Suomen koululaitos ei pysty nollaamaan lasten välisiä osaamiseroja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään keskustellaan jo siitä, että voidaanko alakoululaiselta vaatia kokonaisen kirjan lukemista. Osan mielestä se on liian suuri vaatimus vaikkapa kuudesluokkalaiselle.

Esim suuri osa palstalaisista ei pystyisi lukemaan kokonaista kirjaa.

Maailma muuttuu. Ehkä nykyään painottuvat erilaiset lukutaidot?

No lukea voi oikeastaan vain yhdellä tavalla. Jos ei osaa kirjaimista muodostaa sanoja, niin ei ole lukutaitoa. Sisäänlukutaito ja medianlukutaito toki ovat asia erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen peruskoululaitos tasapäistää (lue: tyhmentää) jo ihan tarpeeksi. Terävämmälle oppilaalle opetustahti on aivan liian hidasta peruskoulussa. 

Totta, fiksuimmat voisi edetä paljon nopeammin

Tämä. Peruskoulusta pitäisi tehdä kurssimuotoinen sillä tavalla, että olisi koko ajan mahdollisuus oppia omalla tasollaan. Esim ykkösellä ensimmäiseksi katsotaan kokeella/testillä tarvitseeko lapsi sitä eka luokan matikkaa vai voisiko hypätä suoraan kakkosten matikan tunneille. Sama kielissä ja äidinkielessä. Miksi lukeva ja kirjoittava lapsi joutuu sinne ekaluokan äidinkielen tunneille tavaamaan? Ihan hyvin voisi mennä opettelemaan seuraavia juttuja kakkosten tunneille.

Tasotesti ennen koulun alkua olisi helpoin tapa poimia jo osaavat lapset ja sijoittaa heidät osaamistasoansa vastaavalle luokalle. Osaavat lapset turhautuvat, kun joutuvat odottamaan niitä hitaimpia.

Kukaan ei ole synnytyslaitoksellakaan samoilla viivoilla. Aivoissa voi olla synnynnäisiä höitiöitä, jotka aiheuttavat autisminkirjon häiriöitä, lukivaikeuden, dysfasiaa jne.jne. On todella outoa kuvitella, että kun teeskennellään sitä, että peruskoulussa kaikille voitaisiin opettaa kaikki asiat niin, että kaikki oppivat, kukaan ei ihmettele koulun jälkeen, ettei kaikista tule astronautteja, fysiikan tohtoreita tai kapellimestareita! Peruskouluharha aiheuttaa sen, että ongelma on aina opetusmenetelmissä ja opettajissa, joita syyllistetään ja ajatusmuokataan yhä uudelleen keksinään uusia erityttämismentelmiä, eritasoista materiaalia ja erilaisia kokeita niin, että opettajat ovat umpiuupuneita. Syy nähdään peilissä,eikä siinä mitä on peilin edessä: lapset ovat eritasoisia eikä kaikki opi koskaan yhtä hyvin kaikkea! Olen 27 vuoden opettajan urani aikana nähnyt niin monta opetussuunnitelmaa, joissa on tuhansia sivuja tavoitteita siinä ja tässä mutta ratkaisua ihmisaivojen erilaisuuteen ne eivät koskaan ratkaise. Koulu ei myöskään voi vaikuttaa vanhempien koulutustasoon, mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Yhteiskunta ei voi sysätä yhteiskunnan em. ongelmia ja niiden palvelujen surkeutta koulun syyksi.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole synnytyslaitoksellakaan samoilla viivoilla. Aivoissa voi olla synnynnäisiä höitiöitä, jotka aiheuttavat autisminkirjon häiriöitä, lukivaikeuden, dysfasiaa jne.jne. On todella outoa kuvitella, että kun teeskennellään sitä, että peruskoulussa kaikille voitaisiin opettaa kaikki asiat niin, että kaikki oppivat, kukaan ei ihmettele koulun jälkeen, ettei kaikista tule astronautteja, fysiikan tohtoreita tai kapellimestareita! Peruskouluharha aiheuttaa sen, että ongelma on aina opetusmenetelmissä ja opettajissa, joita syyllistetään ja ajatusmuokataan yhä uudelleen keksinään uusia erityttämismentelmiä, eritasoista materiaalia ja erilaisia kokeita niin, että opettajat ovat umpiuupuneita. Syy nähdään peilissä,eikä siinä mitä on peilin edessä: lapset ovat eritasoisia eikä kaikki opi koskaan yhtä hyvin kaikkea! Olen 27 vuoden opettajan urani aikana nähnyt niin monta opetussuunnitelmaa, joissa on tuhansia sivuja tavoitteita siinä ja tässä mutta ratkaisua ihmisaivojen erilaisuuteen ne eivät koskaan ratkaise. Koulu ei myöskään voi vaikuttaa vanhempien koulutustasoon, mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Yhteiskunta ei voi sysätä yhteiskunnan em. ongelmia ja niiden palvelujen surkeutta koulun syyksi.

