Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko olla asperger, jos osaa lukea ihmisiä todella hyvin?
10.12.2021 |
Yleensä aspergeriin yhdistetään heikko ihmisten lukutaito. Veljelläni on vahvasti yleisimmät aspergerin oireet, mutta hän on todella taitava lukemaan ihmisiä oikein. Hän tuntuu tunnistavan heti, jos ihminen on epärehellinen tunteistaan ja muutenkin. Hän varoitti ex-miehestäni sanoen, että hän on vihainen ihminen. Suhteemme oli alkuvaiheessa, eikä exäni ollut käyttäynyt mitenkään uhkaavasti. Exäni oli sosiaalinen ja yleisesti todella pidetty, mutta veljeni ei tykännyt hänestä pätkääkään. Alle vuoden jälkeen exäni muuttui ja hänestä tuli väkivaltainen. Pääsin suhteesta eroon, enkä ajatellut veljeni varoitusta ennen kuin vasta myöhemmin, kun näin tätimme, joka on aina kaikkien silmissä ollut maailman onnellisin ja iloisin ihminen, mutta veljeni mielestä hirveän surullinen. Tätimme ei koskaan näyttänyt ulospäin mitään masennukseen viittavaa, mutta hän paljasti viime viikolla olleensa jo vuosia masentunut. Voisi ajatella, että kyseessä olisi odota ja näet tilanne, mutta näitä esimerkkejä olisi paljon.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia aspergereista? Raakaa rehellisyyttä ja suoruutta pidetään yleisesti sosiaalisten taitojen puutteena, mutta olisiko ne kuitenkin niitä oikeita taitoja?
Kommentit (154)
Kaikilla asseilla ei ole kaikkia Aspergeriin kuuluvia oireita/piirteitä. Tietty määrä kriteereitä pitää vain täyttyä diagnoosin saamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla asseilla ei ole kaikkia Aspergeriin kuuluvia oireita/piirteitä. Tietty määrä kriteereitä pitää vain täyttyä diagnoosin saamiseksi.
Tietty määrä pitää täyttyä ja oikeila tavoilla. Asperger voi jäädä toteamatta ihmiseltä, jolla on kavereita, vaikka muuten löytyy vahvat viittaukset. Nämäkin kaverit ovat asiakkaan omia totemia, jolloin oikea ystävyyssuhde voi olla surullisen erillainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mitään tunteiden lukua; hän vain tunnistaa ihmiset rooliensa takaa. Minulla on Asperger, ja pidän koko maailmaa naurettavana roolileikkinä. Viimeisin terapiani meni pilalle, koska terapeutti sanoi minulle _pitävänsä_ rooleista elämässään. Minulle se tarkoittaa samaa kuin valehteleminen, meni luotto sekä kiinnostus työskentelyyn. Teatteri ei kiinnosta.
Voivatko muutkin ihmiset sinun puolestasi pistää työsuhteet, asiakassuhteet, terapiasuhteet ja perhesuhteet päreiksi, jos toisen ihmisen naama ei miellytä? Saako nentti tehdä niin aspergerille, jos jokin aspergerissa ärsyttää?
Terapiasuhde on pikkaisen eri asia kuin vaikkapa työsuhde; se vaatii rehellistä ihmisyyttä. Se ei ole roolileikkien paikka, näyttämö. Siellä ei tuoda esiin osaamista tai karrutettua kokemusta, päinvastoin, niistä riisudutaan. Kuoriudutaan kerros kerrokselta kuin sipuli. Siis silloin kuin homma toimii.
Minun kanssani on ainakin laitettu suhteet poikki koska olen vaikea/pärstä ei miellytä/en suostu miellyttämään/juttuni ovat outoja/younameit. Eli saa. 🤷🏻♀️
Miksi terapeutin pitäisi sinulle omaa sipuliaan kuoria?
Ei pidä eikä kuulu, mutta roolileikin vetäminen terapiassa vesittää sen aidon ihmisyyden kokemuksen, jota minä tarvitsen kohtaamiseen ja luottamiseen. Jos terapeutista ei siihen ole, en minä hyödy touhusta millään tasolla. Ja sitä minä terapiasta etsin, parantavaa rehellisyyttä ja kohtaamista.
Lähes jokainen ammatti-ihminen tarvitsee roolin pysyäkseen työkykyisenä. Lääkäri, pappi, opettaja, terapeutti varsinkin, joka joutuu tavan takaa kohtamaan ja auttamaan rajattomia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mitään tunteiden lukua; hän vain tunnistaa ihmiset rooliensa takaa. Minulla on Asperger, ja pidän koko maailmaa naurettavana roolileikkinä. Viimeisin terapiani meni pilalle, koska terapeutti sanoi minulle _pitävänsä_ rooleista elämässään. Minulle se tarkoittaa samaa kuin valehteleminen, meni luotto sekä kiinnostus työskentelyyn. Teatteri ei kiinnosta.
