Suomen koululaitos ei pysty nollaamaan lasten välisiä osaamiseroja

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen peruskoululaitos tasapäistää (lue: tyhmentää) jo ihan tarpeeksi. Terävämmälle oppilaalle opetustahti on aivan liian hidasta peruskoulussa. 

Totta, fiksuimmat voisi edetä paljon nopeammin

Suomi hukkaa parhaimmistonsa tasapäistämisellä ja "inkluusiolla".

Nykyään keskustellaan jo siitä, että voidaanko alakoululaiselta vaatia kokonaisen kirjan lukemista. Osan mielestä se on liian suuri vaatimus vaikkapa kuudesluokkalaiselle.

Se on ylipäänsä hullu tavoite tasapäistää. Pitäisi tarjota kullekin omien kykyjensä mukaista opetusta. Tasokurssit takaisin!

Oikeasti, liialliset oppimisvaatimukset eivät johda siihen, että kaikki ne oppisivat, vaan siihen, että moni ahdistuu ja hanskat tipahtaa. Ja jotkut taas kykenisivät enempään, mutta joutuvat menemään hitaimman mukaan.

Tämä on tyypillistä kommunismia, joka ei hyvään johda. Pahin seuraus siis lisääntyvä ahdistus ja syrjäytyminen, ja opettajienkin väsähtäminen.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään keskustellaan jo siitä, että voidaanko alakoululaiselta vaatia kokonaisen kirjan lukemista. Osan mielestä se on liian suuri vaatimus vaikkapa kuudesluokkalaiselle.

Esim suuri osa palstalaisista ei pystyisi lukemaan kokonaista kirjaa.

Maailma muuttuu. Ehkä nykyään painottuvat erilaiset lukutaidot?

Vierailija kirjoitti:

Suomi hukkaa parhaimmistonsa tasapäistämisellä ja "inkluusiolla".

Olen ihan samaa mieltä, ja myös monet vajoavat ahdistukseen ja koulupudokkuuteen, kun vaatimukset ovat liian suuria, ja oikeasti ei ole liittymäpintaa, mihin niitä kaikkia tietoja elämässä tarvittaisiin.

Rupusakin voi lähettää apukouluun!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi hukkaa parhaimmistonsa tasapäistämisellä ja "inkluusiolla".

Olen ihan samaa mieltä, ja myös monet vajoavat ahdistukseen ja koulupudokkuuteen, kun vaatimukset ovat liian suuria, ja oikeasti ei ole liittymäpintaa, mihin niitä kaikkia tietoja elämässä tarvittaisiin.

Vaatimustasoa on kuitenkin koko ajan laskettu meillä. Yhdeksännellä saa bioogiasta viitosen sellaisella osaamisella, joka aikaisemmin olisi johtanut yksilöllistämiseen. Esimerkiksi ihmisen biologiasta riittää peruskoulusta läpipääsyyn jatkossa se osaaminen, joka opetetaan alakoulun 2 ja 3 luokilla.

Lapset ja nuoret eivät enää ole tekemissä työelämän ja aikuisten maailman kanssa. He eivät todella tiedä, mihin koulussa opiskeltuja asioita tarvitaan. Onko se koulun vika? Koulu yrittää kertoa lapsille, mihin jotain juttua tarvitaan. Lapset eivät enää tätä kertomusta usko, koska he eivät itse pysty varmistamaan asiaa.

Toisin sanoen sätitään kouluja, kun elämämkoulu- vanhemmat ei ole laittanut tikkua ristiin kotona. Korkeakoulutetut ymmärtävät lukea lapsilleen ja auttavat heitä oppimaan asioita myös kotona. Tyhmyys periytyy..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi hukkaa parhaimmistonsa tasapäistämisellä ja "inkluusiolla".

Olen ihan samaa mieltä, ja myös monet vajoavat ahdistukseen ja koulupudokkuuteen, kun vaatimukset ovat liian suuria, ja oikeasti ei ole liittymäpintaa, mihin niitä kaikkia tietoja elämässä tarvittaisiin.

Vaatimustasoa on kuitenkin koko ajan laskettu meillä. Yhdeksännellä saa bioogiasta viitosen sellaisella osaamisella, joka aikaisemmin olisi johtanut yksilöllistämiseen. Esimerkiksi ihmisen biologiasta riittää peruskoulusta läpipääsyyn jatkossa se osaaminen, joka opetetaan alakoulun 2 ja 3 luokilla.

Lapset ja nuoret eivät enää ole tekemissä työelämän ja aikuisten maailman kanssa. He eivät todella tiedä, mihin koulussa opiskeltuja asioita tarvitaan. Onko se koulun vika? Koulu yrittää kertoa lapsille, mihin jotain juttua tarvitaan. Lapset eivät enää tätä kertomusta usko, koska he eivät itse pysty varmistamaan asiaa.

Ei tässä koulua ollutkaan tarkoitus syytellä. Mutta opetussuunnitelmissahan nämä kaikki linjataan. Miksi opetetaan vaikka niin paljon Mooseksen jalkavaimoista, eikä yhteiskunnassa oikeasti tarvittavia asioita.