Et  ole opettaja. Jokainen opettaja osaa jakaa tarinat kappaleisiin. Huono trolli.

Miksi koulun pitäisi edes tasata eritasoisten oppijoiden lähtötasoa johonkin tiettyyn määrittämättömään tasoon? Kyse on yhteiskunnan muuttumisesta eikä koulun syyllistäminen auta yhtään. Ennen apukoulut olivat sitä varten, että siellä opittiin huolehtimaan arjesta ja sen jälkeen suorittavaan työhön. Nyt nämä apukoulutasoiset väännetään ruotsin deklinaatioiden ja yhtälöiden läpi ja yritetään saada kaikille todistus ja kaikki tietävät, etteivät he pikeasti osaa mitään. Ei tässä ole yhtään mitään järkeä tässä inkluusiossa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen peruskoululaitos tasapäistää (lue: tyhmentää) jo ihan tarpeeksi. Terävämmälle oppilaalle opetustahti on aivan liian hidasta peruskoulussa. 

Totta, fiksuimmat voisi edetä paljon nopeammin

Tämä. Peruskoulusta pitäisi tehdä kurssimuotoinen sillä tavalla, että olisi koko ajan mahdollisuus oppia omalla tasollaan. Esim ykkösellä ensimmäiseksi katsotaan kokeella/testillä tarvitseeko lapsi sitä eka luokan matikkaa vai voisiko hypätä suoraan kakkosten matikan tunneille. Sama kielissä ja äidinkielessä. Miksi lukeva ja kirjoittava lapsi joutuu sinne ekaluokan äidinkielen tunneille tavaamaan? Ihan hyvin voisi mennä opettelemaan seuraavia juttuja kakkosten tunneille.

Tasotesti ennen koulun alkua olisi helpoin tapa poimia jo osaavat lapset ja sijoittaa heidät osaamistasoansa vastaavalle luokalle. Osaavat lapset turhautuvat, kun joutuvat odottamaan niitä hitaimpia.

Niin olisi. Se ei myöskään ole mitenkään syrjivä tapa. Takaa vain sen että jokainen saa opiskella itselleen mielekkäällä tasolla joka ainetta. Keneltä se on pois jos joku saakin skipattua niitä ensimmäisiä luokkia ja pääsee ehkä nopeammin toiselle asteelle?

Koska tämähän siinä on ongelma: joku lapsi saattaa vaikuttaa paremmalle ja niiden muiden lasten vanhemmille tulee paha mieli.

Vierailija kirjoitti:

Miksi koulun pitäisi edes tasata eritasoisten oppijoiden lähtötasoa johonkin tiettyyn määrittämättömään tasoon? Kyse on yhteiskunnan muuttumisesta eikä koulun syyllistäminen auta yhtään. Ennen apukoulut olivat sitä varten, että siellä opittiin huolehtimaan arjesta ja sen jälkeen suorittavaan työhön. Nyt nämä apukoulutasoiset väännetään ruotsin deklinaatioiden ja yhtälöiden läpi ja yritetään saada kaikille todistus ja kaikki tietävät, etteivät he pikeasti osaa mitään. Ei tässä ole yhtään mitään järkeä tässä inkluusiossa!

Ja samaan aikaan ne jo osaavat menettävät kaiken oppimisen ilon, kun kaikki on kriittisessä vaiheessa (alakoulussa) koko ajan liian helppoa, kun ei ole mahdollisuutta siirtyä omaa osaamista vastaaville tunneille. Ja kun nämä valmiiksi hyvät ovat niitä joihin kannattaisi nimenomaan panostaa huolella. Sieltä tulee sitä kansakunnan terävintä kärkeä kaikkein todennäköisimmin, niin paljon kuin se joitain harmittaakin.

Tosielämää nykykoulusta: meillä lapsen opettaja soitti kotiin ja huusi puhelimessa, että lapsi on eriarvoisessa asemassa kuin muut luokallaan, koska hänen kanssaan harjoitellaan kotona kokeisiin, kysellään, katsotaan yhdessä läksyt ja mietiskellään keskustellen maailman ja ympäristön ilmiöitä. Kuulemma sellainen täytyy lopettaa, että muut oppilaat eivät tule kateellisiksi. Lapsi sai kokeista kymppejä ja opettaja syytti meitä vanhempia, että opetamme hänelle asiat kotona, eivät ole kuulemma luotettavia numeroita.

