Lue keskustelun säännöt.
Miten syrjäytynyt voi parantaa elämäänsä jos hän kohtaa vain hyljeksintää ja epäilyä?
07.12.2021 |
"Se outo hyypiö."
"Ei noin pitkään työttömänä ollut osaa töitä tehdä."
"Epäilyttävä."
"Limainen."
"Ei kukaan tuollaisen kanssa halua olla."
Tämä on sitä arkipäivän suhtautumista minkä syrjäytynyt kohtaa, kun hän yrittää luoda itselleen ns. elämää oman vuokrayksiön ja netin ulkopuolella. Enkä yhtään ihmettele, että moni siihen suhtautumiseen väsyy ja kääntyy kannoillaan takaisin vuokrayksiöön eristäytymään.
Kommentit (153)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena aloitukseen: Syrjäytynyt, tai syrjäytetty ei voikaa parantaa elämäänsä ja sen laatua, mikäli yhteisö ja ympärillä olevat ihmiset suhtautuvat häneen syrjivästi, tai jättävät oman piirinsä ulkopuolelle.
Tiesitkö että tuollainen uhriasenne on merkki narsistisista piirteistä. En sano tätä veetuillakseni vaan ihan aidosti yritän auttaa eteenpäin. Myös sinulla on osa siinä että sinua karsastetaan, vika ei ole yksin muissa. Jos tiedät mikä on vikana ala parantaa niitä puoliasi joissa tiedät olevan puutteita. Jos et tiedä mikä on vikana, selvitä se ensin.
No, itseni puolesta voin sanoa, että olen liian hyväntahtoinen ja kiltti sekä jotenkin liian heikko pärjäämään täällä ainakaan kunnolla. En jaksa ihmisten välistä draamaa ja ilkeilyä. Lisäksi olen tottunut olemaan yksin, kun olin jo nuoruuteni yksinäinen ja kiusattiin. Ei ole helppoa enää uskaltaa tutustua muihin ja tavallaan elää "normaalia" elämää ihmissuhteiden puolesta, kun ei ole saanut harjoitusta ja on epävarma. Kaikki sellaiset jutut ovat niin vieras asia. Samalla olen ihan ns hyvä ihminen muita kohtaan ja en ole ikävä. Vähän vaan pihalla siitä miten ihmisiin tutustutaan ja olen epävarma ja arka. Liikaa ollut jo yksin. Nämä omat vikani. Sitten jos saan vähän apua muilta (esim joskus kiva opiskeluryhmä) niin pystyn olemaan "normaalisti" ja puhumaan paljonkin. Varmaan joku nuorisoryhmä olisi itselle pahin jos näin alle 30 vuoden iässä mietin. Sivusta.
Ryhmissä pärjää kun suostuu leikkimään toisten säännöillä.
Jos haluat johonkin tyttöjen ja naisten ryhmään, on ensiarvoisen tärkeää osata 1: erittää sosiaalista liimaa, 2: puhua pahaa jostakin toisesta tytöstä, joka ei ole paikalla, 3: tietää ja hahmottaa kuka on korkein kana nokkimisjärjestyksessä.
Ai mitä se sosiaalinen liima on?
Se on sellainen tietynlainen äänensävy, jota kaikki ei osaa. Sellainen ihan mahdoton. "joo joo", "nii niii" "just niin, "hih hih hih"
Mahdotonta selittää, se pitää itse kuulla. Se on se äänensävy millä ne kanat komppaavat sitä pomo kanaa.
Poikien ja miesten ryhmistä en tiedä. Voi olla ehkä helpompaa mennä sellaiseen. Jos alkoholi on sellainen, että tykkää sitä maistella, niin se voi olla avain? En tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena aloitukseen: Syrjäytynyt, tai syrjäytetty ei voikaa parantaa elämäänsä ja sen laatua, mikäli yhteisö ja ympärillä olevat ihmiset suhtautuvat häneen syrjivästi, tai jättävät oman piirinsä ulkopuolelle.
Tiesitkö että tuollainen uhriasenne on merkki narsistisista piirteistä. En sano tätä veetuillakseni vaan ihan aidosti yritän auttaa eteenpäin. Myös sinulla on osa siinä että sinua karsastetaan, vika ei ole yksin muissa. Jos tiedät mikä on vikana ala parantaa niitä puoliasi joissa tiedät olevan puutteita. Jos et tiedä mikä on vikana, selvitä se ensin.
