Lue keskustelun säännöt.
Miksi Karjalan evakot ikävöivät Karjalaa? Miksi eivät jääneet sinne?
06.12.2021 |
He olisivat voineet jäädä koteihinsa mutta suurin osa halusi muuttaa Suomen puolelle.
Kommentit (315)
Vierailija kirjoitti:
Pahkasian mukaan sinne jäi myös puoliksi syöty karjalanpiirakka. Sitä itkettään välillä.
Pahkasika on arvostettu lehti.
Paikat sinä edes osaa lukea mitään. Äly sen mukainen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyyrölän kylä oli täysin venäjänkielinen kylä Kannaksella.
Oli kyllä. Mutta kaikki kyyröläläisetkin lähtivät Suomeen evakkoon. Ja Kyyrölän pojat liittyi Suomen armeijaan taistelemaan neukkulsisia vastaan.
Tiedän, koska isä oli Muolaasta ja ihan läheltä Kyyrölää, joka oli täysin eristetty muusta asutuksesta, oikein korkealla aidalla. Mitään kylästä ei näkynyt sen takaa. Ne oli venäjänkielisiä ja ortodokseja ja niillä oli omat elinkeinonsa ym.
Joskus oli kyllä tappeluita nuorten miesten kesken, Kyyrölän pojat ja suomalaispojat kokeili voimiaan toisiaan vastaan. Muuta kanssakäymistä oli vähän, mutta pakkohan jotain oli olla kuitenkin.
Kun talvisota alkoi ja ihmisiä alettiin evakuoida, niin siinä lähti kyyröläläisetkin ihan samalla tavalla evakkoon. Sinne jättivät kylänsä ja kaikkensa, varmasti tiesivät, ettei kannata jäädä.
Isä oli kerran pikkupoikana säikähtänyt karannutta hevosta, joka juoksi hurjana tietä pitkin ihan siinä Kyyrölän korkean aidan viertä kulkevaa. Aidassa oli portti juuri siinä kohdassa ja isä oli säikähdyksissään avannut sen ja mennyt sisäpuolelle. Hän kertoi meille, että ihan kuin olisi joutunut johonkin ikivanhaan kalevalaiseen aikaan, talot oli niitä pitkä mallisia hirsirakennuksia päädyt tielle jne. Siinä oli jakkaralla istunut vanha valkopartainen mies niissä kalevalaisissa valkoisissa hursteissa ja siinä istuessa se parta ulottui melkein maahan asti.
Oli ollut ystävällisen näköinen, jotain venättä tietysti puhui ja isä yritti selittää, että siellä on karannut hevonen. No ei ymmärtäneet toisiaan.
Siellä tehtiin niitä savipotteja ja muuta savitavaraa. Kyyrölän savi jatkoi sitten sisä-Suomessa samaa toimintaa.
Mahtava muisto, hienosti ja elävästi kerrottu!
Vierailija kirjoitti:
Ootko oikeesti noin tietämätön?
Tyhjät tynnyrit kolisee.
Olen tehnyt sukututkimusta ja sukuni oli asunut Karjalassa satoja vuosia ainakin. Juuret olivat hyvin vahvasti siellä, koko elämä. Varsinkin isoäitini kaipasi kotiseutuaan läpi elämän. Ehkä hän ei koskaan täysin sopeutunut Länsi-Suomeen. Puhuikin vahvaa karjalanmurretta. Elämänrytmi oli varmaan erilaista.
Vierailija kirjoitti:
Aika outo kysymys? Satutko tietämään, millaista oli Neuvostoliitossa tuolloin. Jos he olisivat jääneet kotiseudulleen, heidän olisi todennäköisesti tapettu tai vietyt Siperiaan vankileirille. Lisäksi he olivat suomalaisia eivätkä venäläisiä. Kyllä heidän oli pakko muuttaa, jos halusivat jatkaa elämää. Onko se sinulta jotenkin pois, jos he ikävöivät kotiseutuaan. Olen käynyt menetelyllä alueella ja luonto on siellä todella kaunista.