Että sellainen meno nykyään. Kyseessä alakoululainen lapsi. Ja kyllä, on vanhemmilla yliopistotutkinnot, mutta mielestäni se ei ole keskeistä. Lapsuudenystäväni perheessä oli samanlaista, vaikka hänellä oli matalasti koulutetut vanhemmat. Yrittivät silti tukea lapsiaan kykyjensä mukaan.

Entisellä koulullani oli paljon niitä "ei valkoisia" niin pakko todeta että eivät sovellu suomalaiseen opetuskulttuuriin nuo, pitäisi olla oma koulu omalla alemmalla tasolla.

Onneksi pääsin tuolta pois tänne järkevien suomalaisten keskelle ja nyt on hyvät oltavat.

ps. Helsingissähän kai oli se surullisen kuuluisa Soinisen koulu johon kerättiin muualta tulleita mutta meno oli niin hirveän mahdotonta (vaikka oli kai ala-aste), että koulu piti sulkea, tätä on kai yritetty hissutella, ettei kävisi ilmi ketkä tähän yhteiskuntaan sopii ja ketkä ei

Vierailija kirjoitti:

Tosielämää nykykoulusta: meillä lapsen opettaja soitti kotiin ja huusi puhelimessa, että lapsi on eriarvoisessa asemassa kuin muut luokallaan, koska hänen kanssaan harjoitellaan kotona kokeisiin, kysellään, katsotaan yhdessä läksyt ja mietiskellään keskustellen maailman ja ympäristön ilmiöitä. Kuulemma sellainen täytyy lopettaa, että muut oppilaat eivät tule kateellisiksi. Lapsi sai kokeista kymppejä ja opettaja syytti meitä vanhempia, että opetamme hänelle asiat kotona, eivät ole kuulemma luotettavia numeroita.

Että sellainen meno nykyään. Kyseessä alakoululainen lapsi. Ja kyllä, on vanhemmilla yliopistotutkinnot, mutta mielestäni se ei ole keskeistä. Lapsuudenystäväni perheessä oli samanlaista, vaikka hänellä oli matalasti koulutetut vanhemmat. Yrittivät silti tukea lapsiaan kykyjensä mukaan.

Mun opettaja tuli lankoja pitkin jo 20v sitten samasta syystä. Pidän sormet ristissä että ensi syksynä meidän vanhimmalle osuisi joku järkevä opettaja, jonka elämä ja työ ei kaadu siihen että lapsi osaa jo lukea ja kirjoittaa eikä rankaise siitä pakottamalla istumaan koko koulupäivää hiljaa paikoillaan ja valittamalla vielä kotiinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen peruskoululaitos tasapäistää (lue: tyhmentää) jo ihan tarpeeksi. Terävämmälle oppilaalle opetustahti on aivan liian hidasta peruskoulussa. 

Totta, fiksuimmat voisi edetä paljon nopeammin

Tämä. Peruskoulusta pitäisi tehdä kurssimuotoinen sillä tavalla, että olisi koko ajan mahdollisuus oppia omalla tasollaan. Esim ykkösellä ensimmäiseksi katsotaan kokeella/testillä tarvitseeko lapsi sitä eka luokan matikkaa vai voisiko hypätä suoraan kakkosten matikan tunneille. Sama kielissä ja äidinkielessä. Miksi lukeva ja kirjoittava lapsi joutuu sinne ekaluokan äidinkielen tunneille tavaamaan? Ihan hyvin voisi mennä opettelemaan seuraavia juttuja kakkosten tunneille.

Tasotesti ennen koulun alkua olisi helpoin tapa poimia jo osaavat lapset ja sijoittaa heidät osaamistasoansa vastaavalle luokalle. Osaavat lapset turhautuvat, kun joutuvat odottamaan niitä hitaimpia.

Osaavat turhautuvat myös siihen ettei ole numeroita. Kilpailevat itsensä kanssa niin se on vaikeaa, jos arvosteluasteikon paras hymynaama on "yrität hienosti". Selkeä 10 niin tietää missä mennään.