No, itseni puolesta voin sanoa, että olen liian hyväntahtoinen ja kiltti sekä jotenkin liian heikko pärjäämään täällä ainakaan kunnolla. En jaksa ihmisten välistä draamaa ja ilkeilyä. Lisäksi olen tottunut olemaan yksin, kun olin jo nuoruuteni yksinäinen ja kiusattiin. Ei ole helppoa enää uskaltaa tutustua muihin ja tavallaan elää "normaalia" elämää ihmissuhteiden puolesta, kun ei ole saanut harjoitusta ja on epävarma. Kaikki sellaiset jutut ovat niin vieras asia. Samalla olen ihan ns hyvä ihminen muita kohtaan ja en ole ikävä. Vähän vaan pihalla siitä miten ihmisiin tutustutaan ja olen epävarma ja arka. Liikaa ollut jo yksin. Nämä omat vikani. Sitten jos saan vähän apua muilta (esim joskus kiva opiskeluryhmä) niin pystyn olemaan "normaalisti" ja puhumaan paljonkin. Varmaan joku nuorisoryhmä olisi itselle pahin jos näin alle 30 vuoden iässä mietin. Sivusta.
Ryhmissä pärjää kun suostuu leikkimään toisten säännöillä.
Jos haluat johonkin tyttöjen ja naisten ryhmään, on ensiarvoisen tärkeää osata 1: erittää sosiaalista liimaa, 2: puhua pahaa jostakin toisesta tytöstä, joka ei ole paikalla, 3: tietää ja hahmottaa kuka on korkein kana nokkimisjärjestyksessä.
Ai mitä se sosiaalinen liima on?
Se on sellainen tietynlainen äänensävy, jota kaikki ei osaa. Sellainen ihan mahdoton. "joo joo", "nii niii" "just niin, "hih hih hih"
Mahdotonta selittää, se pitää itse kuulla. Se on se äänensävy millä ne kanat komppaavat sitä pomo kanaa.
Poikien ja miesten ryhmistä en tiedä. Voi olla ehkä helpompaa mennä sellaiseen. Jos alkoholi on sellainen, että tykkää sitä maistella, niin se voi olla avain? En tiedä.
Tämähän se on. 🤣🤣 Siis oikeasti, yleensä piirin ovet aukeaa joko juoruamalla tai alkoholilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä syrjäydyit? Sekin oli yhteiskunnan vika? Kyllä mä tunnen ihmisiä jotka ovat nousseet kuopasta ihan itte. Menivät kouluun, lakkasivat syyttelemästä muita ja ottivat elämästään vastuun. Nykyään käyvät työssä eikä edes huomaisi että joskus on oltu ihan pohjallakin. Mutta se vaatii vastuunkantoa ja halua tehdä sille elämälleen ihan itse jotain.
Tiesitkö että tässä on käyty aika montakin koulua ja opintokokonaisuutta läpi ja tehty töitä?
Monella meistä syrjäytyneistä on korkeampi koulutus kuin sinulla ja töitä on tehty enemmän ja paremmin mitä sinä koskaan.
Sinulla on mielikuva jostain sontaisesta lihavasta finninaamasta joka ei ole edes peruskoulua loppuun käynyt.
Se mielikuvasi on sellainen, että voit pyöritellä sen peffaasi.
Tämä. Nykyaika on aivan karseaa. Elämme jotain narsismin ja vajaa-älyisen mädätyksen aikakautta.
Röyhkeys, itserakkaus ja se kun pääsee jotain heikompaa vähän potkimaan on monen ihmisen ensisijaiset arvot tässä elämässä.
Korkeakoulutus on nykyään asia, josta voit jopa tulla pilkatuksi työyhteisössä kuten itselleni kävi. Muille puhutaan rumasti, omat työt tehdään huonosti ja kyynärpää taktiikalla lieroillaan eteenpäin. Monet nykyään selviää työelämässä vain lääkkeillä, osa uupuu ja osa savustetaan pois.
Itse kyllä sanoisin, että nykyään persoonallisuushäiriöiset nimenomaan porskuttaa ja psyykeltään normaalit ei tätä menoa kestä.
Kyllä.
Tuon huomaa kaikilla yhteiskunnan tasoilla, dimensioilla ja formaateilla.
Lapset ovat nykyään entistä enemmän sekaisin ja t%ppavat toisiaan.
Koulutus on jokaisella levelillä täysin pa%kottu. Ihan jokaisella koulutustasolla alhaalta ylös.
Työpaikat ovat nykyään ihan hel%ettejä ja kaikilla kunnollisilla leviää pää.
Johtajuus on absoluuttista kuraa. Enää ei voi tulla mitään niin absurdia väärinkäytöstä, röyhkeyttä, sikatemppua mediassa esiin, että ketään enää yllättäisi.
En mainitse edes nimeltä näitä kahta kaikkein törkeintä röyhkimystarta. Ei minkään näköistä häpyä kenellekään.
