Lue keskustelun säännöt.
Miksi käytät hajustettua pyykinpesuainetta?
14.03.2015 |
Ollaan kaveriporukassa monta kertaa ihmetelty näitä hajustettuja perheitä. Oikeasti se haju tuntuu viiden metrin päähän. Lapseni kavereistakin osa haisee tosi voimakkaasti pesu- ja huuhteluaineille. Heistä yhdellä on kaiken lisäksi astma ja atooppinen iho. Tekisi mieli kysyä vanhemmilta asiasta suoraan, mutta olen lusmu ja huutelen vain täällä. Kai siihen hajuun sitten tottuu, jos sitä käyttää, mutta voin kertoa että muiden nenään se tuntuu tosi epämiellyttävältä. Olisiko iso vaiva siirtyä hajusteettomiin pesuaineisiin?
Kommentit (133)
Jouduin kerran ostamaan hajustettua pesuainetta, kun lähikaupassa ei muuta ollut. Nyt on sitten ollut pitkä projekti päästä siitä eroon. Laitan n. 1/10 sitä ja 9/10 hajustamatonta (ja annostelan ylipäänsä pesuainetta vähemmän kuin ohjeissa) niin haju alkaa olla siedettävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 21:17"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 21:03"]Voiko tuoksuyliherkät mennä kesällä ulos, kun siellä haisee vaikkapa leikattu nurmi ja kukkaset? Voiko asua kaupungissa, jossa pakokaasujen haju on yleensä voimakasta (yllättävän usein viralliste mittaustulostenkin mukaan ilmanlaatu on heikko)? [/quote] SE ON KEMIKAALI MIKÄ HÄIRITSEE. LUONNONHAJUT EI HAISE. PAKOKAASUISTA LÄHTEE YHDISTEITÄ. Nämä saattaa kuule tulla kenelle vaan. Vaikkapa sulle ja näille, jotka altistaa ittensä kemikaaleille. Ja se että ennen ei ollut hajusteyliherkkiä niin ei ollut tätä valtavaa kemikaalialtistustakaan.
[/quote] ihan yhtä lailla ne luonnonhajutkin on kemikaaleja.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 22:50"][quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 22:29"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 22:06"]¤ Hormonaalista sekasortoa Vuonna 2008 mediassa kerrottiin, että hajusteilla on todennäköinen yhteys hedelmättömyyteen. Prof. Richard Sharpe (Medical Research Council, Human Sciences Unit, Edinburgh, Skotlanti) havaitsi, että hajuvesien ja muiden kosmeettisten aineiden kemikaalit vaurioittivat urosrottien suvunjatkamisjärjestelmää sikiökauden ensimmäisen 8 viikon aikana. Sharpen päätelmän mukaan vauriot saattavat ihmisellä johtaa piilokiveksiin, siittiöiden vähyyteen ja huonoon liikkuvuuteen, jopa kivessyöpään. Tutkimusryhmä suositteli raskaana oleville naisille hajuvesien ja esimerkiksi hajustettujen ihovoiteiden välttämistä lapsen terveyden vuoksi. Etenkin ftalaattien ja jonkin verran synteettisten myskien on todettu aiheuttavan hormonaalisia häiriöitä. DEP-ftalaatti vaurioittaa sperman DNA:ta, mikä voi johtaa hedelmättömyyteen, ja sillä on yhteyttä keskenmenoihin, jälkeläisten hedelmättömyyteen ja syöpään ja mm. tyttövauvojen ennenaikaiseen rintojen kehittymiseen. Jo 4 %:lla poikavauvoista esiintyi v. 2005 peniksen alahalkiota ja piilokiveksisyyttä (samoja hormonaalisia vaikutuksia on myös teollisilla soijatuotteilla), sekä virtsateiden epämuodostumia. Toinen vuonna 2005 julkaistu tutkimus kertoo, että vastasyntyneillä poikavauvoilla esiintyy sitä enemmän poikkeuksellisen pieniä peniksiä ja muita sukuelinten epänormaaliuksia, mitä enemmän äidin virtsasta löytyy ftalaatteja. Korkeita määriä ftalaatteja on löydetty myös raskaana olevien naisten verestä. Ftalaatit kykenevät läpäisemään istukan ja vaikuttamaan sikiön kehitykseen. Ne tunkeutuvat myös rintamaitoon. Lisäksi ne varastoituvat rasvakudoksiin, mistä käsin ne voivat vaikuttaa pitkiä aikoja. Arviolta 25% amerikkalaispariskunnista on hedelmättömiä. Siittiösolujen määrä on pudonnut puoleen viimeisten 50 vuoden aikana. Lähes puolet kaikista raskauksista USA:ssa päättyy sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan, tai vauva ei ole terve. Näihin lukuihin vaikuttavat muutkin syyt kuin hajusteiden kemikaalit, mutta niillä on epäilemättä osuutensa. [/quote] Suomalaiset saavat suurimman osan ftalaateista ravinnosta (suurimmat määrät voissa ja maidossa esim.). Mutta eihän tuoksu- ja kemikaaliherkät tietenkään noita käytä. Näissä keskusteluissa ärsyttää mittakaavojen ja suhteellisuuden puuttuminen. Omoa käyttävä naapuri on syyllinen lasten allergioihin ja miesten sperman laatuun!
