipputyöntekijäkanditaatteja, kun eläkettä pitäisi antaa.
[/quote]
Kyllä, tämä on suuri ongelma, kun eläkkeellepääsystä on tehty vieläkin vaikeampaa vast ikään, minunkin paikka olisi työkyvyttömyyseläkkeellä.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:48"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:44"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:19"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:01"]
Yllättävän paljon nuorissa työttömissä on niitä, joilla on ollut vaikeuksia jo opintojen suorittamisessa loppuun asti. Ei jakseta, ei pystytä. Väsyttää ja ahdistaa. Vähän aikaa ehkä jaksaakin panostaa asiaan, mutta sitten tulee jotain, jonka vuoksi jääkin taas kesken. Osittain kyse on masennuksesta, mutta osittain jostain muustakin. Ei pystytä sellaiseen pitkäjänteisyyteen ja omalta mukavuusalueelta poistumiseen, mitä ammattiin valmistuminen vaatii. Työelämässä sama juttu. Halutaan kyllä töihin, mutta ei jaksaisi viitenä aamuna viikossa kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ja menee sukset ristiin jonkun työkaverin kanssa tai vähintäänkin pahoittaa mielensä jonkun sanoista. Sitten taas ahdistaa.
[/quote]
Tämä!
Olen opettaja ammattikoulussa ja kyllä sen vaan erottaa, keistä tulee jatkossa jotain ja keitä ahdistaa, kun asioiden eteen pitäisi jotain tehdäkin.
En kiellä sitä, etteikö nuorilla olisi hyvin monenkirjavia taustoja ja rankkoja kokemuksia, jotka latistavat motivaatiota. En sitäkään, etteikö edellytykset oppimiselle olisi hyvin eritasoisia, jos taustalla on vaikkapa hahmottamisen vaikeutta.
Silti, meilläkin koulussa on erittäin pitkälle henkilökohtaistettua, on tukitoimia ja erityisopetusta ihan niin paljon kuin oppilas haluaa. Monesti heille, joilla oikeasti on vaikkapa lukivaikeus, avautuu ihan uudenlainen maailma, kun kaikkea ei tarvinnutkaan lukea kirjoista. Jokainen pystyy tällaiset perustason opinnot kyllä suorittamaan, vaikka kuinka olisi näitä oppimisen hankaluuksia, mutta itsestä on lähdettävä se asenne, että asioiden eteen täytyy haluta nähdä vaivaa. Jos se puuttuu, ei kukaan voi auttaa - mitenkään.
Ja ei, en todellakaan ajattele, että kaikki työtä vailla olevat olisivat tällaisia. Tämä vaan kommenttina tuohon kouluasiaan.
[/quote]
Se nuori voisi päästä alkuun työelämässä, kun saisi ihan oikeaa palkkaa, joku opettaisi hänelle työn kunnolla ja olisi jopa luonteeltaan ystävällinen ja positiivinen. Eli sopiva työtehtävä, kohtuullinen palkka ja työpaikalla asiallisia ihmisiä, joille kelpaa toisen tekemä työ ja palaute on rakentavaa.
[/quote]
Mutta kun enää ei ole sellaisia suojatyöpaikkoja. Työpaikan saa se, joka osaa ja haluaa tehdä työn ilman mitään erityiskohtelua.
[/quote]
Mikä suojatyöpaikka? Ihan oikea työpaikka jossa firmassa jumalauta. Onko niitä, otetaanko niihin?
[/quote]
On niitä ja otetaan niihin. Mutta ei niihin valita sellaista, joka tarvitsee erityistä tukea tai erityiskohtelua. Ei sellaista, joka haluaa opetella kaikessa rauhassa asiat ja jota pitää "vetää perässä". Ei sellaista, joka pahoittaa mielensä työkaverin kipakoista sanoista niin, että joutuu hakemaan sairaslomaa koettuaan olevansa työpaikkakiusaamisen uhri. Niihin paikkoihin valitaan oma-aloitteisia, reippaita työntekijöitä, jotka oppivat hommat nopeasti (mieluiten osaavat jo aloittaessaan) ja jotka kestävät myös työpaikalla ilmenneet erimielisyydet loukkaantumatta.