Voiko olla asperger, jos osaa lukea ihmisiä todella hyvin?
Yleensä aspergeriin yhdistetään heikko ihmisten lukutaito. Veljelläni on vahvasti yleisimmät aspergerin oireet, mutta hän on todella taitava lukemaan ihmisiä oikein. Hän tuntuu tunnistavan heti, jos ihminen on epärehellinen tunteistaan ja muutenkin. Hän varoitti ex-miehestäni sanoen, että hän on vihainen ihminen. Suhteemme oli alkuvaiheessa, eikä exäni ollut käyttäynyt mitenkään uhkaavasti. Exäni oli sosiaalinen ja yleisesti todella pidetty, mutta veljeni ei tykännyt hänestä pätkääkään. Alle vuoden jälkeen exäni muuttui ja hänestä tuli väkivaltainen. Pääsin suhteesta eroon, enkä ajatellut veljeni varoitusta ennen kuin vasta myöhemmin, kun näin tätimme, joka on aina kaikkien silmissä ollut maailman onnellisin ja iloisin ihminen, mutta veljeni mielestä hirveän surullinen. Tätimme ei koskaan näyttänyt ulospäin mitään masennukseen viittavaa, mutta hän paljasti viime viikolla olleensa jo vuosia masentunut. Voisi ajatella, että kyseessä olisi odota ja näet tilanne, mutta näitä esimerkkejä olisi paljon.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia aspergereista? Raakaa rehellisyyttä ja suoruutta pidetään yleisesti sosiaalisten taitojen puutteena, mutta olisiko ne kuitenkin niitä oikeita taitoja?
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
Moni As henkilö vaistoaa tuntemattomasta enemmän kuin normaali. Sanotaan, että on ns koiran vaisto. Koira vaistoaa herkästi ihmisestä tykkääkö tämä koirasta/ koirista ja koira välttää sellasta ihmistä joka ei tykkää.
Kai tässä on jotain syvempää kuin tykkäminen? Exästäni veljeni ei tykännyt, mutta tätimme on kuitenkin meille molemmille rakas.
Ehkä hän katsoo ihmisiä silloin kun muut eivät ja huomaa muutoksia ilmeissä? Ajattelisi että asperger voisi toimia niin että ei esimerkiksi katso kahden ihmisen keskustellessa puhujaa, kuten muut, vaan kuuntelijaa. Silloin ehkä huomaa eri asioita kuin muut.
Lapsellani on diagnosoitu asperger. Hänellä ei oikeastaan ole muita piirteitä kuin aistiyliherkkyyksiä ja tunnesäätelyn ongelmia ylivirittyneenä (erityisesti kouluympäristössä, kotona tai muuten rauhallisessa ympäristössä ei ole koskaan ollut ongelmia), sekä kun tutkittiin niin kuulemma puhuu kirjakielellä (puheterapeutin arvio), vaikka omasta ja muun kotiväen mielestä ei todellakaan puhu kirjakielellä (on tosin luettu paljon pienestä asti, ja voi olla vieraskorea, että se ehkä selittää). Mutta diagnoosi siis on, tosin itsestä tuntui että se tuli lähinnä sen vuoksi, että kela kustantaisi helpommin terapiat (toiminta-, ja musiikkiterapia). Ja terapioista on ollut hyötyä kouluelämän rauhoittumisessa, että sinänsä asia ok. Ja toisaalta, ei kai lasten neuropsykiatrisella kuitenkaan tehdä tarkoituksella vääriä diagnooseja?
Mutta se miksi aloin vastata tähän ketjuun on se, että lapsi on tosi terävä huomaamaan ihmisten mielialat ja heidän todelliset tarkoitusperänsä. Ja on ollut sellainen aina. Toki ylivirittyneenä hälisevässä kouluympäristössä ei pystynyt ottamaan toisia huomioon, mutta nyt kun koulunkäyntikin on alkanut sujua paremmin, niin esim pystyy hyvin pohtimaan eri tilanteita, miksi joku kavereista saattaa käyttäytyä vihaisesti, mutta on oikeasti surullinen jne. Samoin häntä ei pysty hämäämään jos on itse esim jostain surullinen ja yrittää olla niin ettei lapsi huomaisi. Tai jos joku muu esittää jotain muuta mikä on. Mutta ei hän töksäyttele näitä huomioitaan "raato rehellisesti", on yleensä empaattinen ja hienotunteinen. Olen usein ihmetellyt koska kirjallisuudessa yksi aspergerin tunnusmerkistöstä on se, ettei henkilö kykene näkemään toisen ihmisien sanatonta viestintää, että onko tällainen huomiokyky kuitenkin ihan normaalia aspergereille?