Jaahas, eli Marinista on tullut kirjoitettua aika monta viestiä tänne, vai? Vai kenestä? Sulla ei taida olla paljon varaa muita ihmisiä arvostella jos näin on.
Ai mulla ei ole vara arvostella ketään jos en hyväksy Sannan tai Tytin touhuja?
Mene nyt hullu nyt oikeasti pois täältä!
Tiesitkö että olen huomannut palstalla aika monta Sannaa koskevaa ketjua. YHTEENKÄÄN EN OLE MITÄÄN KIRJOITTANU! Minun ei tarvitse. Tässäkin ketjussa sanoin, etten mainitse edes nimeä. SINÄ TEIT ITSE SEN!
Katson sivusta kun hän tuhoaa itse itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena aloitukseen: Syrjäytynyt, tai syrjäytetty ei voikaa parantaa elämäänsä ja sen laatua, mikäli yhteisö ja ympärillä olevat ihmiset suhtautuvat häneen syrjivästi, tai jättävät oman piirinsä ulkopuolelle.
Tiesitkö että tuollainen uhriasenne on merkki narsistisista piirteistä. En sano tätä veetuillakseni vaan ihan aidosti yritän auttaa eteenpäin. Myös sinulla on osa siinä että sinua karsastetaan, vika ei ole yksin muissa. Jos tiedät mikä on vikana ala parantaa niitä puoliasi joissa tiedät olevan puutteita. Jos et tiedä mikä on vikana, selvitä se ensin.
No, itseni puolesta voin sanoa, että olen liian hyväntahtoinen ja kiltti sekä jotenkin liian heikko pärjäämään täällä ainakaan kunnolla. En jaksa ihmisten välistä draamaa ja ilkeilyä. Lisäksi olen tottunut olemaan yksin, kun olin jo nuoruuteni yksinäinen ja kiusattiin. Ei ole helppoa enää uskaltaa tutustua muihin ja tavallaan elää "normaalia" elämää ihmissuhteiden puolesta, kun ei ole saanut harjoitusta ja on epävarma. Kaikki sellaiset jutut ovat niin vieras asia. Samalla olen ihan ns hyvä ihminen muita kohtaan ja en ole ikävä. Vähän vaan pihalla siitä miten ihmisiin tutustutaan ja olen epävarma ja arka. Liikaa ollut jo yksin. Nämä omat vikani. Sitten jos saan vähän apua muilta (esim joskus kiva opiskeluryhmä) niin pystyn olemaan "normaalisti" ja puhumaan paljonkin. Varmaan joku nuorisoryhmä olisi itselle pahin jos näin alle 30 vuoden iässä mietin. Sivusta.
Ryhmissä pärjää kun suostuu leikkimään toisten säännöillä.
Jos haluat johonkin tyttöjen ja naisten ryhmään, on ensiarvoisen tärkeää osata 1: erittää sosiaalista liimaa, 2: puhua pahaa jostakin toisesta tytöstä, joka ei ole paikalla, 3: tietää ja hahmottaa kuka on korkein kana nokkimisjärjestyksessä.
Ai mitä se sosiaalinen liima on?
Se on sellainen tietynlainen äänensävy, jota kaikki ei osaa. Sellainen ihan mahdoton. "joo joo", "nii niii" "just niin, "hih hih hih"
Mahdotonta selittää, se pitää itse kuulla. Se on se äänensävy millä ne kanat komppaavat sitä pomo kanaa.
Poikien ja miesten ryhmistä en tiedä. Voi olla ehkä helpompaa mennä sellaiseen. Jos alkoholi on sellainen, että tykkää sitä maistella, niin se voi olla avain? En tiedä.
Kyllä ihmiset sitten voikin kokea asiat eri tavalla. Peiliin saa katsoa jos löytää itsensä sheimaamasta ihmisiä siitä että nämä kannustaa toista puhumaan jollain harmittomilla ääntelemisillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena aloitukseen: Syrjäytynyt, tai syrjäytetty ei voikaa parantaa elämäänsä ja sen laatua, mikäli yhteisö ja ympärillä olevat ihmiset suhtautuvat häneen syrjivästi, tai jättävät oman piirinsä ulkopuolelle.
Tiesitkö että tuollainen uhriasenne on merkki narsistisista piirteistä. En sano tätä veetuillakseni vaan ihan aidosti yritän auttaa eteenpäin. Myös sinulla on osa siinä että sinua karsastetaan, vika ei ole yksin muissa. Jos tiedät mikä on vikana ala parantaa niitä puoliasi joissa tiedät olevan puutteita. Jos et tiedä mikä on vikana, selvitä se ensin.