Voivatko muutkin ihmiset sinun puolestasi pistää työsuhteet, asiakassuhteet, terapiasuhteet ja perhesuhteet päreiksi, jos toisen ihmisen naama ei miellytä? Saako nentti tehdä niin aspergerille, jos jokin aspergerissa ärsyttää?
Terapiasuhde on pikkaisen eri asia kuin vaikkapa työsuhde; se vaatii rehellistä ihmisyyttä. Se ei ole roolileikkien paikka, näyttämö. Siellä ei tuoda esiin osaamista tai karrutettua kokemusta, päinvastoin, niistä riisudutaan. Kuoriudutaan kerros kerrokselta kuin sipuli. Siis silloin kuin homma toimii.
Minun kanssani on ainakin laitettu suhteet poikki koska olen vaikea/pärstä ei miellytä/en suostu miellyttämään/juttuni ovat outoja/younameit. Eli saa. 🤷🏻♀️
Miksi terapeutin pitäisi sinulle omaa sipuliaan kuoria?
Ei pidä eikä kuulu, mutta roolileikin vetäminen terapiassa vesittää sen aidon ihmisyyden kokemuksen, jota minä tarvitsen kohtaamiseen ja luottamiseen. Jos terapeutista ei siihen ole, en minä hyödy touhusta millään tasolla. Ja sitä minä terapiasta etsin, parantavaa rehellisyyttä ja kohtaamista.
Ihmisillä on todella korkea kynnys lähteä terapiaan. Eli ennen kuin sinne lähtee, niin saattaa olla tehtynä useita kerroksia sitä sipulia. Varsinkin herkimmillä ihmisillä, jotka sitä terapiaa eniten tarvitsevat saattavat tarvita vuosien pehmittelyä ennen kuin päästään mitään käsittelemään. Rehellisyys vaatii luottamuksen ja sitä ei synny automattisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mitään tunteiden lukua; hän vain tunnistaa ihmiset rooliensa takaa. Minulla on Asperger, ja pidän koko maailmaa naurettavana roolileikkinä. Viimeisin terapiani meni pilalle, koska terapeutti sanoi minulle _pitävänsä_ rooleista elämässään. Minulle se tarkoittaa samaa kuin valehteleminen, meni luotto sekä kiinnostus työskentelyyn. Teatteri ei kiinnosta.
Voivatko muutkin ihmiset sinun puolestasi pistää työsuhteet, asiakassuhteet, terapiasuhteet ja perhesuhteet päreiksi, jos toisen ihmisen naama ei miellytä? Saako nentti tehdä niin aspergerille, jos jokin aspergerissa ärsyttää?
Terapiasuhde on pikkaisen eri asia kuin vaikkapa työsuhde; se vaatii rehellistä ihmisyyttä. Se ei ole roolileikkien paikka, näyttämö. Siellä ei tuoda esiin osaamista tai karrutettua kokemusta, päinvastoin, niistä riisudutaan. Kuoriudutaan kerros kerrokselta kuin sipuli. Siis silloin kuin homma toimii.
Minun kanssani on ainakin laitettu suhteet poikki koska olen vaikea/pärstä ei miellytä/en suostu miellyttämään/juttuni ovat outoja/younameit. Eli saa. 🤷🏻♀️
Miksi terapeutin pitäisi sinulle omaa sipuliaan kuoria?
Ei pidä eikä kuulu, mutta roolileikin vetäminen terapiassa vesittää sen aidon ihmisyyden kokemuksen, jota minä tarvitsen kohtaamiseen ja luottamiseen. Jos terapeutista ei siihen ole, en minä hyödy touhusta millään tasolla. Ja sitä minä terapiasta etsin, parantavaa rehellisyyttä ja kohtaamista.
Lähes jokainen ammatti-ihminen tarvitsee roolin pysyäkseen työkykyisenä. Lääkäri, pappi, opettaja, terapeutti varsinkin, joka joutuu tavan takaa kohtamaan ja auttamaan rajattomia ihmisiä.
Siksipä suurin osa (nenteille) suunnattua terapiaa onkin pelkkää teatteria ja roolileikkiä - vahvistetaan asiakkaan maskeja entisestään, luodaan uusia. Ja sitähän yhteiskunta haluaa: teatteriin näyttelijöitä jotka ovat roolilleen sielunsa myyneet, jotka palaavat taas pärjäävinä näyttämölle esiintymään. En väitä että asiassa olisi mitään pahaa. Minulle se ei vain toimi. On muutakin, kokemusta löytyy. Se vaan vaatii _ihmiseltä_ enemmän. Ei parempaa - vain enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mitään tunteiden lukua; hän vain tunnistaa ihmiset rooliensa takaa. Minulla on Asperger, ja pidän koko maailmaa naurettavana roolileikkinä. Viimeisin terapiani meni pilalle, koska terapeutti sanoi minulle _pitävänsä_ rooleista elämässään. Minulle se tarkoittaa samaa kuin valehteleminen, meni luotto sekä kiinnostus työskentelyyn. Teatteri ei kiinnosta.
