Suomen koululaitos ei pysty nollaamaan lasten välisiä osaamiseroja

Koulutettujen vanhempien lapset voisi panna pimeään komeroon alakoulun ensimmäisen puolikkaan ajaksi. Kapenevat ne erot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosielämää nykykoulusta: meillä lapsen opettaja soitti kotiin ja huusi puhelimessa, että lapsi on eriarvoisessa asemassa kuin muut luokallaan, koska hänen kanssaan harjoitellaan kotona kokeisiin, kysellään, katsotaan yhdessä läksyt ja mietiskellään keskustellen maailman ja ympäristön ilmiöitä. Kuulemma sellainen täytyy lopettaa, että muut oppilaat eivät tule kateellisiksi. Lapsi sai kokeista kymppejä ja opettaja syytti meitä vanhempia, että opetamme hänelle asiat kotona, eivät ole kuulemma luotettavia numeroita.

Että sellainen meno nykyään. Kyseessä alakoululainen lapsi. Ja kyllä, on vanhemmilla yliopistotutkinnot, mutta mielestäni se ei ole keskeistä. Lapsuudenystäväni perheessä oli samanlaista, vaikka hänellä oli matalasti koulutetut vanhemmat. Yrittivät silti tukea lapsiaan kykyjensä mukaan.

Anteeksi vain, mutta tässä on kyllä jätetty jotain kertomatta. Itselläni on lapsia, jotka ovat oppineet paljon meiltä vanhemmilta ja vielä enemmän itsekseen, eikä se ole ollut ongelma kenellekään opettajalle. Välillä on eriytetty ylöspäin, jos mahdollista. Aina on tullut vain kiitoksia lasten fiksuudesta.

Olemme toki myös olleet tarkkoja, ettemme missään oloissa tee läksyjä tai projektitöitä lasten puolesta. Opettaja ansaitsee rehellisen kuvan oppilaan osaamisesta.

Ennen kaikkea: lapsilleni on opetettu käytöstavat. On opetettu, että jos käy aika pitkäksi, piirrellään vaikka kirjan kulmiin. Mutta kenenkään muun oppimista ei häiritä eikä kenenkään muun taitotasoa ivata. Ei ikinä.

Mun opettaja laski tunnin häiritsemiseksi sen että osasin ja tylsyyttäni yritin osallistua tuntiin. Siis viittasin, odotin puheenvuoroa ja vastasin. En mitään muuta. Kuulemma se oli leveilyä (mistä valitettiin kotiin) että joka kysymykseen muka tietää vastauksen. Ekaluokan jälkeen en enää ikinä viitannut tunnilla, koska siitä seurasi aina nälvimistä.

T. Se jonka opettaja tuli lankoja pitkin kotiin 20v sitten

Ja tässähän ei mainittu että meillä on myös verokkimaiden suurin osaamisero tyttöjen ja poikien välillä.

Se ei ministerejä huoleta, että pojat tippuu osaamisessa ja syrjåäntyy.

Vierailija kirjoitti:

Koulutettujen vanhempien lapset voisi panna pimeään komeroon alakoulun ensimmäisen puolikkaan ajaksi. Kapenevat ne erot.

Ne lukee sielläkin jotain siivousaineiden tuoteselosteita niin, että ovat sitten edellä kemiassa ja kotitaloudessakin.

Vierailija kirjoitti:

Äly siellä on takana. Ja sen puute.

Miuhunmaattajien lapset on kotihoidossa eivätkä osaa kieltä kun menevät kouluun. Heidän kielellinen osaaminen on 3-vuotiaan tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykytilanteessa kouluun tulee koulutettujen lapsia, jotka osaavat lukea ja laskea usein jo parilla kielelläkin jo tullessaan. Samaan aikaan peruskoulusta valmistuu kouluttamattomien lapsia, joilla ei lukutaito eikä laskutaito suju riittävällä tasolla vielä yhdeksänkään luokan jälkeen. Onhan se iso gäppi. 