No, itseni puolesta voin sanoa, että olen liian hyväntahtoinen ja kiltti sekä jotenkin liian heikko pärjäämään täällä ainakaan kunnolla. En jaksa ihmisten välistä draamaa ja ilkeilyä. Lisäksi olen tottunut olemaan yksin, kun olin jo nuoruuteni yksinäinen ja kiusattiin. Ei ole helppoa enää uskaltaa tutustua muihin ja tavallaan elää "normaalia" elämää ihmissuhteiden puolesta, kun ei ole saanut harjoitusta ja on epävarma. Kaikki sellaiset jutut ovat niin vieras asia. Samalla olen ihan ns hyvä ihminen muita kohtaan ja en ole ikävä. Vähän vaan pihalla siitä miten ihmisiin tutustutaan ja olen epävarma ja arka. Liikaa ollut jo yksin. Nämä omat vikani. Sitten jos saan vähän apua muilta (esim joskus kiva opiskeluryhmä) niin pystyn olemaan "normaalisti" ja puhumaan paljonkin. Varmaan joku nuorisoryhmä olisi itselle pahin jos näin alle 30 vuoden iässä mietin. Sivusta.
Ryhmissä pärjää kun suostuu leikkimään toisten säännöillä.
Jos haluat johonkin tyttöjen ja naisten ryhmään, on ensiarvoisen tärkeää osata 1: erittää sosiaalista liimaa, 2: puhua pahaa jostakin toisesta tytöstä, joka ei ole paikalla, 3: tietää ja hahmottaa kuka on korkein kana nokkimisjärjestyksessä.
Ai mitä se sosiaalinen liima on?
Se on sellainen tietynlainen äänensävy, jota kaikki ei osaa. Sellainen ihan mahdoton. "joo joo", "nii niii" "just niin, "hih hih hih"
Mahdotonta selittää, se pitää itse kuulla. Se on se äänensävy millä ne kanat komppaavat sitä pomo kanaa.
Poikien ja miesten ryhmistä en tiedä. Voi olla ehkä helpompaa mennä sellaiseen. Jos alkoholi on sellainen, että tykkää sitä maistella, niin se voi olla avain? En tiedä.
Tämähän se on. 🤣🤣 Siis oikeasti, yleensä piirin ovet aukeaa joko juoruamalla tai alkoholilla.
Näkehään sen lapsikin. Katsokaa nyt vaikka mitä sekin ihminen, ketä ei saa arvostella, tekee yöt läpeensä. Bilettää Söölien ja muiden kiusaajien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena aloitukseen: Syrjäytynyt, tai syrjäytetty ei voikaa parantaa elämäänsä ja sen laatua, mikäli yhteisö ja ympärillä olevat ihmiset suhtautuvat häneen syrjivästi, tai jättävät oman piirinsä ulkopuolelle.
Tiesitkö että tuollainen uhriasenne on merkki narsistisista piirteistä. En sano tätä veetuillakseni vaan ihan aidosti yritän auttaa eteenpäin. Myös sinulla on osa siinä että sinua karsastetaan, vika ei ole yksin muissa. Jos tiedät mikä on vikana ala parantaa niitä puoliasi joissa tiedät olevan puutteita. Jos et tiedä mikä on vikana, selvitä se ensin.
No, itseni puolesta voin sanoa, että olen liian hyväntahtoinen ja kiltti sekä jotenkin liian heikko pärjäämään täällä ainakaan kunnolla. En jaksa ihmisten välistä draamaa ja ilkeilyä. Lisäksi olen tottunut olemaan yksin, kun olin jo nuoruuteni yksinäinen ja kiusattiin. Ei ole helppoa enää uskaltaa tutustua muihin ja tavallaan elää "normaalia" elämää ihmissuhteiden puolesta, kun ei ole saanut harjoitusta ja on epävarma. Kaikki sellaiset jutut ovat niin vieras asia. Samalla olen ihan ns hyvä ihminen muita kohtaan ja en ole ikävä. Vähän vaan pihalla siitä miten ihmisiin tutustutaan ja olen epävarma ja arka. Liikaa ollut jo yksin. Nämä omat vikani. Sitten jos saan vähän apua muilta (esim joskus kiva opiskeluryhmä) niin pystyn olemaan "normaalisti" ja puhumaan paljonkin. Varmaan joku nuorisoryhmä olisi itselle pahin jos näin alle 30 vuoden iässä mietin. Sivusta.
Ryhmissä pärjää kun suostuu leikkimään toisten säännöillä.
Jos haluat johonkin tyttöjen ja naisten ryhmään, on ensiarvoisen tärkeää osata 1: erittää sosiaalista liimaa, 2: puhua pahaa jostakin toisesta tytöstä, joka ei ole paikalla, 3: tietää ja hahmottaa kuka on korkein kana nokkimisjärjestyksessä.