Voivatko muutkin ihmiset sinun puolestasi pistää työsuhteet, asiakassuhteet, terapiasuhteet ja perhesuhteet päreiksi, jos toisen ihmisen naama ei miellytä? Saako nentti tehdä niin aspergerille, jos jokin aspergerissa ärsyttää?
Terapiasuhde on pikkaisen eri asia kuin vaikkapa työsuhde; se vaatii rehellistä ihmisyyttä. Se ei ole roolileikkien paikka, näyttämö. Siellä ei tuoda esiin osaamista tai karrutettua kokemusta, päinvastoin, niistä riisudutaan. Kuoriudutaan kerros kerrokselta kuin sipuli. Siis silloin kuin homma toimii.
Minun kanssani on ainakin laitettu suhteet poikki koska olen vaikea/pärstä ei miellytä/en suostu miellyttämään/juttuni ovat outoja/younameit. Eli saa. 🤷🏻♀️
Miksi terapeutin pitäisi sinulle omaa sipuliaan kuoria?
Ei pidä eikä kuulu, mutta roolileikin vetäminen terapiassa vesittää sen aidon ihmisyyden kokemuksen, jota minä tarvitsen kohtaamiseen ja luottamiseen. Jos terapeutista ei siihen ole, en minä hyödy touhusta millään tasolla. Ja sitä minä terapiasta etsin, parantavaa rehellisyyttä ja kohtaamista.
Ihmisillä on todella korkea kynnys lähteä terapiaan. Eli ennen kuin sinne lähtee, niin saattaa olla tehtynä useita kerroksia sitä sipulia. Varsinkin herkimmillä ihmisillä, jotka sitä terapiaa eniten tarvitsevat saattavat tarvita vuosien pehmittelyä ennen kuin päästään mitään käsittelemään. Rehellisyys vaatii luottamuksen ja sitä ei synny automattisesti.
Luottamus syntyy - tai sen pitäisi syntyä - ammattitaidosta. On täysin kohtuutonta vaatia, että terveydenhoitoalan ihminen luopuu roolistaan ja kohtaa ihmisen ihmisenä. Siinä on suuri vaara monenlaisille ongelmille. Jo Hippokrateen valassa on rajattu pois muun muassa seksuaaliset kohtaamiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mitään tunteiden lukua; hän vain tunnistaa ihmiset rooliensa takaa. Minulla on Asperger, ja pidän koko maailmaa naurettavana roolileikkinä. Viimeisin terapiani meni pilalle, koska terapeutti sanoi minulle _pitävänsä_ rooleista elämässään. Minulle se tarkoittaa samaa kuin valehteleminen, meni luotto sekä kiinnostus työskentelyyn. Teatteri ei kiinnosta.
Voivatko muutkin ihmiset sinun puolestasi pistää työsuhteet, asiakassuhteet, terapiasuhteet ja perhesuhteet päreiksi, jos toisen ihmisen naama ei miellytä? Saako nentti tehdä niin aspergerille, jos jokin aspergerissa ärsyttää?
Terapiasuhde on pikkaisen eri asia kuin vaikkapa työsuhde; se vaatii rehellistä ihmisyyttä. Se ei ole roolileikkien paikka, näyttämö. Siellä ei tuoda esiin osaamista tai karrutettua kokemusta, päinvastoin, niistä riisudutaan. Kuoriudutaan kerros kerrokselta kuin sipuli. Siis silloin kuin homma toimii.
Minun kanssani on ainakin laitettu suhteet poikki koska olen vaikea/pärstä ei miellytä/en suostu miellyttämään/juttuni ovat outoja/younameit. Eli saa. 🤷🏻♀️
Miksi terapeutin pitäisi sinulle omaa sipuliaan kuoria?
Ei pidä eikä kuulu, mutta roolileikin vetäminen terapiassa vesittää sen aidon ihmisyyden kokemuksen, jota minä tarvitsen kohtaamiseen ja luottamiseen. Jos terapeutista ei siihen ole, en minä hyödy touhusta millään tasolla. Ja sitä minä terapiasta etsin, parantavaa rehellisyyttä ja kohtaamista.
Lähes jokainen ammatti-ihminen tarvitsee roolin pysyäkseen työkykyisenä. Lääkäri, pappi, opettaja, terapeutti varsinkin, joka joutuu tavan takaa kohtamaan ja auttamaan rajattomia ihmisiä.