Tuonkaltaiset kotidiagnoosit haitallisia perhesuhteille, kiusaamisen yksi muoto.
Ei tuo ole mitään tunteiden lukua; hän vain tunnistaa ihmiset rooliensa takaa. Minulla on Asperger, ja pidän koko maailmaa naurettavana roolileikkinä. Viimeisin terapiani meni pilalle, koska terapeutti sanoi minulle _pitävänsä_ rooleista elämässään. Minulle se tarkoittaa samaa kuin valehteleminen, meni luotto sekä kiinnostus työskentelyyn. Teatteri ei kiinnosta.
Aspergerilla on hyvä huomiokyky ja he rakastavat totuutta. Useimmat ihmiset antavat yksityiskohtien jäädä huomaamatta ja uskovat omiin toiveisiinsa enemmän kuin siihen, mitä silmien eteen avautuisi jos katsoisi.
Ei. Se on lähinnä omaa sosiaalista älykkyyttä.
Ja mistä apa tiedetä, että luet kaikissa tilanteissa noita muita, täysin oikein.
Huomaa että ihmisillä on aina rooli päällä. Me olemme erilaisia työelämässä,kotielämässä ja tuttavapiirissä.
Kellään ei todellakaan ole taitoa katsoa yhdenkään ihmisen syvimpään olemukseen.
Ne olemiset, puheet, mieilipiteet, katseet ja sanomiset ovat pelkästään sitä ulkoista kuorta, joka halutaankin näyttää muille.
Omaan sieluun ja sisimpäänsä näkee vain ihminen itse.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mitään tunteiden lukua; hän vain tunnistaa ihmiset rooliensa takaa. Minulla on Asperger, ja pidän koko maailmaa naurettavana roolileikkinä. Viimeisin terapiani meni pilalle, koska terapeutti sanoi minulle _pitävänsä_ rooleista elämässään. Minulle se tarkoittaa samaa kuin valehteleminen, meni luotto sekä kiinnostus työskentelyyn. Teatteri ei kiinnosta.
Ohoh, leikit olevasi älykkäämpi ja osaavampi kuin kukaan mukaan.
Paitsi että olet asperger, ja millä tasolla se assi olet?
Luulet itsestäsi, käsityskyvystäsi, älykkyydestäsi ja muiden ihmisten aatoksista ja arvoista liikaa.
Voi, mutta se on äärimmäisen harvinainen piirre. Hänen täytyy olla hyvin lukenut aiheesta muutenkin. Aspergerit kiinnittää huomiota yksityiskohtiin mihin normaali ihminen ei kiinnitä mitään huomiota. Joillain on kyky myös tuottaa niistä informaatiota tiedostamattaan edes itse miten sen tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mitään tunteiden lukua; hän vain tunnistaa ihmiset rooliensa takaa. Minulla on Asperger, ja pidän koko maailmaa naurettavana roolileikkinä. Viimeisin terapiani meni pilalle, koska terapeutti sanoi minulle _pitävänsä_ rooleista elämässään. Minulle se tarkoittaa samaa kuin valehteleminen, meni luotto sekä kiinnostus työskentelyyn. Teatteri ei kiinnosta.
Ohoh, leikit olevasi älykkäämpi ja osaavampi kuin kukaan mukaan.
Paitsi että olet asperger, ja millä tasolla se assi olet?
Luulet itsestäsi, käsityskyvystäsi, älykkyydestäsi ja muiden ihmisten aatoksista ja arvoista liikaa.
Ime nyt elintä. En kuvittele yhtään mitään, kerroin ihan juuri vain oman kokemukseni. Sinä sen sijaan taidat olla Ilmajoelta tai Vaasasta, ja kunnostautunut autistien kiusaamisessa? Teidät minä kyllä tunnistan.