Puhuttiin tästä kavereiden kanssa silloin kun numeroarvostelu poistui. Meiltä olisi kaikilta mennyt se viimeinenkin motivaatio. Koska 9 pystyi aina parantamaan tekemällä lisää ja jos halusi pitää 10 rivistön niin oli tosissaan nähtävä vaivaa. Osalle se koulunkäynti on ihan tosissaan tavoitteellista jo pienenä. Ihan niinkuin joillekin on urheilu- ja musiikkiharrastukset.

Harrastuksissa menestymistä tuetaan ihan yhteiskunnankin tasolla. Mutta sitten tasapäistämisen nimissä jostain syystä tavoitteellinen koulunkäynti on huono asia.

Vierailija kirjoitti:

Tosielämää nykykoulusta: meillä lapsen opettaja soitti kotiin ja huusi puhelimessa, että lapsi on eriarvoisessa asemassa kuin muut luokallaan, koska hänen kanssaan harjoitellaan kotona kokeisiin, kysellään, katsotaan yhdessä läksyt ja mietiskellään keskustellen maailman ja ympäristön ilmiöitä. Kuulemma sellainen täytyy lopettaa, että muut oppilaat eivät tule kateellisiksi. Lapsi sai kokeista kymppejä ja opettaja syytti meitä vanhempia, että opetamme hänelle asiat kotona, eivät ole kuulemma luotettavia numeroita.

Että sellainen meno nykyään. Kyseessä alakoululainen lapsi. Ja kyllä, on vanhemmilla yliopistotutkinnot, mutta mielestäni se ei ole keskeistä. Lapsuudenystäväni perheessä oli samanlaista, vaikka hänellä oli matalasti koulutetut vanhemmat. Yrittivät silti tukea lapsiaan kykyjensä mukaan.

Mitä vastasit?

Olen itse sovinnainen luonne, mutta tuossa tilanteessa olisin saattanut sanoa muutakin kuin että harmi niille muille sitten.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään keskustellaan jo siitä, että voidaanko alakoululaiselta vaatia kokonaisen kirjan lukemista. Osan mielestä se on liian suuri vaatimus vaikkapa kuudesluokkalaiselle.

Pakollinen "kun minä olin nuori"-kommentti: minä olen 70-80-lukujen lapsi. Silloin kaikki lapset lukivat kirjoja. Ehkä muutamaa kaikkein heikkolahjaisinta lukuunottamatta. Viisikot, Neiti Etsivät ja muut vastaavt olivat melkein kaikilla kädessä. Kun kuudennelle luokalle tultiin, osa oli jo alkanut lukea aikuisten kirjoja.

Nykytilanteessa kouluun tulee koulutettujen lapsia, jotka osaavat lukea ja laskea usein jo parilla kielelläkin jo tullessaan. Samaan aikaan peruskoulusta valmistuu kouluttamattomien lapsia, joilla ei lukutaito eikä laskutaito suju riittävällä tasolla vielä yhdeksänkään luokan jälkeen. Onhan se iso gäppi. 

Vierailija kirjoitti:

Nykytilanteessa kouluun tulee koulutettujen lapsia, jotka osaavat lukea ja laskea usein jo parilla kielelläkin jo tullessaan. Samaan aikaan peruskoulusta valmistuu kouluttamattomien lapsia, joilla ei lukutaito eikä laskutaito suju riittävällä tasolla vielä yhdeksänkään luokan jälkeen. Onhan se iso gäppi. 

Tämän takia pitäisi saada ne tasokokeet kouluun. Tilanne on sekä osaaville että sille toiselle ääripäälle ihan kohtuuton. Luulisi opettajan työnkin helpottavan kun luokalla/ryhmässä olisi suunnilleen sama osaamistaso.

Vierailija kirjoitti:

Tosielämää nykykoulusta: meillä lapsen opettaja soitti kotiin ja huusi puhelimessa, että lapsi on eriarvoisessa asemassa kuin muut luokallaan, koska hänen kanssaan harjoitellaan kotona kokeisiin, kysellään, katsotaan yhdessä läksyt ja mietiskellään keskustellen maailman ja ympäristön ilmiöitä. Kuulemma sellainen täytyy lopettaa, että muut oppilaat eivät tule kateellisiksi. Lapsi sai kokeista kymppejä ja opettaja syytti meitä vanhempia, että opetamme hänelle asiat kotona, eivät ole kuulemma luotettavia numeroita.

Että sellainen meno nykyään. Kyseessä alakoululainen lapsi. Ja kyllä, on vanhemmilla yliopistotutkinnot, mutta mielestäni se ei ole keskeistä. Lapsuudenystäväni perheessä oli samanlaista, vaikka hänellä oli matalasti koulutetut vanhemmat. Yrittivät silti tukea lapsiaan kykyjensä mukaan.