Ja voi olla masentavaa koko ajan olla tunne, että en osaa en tajua ei kiinnosta, kun asiat ovat liian vaikeita, vaikka sitten saisikin armovitosen. Siinä tulee juuri se tunne, että olen tyhmä ja musta ei ole mihinkään.

Mitä jos olisi tasokurssi,missa olisi sopivat tasoisia asioita ja niissä olisi mahdollisuus pärjätä hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi hukkaa parhaimmistonsa tasapäistämisellä ja "inkluusiolla".

Olen ihan samaa mieltä, ja myös monet vajoavat ahdistukseen ja koulupudokkuuteen, kun vaatimukset ovat liian suuria, ja oikeasti ei ole liittymäpintaa, mihin niitä kaikkia tietoja elämässä tarvittaisiin.

Vaatimustasoa on kuitenkin koko ajan laskettu meillä. Yhdeksännellä saa bioogiasta viitosen sellaisella osaamisella, joka aikaisemmin olisi johtanut yksilöllistämiseen. Esimerkiksi ihmisen biologiasta riittää peruskoulusta läpipääsyyn jatkossa se osaaminen, joka opetetaan alakoulun 2 ja 3 luokilla.

Lapset ja nuoret eivät enää ole tekemissä työelämän ja aikuisten maailman kanssa. He eivät todella tiedä, mihin koulussa opiskeltuja asioita tarvitaan. Onko se koulun vika? Koulu yrittää kertoa lapsille, mihin jotain juttua tarvitaan. Lapset eivät enää tätä kertomusta usko, koska he eivät itse pysty varmistamaan asiaa.

Ei tässä koulua ollutkaan tarkoitus syytellä. Mutta opetussuunnitelmissahan nämä kaikki linjataan. Miksi opetetaan vaikka niin paljon Mooseksen jalkavaimoista, eikä yhteiskunnassa oikeasti tarvittavia asioita.

Ja voi olla masentavaa koko ajan olla tunne, että en osaa en tajua ei kiinnosta, kun asiat ovat liian vaikeita, vaikka sitten saisikin armovitosen. Siinä tulee juuri se tunne, että olen tyhmä ja musta ei ole mihinkään.

Mitä jos olisi tasokurssi,missa olisi sopivat tasoisia asioita ja niissä olisi mahdollisuus pärjätä hyvin.

Mistä hemmetin Mooseksen jalkavaimoista? Ei siellä opeteta edes Mooseksesta enää.

t. teinien äiti

Vierailija kirjoitti:

Toisin sanoen sätitään kouluja, kun elämämkoulu- vanhemmat ei ole laittanut tikkua ristiin kotona. Korkeakoulutetut ymmärtävät lukea lapsilleen ja auttavat heitä oppimaan asioita myös kotona. Tyhmyys periytyy..

Tämäpä se onkin rakentava asenne.

Itse en ainakaan kommentoinut asiaa siten, että tämä olisi koulujen syy. Tasapäistämisen ideologia on poliittinen linjaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi hukkaa parhaimmistonsa tasapäistämisellä ja "inkluusiolla".

Olen ihan samaa mieltä, ja myös monet vajoavat ahdistukseen ja koulupudokkuuteen, kun vaatimukset ovat liian suuria, ja oikeasti ei ole liittymäpintaa, mihin niitä kaikkia tietoja elämässä tarvittaisiin.

Vaatimustasoa on kuitenkin koko ajan laskettu meillä. Yhdeksännellä saa bioogiasta viitosen sellaisella osaamisella, joka aikaisemmin olisi johtanut yksilöllistämiseen. Esimerkiksi ihmisen biologiasta riittää peruskoulusta läpipääsyyn jatkossa se osaaminen, joka opetetaan alakoulun 2 ja 3 luokilla.

Lapset ja nuoret eivät enää ole tekemissä työelämän ja aikuisten maailman kanssa. He eivät todella tiedä, mihin koulussa opiskeltuja asioita tarvitaan. Onko se koulun vika? Koulu yrittää kertoa lapsille, mihin jotain juttua tarvitaan. Lapset eivät enää tätä kertomusta usko, koska he eivät itse pysty varmistamaan asiaa.

Ei tässä koulua ollutkaan tarkoitus syytellä. Mutta opetussuunnitelmissahan nämä kaikki linjataan. Miksi opetetaan vaikka niin paljon Mooseksen jalkavaimoista, eikä yhteiskunnassa oikeasti tarvittavia asioita.

Ja voi olla masentavaa koko ajan olla tunne, että en osaa en tajua ei kiinnosta, kun asiat ovat liian vaikeita, vaikka sitten saisikin armovitosen. Siinä tulee juuri se tunne, että olen tyhmä ja musta ei ole mihinkään.

Mitä jos olisi tasokurssi,missa olisi sopivat tasoisia asioita ja niissä olisi mahdollisuus pärjätä hyvin.