Nostan vielä koska aihe kiinnostaa minua paljon. Olisi mukava lukea kokemuksia asiasta. Kiitos ap:lle aloituksesta. T. 4.
Aspien sosiaalinen "vamma" on maskien läpi näkeminen ja niiden käyttämättömyys. Heidän rehellisyys ja oikeudenmukaisuus ainakin vahvistavat tätä ideaa. Voiko olla, että aspit eivät vain jaksa ylimääräisiä roolileikkejä ja sen takia joutuvat helposti yhteiskunnan ulkopuolelle?
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mitään tunteiden lukua; hän vain tunnistaa ihmiset rooliensa takaa. Minulla on Asperger, ja pidän koko maailmaa naurettavana roolileikkinä. Viimeisin terapiani meni pilalle, koska terapeutti sanoi minulle _pitävänsä_ rooleista elämässään. Minulle se tarkoittaa samaa kuin valehteleminen, meni luotto sekä kiinnostus työskentelyyn. Teatteri ei kiinnosta.
Voivatko muutkin ihmiset sinun puolestasi pistää työsuhteet, asiakassuhteet, terapiasuhteet ja perhesuhteet päreiksi, jos toisen ihmisen naama ei miellytä? Saako nentti tehdä niin aspergerille, jos jokin aspergerissa ärsyttää?
Tyttöni on myös asperger-piirteinen ja hän on pienestä asti pystynyt ”lukemaan ihmisten läpi”, tunnistaa mielialat ja tunnetilat. Tietty yhdistettynä empaattisuuteen ha oikeudenmukaisuuteen on hieman raskas taakka mutta vanhemmiten on pystynyt säätelemään empatiaansa.
Vierailija kirjoitti:
Olen usein ihmetellyt koska kirjallisuudessa yksi aspergerin tunnusmerkistöstä on se, ettei henkilö kykene näkemään toisen ihmisien sanatonta viestintää, että onko tällainen huomiokyky kuitenkin ihan normaalia aspergereille?
Oman teoriani mukaan aspeilla on kyky nähdä "maskien" taakse, eli he lukevat ihmistä oikein, mutta ongelma tulee ihmisen kuoressa. Tuo sanaton viestintä on se mitä ihminen haluaa antaa esille, mutta ei se mitä hän tarkoittaa. Aspi näkee mitä hän tarkoittaa, mutta se mitä toinen antaa eteen on aivan eri ja se aiheuttaa ristiriitaa. Monilla aspeilla on tapana nähdä yksityiskohtia, joita muut eivät näe. Jos joku sanoo, että kaikki on hyvin, mutta aspi näkee, että kaikki eivät ole hyvin, niin tilanne on hankala. Onko kaikki hyvin, koska toinen sanoo niin? Vai valehteleeko hän, koska toinen ei vaikuta siltä, että kaikki olisi hyvin?
Se on semmoista, että sä näet ihmisestä heti, mitä tulee tapahtumaan. Sä aistit sen, mitä tulee tapahtumaan aina. Harva ihminen on todella puhdas jollakin hienolla tavalla. Se "breaking point" tulee aina, missä ihmisen ominaisuudet on käyty läpi. Ihmisen voi lukea hyvin nopeasti alusta loppuun. Sä näet sielun. Miehiin on helppo porautua sellaisella tietyllä tavalla, mikä herättää niissä "metsästysvaiston". Se on sellaista telepatiaa. Ihan kuin koiralaumassa. Ei katsekontaktia, ei puhetta, ei kosketusta. Siksi en koskaan solmi ystävyyssuhteita, koska ei ole mitään syytä olla saman ihmisen seurassa kauan. En myöskään ole ihmisistä kiinnostunut enkä tunne heitä kohtaan mitään. Olen hyvin ahdistunut, jos minua yritetään "pidätellä". Ymmärrän, että minulle ollaan kilttejä ja ystävällisiä, mutta tahdon vain olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mitään tunteiden lukua; hän vain tunnistaa ihmiset rooliensa takaa. Minulla on Asperger, ja pidän koko maailmaa naurettavana roolileikkinä. Viimeisin terapiani meni pilalle, koska terapeutti sanoi minulle _pitävänsä_ rooleista elämässään. Minulle se tarkoittaa samaa kuin valehteleminen, meni luotto sekä kiinnostus työskentelyyn. Teatteri ei kiinnosta.