Jos se olisi Suomen hallussa, luonto ei enää olisi kaunista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt sukututkimusta ja sukuni oli asunut Karjalassa satoja vuosia ainakin. Juuret olivat hyvin vahvasti siellä, koko elämä. Varsinkin isoäitini kaipasi kotiseutuaan läpi elämän. Ehkä hän ei koskaan täysin sopeutunut Länsi-Suomeen. Puhuikin vahvaa karjalanmurretta. Elämänrytmi oli varmaan erilaista.
Se jäi vielä sanomatta, että kyllä isoäitikin palasi Karjalaan kotiinsa silloin kun oli se mahdollisuus. Mahtoi olla suuri takaisku, kun taas piti lähteä. Hän olikin vanhoilla päivillään hyvin kyyninen ja negatiivinen. Usko oli näemmä mennyt lopullisesti jollain lailla siihen, että elämä kantaisi.
"...Kalevala, josta tehtiin Suomen (sic) kansalliseepos."
Sinulla vissiin oma määritelmä kansalliseepokselle, joka poikkeaa yleisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäli karjalaiset eivät olisi muuttaneet Suomeen, olisimme vielä enemmän kaikki sukua toisillemme eli geeniperintö olisi vieläkin suppeampi. Kyllä karjalaiset tavat ja perinteet ovat oikeasti rikastuttaneet maatamme.
Puhut omituisesti, ihan kuin karjalaiset eivät olisi suomalaisia samalla tavalla kuin vaikka savolaiset tai kainuulaiset.
Tämä on yleinen ja hyvin kummallinen ajatus, en tiedä mistä juontaa. Toki luovutetulla, Raja-Karjalaksi kutsutulla alueella asui muutamia kymmeniä tuhansia ihmisiä, joiden äidinkieli oli omana kielenään pidetty karjala, joka on eri asia kuin Karjalan murre. Mutta suomalaisia olivat hekin. Joutuivat, häpeällistä kyllä, evakkoon lähdettyään uusilla asuinsijoillaan piilottelemaan kieltään, ortodoksista uskontoa ja kulttuuriaan.
Kun puhutaan siitä Itä-Karjalan alueesta, joka jouduttiin Neuvostoliitolle luovuttamaan, siellä asui etnisesti eli kulttuuritaustaltaan hyvinkin monenlaista väkeä; suurin osa suomalaisia alkuaan, osa heistä inkerinsuomalaisia, ja heidän lisäkseen oli muista kulttuureista olevia ihmisiä, oli karjalaisia, baltiansaksalaisia, suomenruotsalaisia, venäläisiä, romaneja, tataareja, juutalaisia, ym. Koska tämä alue kuului Suomeen, siellä oli Suomen järjestämä hallinto, koulut, kirjastot, sairaalat, oikeuslaitos, museot, jne... Ja etnisyydestä riippumatta, sen alueen asukkaat olivat siis Suomen kansalaisia eli suomalaisia siinä mielessä.
Karjalaiset ovat kuitenkin oma erillinen kansansa, joilla on oma kieli, historia, kulttuuri ja uskontokin (ortodoksisuus). Karjalan alueella karjalaisia asui eniten Aunuksen ja Vienan Karjalan alueilla. Vienan Karjala ei ole koskaan virallisesti kuulunut Suomeen, vaan sen historialliset suhteet suomalaisten kanssa perustuvat enemmänkin laukkukauppaan ja siihen, että Lönnrot kävivät Karjalassa hakemassa kansanrunoutta teokseen Kalevala, josta tehtiin Suomen (sic) kansalliseepos. Myöskään Aunuksen karjalaisalue ei kuulunut Suomeen eikä siten Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Näiltä alueilta on kuitenkin siirtynyt karjalaista väestöä Suomen puolelle 1800-1900-luvuilla johtuen Venäjän keisarikunnan vainoista karjalaisia kohtaan sekä myöhemmin väkivaltaisuuksista Karjalassa, kun sekä bolsevikit että tietyt suomalaiset tahot yrittivät saada aluetta haltuunsa Venäjän vallankumouksen yhteydessä.