Tämän takia pitäisi saada ne tasokokeet kouluun. Tilanne on sekä osaaville että sille toiselle ääripäälle ihan kohtuuton. Luulisi opettajan työnkin helpottavan kun luokalla/ryhmässä olisi suunnilleen sama osaamistaso.

Pidettäisiinkö ne tasokokeet vuosittain? Ja aina luokka uusiksi?

Tosiasiahan on, että mitä pitemmälle koulutaival jatkuu, sitä enemmän varhaisiän tasoerot kaventuvat ja lapsen oman työn merkitys kasvaa.

Sitä kutsuttiin ennen luokalle jättämiseksi, jos oppi ei tuottanut tulosta vuoden aikana. Nythän me hyväksymme, että peruskoulun voi liidellä läpi oppimatta lukemaan. 

Tämä! Periaatteessa voit vetää peruskoulun läpi vaikka avaamatta kirjojasi.

Onko se vielä niin, että edelleen oppilaat saavat viihdekäyttää kännyköitään kouluissa eikä kukaan ota niitä pois?

Vierailija kirjoitti:

Toiset ihmiset ovat tyhmempiä kuin toiset. Ei koululaitoskaan saa kaikista yhtä viisaita.

Perintötekijöiden ja ympäristön yhteisvaikutus. Jos vanhemmat valitsevat televiosta aina Templation Islandin A-Studion sijasta eikä muutakaan sivistyvää toimintaa arvosteta, niinhän kyllähän se lapsiinkin vaikuttaa. Samoin se että pidetäänkö kotona koulunkäyntiä tärkeänä ja yo-tutkintoa minimitavoitteena vai pitääkö nuoren vain mennä mahdollisimman aikaisin töihin.

Siskoni ÄO on 160 ja yksi sisarus hyppi luokkien yli koulussa. Kaikki lapsenlapset on akateemisia ja joillakin on jopa kaksi akateemista tutkintoa.

Vanhempani eivät ole käyneet kouluja. Ei ollut varaa kouluttautua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosielämää nykykoulusta: meillä lapsen opettaja soitti kotiin ja huusi puhelimessa, että lapsi on eriarvoisessa asemassa kuin muut luokallaan, koska hänen kanssaan harjoitellaan kotona kokeisiin, kysellään, katsotaan yhdessä läksyt ja mietiskellään keskustellen maailman ja ympäristön ilmiöitä. Kuulemma sellainen täytyy lopettaa, että muut oppilaat eivät tule kateellisiksi. Lapsi sai kokeista kymppejä ja opettaja syytti meitä vanhempia, että opetamme hänelle asiat kotona, eivät ole kuulemma luotettavia numeroita.

Että sellainen meno nykyään. Kyseessä alakoululainen lapsi. Ja kyllä, on vanhemmilla yliopistotutkinnot, mutta mielestäni se ei ole keskeistä. Lapsuudenystäväni perheessä oli samanlaista, vaikka hänellä oli matalasti koulutetut vanhemmat. Yrittivät silti tukea lapsiaan kykyjensä mukaan.

Anteeksi vain, mutta tässä on kyllä jätetty jotain kertomatta. Itselläni on lapsia, jotka ovat oppineet paljon meiltä vanhemmilta ja vielä enemmän itsekseen, eikä se ole ollut ongelma kenellekään opettajalle. Välillä on eriytetty ylöspäin, jos mahdollista. Aina on tullut vain kiitoksia lasten fiksuudesta.

Olemme toki myös olleet tarkkoja, ettemme missään oloissa tee läksyjä tai projektitöitä lasten puolesta. Opettaja ansaitsee rehellisen kuvan oppilaan osaamisesta.

Ennen kaikkea: lapsilleni on opetettu käytöstavat. On opetettu, että jos käy aika pitkäksi, piirrellään vaikka kirjan kulmiin. Mutta kenenkään muun oppimista ei häiritä eikä kenenkään muun taitotasoa ivata. Ei ikinä.