[/quote]
Hahahaha.
Ftalaatit ovat ftaalihapon estereitä. Niitä valmistetaan hapon ja alkoholin esteröintireaktiolla.
Ftalaatteja käytetään muovien, kuten polyvinyylikloridin (PVC) pehmentämiseen. PVC-muovissa on ftalaatteja tyypillisesti 16-60%. Suomessa DEHP:stä eli di(2-etyyliheksyyli)ftalaatista suurin osa (80–90 %) käytetään muovien pehmittiminä. Viime vuosina sen käyttö on kuitenkin vähentynyt ja sitä on korvattu erityisesti di-isononyyliftalaatilla (DINP) ja di-isodekyyliftalaatilla (DIDP).
Eräät ftalaatit, kuten di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP) ja dibutyyliftalaatti (DBP) on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisiksi. Viime vuosina useita pehmeitä muovileluja on Suomessa vedetty pois markkinoilta haitallisen suurien ftalaattipitoisuuksien vuoksi.
[/quote][quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 22:50"][quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 22:29"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 22:06"]¤ Hormonaalista sekasortoa Vuonna 2008 mediassa kerrottiin, että hajusteilla on todennäköinen yhteys hedelmättömyyteen. Prof. Richard Sharpe (Medical Research Council, Human Sciences Unit, Edinburgh, Skotlanti) havaitsi, että hajuvesien ja muiden kosmeettisten aineiden kemikaalit vaurioittivat urosrottien suvunjatkamisjärjestelmää sikiökauden ensimmäisen 8 viikon aikana. Sharpen päätelmän mukaan vauriot saattavat ihmisellä johtaa piilokiveksiin, siittiöiden vähyyteen ja huonoon liikkuvuuteen, jopa kivessyöpään. Tutkimusryhmä suositteli raskaana oleville naisille hajuvesien ja esimerkiksi hajustettujen ihovoiteiden välttämistä lapsen terveyden vuoksi. Etenkin ftalaattien ja jonkin verran synteettisten myskien on todettu aiheuttavan hormonaalisia häiriöitä. DEP-ftalaatti vaurioittaa sperman DNA:ta, mikä voi johtaa hedelmättömyyteen, ja sillä on yhteyttä keskenmenoihin, jälkeläisten hedelmättömyyteen ja syöpään ja mm. tyttövauvojen ennenaikaiseen rintojen kehittymiseen. Jo 4 %:lla poikavauvoista esiintyi v. 2005 peniksen alahalkiota ja piilokiveksisyyttä (samoja hormonaalisia vaikutuksia on myös teollisilla soijatuotteilla), sekä virtsateiden epämuodostumia. Toinen vuonna 2005 julkaistu tutkimus kertoo, että vastasyntyneillä poikavauvoilla esiintyy sitä enemmän poikkeuksellisen pieniä peniksiä ja muita sukuelinten epänormaaliuksia, mitä enemmän äidin virtsasta löytyy ftalaatteja. Korkeita määriä ftalaatteja on löydetty myös raskaana olevien naisten verestä. Ftalaatit kykenevät läpäisemään istukan ja vaikuttamaan sikiön kehitykseen. Ne tunkeutuvat myös rintamaitoon. Lisäksi ne varastoituvat rasvakudoksiin, mistä käsin ne voivat vaikuttaa pitkiä aikoja. Arviolta 25% amerikkalaispariskunnista on hedelmättömiä. Siittiösolujen määrä on pudonnut puoleen viimeisten 50 vuoden aikana. Lähes puolet kaikista raskauksista USA:ssa päättyy sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan, tai vauva ei ole terve. Näihin lukuihin vaikuttavat muutkin syyt kuin hajusteiden kemikaalit, mutta niillä on epäilemättä osuutensa. [/quote] Suomalaiset saavat suurimman osan ftalaateista ravinnosta (suurimmat määrät voissa ja maidossa esim.). Mutta eihän tuoksu- ja kemikaaliherkät tietenkään noita käytä. Näissä keskusteluissa ärsyttää mittakaavojen ja suhteellisuuden puuttuminen. Omoa käyttävä naapuri on syyllinen lasten allergioihin ja miesten sperman laatuun!