Anteeksi vain, mutta tässä on kyllä jätetty jotain kertomatta. Itselläni on lapsia, jotka ovat oppineet paljon meiltä vanhemmilta ja vielä enemmän itsekseen, eikä se ole ollut ongelma kenellekään opettajalle. Välillä on eriytetty ylöspäin, jos mahdollista. Aina on tullut vain kiitoksia lasten fiksuudesta.

Olemme toki myös olleet tarkkoja, ettemme missään oloissa tee läksyjä tai projektitöitä lasten puolesta. Opettaja ansaitsee rehellisen kuvan oppilaan osaamisesta.

Ennen kaikkea: lapsilleni on opetettu käytöstavat. On opetettu, että jos käy aika pitkäksi, piirrellään vaikka kirjan kulmiin. Mutta kenenkään muun oppimista ei häiritä eikä kenenkään muun taitotasoa ivata. Ei ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään keskustellaan jo siitä, että voidaanko alakoululaiselta vaatia kokonaisen kirjan lukemista. Osan mielestä se on liian suuri vaatimus vaikkapa kuudesluokkalaiselle.

Pakollinen "kun minä olin nuori"-kommentti: minä olen 70-80-lukujen lapsi. Silloin kaikki lapset lukivat kirjoja. Ehkä muutamaa kaikkein heikkolahjaisinta lukuunottamatta. Viisikot, Neiti Etsivät ja muut vastaavt olivat melkein kaikilla kädessä. Kun kuudennelle luokalle tultiin, osa oli jo alkanut lukea aikuisten kirjoja.

Mulla samat muistot 2000-luvulta. Mutta silloin oli vähemmän vaihtoehtoja. Kännykässä oli matopeli ja nettiä sai käyttää vain harvoin, koska puhelin ei muuten toiminut. Pelikonettakaan ei ihan joka taloudesta silloin vuosituhannen alussa löytynyt. Eli lukeminen oli se mitä silloin pystyi tekemään kun ei leikittänyt. Oletettavasti ihan niin moni ei lukenut kuin aikaisemmin, mutta lähes kaikki kuitenkin. Sitten kun pelikoneet alkoivat olla yleisiä väheni lukeminenkin (etenkin pojilla) reilusti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykytilanteessa kouluun tulee koulutettujen lapsia, jotka osaavat lukea ja laskea usein jo parilla kielelläkin jo tullessaan. Samaan aikaan peruskoulusta valmistuu kouluttamattomien lapsia, joilla ei lukutaito eikä laskutaito suju riittävällä tasolla vielä yhdeksänkään luokan jälkeen. Onhan se iso gäppi. 

Tämän takia pitäisi saada ne tasokokeet kouluun. Tilanne on sekä osaaville että sille toiselle ääripäälle ihan kohtuuton. Luulisi opettajan työnkin helpottavan kun luokalla/ryhmässä olisi suunnilleen sama osaamistaso.

Pidettäisiinkö ne tasokokeet vuosittain? Ja aina luokka uusiksi?

Tosiasiahan on, että mitä pitemmälle koulutaival jatkuu, sitä enemmän varhaisiän tasoerot kaventuvat ja lapsen oman työn merkitys kasvaa.

Tietyn jengin "vanhemmat" ei opi kieltä edes 20 vuodessa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykytilanteessa kouluun tulee koulutettujen lapsia, jotka osaavat lukea ja laskea usein jo parilla kielelläkin jo tullessaan. Samaan aikaan peruskoulusta valmistuu kouluttamattomien lapsia, joilla ei lukutaito eikä laskutaito suju riittävällä tasolla vielä yhdeksänkään luokan jälkeen. Onhan se iso gäppi. 

Tämän takia pitäisi saada ne tasokokeet kouluun. Tilanne on sekä osaaville että sille toiselle ääripäälle ihan kohtuuton. Luulisi opettajan työnkin helpottavan kun luokalla/ryhmässä olisi suunnilleen sama osaamistaso.

Pidettäisiinkö ne tasokokeet vuosittain? Ja aina luokka uusiksi?

Tosiasiahan on, että mitä pitemmälle koulutaival jatkuu, sitä enemmän varhaisiän tasoerot kaventuvat ja lapsen oman työn merkitys kasvaa.

Sitä kutsuttiin ennen luokalle jättämiseksi, jos oppi ei tuottanut tulosta vuoden aikana. Nythän me hyväksymme, että peruskoulun voi liidellä läpi oppimatta lukemaan.