Mun opettaja laski tunnin häiritsemiseksi sen että osasin ja tylsyyttäni yritin osallistua tuntiin. Siis viittasin, odotin puheenvuoroa ja vastasin. En mitään muuta. Kuulemma se oli leveilyä (mistä valitettiin kotiin) että joka kysymykseen muka tietää vastauksen. Ekaluokan jälkeen en enää ikinä viitannut tunnilla, koska siitä seurasi aina nälvimistä.

T. Se jonka opettaja tuli lankoja pitkin kotiin 20v sitten

Eli kokemuksesi peruskoulusta ovat 20 vuoden takaa. Voin lohduttaa sinua, että nykyään kolmannes tai jopa puolet lapsista osaa lukea kouluun mennessään, joten silmätikuksi lapsesi ei varmastikaan joudu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykytilanteessa kouluun tulee koulutettujen lapsia, jotka osaavat lukea ja laskea usein jo parilla kielelläkin jo tullessaan. Samaan aikaan peruskoulusta valmistuu kouluttamattomien lapsia, joilla ei lukutaito eikä laskutaito suju riittävällä tasolla vielä yhdeksänkään luokan jälkeen. Onhan se iso gäppi. 

Tämän takia pitäisi saada ne tasokokeet kouluun. Tilanne on sekä osaaville että sille toiselle ääripäälle ihan kohtuuton. Luulisi opettajan työnkin helpottavan kun luokalla/ryhmässä olisi suunnilleen sama osaamistaso.

Pidettäisiinkö ne tasokokeet vuosittain? Ja aina luokka uusiksi?

Tosiasiahan on, että mitä pitemmälle koulutaival jatkuu, sitä enemmän varhaisiän tasoerot kaventuvat ja lapsen oman työn merkitys kasvaa.

Sitä kutsuttiin ennen luokalle jättämiseksi, jos oppi ei tuottanut tulosta vuoden aikana. Nythän me hyväksymme, että peruskoulun voi liidellä läpi oppimatta lukemaan. 

Tämä! Periaatteessa voit vetää peruskoulun läpi vaikka avaamatta kirjojasi.

Moni saa koulun lävitse kevennettynä. Koululaitoksessa vikaa.

Ennen saatiin ehtoja ja jäätiin luokalle.

Vierailija kirjoitti:

Ja tässähän ei mainittu että meillä on myös verokkimaiden suurin osaamisero tyttöjen ja poikien välillä.

Se ei ministerejä huoleta, että pojat tippuu osaamisessa ja syrjåäntyy.

Täällä tarjotaan ratkaisuksi tasoryhmiä. Mutta siihen aikaan kun tasoryhmät olivat käytössä, se johti nimenomaan poikien alisuoriutumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykytilanteessa kouluun tulee koulutettujen lapsia, jotka osaavat lukea ja laskea usein jo parilla kielelläkin jo tullessaan. Samaan aikaan peruskoulusta valmistuu kouluttamattomien lapsia, joilla ei lukutaito eikä laskutaito suju riittävällä tasolla vielä yhdeksänkään luokan jälkeen. Onhan se iso gäppi. 

Tämän takia pitäisi saada ne tasokokeet kouluun. Tilanne on sekä osaaville että sille toiselle ääripäälle ihan kohtuuton. Luulisi opettajan työnkin helpottavan kun luokalla/ryhmässä olisi suunnilleen sama osaamistaso.

Pidettäisiinkö ne tasokokeet vuosittain? Ja aina luokka uusiksi?

Tosiasiahan on, että mitä pitemmälle koulutaival jatkuu, sitä enemmän varhaisiän tasoerot kaventuvat ja lapsen oman työn merkitys kasvaa.

No joka vuosiluokan aluksi tietysti. On sellaisiakin, joille peruskoulu on helppo vielä ysillä. Miksi näiden pitäisi kököttää 9v peruskoulussa, kun osaamistavoitteet saavutetaan aikaisemmin?

Voisihan sitä myös kerrata vain sen vaikean aineen eikä koko vuotta niinkuin ennen, jos jossain aineessa vuosi ei riittänyt tavoitteiden saavuttamiseen. Ja kun oppimiserot tasoittuvat niin eihän ne kokeet mitään haittaa.