Siksipä suurin osa (nenteille) suunnattua terapiaa onkin pelkkää teatteria ja roolileikkiä - vahvistetaan asiakkaan maskeja entisestään, luodaan uusia. Ja sitähän yhteiskunta haluaa: teatteriin näyttelijöitä jotka ovat roolilleen sielunsa myyneet, jotka palaavat taas pärjäävinä näyttämölle esiintymään. En väitä että asiassa olisi mitään pahaa. Minulle se ei vain toimi. On muutakin, kokemusta löytyy. Se vaan vaatii _ihmiseltä_ enemmän. Ei parempaa - vain enemmän.
Nentit kutsuvat tällaista ystävyydeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mitään tunteiden lukua; hän vain tunnistaa ihmiset rooliensa takaa. Minulla on Asperger, ja pidän koko maailmaa naurettavana roolileikkinä. Viimeisin terapiani meni pilalle, koska terapeutti sanoi minulle _pitävänsä_ rooleista elämässään. Minulle se tarkoittaa samaa kuin valehteleminen, meni luotto sekä kiinnostus työskentelyyn. Teatteri ei kiinnosta.
Voivatko muutkin ihmiset sinun puolestasi pistää työsuhteet, asiakassuhteet, terapiasuhteet ja perhesuhteet päreiksi, jos toisen ihmisen naama ei miellytä? Saako nentti tehdä niin aspergerille, jos jokin aspergerissa ärsyttää?
Terapiasuhde on pikkaisen eri asia kuin vaikkapa työsuhde; se vaatii rehellistä ihmisyyttä. Se ei ole roolileikkien paikka, näyttämö. Siellä ei tuoda esiin osaamista tai karrutettua kokemusta, päinvastoin, niistä riisudutaan. Kuoriudutaan kerros kerrokselta kuin sipuli. Siis silloin kuin homma toimii.
Minun kanssani on ainakin laitettu suhteet poikki koska olen vaikea/pärstä ei miellytä/en suostu miellyttämään/juttuni ovat outoja/younameit. Eli saa. 🤷🏻♀️
Miksi terapeutin pitäisi sinulle omaa sipuliaan kuoria?
Ei pidä eikä kuulu, mutta roolileikin vetäminen terapiassa vesittää sen aidon ihmisyyden kokemuksen, jota minä tarvitsen kohtaamiseen ja luottamiseen. Jos terapeutista ei siihen ole, en minä hyödy touhusta millään tasolla. Ja sitä minä terapiasta etsin, parantavaa rehellisyyttä ja kohtaamista.
Lähes jokainen ammatti-ihminen tarvitsee roolin pysyäkseen työkykyisenä. Lääkäri, pappi, opettaja, terapeutti varsinkin, joka joutuu tavan takaa kohtamaan ja auttamaan rajattomia ihmisiä.
On eri asia olla työroolissaan, kuin näytellä roolia terapiaprosessissa feikkinä epäihmisenä kurkistellen maskinsa takaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mitään tunteiden lukua; hän vain tunnistaa ihmiset rooliensa takaa. Minulla on Asperger, ja pidän koko maailmaa naurettavana roolileikkinä. Viimeisin terapiani meni pilalle, koska terapeutti sanoi minulle _pitävänsä_ rooleista elämässään. Minulle se tarkoittaa samaa kuin valehteleminen, meni luotto sekä kiinnostus työskentelyyn. Teatteri ei kiinnosta.
Voivatko muutkin ihmiset sinun puolestasi pistää työsuhteet, asiakassuhteet, terapiasuhteet ja perhesuhteet päreiksi, jos toisen ihmisen naama ei miellytä? Saako nentti tehdä niin aspergerille, jos jokin aspergerissa ärsyttää?
Terapiasuhde on pikkaisen eri asia kuin vaikkapa työsuhde; se vaatii rehellistä ihmisyyttä. Se ei ole roolileikkien paikka, näyttämö. Siellä ei tuoda esiin osaamista tai karrutettua kokemusta, päinvastoin, niistä riisudutaan. Kuoriudutaan kerros kerrokselta kuin sipuli. Siis silloin kuin homma toimii.
Minun kanssani on ainakin laitettu suhteet poikki koska olen vaikea/pärstä ei miellytä/en suostu miellyttämään/juttuni ovat outoja/younameit. Eli saa. 🤷🏻♀️
Miksi terapeutin pitäisi sinulle omaa sipuliaan kuoria?
Ei pidä eikä kuulu, mutta roolileikin vetäminen terapiassa vesittää sen aidon ihmisyyden kokemuksen, jota minä tarvitsen kohtaamiseen ja luottamiseen. Jos terapeutista ei siihen ole, en minä hyödy touhusta millään tasolla. Ja sitä minä terapiasta etsin, parantavaa rehellisyyttä ja kohtaamista.