[/quote]
Hahahaha.
Ftalaatit ovat ftaalihapon estereitä. Niitä valmistetaan hapon ja alkoholin esteröintireaktiolla.
Ftalaatteja käytetään muovien, kuten polyvinyylikloridin (PVC) pehmentämiseen. PVC-muovissa on ftalaatteja tyypillisesti 16-60%. Suomessa DEHP:stä eli di(2-etyyliheksyyli)ftalaatista suurin osa (80–90 %) käytetään muovien pehmittiminä. Viime vuosina sen käyttö on kuitenkin vähentynyt ja sitä on korvattu erityisesti di-isononyyliftalaatilla (DINP) ja di-isodekyyliftalaatilla (DIDP).
Eräät ftalaatit, kuten di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP) ja dibutyyliftalaatti (DBP) on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisiksi. Viime vuosina useita pehmeitä muovileluja on Suomessa vedetty pois markkinoilta haitallisen suurien ftalaattipitoisuuksien vuoksi.
[/quote][quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 22:50"][quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 22:29"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 22:06"]¤ Hormonaalista sekasortoa Vuonna 2008 mediassa kerrottiin, että hajusteilla on todennäköinen yhteys hedelmättömyyteen. Prof. Richard Sharpe (Medical Research Council, Human Sciences Unit, Edinburgh, Skotlanti) havaitsi, että hajuvesien ja muiden kosmeettisten aineiden kemikaalit vaurioittivat urosrottien suvunjatkamisjärjestelmää sikiökauden ensimmäisen 8 viikon aikana. Sharpen päätelmän mukaan vauriot saattavat ihmisellä johtaa piilokiveksiin, siittiöiden vähyyteen ja huonoon liikkuvuuteen, jopa kivessyöpään. Tutkimusryhmä suositteli raskaana oleville naisille hajuvesien ja esimerkiksi hajustettujen ihovoiteiden välttämistä lapsen terveyden vuoksi. Etenkin ftalaattien ja jonkin verran synteettisten myskien on todettu aiheuttavan hormonaalisia häiriöitä. DEP-ftalaatti vaurioittaa sperman DNA:ta, mikä voi johtaa hedelmättömyyteen, ja sillä on yhteyttä keskenmenoihin, jälkeläisten hedelmättömyyteen ja syöpään ja mm. tyttövauvojen ennenaikaiseen rintojen kehittymiseen. Jo 4 %:lla poikavauvoista esiintyi v. 2005 peniksen alahalkiota ja piilokiveksisyyttä (samoja hormonaalisia vaikutuksia on myös teollisilla soijatuotteilla), sekä virtsateiden epämuodostumia. Toinen vuonna 2005 julkaistu tutkimus kertoo, että vastasyntyneillä poikavauvoilla esiintyy sitä enemmän poikkeuksellisen pieniä peniksiä ja muita sukuelinten epänormaaliuksia, mitä enemmän äidin virtsasta löytyy ftalaatteja. Korkeita määriä ftalaatteja on löydetty myös raskaana olevien naisten verestä. Ftalaatit kykenevät läpäisemään istukan ja vaikuttamaan sikiön kehitykseen. Ne tunkeutuvat myös rintamaitoon. Lisäksi ne varastoituvat rasvakudoksiin, mistä käsin ne voivat vaikuttaa pitkiä aikoja. Arviolta 25% amerikkalaispariskunnista on hedelmättömiä. Siittiösolujen määrä on pudonnut puoleen viimeisten 50 vuoden aikana. Lähes puolet kaikista raskauksista USA:ssa päättyy sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan, tai vauva ei ole terve. Näihin lukuihin vaikuttavat muutkin syyt kuin hajusteiden kemikaalit, mutta niillä on epäilemättä osuutensa. [/quote] Suomalaiset saavat suurimman osan ftalaateista ravinnosta (suurimmat määrät voissa ja maidossa esim.). Mutta eihän tuoksu- ja kemikaaliherkät tietenkään noita käytä. Näissä keskusteluissa ärsyttää mittakaavojen ja suhteellisuuden puuttuminen. Omoa käyttävä naapuri on syyllinen lasten allergioihin ja miesten sperman laatuun!