Vai onko niissä suurin ongelma se että ne ekaluokalla osaavat eivät joudu istumaan ensimmäisiä vuosia turhan panttina tai ne joille peruskoulu on koko ajan liian helppo eivät joudu lusimaan siellä sitä 9v, kun vähempikin riittää?

Ai että, nousi ihan muistot mieleen omasta lapsuudesta. Olen 1992 syntynyt ja ekaluokalla opettaja lähetti vähän väliä vihaisia valituksia kotiin "reissuvihkossa", kun en ollut yhtä huono lukemaan kuin muut oppilaat.

Olin siis oppinut lukemaan isän kanssa jo 4-vuotiaana, kun isä luki minulle kirjoja joka päivä (aina oli iltasatu ja usein muutenkin. Aku Ankka luettiin sillä tavalla yhdessä, että istuin isän sylissä ja isä osoitti sormella aina sitä puhekuplaa, jota luki ääneen) ja ekaluokalle mennessä osasin lukea täysin sujuvasti. Opettaja sitten valitti vanhemmilleni vihaisena, kun en suostunut äikäntunnilla tavaamaan. :D Luettiin siis yhdessä ääneen jotain luokan kanssa ja kun minun vuoroni tuli, niin luin vain suoraan ja sujuvasti oman osuuteni. Opettaja vaati, että ei saa lukea noin vaan täytyy lukea ta-vaa-mal-la, ta-vu ker-ral-laan, kun muutkin vasta opettelivat tavaamaan. Muistan vieläkin, miten paljon turhautti ja ärsytti, kun en saanut käyttää osaamistani ja kun tuntui ihan typerältä lukea tuolla tavalla tavu kerrallaan. Ei sitä silloin 7-vuotiaana voinut käsittää, miksen saa lukea kunnolla kun kerran osaan.

Meillä on vieläkin tuo valitusvihko tallessa, ja on muuten muitakin yhtä fiksuja valituksenaiheita siellä... Ihan naurattaa kun nöin aikuisena lukee.

Pojan luokan pahimmat häiriköt olivat kirurgin poika, apteekkarin poika, rehtorin poika ja DI:n poika.

Heistä varmaan on tullut kunnon kansalaisia mutta en usko, että opettaja uskalsi ottaa näiden poikien vanhempiin yhteyttä🤭

Vierailija kirjoitti:

Ai että, nousi ihan muistot mieleen omasta lapsuudesta. Olen 1992 syntynyt ja ekaluokalla opettaja lähetti vähän väliä vihaisia valituksia kotiin "reissuvihkossa", kun en ollut yhtä huono lukemaan kuin muut oppilaat.

Olin siis oppinut lukemaan isän kanssa jo 4-vuotiaana, kun isä luki minulle kirjoja joka päivä (aina oli iltasatu ja usein muutenkin. Aku Ankka luettiin sillä tavalla yhdessä, että istuin isän sylissä ja isä osoitti sormella aina sitä puhekuplaa, jota luki ääneen) ja ekaluokalle mennessä osasin lukea täysin sujuvasti. Opettaja sitten valitti vanhemmilleni vihaisena, kun en suostunut äikäntunnilla tavaamaan. :D Luettiin siis yhdessä ääneen jotain luokan kanssa ja kun minun vuoroni tuli, niin luin vain suoraan ja sujuvasti oman osuuteni. Opettaja vaati, että ei saa lukea noin vaan täytyy lukea ta-vaa-mal-la, ta-vu ker-ral-laan, kun muutkin vasta opettelivat tavaamaan. Muistan vieläkin, miten paljon turhautti ja ärsytti, kun en saanut käyttää osaamistani ja kun tuntui ihan typerältä lukea tuolla tavalla tavu kerrallaan. Ei sitä silloin 7-vuotiaana voinut käsittää, miksen saa lukea kunnolla kun kerran osaan.

Meillä on vieläkin tuo valitusvihko tallessa, ja on muuten muitakin yhtä fiksuja valituksenaiheita siellä... Ihan naurattaa kun nöin aikuisena lukee.

Aika lapsellista kerskua tällaisella asialla. Etkö ymmärrä että häiritsit muiden opettamista.