Ai mitä se sosiaalinen liima on?
Se on sellainen tietynlainen äänensävy, jota kaikki ei osaa. Sellainen ihan mahdoton. "joo joo", "nii niii" "just niin, "hih hih hih"
Mahdotonta selittää, se pitää itse kuulla. Se on se äänensävy millä ne kanat komppaavat sitä pomo kanaa.
Poikien ja miesten ryhmistä en tiedä. Voi olla ehkä helpompaa mennä sellaiseen. Jos alkoholi on sellainen, että tykkää sitä maistella, niin se voi olla avain? En tiedä.
Kyllä ihmiset sitten voikin kokea asiat eri tavalla. Peiliin saa katsoa jos löytää itsensä sheimaamasta ihmisiä siitä että nämä kannustaa toista puhumaan jollain harmittomilla ääntelemisillä.
No saakeli sentään. Tämähän se olikin! Cucuiiii, cucuiiiii, syy syrjäytymiselleni lienee urkupöllön äänissä, joita teen sosiaalisissa tilanteissa. Kun pitäisi olla tihihihii tihihihiii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena aloitukseen: Syrjäytynyt, tai syrjäytetty ei voikaa parantaa elämäänsä ja sen laatua, mikäli yhteisö ja ympärillä olevat ihmiset suhtautuvat häneen syrjivästi, tai jättävät oman piirinsä ulkopuolelle.
Tiesitkö että tuollainen uhriasenne on merkki narsistisista piirteistä. En sano tätä veetuillakseni vaan ihan aidosti yritän auttaa eteenpäin. Myös sinulla on osa siinä että sinua karsastetaan, vika ei ole yksin muissa. Jos tiedät mikä on vikana ala parantaa niitä puoliasi joissa tiedät olevan puutteita. Jos et tiedä mikä on vikana, selvitä se ensin.
No, itseni puolesta voin sanoa, että olen liian hyväntahtoinen ja kiltti sekä jotenkin liian heikko pärjäämään täällä ainakaan kunnolla. En jaksa ihmisten välistä draamaa ja ilkeilyä. Lisäksi olen tottunut olemaan yksin, kun olin jo nuoruuteni yksinäinen ja kiusattiin. Ei ole helppoa enää uskaltaa tutustua muihin ja tavallaan elää "normaalia" elämää ihmissuhteiden puolesta, kun ei ole saanut harjoitusta ja on epävarma. Kaikki sellaiset jutut ovat niin vieras asia. Samalla olen ihan ns hyvä ihminen muita kohtaan ja en ole ikävä. Vähän vaan pihalla siitä miten ihmisiin tutustutaan ja olen epävarma ja arka. Liikaa ollut jo yksin. Nämä omat vikani. Sitten jos saan vähän apua muilta (esim joskus kiva opiskeluryhmä) niin pystyn olemaan "normaalisti" ja puhumaan paljonkin. Varmaan joku nuorisoryhmä olisi itselle pahin jos näin alle 30 vuoden iässä mietin. Sivusta.
Ryhmissä pärjää kun suostuu leikkimään toisten säännöillä.
Jos haluat johonkin tyttöjen ja naisten ryhmään, on ensiarvoisen tärkeää osata 1: erittää sosiaalista liimaa, 2: puhua pahaa jostakin toisesta tytöstä, joka ei ole paikalla, 3: tietää ja hahmottaa kuka on korkein kana nokkimisjärjestyksessä.
Ai mitä se sosiaalinen liima on?
Se on sellainen tietynlainen äänensävy, jota kaikki ei osaa. Sellainen ihan mahdoton. "joo joo", "nii niii" "just niin, "hih hih hih"
Mahdotonta selittää, se pitää itse kuulla. Se on se äänensävy millä ne kanat komppaavat sitä pomo kanaa.
Poikien ja miesten ryhmistä en tiedä. Voi olla ehkä helpompaa mennä sellaiseen. Jos alkoholi on sellainen, että tykkää sitä maistella, niin se voi olla avain? En tiedä.
Kyllä ihmiset sitten voikin kokea asiat eri tavalla. Peiliin saa katsoa jos löytää itsensä sheimaamasta ihmisiä siitä että nämä kannustaa toista puhumaan jollain harmittomilla ääntelemisillä.
Hyvä jos osaat sen kanojen ääntelyn. Opettele vielä pilkkujen käyttö!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää ketju on kyl ikkuna siihen miksi te olette syrjäytyneet. Ja voi olla parempi niin kun teidän raivo on ihan tolkku pois ja kohtuutonta. Voi kaikki paremmin, sekä te itse että ihmiset työpaikoilla.