Lähes jokainen ammatti-ihminen tarvitsee roolin pysyäkseen työkykyisenä. Lääkäri, pappi, opettaja, terapeutti varsinkin, joka joutuu tavan takaa kohtamaan ja auttamaan rajattomia ihmisiä.
Siksipä suurin osa (nenteille) suunnattua terapiaa onkin pelkkää teatteria ja roolileikkiä - vahvistetaan asiakkaan maskeja entisestään, luodaan uusia. Ja sitähän yhteiskunta haluaa: teatteriin näyttelijöitä jotka ovat roolilleen sielunsa myyneet, jotka palaavat taas pärjäävinä näyttämölle esiintymään. En väitä että asiassa olisi mitään pahaa. Minulle se ei vain toimi. On muutakin, kokemusta löytyy. Se vaan vaatii _ihmiseltä_ enemmän. Ei parempaa - vain enemmän.
Nentit kutsuvat tällaista ystävyydeksi.
Eivät toki, kaikkihan huutavat naama punaisena, ettei ystäviä saa käyttää terapeutteina! Se on syntiä! Syö energiaa ja hyviä fiiliksiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mitään tunteiden lukua; hän vain tunnistaa ihmiset rooliensa takaa. Minulla on Asperger, ja pidän koko maailmaa naurettavana roolileikkinä. Viimeisin terapiani meni pilalle, koska terapeutti sanoi minulle _pitävänsä_ rooleista elämässään. Minulle se tarkoittaa samaa kuin valehteleminen, meni luotto sekä kiinnostus työskentelyyn. Teatteri ei kiinnosta.
Voivatko muutkin ihmiset sinun puolestasi pistää työsuhteet, asiakassuhteet, terapiasuhteet ja perhesuhteet päreiksi, jos toisen ihmisen naama ei miellytä? Saako nentti tehdä niin aspergerille, jos jokin aspergerissa ärsyttää?
Terapiasuhde on pikkaisen eri asia kuin vaikkapa työsuhde; se vaatii rehellistä ihmisyyttä. Se ei ole roolileikkien paikka, näyttämö. Siellä ei tuoda esiin osaamista tai karrutettua kokemusta, päinvastoin, niistä riisudutaan. Kuoriudutaan kerros kerrokselta kuin sipuli. Siis silloin kuin homma toimii.
Minun kanssani on ainakin laitettu suhteet poikki koska olen vaikea/pärstä ei miellytä/en suostu miellyttämään/juttuni ovat outoja/younameit. Eli saa. 🤷🏻♀️
Miksi terapeutin pitäisi sinulle omaa sipuliaan kuoria?
terapeutti tarvitsee terapiaa. t. assi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mitään tunteiden lukua; hän vain tunnistaa ihmiset rooliensa takaa. Minulla on Asperger, ja pidän koko maailmaa naurettavana roolileikkinä. Viimeisin terapiani meni pilalle, koska terapeutti sanoi minulle _pitävänsä_ rooleista elämässään. Minulle se tarkoittaa samaa kuin valehteleminen, meni luotto sekä kiinnostus työskentelyyn. Teatteri ei kiinnosta.
Voivatko muutkin ihmiset sinun puolestasi pistää työsuhteet, asiakassuhteet, terapiasuhteet ja perhesuhteet päreiksi, jos toisen ihmisen naama ei miellytä? Saako nentti tehdä niin aspergerille, jos jokin aspergerissa ärsyttää?
Terapiasuhde on pikkaisen eri asia kuin vaikkapa työsuhde; se vaatii rehellistä ihmisyyttä. Se ei ole roolileikkien paikka, näyttämö. Siellä ei tuoda esiin osaamista tai karrutettua kokemusta, päinvastoin, niistä riisudutaan. Kuoriudutaan kerros kerrokselta kuin sipuli. Siis silloin kuin homma toimii.
Minun kanssani on ainakin laitettu suhteet poikki koska olen vaikea/pärstä ei miellytä/en suostu miellyttämään/juttuni ovat outoja/younameit. Eli saa. 🤷🏻♀️
Miksi terapeutin pitäisi sinulle omaa sipuliaan kuoria?
Ei pidä eikä kuulu, mutta roolileikin vetäminen terapiassa vesittää sen aidon ihmisyyden kokemuksen, jota minä tarvitsen kohtaamiseen ja luottamiseen. Jos terapeutista ei siihen ole, en minä hyödy touhusta millään tasolla. Ja sitä minä terapiasta etsin, parantavaa rehellisyyttä ja kohtaamista.
Lähes jokainen ammatti-ihminen tarvitsee roolin pysyäkseen työkykyisenä. Lääkäri, pappi, opettaja, terapeutti varsinkin, joka joutuu tavan takaa kohtamaan ja auttamaan rajattomia ihmisiä.
On eri asia olla työroolissaan, kuin näytellä roolia terapiaprosessissa feikkinä epäihmisenä kurkistellen maskinsa takaa.