Tiedän monta jotka ovat oppineet lukemaan 4-vuotiaana eikä heistä kukaan kersku asialla😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykytilanteessa kouluun tulee koulutettujen lapsia, jotka osaavat lukea ja laskea usein jo parilla kielelläkin jo tullessaan. Samaan aikaan peruskoulusta valmistuu kouluttamattomien lapsia, joilla ei lukutaito eikä laskutaito suju riittävällä tasolla vielä yhdeksänkään luokan jälkeen. Onhan se iso gäppi. 

Tämän takia pitäisi saada ne tasokokeet kouluun. Tilanne on sekä osaaville että sille toiselle ääripäälle ihan kohtuuton. Luulisi opettajan työnkin helpottavan kun luokalla/ryhmässä olisi suunnilleen sama osaamistaso.

Pidettäisiinkö ne tasokokeet vuosittain? Ja aina luokka uusiksi?

Tosiasiahan on, että mitä pitemmälle koulutaival jatkuu, sitä enemmän varhaisiän tasoerot kaventuvat ja lapsen oman työn merkitys kasvaa.

No joka vuosiluokan aluksi tietysti. On sellaisiakin, joille peruskoulu on helppo vielä ysillä. Miksi näiden pitäisi kököttää 9v peruskoulussa, kun osaamistavoitteet saavutetaan aikaisemmin?

Voisihan sitä myös kerrata vain sen vaikean aineen eikä koko vuotta niinkuin ennen, jos jossain aineessa vuosi ei riittänyt tavoitteiden saavuttamiseen. Ja kun oppimiserot tasoittuvat niin eihän ne kokeet mitään haittaa.

Vai onko niissä suurin ongelma se että ne ekaluokalla osaavat eivät joudu istumaan ensimmäisiä vuosia turhan panttina tai ne joille peruskoulu on koko ajan liian helppo eivät joudu lusimaan siellä sitä 9v, kun vähempikin riittää?

Näinhän rinnakkaiskoulujärjestelmässä aikoinaan tehtiin, ylemmälle luokalle pääsi jos osasi asiat. Lapsilla saattoi olla viisikin vuotta ikäeroa. Ne hikipingot luokan kuopukset saivat todella kylmää kyytiä takapenkin isoilta korstoilta.

Suomen koululaitos kyllä tekee kaikkensa nollatakseen koululaisten osaamisen. Agenda -30 mukaisesti. Li johtaa "muutosta". 

Pisa tulokset antavat lupaavan kuvan kehityksestä. Pohja häämöttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tässähän ei mainittu että meillä on myös verokkimaiden suurin osaamisero tyttöjen ja poikien välillä.

Se ei ministerejä huoleta, että pojat tippuu osaamisessa ja syrjåäntyy.

Täällä tarjotaan ratkaisuksi tasoryhmiä. Mutta siihen aikaan kun tasoryhmät olivat käytössä, se johti nimenomaan poikien alisuoriutumiseen.

Tasoryhmä ja osaamistason selvittäminen ovat eri asiat. Tasoryhmäthän aiheuttivat sen, että osalle nousi seinä pystyyn jo varhain. Mutta jos jokainen kävisi OMASSA TAHDISSA. Eli lahjakkaat lukijat suoraan kakkosen tunneille, muut ykkösen tunneille. Kakkosvuonna uusi koe ja ne jotka lukevat 3.lk tasolla kolmosen tunneille ja ne joiden taidot ei riitä takaisin 1.lk äidinkielen tunneille. Muuten ideana edetä koko ajan oman ikäryhmän mukaan ja ei sellaista leimaavaa ryhmäjakoa kuin ennen.

Vierailija kirjoitti:

Pojan luokan pahimmat häiriköt olivat kirurgin poika, apteekkarin poika, rehtorin poika ja DI:n poika.

Heistä varmaan on tullut kunnon kansalaisia mutta en usko, että opettaja uskalsi ottaa näiden poikien vanhempiin yhteyttä🤭

No nyt oikeasti, miksi ei uskaltaisi?