Vierailija kirjoitti:
Pienin askelin. Vie aikaa, mutta kannattaa aloittaa. Vähän ajan päästä on sitten jo vähän pitemmällä.
t: Syrjäytynyt nainen, joka painoi viime keväänä 120 kiloa ja aikoi tappaa itsensä, mutta muutti sitten elämänsä suunnan, on laihtunut jo 15 kiloa ja aloitti uusia harrastuksia. En ole saanut varsinaisia kavereita, mutta ainakin on joka viikko hetken seuraa. Vielä tulee paljon ikävää palautetta ihmisiltä (viimeksi tänään sain kuulla satunnaisilta tuntemattomilta, että olen iljettävä), mutta auttaa kun tietää, että suunta itsellä on parempi ja että kuukauden päästä olen taas vähän parempi kuin nyt.
Hyvä että onnistuit ja pääset eteenpäin. Itsekin olen vasta alussa ja yritän ammatin saada. Menneisyyteni kokemukset vaikuttavat paljon edelleen. Tuttua on myös nuo ikävät kommentit. Vähän aikaa sitten istuin odottamassa yhdessä paikassa niin pari tyyppiä nauroi paljon minun kohdalleni tullessaan (mietin, todella että vain muuten), mutta kuulin sitten, kun toinen sanoi minusta pahaa ja lisäsi, että mennään nopeasti etten huomaisi, mutta kuulin kyllä sen kaiken. Tämä on tuttua, vaikka olen ihan tavallisen näköinen ja painoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena aloitukseen: Syrjäytynyt, tai syrjäytetty ei voikaa parantaa elämäänsä ja sen laatua, mikäli yhteisö ja ympärillä olevat ihmiset suhtautuvat häneen syrjivästi, tai jättävät oman piirinsä ulkopuolelle.
Tiesitkö että tuollainen uhriasenne on merkki narsistisista piirteistä. En sano tätä veetuillakseni vaan ihan aidosti yritän auttaa eteenpäin. Myös sinulla on osa siinä että sinua karsastetaan, vika ei ole yksin muissa. Jos tiedät mikä on vikana ala parantaa niitä puoliasi joissa tiedät olevan puutteita. Jos et tiedä mikä on vikana, selvitä se ensin.
No, itseni puolesta voin sanoa, että olen liian hyväntahtoinen ja kiltti sekä jotenkin liian heikko pärjäämään täällä ainakaan kunnolla. En jaksa ihmisten välistä draamaa ja ilkeilyä. Lisäksi olen tottunut olemaan yksin, kun olin jo nuoruuteni yksinäinen ja kiusattiin. Ei ole helppoa enää uskaltaa tutustua muihin ja tavallaan elää "normaalia" elämää ihmissuhteiden puolesta, kun ei ole saanut harjoitusta ja on epävarma. Kaikki sellaiset jutut ovat niin vieras asia. Samalla olen ihan ns hyvä ihminen muita kohtaan ja en ole ikävä. Vähän vaan pihalla siitä miten ihmisiin tutustutaan ja olen epävarma ja arka. Liikaa ollut jo yksin. Nämä omat vikani. Sitten jos saan vähän apua muilta (esim joskus kiva opiskeluryhmä) niin pystyn olemaan "normaalisti" ja puhumaan paljonkin. Varmaan joku nuorisoryhmä olisi itselle pahin jos näin alle 30 vuoden iässä mietin. Sivusta.
Ryhmissä pärjää kun suostuu leikkimään toisten säännöillä.
Jos haluat johonkin tyttöjen ja naisten ryhmään, on ensiarvoisen tärkeää osata 1: erittää sosiaalista liimaa, 2: puhua pahaa jostakin toisesta tytöstä, joka ei ole paikalla, 3: tietää ja hahmottaa kuka on korkein kana nokkimisjärjestyksessä.
Ai mitä se sosiaalinen liima on?
Se on sellainen tietynlainen äänensävy, jota kaikki ei osaa. Sellainen ihan mahdoton. "joo joo", "nii niii" "just niin, "hih hih hih"
Mahdotonta selittää, se pitää itse kuulla. Se on se äänensävy millä ne kanat komppaavat sitä pomo kanaa.
Poikien ja miesten ryhmistä en tiedä. Voi olla ehkä helpompaa mennä sellaiseen. Jos alkoholi on sellainen, että tykkää sitä maistella, niin se voi olla avain? En tiedä.
Kyllä ihmiset sitten voikin kokea asiat eri tavalla. Peiliin saa katsoa jos löytää itsensä sheimaamasta ihmisiä siitä että nämä kannustaa toista puhumaan jollain harmittomilla ääntelemisillä.