[/quote]
Hahahaha.
Ftalaatit ovat ftaalihapon estereitä. Niitä valmistetaan hapon ja alkoholin esteröintireaktiolla.
Ftalaatteja käytetään muovien, kuten polyvinyylikloridin (PVC) pehmentämiseen. PVC-muovissa on ftalaatteja tyypillisesti 16-60%. Suomessa DEHP:stä eli di(2-etyyliheksyyli)ftalaatista suurin osa (80–90 %) käytetään muovien pehmittiminä. Viime vuosina sen käyttö on kuitenkin
vähentynyt ja sitä on korvattu erityisesti
ihan yhtä lailla ne luonnonhajutkin on kemikaaleja.
Ilmeisesti et jaksanut lukea ketjua, joten vielä kerran: hajusteiden synteettiset yhdisteet ovat myrkyllisiä ja allergisoivia. Bakteeritoiminnan tuotteet tai muut epämiellyttävät luonnolliset hajut, kuten vaikkapa oksennus eivät vaikuta tällä tavoin.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 22:54"][quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 22:50"]
Käytän, koska pidän tuoksusta. Hajuvesiä ei juurikaan tule käytettyä. Ja vauvakin on hengissä, vaikka samalla aineella on hänenkin vaatteet pesty.
[/quote]
Ftalaatit eivät aiheuta välitöntä vaaraa ihmiselle. Vaara syntyy kertymästä. Poiminta Tukes:n sivulta:
Ftalaatit
Ftalaatteja esiintyy hyvin yleisesti elinympäristössämme ja niitä käytetään usein PVC-muovin (polyvinyylikloridi) pehmittiminä. Muovia muokataan pehmeäksi ja taipuisaksi lisäämällä pehmittimiä, yleisimmin ftalaatteja. PVC-muovin tunnistaminen päällepäin voi olla hankalaa, mutta joissain tapauksissa muovimateriaali on voitu erikseen merkitä esineessä. Ftalaateille voi altistua lukuisista lähteistä mm. leluista, lattiamatoista, maaleista, vaatteista, sandaaleista, laukuista, kosmetiikkatuotteista ja urheiluvälineistä. Terveysriskien kannalta onkin tärkeää saada käsitys kokonaiskemikaalialtistumisesta. Jokapäiväisiä valintoja tehdessään voi valita tuotteita, joiden käytöstä aiheutuvat riskit pystyy tiedostamaan ja hallitsemaan.
Ftalaatit eivät aiheuta välitöntä vaaraa ihmisen terveydelle. Ftalaateilla on paha maine etenkin siksi, että osa niistä on luokiteltu mm. lisääntymisvaarallisiksi ihmiselle. Lisääntymisvaaralliseksi luokiteltuja ftalaatteja ovat esimerkiksi
bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP saattaa heikentää hedelmällisyyttä ja vaurioittaa sikiötä),
bentsyylibutyyliftalaatti (BBP saattaa vaurioittaa sikiötä ja epäillään heikentävän hedelmällisyyttä),
dibutyyliftalaatti (DBP saattaa vaurioittaa sikiötä ja epäillään heikentävän hedelmällisyyttä) ja
di-isobutyyliftalaatti (DIBP saattaa vaurioittaa sikiötä ja epäillään heikentävän hedelmällisyyttä).
Ftalaateista osan on myös tutkimuksissa havaittu häiritsevän elimistön normaalia hormonitoimintaa (esim. DEHP). Toisaalta nykytiedon mukaan kaikki ftalaatit eivät ole lisääntymisvaarallisia, esimerkiksi di-isononyyliftalaattilla (DINP) ja di-isodekyyliftalaattilla (DIDP) ei ole harmonisoitua vaaraluokitusta lisääntymismyrkyllisyyden osalta. Ftalaattien terveysvaarojen tutkiminen on edelleen käynnissä.