Voivatko muutkin ihmiset sinun puolestasi pistää työsuhteet, asiakassuhteet, terapiasuhteet ja perhesuhteet päreiksi, jos toisen ihmisen naama ei miellytä? Saako nentti tehdä niin aspergerille, jos jokin aspergerissa ärsyttää?
Terapiasuhde on pikkaisen eri asia kuin vaikkapa työsuhde; se vaatii rehellistä ihmisyyttä. Se ei ole roolileikkien paikka, näyttämö. Siellä ei tuoda esiin osaamista tai karrutettua kokemusta, päinvastoin, niistä riisudutaan. Kuoriudutaan kerros kerrokselta kuin sipuli. Siis silloin kuin homma toimii.
Minun kanssani on ainakin laitettu suhteet poikki koska olen vaikea/pärstä ei miellytä/en suostu miellyttämään/juttuni ovat outoja/younameit. Eli saa. 🤷🏻♀️
Vierailija kirjoitti:
Se on semmoista, että sä näet ihmisestä heti, mitä tulee tapahtumaan. Sä aistit sen, mitä tulee tapahtumaan aina. Harva ihminen on todella puhdas jollakin hienolla tavalla. Se "breaking point" tulee aina, missä ihmisen ominaisuudet on käyty läpi. Ihmisen voi lukea hyvin nopeasti alusta loppuun. Sä näet sielun. Miehiin on helppo porautua sellaisella tietyllä tavalla, mikä herättää niissä "metsästysvaiston". Se on sellaista telepatiaa. Ihan kuin koiralaumassa. Ei katsekontaktia, ei puhetta, ei kosketusta. Siksi en koskaan solmi ystävyyssuhteita, koska ei ole mitään syytä olla saman ihmisen seurassa kauan. En myöskään ole ihmisistä kiinnostunut enkä tunne heitä kohtaan mitään. Olen hyvin ahdistunut, jos minua yritetään "pidätellä". Ymmärrän, että minulle ollaan kilttejä ja ystävällisiä, mutta tahdon vain olla yksin.
Ihminen on vähän kuin kirja - nopea selata alusta loppuun, jos aihetta ei ymmärrä eikä se kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mitään tunteiden lukua; hän vain tunnistaa ihmiset rooliensa takaa. Minulla on Asperger, ja pidän koko maailmaa naurettavana roolileikkinä. Viimeisin terapiani meni pilalle, koska terapeutti sanoi minulle _pitävänsä_ rooleista elämässään. Minulle se tarkoittaa samaa kuin valehteleminen, meni luotto sekä kiinnostus työskentelyyn. Teatteri ei kiinnosta.
Voivatko muutkin ihmiset sinun puolestasi pistää työsuhteet, asiakassuhteet, terapiasuhteet ja perhesuhteet päreiksi, jos toisen ihmisen naama ei miellytä? Saako nentti tehdä niin aspergerille, jos jokin aspergerissa ärsyttää?
Terapiasuhde on pikkaisen eri asia kuin vaikkapa työsuhde; se vaatii rehellistä ihmisyyttä. Se ei ole roolileikkien paikka, näyttämö. Siellä ei tuoda esiin osaamista tai karrutettua kokemusta, päinvastoin, niistä riisudutaan. Kuoriudutaan kerros kerrokselta kuin sipuli. Siis silloin kuin homma toimii.
Minun kanssani on ainakin laitettu suhteet poikki koska olen vaikea/pärstä ei miellytä/en suostu miellyttämään/juttuni ovat outoja/younameit. Eli saa. 🤷🏻♀️
Miksi terapeutin pitäisi sinulle omaa sipuliaan kuoria?
Moni As henkilö vaistoaa tuntemattomasta enemmän kuin normaali. Sanotaan, että on ns koiran vaisto. Koira vaistoaa herkästi ihmisestä tykkääkö tämä koirasta/ koirista ja koira välttää sellasta ihmistä joka ei tykkää.