Suomen puolella Pohjois-Karjalaksi nimetty alue ei ole karjalan kansan tai kielen alue, vaan se on vain nimitys. Kansa siellä on itäsavolaisia ja puhuvat itäsavolaisia murteita. Siis ihan suomalaisia. Tämä on kuitenkin sekoittanut ihmisten käsitykset, ja he luulevat, että Suomen savolaiset ovat sama asia kuin karjalankieliset karjalaiset. Näin ei ole.
Pähkinäsaaren rauhan myötä kansa jaettiin, ja se johti myös kielen eriytymiseen, josta seurasi varsinaiskarjalan kieli ja toisaalla viipurinkarjalan murre, joka nykyään lasketaan kaakkoismurteisiin.
Ikävöin Savossa olevaa mummolaani, vaikka en asu siellä. En ole päässyt käymään siellä sen jälkeen kun isovanhempani kuolivat. Voi voi, miksihän ikävöin minulle lapsuuteni tärkeintä paikkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitus on vuosien takaa. Jo tuolloin kun aloittaja tekstiänsä julkaisi, Karjalan evakoita ei enää montaakaan ollut elossa. Se, että on ollut jonkinlainen kaipuu tai halu päästä näkemään lapsuutensa maisemat, on aivan luonnollista. Mutta enpä tiedä, onko monikaan ihan oikeasti halunnut luovutettua aluetta takaisin.... Sen takia, että jätetty alue oli päässyt taantumaan...
Synnyinseutuja, juuriaan saa muistella ja saa olla halu päästä näkemään lapsuuden seutuja, muistelemaan....
Tunteeton ja vähän elämää nähnyt kirjoittaa siten kuin aloittaja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huono provo.
Kuten kaikki tietävät, ja kuuluu tietää, luovutetuilla alueilla asuneet ihmiset evakuoitiin viranomaisten toimesta turvaan muualle Suomeen. Siinä ei kysytty, kuka haluaa lähteä ja kuka jäädä, vaan lähteminen oli pakollista.
Siitä tulee myös sana evakko.
Nimenomaan. Ei heiltä kysytty. Kaikki kyseisellä alueella asuvat evakuoitiin Suomeen, koska olivat suomalaisia. Ei heitä jätetty vihollisen armoille. Jääminen ei ollut vaihtoehto, vaan heille annettiin lähtökäsky.
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on vuosien takaa. Jo tuolloin kun aloittaja tekstiänsä julkaisi, Karjalan evakoita ei enää montaakaan ollut elossa. Se, että on ollut jonkinlainen kaipuu tai halu päästä näkemään lapsuutensa maisemat, on aivan luonnollista. Mutta enpä tiedä, onko monikaan ihan oikeasti halunnut luovutettua aluetta takaisin.... Sen takia, että jätetty alue oli päässyt taantumaan...
Synnyinseutuja, juuriaan saa muistella ja saa olla halu päästä näkemään lapsuuden seutuja, muistelemaan....
Tunteeton ja vähän elämää nähnyt kirjoittaa siten kuin aloittaja!
Olemme käyneet katsastamassa suvun entiset asuinsijat Karjalassa. Ne vanhuksista, joilla sinne liittyi lapsuusmuistoja, muistelivat siellä lapsuuttaan. Me nuorempi polvi olimme mukana lähinä uteliaisuudesta. Mukavia pieniä kyliä siellä on, mutta vanhat talot alkavat olla aika rapeassa kunnossa, vaikka kauniita ovat varmasti joskus olleet, koristeleikkauksineen. Paljon on myös jo purettu ja uudet asukkaat ovat rakentaneet tilalle uusia taloja. Kukaan ei niitä alueita halua takaisin. Elämä menee eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ootko oikeesti noin tietämätön?
Se on kaalipääryssänpaska tai persu.
Et ole näköjään muuta lukenutkaan...