Leluissa ja lastenhoitotuotteissa DEHP:n, DBP:n ja BBP:n pitoisuutta on lainsäädännöllä rajoitettu lisääntymisvaarallisuuden vuoksi. Varovaisuussyistä myös ftalaattien DINP, DIDP ja DNOP käyttöä on rajoitettu sellaisissa leluissa ja lastenhoitotuotteissa, jotka voi laittaa suuhun.
[/quote]
THL:n sivuilta löytyy myös tietoa ftalaateista ja siellä mainitaan, että niitä saadaan eniten ravinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
THL:n sivuilta löytyy myös tietoa ftalaateista ja siellä mainitaan, että niitä saadaan eniten ravinnosta.
Entä jos ei haluu niitä mistään?
Jokainen pesee millä pesee, itse en tiedä parempaa kuin kunnolla tuoksuva pyykki. En ole vielä löytänyt niin voimakasta pulveria että hajua olisi liikaa, tai sitten meidän pyykkikone huuhtelee tosi hyvin. Joskus ohimennen haistan että jollain tuoksuu vaatteet tosi hyvälle ja vastapestylle. Kivaa mun mielestä.
Astianpesuaineistakin nämä allergiaystävälliset ei poista rasvaa astioista, saa tosi paljon länträtä ja silti tuntuu ettei rasva irtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EN käytä hajustettuja pesu- tai huuhteluaineita, koska haluan puhdasta pyykkiä, joku tuoksuu vain puhtaalta.
Jos haluan tuoksua joltakin, käytän jotakin muuta kuin huuhteluainetta.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 21:28"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 20:36"]
Itse kyllä käytän hajusteellisia pesuaineita, ihan siis siksi, että pyykki yksinkertaisesti tuoksuu paremmalta ja itse ja perheeni pidämme siitä. Ei sen kummempaa. Samalla tavalla kuin te pidätte tuoksttomuudesta.
[/quote]
Kyse ei ole vain mielipiteistä. Mäkin pidän tupakoimisesta, mutta en silti tee sitä esim. töissä (päiväkodissa) tai naapurin ikkunan alla.
[/quote]
En minäkään muiden vaatteita tuoksullisella pyykinpesuaineella pese. Ihan omani vain. En ole töissä päiväkodissa enkä ylipäätään sellaisessa työssä, jossa pitää olla lähellä muita ihmisiä. Jos naapuria häiritsee kun kävelen hänen ikkunansa ohi, niin se ei ole minun ongelmani. Aion edelleenkin käyttää hajustettuja pesuaineita, koska pidän niistä. Tämä nyt on mielipidekysymys, vaikka sä eri mieltä olisitkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 21:57"][quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 21:52"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 21:50"][quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 21:38"] Nykyisin saa tosiaan tehokkaita pesuaineita ilman hajusteita. Irtoaa kyllä vaikka navettaliat. Eivät ne hajusteaineet puhdista mitään. [/quote] Sano mikä hajusteeton pyykinpesuaine on niin tehokas ettei ummehtunut haju jää mökillä kosteassa olleisiin lakanoihin? Sano niin lupaan ostaa sitä. Millä saa pyykin tuoksumaan ei millekään, vaan puhtaalle... [/quote] Tällä hajulla peitetään sitä, että mökillä on sisäilmaongelma. Ummehtunut haju mistäköhän johtuu?
[/quote]
Sulla ei vissiin ole mökkiä? Ummehtunut haju tekstiileihin tulee, kun mökki on kylmillään. Mökki ei itsessään haise vaan tekstiilit siellä alkavat haista kun ovat ns. "ulkona" jopa kuukausia. Hajun huomaa erityisesti kun vaatteet tuodaan kotiin pesuun sieltä, pyyhkeet, lakanat jne.
[/quote]
Totta on että hajua tulee. Kyse ei ole homeesra päinvastoin, paras huoneilma mökillä, voi kun kohta pääsis.
Hassua, miten joku kokee pesuaineen hajun raikkaana. Ja hassua, miten kirpputorien haju on muuttunut. Ennen siellä haisi maakellari, nykyään se tunkkainen ariel.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytän hajustettuja pesuaineita koska haluan että vaatteeni tuoksuu hyvälle. Joskus testannut hajusteettomia mutta vaatteisiin jää tunkkainen haju.
[quote author="Vierailija" time="15.03.2015 klo 09:53"]
Käytän hajustettuja pesuaineita koska haluan että vaatteeni tuoksuu hyvälle. Joskus testannut hajusteettomia mutta vaatteisiin jää tunkkainen haju.
[/quote]
Se tunkkainen haju onkin nyt siellä hajusteen alla.