Mistä hemmetin Mooseksen jalkavaimoista? Ei siellä opeteta edes Mooseksesta enää.

t. teinien äiti

Olen kyllä lukenut uskonnon kirjoja omien lasten kanssa ja kysellyt läksyjä. Nuo ovat aivan tarpeetonta.

Ei ole koulun vika. Paha on kauhalla ottaa jos on lusikalla annettu.

Vierailija kirjoitti:

Uutisoinnissa vaadittiin opettajille lisää taitoja tukemiseen. Yleensä kuitenkaan taidot eivät ole se ongelma. Opettajilla ei ole aikaa tehdä muutamalle oppilaille erilaista opetusta. Lisäksi heikot oppilaat eivät yleensä suostu tulemaan tukiopetukseen. He kokevat sen rangaistuksena.

Opetan 28h viikossa, lisäksi tähän päälle on vielä viikosta riippuen 3-6h erilaisia muita tehtäviä. Loppuaika menee oppituntien suunnitteluun, kokeiden ja tehtävien rakentamiseen ja korjaamiseen. Lukion opetussuunnitelma muuttui juuri ja ne tuntien sisällöt pitää tehdä uusiksi seuraavien 3 lukuvuoden aikana.

Helpoimmillaan selviän noin 38h työviikolla. Yleensä menee 42-45h. Pahimmilla työviikoilla menee yli 50h.

En pysty enää yhtään eriyttämään lisää tai tukemaan oppilaita enemmän.

Mulla on kokemusta useammastakin lapsesta jolla on koulussa jotain vaikeuksia. Viimeisin kokemus on lapsen aivan selkeä lukihäiriö. Homma jo siinä pisteessä ettei lapsi viihdy koulussa, ja yrittää sairauksiin vedoten lintsata sieltä. Tuntee että kouluun menee liian paljon aikaa, ja siellä on vaikeaa olla. 

Lukihäiriö testi nyt sitten kuitenkin tehtiin syksyllä, ja tuloksena että lapsella on lukihäiriö. Odottelin yhteenvetoa sitä saamatta, ja lopulta viime viikolla oli tehtynä apuehdotus tälle lapselle. Lapsi saa kuulemma mennä käytävälle tekemään tehtäviä koulussa, jos ei pysty keskittymään luokassa. Siinä se, ei mitään muuta.

Mun veikkaus on että yläasteella alkaa kunnon lintsailu, ja kärryiltä tippuminen, kun lapsen elämään tulee muutakin kuin koulunkäynti jota vahditaan kotona ankarasti. Tämän lapsen vapaa-ajasta menee puolet läksyihin ja kokeisiin lukemiseen. 

Mutta ei, muuta apua ei nyt saa. 

Eli kyllä se nähdään ja testataan että ongelmia on, mutta asialle ei tehdä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Toisin sanoen sätitään kouluja, kun elämämkoulu- vanhemmat ei ole laittanut tikkua ristiin kotona. Korkeakoulutetut ymmärtävät lukea lapsilleen ja auttavat heitä oppimaan asioita myös kotona. Tyhmyys periytyy..

Korkeakoulutetut myös tukevat lapsen luontaista kiinnostusta asioiden oppimiseen. Elämämkoulut sitten ovat kiinnostuneet muista jutuista ja latistavat lapsen halun oppia. Ellei sitten ole hirveän jukuripäinen lapsi joka hakee tiedon itse.

mulla oli 3. luokka opetettavana viimeksi, yksi häirikkö sotki kaiken ja sitä ei saanut eristää vaikka sotki muiden opiskelurauhan kokonaan ja sen lisäksi oli kaksi muuta apinaa, ne oli kyllä kiltttejä apinoita, mutta ei osanneet vielä lukea ja kirjoittaa 3. luokalla!

apuluokkia ja erityisluokkia ei ole enää ala-asteella, kaikki pilalla. kiitos vihervassarifeministeien naisjohtajien joilla asuu perse päässä

Vierailija kirjoitti:

Ei ole koulun vika. Paha on kauhalla ottaa jos on lusikalla annettu.

Koskee selkeästi itseäsi, menehän taas lusikoimaan velliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen peruskoululaitos tasapäistää (lue: tyhmentää) jo ihan tarpeeksi. Terävämmälle oppilaalle opetustahti on aivan liian hidasta peruskoulussa. 

Totta, fiksuimmat voisi edetä paljon nopeammin

Tämä. Peruskoulusta pitäisi tehdä kurssimuotoinen sillä tavalla, että olisi koko ajan mahdollisuus oppia omalla tasollaan. Esim ykkösellä ensimmäiseksi katsotaan kokeella/testillä tarvitseeko lapsi sitä eka luokan matikkaa vai voisiko hypätä suoraan kakkosten matikan tunneille. Sama kielissä ja äidinkielessä. Miksi lukeva ja kirjoittava lapsi joutuu sinne ekaluokan äidinkielen tunneille tavaamaan? Ihan hyvin voisi mennä opettelemaan seuraavia juttuja kakkosten tunneille.

Onhan ihmisten oppimiskyvyssä valtavia eroja ihan samassa perheessä.