Mutta (jos olet edelleen sama ihminen) eihän sinua suututtanut hänen feikkiytensä, vaan se että hän _sanoi_ pitävänsä rooleista elämässään. Eli et huomannut itse näyttelemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mitään tunteiden lukua; hän vain tunnistaa ihmiset rooliensa takaa. Minulla on Asperger, ja pidän koko maailmaa naurettavana roolileikkinä. Viimeisin terapiani meni pilalle, koska terapeutti sanoi minulle _pitävänsä_ rooleista elämässään. Minulle se tarkoittaa samaa kuin valehteleminen, meni luotto sekä kiinnostus työskentelyyn. Teatteri ei kiinnosta.
Voivatko muutkin ihmiset sinun puolestasi pistää työsuhteet, asiakassuhteet, terapiasuhteet ja perhesuhteet päreiksi, jos toisen ihmisen naama ei miellytä? Saako nentti tehdä niin aspergerille, jos jokin aspergerissa ärsyttää?
Terapiasuhde on pikkaisen eri asia kuin vaikkapa työsuhde; se vaatii rehellistä ihmisyyttä. Se ei ole roolileikkien paikka, näyttämö. Siellä ei tuoda esiin osaamista tai karrutettua kokemusta, päinvastoin, niistä riisudutaan. Kuoriudutaan kerros kerrokselta kuin sipuli. Siis silloin kuin homma toimii.
Minun kanssani on ainakin laitettu suhteet poikki koska olen vaikea/pärstä ei miellytä/en suostu miellyttämään/juttuni ovat outoja/younameit. Eli saa. 🤷🏻♀️
Miksi terapeutin pitäisi sinulle omaa sipuliaan kuoria?
terapeutti tarvitsee terapiaa. t. assi
Tää on tarkka havaintoni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mitään tunteiden lukua; hän vain tunnistaa ihmiset rooliensa takaa. Minulla on Asperger, ja pidän koko maailmaa naurettavana roolileikkinä. Viimeisin terapiani meni pilalle, koska terapeutti sanoi minulle _pitävänsä_ rooleista elämässään. Minulle se tarkoittaa samaa kuin valehteleminen, meni luotto sekä kiinnostus työskentelyyn. Teatteri ei kiinnosta.
Voivatko muutkin ihmiset sinun puolestasi pistää työsuhteet, asiakassuhteet, terapiasuhteet ja perhesuhteet päreiksi, jos toisen ihmisen naama ei miellytä? Saako nentti tehdä niin aspergerille, jos jokin aspergerissa ärsyttää?
Terapiasuhde on pikkaisen eri asia kuin vaikkapa työsuhde; se vaatii rehellistä ihmisyyttä. Se ei ole roolileikkien paikka, näyttämö. Siellä ei tuoda esiin osaamista tai karrutettua kokemusta, päinvastoin, niistä riisudutaan. Kuoriudutaan kerros kerrokselta kuin sipuli. Siis silloin kuin homma toimii.
Minun kanssani on ainakin laitettu suhteet poikki koska olen vaikea/pärstä ei miellytä/en suostu miellyttämään/juttuni ovat outoja/younameit. Eli saa. 🤷🏻♀️
Miksi terapeutin pitäisi sinulle omaa sipuliaan kuoria?
Ei pidä eikä kuulu, mutta roolileikin vetäminen terapiassa vesittää sen aidon ihmisyyden kokemuksen, jota minä tarvitsen kohtaamiseen ja luottamiseen. Jos terapeutista ei siihen ole, en minä hyödy touhusta millään tasolla. Ja sitä minä terapiasta etsin, parantavaa rehellisyyttä ja kohtaamista.
Ihmisillä on todella korkea kynnys lähteä terapiaan. Eli ennen kuin sinne lähtee, niin saattaa olla tehtynä useita kerroksia sitä sipulia. Varsinkin herkimmillä ihmisillä, jotka sitä terapiaa eniten tarvitsevat saattavat tarvita vuosien pehmittelyä ennen kuin päästään mitään käsittelemään. Rehellisyys vaatii luottamuksen ja sitä ei synny automattisesti.
Luottamus syntyy - tai sen pitäisi syntyä - ammattitaidosta. On täysin kohtuutonta vaatia, että terveydenhoitoalan ihminen luopuu roolistaan ja kohtaa ihmisen ihmisenä. Siinä on suuri vaara monenlaisille ongelmille. Jo Hippokrateen valassa on rajattu pois muun muassa seksuaaliset kohtaamiset.
Mitä just luin?! Ykkösjuttu on minulle ainakin, että terapiassa kohdataan ihminen ihmisenä. Ei sen tarvitse mitään seksuaalista olla, jos kohtaa aidosti toisensa. En lähtisi mihinkään terapiaan mikä on jotain roolileikkiä. En hyötyisi siitä ollenkaan. Olen asperger.