Onneksi pahoista hajuista voi päästä eroon. Koeta putsata kone hyvin, pese pyykit 60 asteessa, käytä lisävesitoimintoa, kuivaa ripeästi ulkona tai rummussa. Saat aidosti puhtaan tuoksuista pyykkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytän just siksi että pesupähkinämammat sekoaa!
Meillä päin hajua kutsutaan "lapsiperhetuoksuksi". On kyllä kerrassaan etova haju.
Joo, naapurit hajustaa aina koko talon sillä... kuivaushuoneeseen ei voi viedä omia lakanoita ollenkaan. Onhan tää aika ensimmäisen maailman ongelma, mutta toisaalta myös ratkaisu olisi aika helppo. Pitääkö sitä hajua tunkea ihan joka paikkaan?
Käytän koska tulee miellyttävä mieto tuoksu. Huuhteluaineita en kyllä käytä, niiden lemu on jo hirveä.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 20:11"]
Käytän just siksi että pesupähkinämammat sekoaa!
[/quote]
Onhan se niin siistiä laittaa herkimmäkin lapset haistelemaan kemikaalikäryjä päivästä toiseen vain, jotta saa ärsyttää toisia aikuisia.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 22:50"]
Käytän, koska pidän tuoksusta. Hajuvesiä ei juurikaan tule käytettyä. Ja vauvakin on hengissä, vaikka samalla aineella on hänenkin vaatteet pesty.
[/quote]
Ftalaatit eivät aiheuta välitöntä vaaraa ihmiselle. Vaara syntyy kertymästä. Poiminta Tukes:n sivulta:
Ftalaatit
Ftalaatteja esiintyy hyvin yleisesti elinympäristössämme ja niitä käytetään usein PVC-muovin (polyvinyylikloridi) pehmittiminä. Muovia muokataan pehmeäksi ja taipuisaksi lisäämällä pehmittimiä, yleisimmin ftalaatteja. PVC-muovin tunnistaminen päällepäin voi olla hankalaa, mutta joissain tapauksissa muovimateriaali on voitu erikseen merkitä esineessä. Ftalaateille voi altistua lukuisista lähteistä mm. leluista, lattiamatoista, maaleista, vaatteista, sandaaleista, laukuista, kosmetiikkatuotteista ja urheiluvälineistä. Terveysriskien kannalta onkin tärkeää saada käsitys kokonaiskemikaalialtistumisesta. Jokapäiväisiä valintoja tehdessään voi valita tuotteita, joiden käytöstä aiheutuvat riskit pystyy tiedostamaan ja hallitsemaan.
Ftalaatit eivät aiheuta välitöntä vaaraa ihmisen terveydelle. Ftalaateilla on paha maine etenkin siksi, että osa niistä on luokiteltu mm. lisääntymisvaarallisiksi ihmiselle. Lisääntymisvaaralliseksi luokiteltuja ftalaatteja ovat esimerkiksi
bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP saattaa heikentää hedelmällisyyttä ja vaurioittaa sikiötä),
bentsyylibutyyliftalaatti (BBP saattaa vaurioittaa sikiötä ja epäillään heikentävän hedelmällisyyttä),
dibutyyliftalaatti (DBP saattaa vaurioittaa sikiötä ja epäillään heikentävän hedelmällisyyttä) ja
di-isobutyyliftalaatti (DIBP saattaa vaurioittaa sikiötä ja epäillään heikentävän hedelmällisyyttä).
Ftalaateista osan on myös tutkimuksissa havaittu häiritsevän elimistön normaalia hormonitoimintaa (esim. DEHP). Toisaalta nykytiedon mukaan kaikki ftalaatit eivät ole lisääntymisvaarallisia, esimerkiksi di-isononyyliftalaattilla (DINP) ja di-isodekyyliftalaattilla (DIDP) ei ole harmonisoitua vaaraluokitusta lisääntymismyrkyllisyyden osalta. Ftalaattien terveysvaarojen tutkiminen on edelleen käynnissä.
Leluissa ja lastenhoitotuotteissa DEHP:n, DBP:n ja BBP:n pitoisuutta on lainsäädännöllä rajoitettu lisääntymisvaarallisuuden vuoksi. Varovaisuussyistä myös ftalaattien DINP, DIDP ja DNOP käyttöä on rajoitettu sellaisissa leluissa ja lastenhoitotuotteissa, jotka voi laittaa suuhun.