Hyvä jos osaat sen kanojen ääntelyn. Opettele vielä pilkkujen käyttö!
Sinä ainakin osaat täysin vittumaisuuden. En usko että kanatkaan pystyy parempaan. Haukkumaan muita tyttöjä näiden selän takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena aloitukseen: Syrjäytynyt, tai syrjäytetty ei voikaa parantaa elämäänsä ja sen laatua, mikäli yhteisö ja ympärillä olevat ihmiset suhtautuvat häneen syrjivästi, tai jättävät oman piirinsä ulkopuolelle.
Tiesitkö että tuollainen uhriasenne on merkki narsistisista piirteistä. En sano tätä veetuillakseni vaan ihan aidosti yritän auttaa eteenpäin. Myös sinulla on osa siinä että sinua karsastetaan, vika ei ole yksin muissa. Jos tiedät mikä on vikana ala parantaa niitä puoliasi joissa tiedät olevan puutteita. Jos et tiedä mikä on vikana, selvitä se ensin.
No, itseni puolesta voin sanoa, että olen liian hyväntahtoinen ja kiltti sekä jotenkin liian heikko pärjäämään täällä ainakaan kunnolla. En jaksa ihmisten välistä draamaa ja ilkeilyä. Lisäksi olen tottunut olemaan yksin, kun olin jo nuoruuteni yksinäinen ja kiusattiin. Ei ole helppoa enää uskaltaa tutustua muihin ja tavallaan elää "normaalia" elämää ihmissuhteiden puolesta, kun ei ole saanut harjoitusta ja on epävarma. Kaikki sellaiset jutut ovat niin vieras asia. Samalla olen ihan ns hyvä ihminen muita kohtaan ja en ole ikävä. Vähän vaan pihalla siitä miten ihmisiin tutustutaan ja olen epävarma ja arka. Liikaa ollut jo yksin. Nämä omat vikani. Sitten jos saan vähän apua muilta (esim joskus kiva opiskeluryhmä) niin pystyn olemaan "normaalisti" ja puhumaan paljonkin. Varmaan joku nuorisoryhmä olisi itselle pahin jos näin alle 30 vuoden iässä mietin. Sivusta.
Ryhmissä pärjää kun suostuu leikkimään toisten säännöillä.
Jos haluat johonkin tyttöjen ja naisten ryhmään, on ensiarvoisen tärkeää osata 1: erittää sosiaalista liimaa, 2: puhua pahaa jostakin toisesta tytöstä, joka ei ole paikalla, 3: tietää ja hahmottaa kuka on korkein kana nokkimisjärjestyksessä.
Ai mitä se sosiaalinen liima on?
Se on sellainen tietynlainen äänensävy, jota kaikki ei osaa. Sellainen ihan mahdoton. "joo joo", "nii niii" "just niin, "hih hih hih"
Mahdotonta selittää, se pitää itse kuulla. Se on se äänensävy millä ne kanat komppaavat sitä pomo kanaa.
Poikien ja miesten ryhmistä en tiedä. Voi olla ehkä helpompaa mennä sellaiseen. Jos alkoholi on sellainen, että tykkää sitä maistella, niin se voi olla avain? En tiedä.
Kyllä ihmiset sitten voikin kokea asiat eri tavalla. Peiliin saa katsoa jos löytää itsensä sheimaamasta ihmisiä siitä että nämä kannustaa toista puhumaan jollain harmittomilla ääntelemisillä.
Hyvä jos osaat sen kanojen ääntelyn. Opettele vielä pilkkujen käyttö!
Sinä ainakin osaat täysin vittumaisuuden. En usko että kanatkaan pystyy parempaan. Haukkumaan muita tyttöjä näiden selän takana.
Kalikka sattuu kun se kalahtaa.
Ei se mitään jos olet kotkottaja ja tunnistit itsesi tuosta kuvauksesta.
Hyvähän se vain on, jos olet kaltaistesi kanssa omassa kerhossasi ja teillä on mukava pieni piiri kotkottamassa.
Kotkotelkaa ihan rauhassa. Älkää kuitenkaan pyrstösulkianne ja kloaakkianne repikö, jos kaikki ei teidän pikkupikkupiiriänne arvosta, saati siihen edes mukaan haluaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinnikkäästi vain halutaan puskea rupsukylien sisäpiireihin koko loppuiän ja itkeä kun ei vieläkään suju? Olisiko jotain muutakin tarjolla?
Vierailija kirjoitti:
Sinnikkäästi vain halutaan puskea rupsukylien sisäpiireihin koko loppuiän ja itkeä kun ei vieläkään suju? Olisiko jotain muutakin tarjolla?