Olen eri työssä, mutta kun kohtaat minut, kohtaat minun työroolini. Ei se tarkoita, että valehtelen tai olen epäaito, kaikki se mitä sanon on totta, ja valta jota päätöksissä käytän, on todellista. Mutta kaikki se mitä asiakkaat minulle puhuvat, jos ajattelisin että se kohdistuu minuun, itkisin joka päivä. Ajattelen että se kohdistuu rooliini ja edustamaani valtaan, ja pystyn osoittamaan heille sympatiaa.
Jos päästäisin sen läpi persoonaan, olisi kiusaus välttää heidän mielestä ikäviä päätöksiä, koska suojelisin itseä heidän vihalta ja pettymykseltä. Ihmiset eivät juuri ajattele kuin itseään, ja edistävät etuaan kaikin keinoin. Mutta kun pidän mielessä, mitä minun on roolissa tehtävä, jaksan myös ymmärtää heidän inhimillistä oman edun tavoittelua.
Edelleen, en valehtele vaan harjoitan ammattiani ja käytän kaiken osaamiseni asiakkaan palvelemiseen. Ja aidosti haluan tehdä työni hyvin. Mutta en voi olla avoin ja ystävä 50 asiakkaalle viikossa ja pysyä järjissäni.
Lisäksi, ystävien pitäisi molempien pyrkiä toisensa parhaaseen. Me molemmat kuitenkin pyrimme asiakkaan parhaaseen.
Vierailija kirjoitti:
Olen eri työssä, mutta kun kohtaat minut, kohtaat minun työroolini. Ei se tarkoita, että valehtelen tai olen epäaito, kaikki se mitä sanon on totta, ja valta jota päätöksissä käytän, on todellista. Mutta kaikki se mitä asiakkaat minulle puhuvat, jos ajattelisin että se kohdistuu minuun, itkisin joka päivä. Ajattelen että se kohdistuu rooliini ja edustamaani valtaan, ja pystyn osoittamaan heille sympatiaa.
Jos päästäisin sen läpi persoonaan, olisi kiusaus välttää heidän mielestä ikäviä päätöksiä, koska suojelisin itseä heidän vihalta ja pettymykseltä. Ihmiset eivät juuri ajattele kuin itseään, ja edistävät etuaan kaikin keinoin. Mutta kun pidän mielessä, mitä minun on roolissa tehtävä, jaksan myös ymmärtää heidän inhimillistä oman edun tavoittelua.
Edelleen, en valehtele vaan harjoitan ammattiani ja käytän kaiken osaamiseni asiakkaan palvelemiseen. Ja aidosti haluan tehdä työni hyvin. Mutta en voi olla avoin ja ystävä 50 asiakkaalle viikossa ja pysyä järjissäni.
Lisäksi, ystävien pitäisi molempien pyrkiä toisensa parhaaseen. Me molemmat kuitenkin pyrimme asiakkaan parhaaseen.
Kukaan ei ole täällä puhunut terapeutin tai ammattilaisen kanssa ystävystymisestä. Sen sijaan, esimerkiksi sosiaalipuolelta löytyy graduja ja lopputöitä nimikkeillä ”ihmisenä ihmiselle”. Tämä siis onkin vain paskaa sanahelinää? Lisäksi on pakko todeta, että jos _ihmisenä_ et kestäisi asiakkaiden ongelmia, vaan piilottelet niitä roolisi takana, olet väärällä alalla. Anteeksi.
Se, mikä terapiana riittää nentille, ei riitä aspergerille (aina). Se yksinkertaisesti vaatii ihmiseltä enemmän. Ei sen kummempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mitään tunteiden lukua; hän vain tunnistaa ihmiset rooliensa takaa. Minulla on Asperger, ja pidän koko maailmaa naurettavana roolileikkinä. Viimeisin terapiani meni pilalle, koska terapeutti sanoi minulle _pitävänsä_ rooleista elämässään. Minulle se tarkoittaa samaa kuin valehteleminen, meni luotto sekä kiinnostus työskentelyyn. Teatteri ei kiinnosta.
Voivatko muutkin ihmiset sinun puolestasi pistää työsuhteet, asiakassuhteet, terapiasuhteet ja perhesuhteet päreiksi, jos toisen ihmisen naama ei miellytä? Saako nentti tehdä niin aspergerille, jos jokin aspergerissa ärsyttää?
Terapiasuhde on pikkaisen eri asia kuin vaikkapa työsuhde; se vaatii rehellistä ihmisyyttä. Se ei ole roolileikkien paikka, näyttämö. Siellä ei tuoda esiin osaamista tai karrutettua kokemusta, päinvastoin, niistä riisudutaan. Kuoriudutaan kerros kerrokselta kuin sipuli. Siis silloin kuin homma toimii.