Juu, ainakin pelaamista, masturbointia ja päihteiden käyttöä. Tämän ketjun luettuamme ollaan varmasti kaikki samaa mieltä että asiat on niin kuin pitääkin. Kaikki ovat siellä minne parhaiten sopivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinnikkäästi vain halutaan puskea rupsukylien sisäpiireihin koko loppuiän ja itkeä kun ei vieläkään suju? Olisiko jotain muutakin tarjolla?
Juu, ainakin pelaamista, masturbointia ja päihteiden käyttöä. Tämän ketjun luettuamme ollaan varmasti kaikki samaa mieltä että asiat on niin kuin pitääkin. Kaikki ovat siellä minne parhaiten sopivat.
Etkö mitään muuta huomannut tai osannut lukea noista viesteistä kuin "pelaamisen" ja "käteenvetelyn"?
Menikö kaikki muu teksti yli hilseen, ja nuo oli ainoat sanat jotka ymmärsit, ja jotka oli entuudestaan tuttuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinnikkäästi vain halutaan puskea rupsukylien sisäpiireihin koko loppuiän ja itkeä kun ei vieläkään suju? Olisiko jotain muutakin tarjolla?
Juu, ainakin pelaamista, masturbointia ja päihteiden käyttöä. Tämän ketjun luettuamme ollaan varmasti kaikki samaa mieltä että asiat on niin kuin pitääkin. Kaikki ovat siellä minne parhaiten sopivat.
Hyvä.
Ympyrä sulkeutuu.
Jokainen syrjäytynyt ymmärtää, nyt ettei teidän joukkoonne ja piireihinne kannata edes haluta päästä.
Syrjäytyminen, erakkous ja mielenrauha ilman kana-aivoja, on nykyään rikkaus. Ei haitta, tai kärsimys.
Joillakin yksinäisillä, ketkä kärsivät siitä yksinäisyydestä, on ihmeellinen illuusio, että ihmisten seura on jotenkin rikastuttavaa ja voimaa antavaa.
Ei.
Aivoja mädännyttävää, turhauttavaa ja rusinoita rasauttavaa kidutusta se on, etenkin jos älykkyysosamäärissä on liian monen kymmenen pisteen ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinnikkäästi vain halutaan puskea rupsukylien sisäpiireihin koko loppuiän ja itkeä kun ei vieläkään suju? Olisiko jotain muutakin tarjolla?
Juu, ainakin pelaamista, masturbointia ja päihteiden käyttöä. Tämän ketjun luettuamme ollaan varmasti kaikki samaa mieltä että asiat on niin kuin pitääkin. Kaikki ovat siellä minne parhaiten sopivat.
Olethan nyt kanaystäviesi kanssa puritaanien raittiusseurassa kotkottamassa, kuinka pahoja tietokonepelit ovat, ja kuinka masturbointi on syntiä ja kuinka kaljaa ei saa juoda, koska jumala!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinnikkäästi vain halutaan puskea rupsukylien sisäpiireihin koko loppuiän ja itkeä kun ei vieläkään suju? Olisiko jotain muutakin tarjolla?
Juu, ainakin pelaamista, masturbointia ja päihteiden käyttöä. Tämän ketjun luettuamme ollaan varmasti kaikki samaa mieltä että asiat on niin kuin pitääkin. Kaikki ovat siellä minne parhaiten sopivat.
Etkö mitään muuta huomannut tai osannut lukea noista viesteistä kuin "pelaamisen" ja "käteenvetelyn"?
Menikö kaikki muu teksti yli hilseen, ja nuo oli ainoat sanat jotka ymmärsit, ja jotka oli entuudestaan tuttuja?
"Minä en teidän leikkiä enää leiki! Pelaan kotona, masturboin ja juon mietoja alkoholijuomia. Te saatte maksaa nämä, koska pilaatte koulut, työpaikat ja kaiken internettiä myöten."
Ei mulla muuta.
Hyvä että osaatte tehdä välttämättömyydestä hyveen koska loppupään kirjoittajia on mahdotonta kuvitella minnekään töihin. Onneksi ette haluakaan.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että osaatte tehdä välttämättömyydestä hyveen koska loppupään kirjoittajia on mahdotonta kuvitella minnekään töihin. Onneksi ette haluakaan.
Onneksi se yksi meni "töihin" jo kauan sitten, kun menetti kasvonsa siinä ettei edes lukemaan ole oppinut. Tosin, vauvapalstalla vänkytys taisi sittenkin mennä "töiden" edelle...
Netissä voi ostaa ja myydä tavaroita. Ei sillä äkkirikastumaan pääse, mutta sisukkaalla yrittämisellä rahaa tulee enemmän kuin menee.