Minun kanssani on ainakin laitettu suhteet poikki koska olen vaikea/pärstä ei miellytä/en suostu miellyttämään/juttuni ovat outoja/younameit. Eli saa. 🤷🏻♀️
Miksi terapeutin pitäisi sinulle omaa sipuliaan kuoria?
Ei pidä eikä kuulu, mutta roolileikin vetäminen terapiassa vesittää sen aidon ihmisyyden kokemuksen, jota minä tarvitsen kohtaamiseen ja luottamiseen. Jos terapeutista ei siihen ole, en minä hyödy touhusta millään tasolla. Ja sitä minä terapiasta etsin, parantavaa rehellisyyttä ja kohtaamista.
Lähes jokainen ammatti-ihminen tarvitsee roolin pysyäkseen työkykyisenä. Lääkäri, pappi, opettaja, terapeutti varsinkin, joka joutuu tavan takaa kohtamaan ja auttamaan rajattomia ihmisiä.
Siksipä suurin osa (nenteille) suunnattua terapiaa onkin pelkkää teatteria ja roolileikkiä - vahvistetaan asiakkaan maskeja entisestään, luodaan uusia. Ja sitähän yhteiskunta haluaa: teatteriin näyttelijöitä jotka ovat roolilleen sielunsa myyneet, jotka palaavat taas pärjäävinä näyttämölle esiintymään. En väitä että asiassa olisi mitään pahaa. Minulle se ei vain toimi. On muutakin, kokemusta löytyy. Se vaan vaatii _ihmiseltä_ enemmän. Ei parempaa - vain enemmän.
Nentit kutsuvat tällaista ystävyydeksi.
Eivät toki, kaikkihan huutavat naama punaisena, ettei ystäviä saa käyttää terapeutteina! Se on syntiä! Syö energiaa ja hyviä fiiliksiä!
Tämä. Nentit haluavat, että ongelmia hoidetaan vain ”puhuvan pään” kanssa ettei ihmisyys satu - olisihan se kauheaa! Ongelmat hoidetaan näytelmässä roolileikkinä, ja sitten ne haudataan.
Ketjuun kirjoittaa nyt joku asperger joka ei ymmärrä roolin käsitettä, olettaa sen tarkoittavan samaa kuin mitä näyttelijät tekevät työkseen, teeskentelyä ja ulkoaopittua toistamista ja on sitten päätellyt että sen roolin takana on toisenlainen persoona josta voi nähdä häivähdyksiä roolisuorituksen läpi, mutta näin ei elämän muiden roolien kanssa, on niissäkin toki opittua, vaikkapa äidin tai ystävän roolissa, ei me ilman roolia olla koskaan, jossakin työtehtävässä paljonkin, mutta silti tietoista oman persoonallisuuden avulla suorittamista.
Aspergerilla ei ole erityistä empatiakykyä jotta voisi samastua johonkin toiseen henkilöön ja sillätavoin ymmärtää toisen ihmisen syvempää olemusta, eikä siten voi olla kykyä nähdä roolien taakse, sen tyyppistä saattaa olla erityisherkillä.
Vierailija kirjoitti:
Ketjuun kirjoittaa nyt joku asperger joka ei ymmärrä roolin käsitettä, olettaa sen tarkoittavan samaa kuin mitä näyttelijät tekevät työkseen, teeskentelyä ja ulkoaopittua toistamista ja on sitten päätellyt että sen roolin takana on toisenlainen persoona josta voi nähdä häivähdyksiä roolisuorituksen läpi, mutta näin ei elämän muiden roolien kanssa, on niissäkin toki opittua, vaikkapa äidin tai ystävän roolissa, ei me ilman roolia olla koskaan, jossakin työtehtävässä paljonkin, mutta silti tietoista oman persoonallisuuden avulla suorittamista.
Aspergerilla ei ole erityistä empatiakykyä jotta voisi samastua johonkin toiseen henkilöön ja sillätavoin ymmärtää toisen ihmisen syvempää olemusta, eikä siten voi olla kykyä nähdä roolien taakse, sen tyyppistä saattaa olla erityisherkillä.
Höpö höpö. Sen lisäksi ”erityisherkkiä” ei ole olemassakaan. He ovat neuroottisia persoonallisuuksia, osa autismikirjolla.Tätäkään ei tietenkään saa sanoa ääneen, koska roolit.
Alue: Aihe vapaa
Ei pidä eikä kuulu, mutta roolileikin vetäminen terapiassa vesittää sen aidon ihmisyyden kokemuksen, jota minä tarvitsen kohtaamiseen ja luottamiseen. Jos terapeutista ei siihen ole, en minä hyödy touhusta millään tasolla. Ja sitä minä terapiasta etsin, parantavaa rehellisyyttä ja kohtaamista.