Suomalaiset tytöt parempia matemaatikassa kuin pojat

" Tilastomatemaattinen, esiintymistodennäköisyyksiin perustuva älykkyysmalli on myös rakenteellisesti ongelmallinen pyrittäessä mittaamaan hyvin pieniä tai hyvin suuria ÄO-pistemääriä. On vaikeaa arvioida, muuttuuko älykkyys määritellyn g-tekijä-kontekstin mukaisesti lineaarisesti esiintymistiheyden alentuessa." Mensan sivuilta myös.

Haluaisiko joku mies selittää minulle kattavasti miten tuo lause liittyy älykkyystestin luotettavuuteen korkeimpien arvojen kohdalla?

[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 16:23"][quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 15:45"]

[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 15:22"][quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 15:18"] [quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 15:13"] Siinä siis vertailtiin kehittyviä lapsia. Tutkimusten mukaan poikien ÄO menee ohi tytöistä kuudentoista vuoden iässä ja ihminen on aikuinen pitemmän aikaa elämästään kuin lapsi. Eli lasten koulusuoritukset ovat toki mielenkiintoista tutkittavaa, mutta kehitys ja vaativa ylläpitotyö jää aikuisten harteille. [/quote] Ei tosiaankaan mene. Keskimäärin miehet eivät ole älykkäämpiä kuin naiset. Tiedätkö miksi? Koska miehistä löytyy myös ne alhaisimmat äo:t, naisilla äo:n jakautuminen on tasaisempaa, mutta keskimäärin se menee tasoihin, koska miehissä on niin paljon todella vajaita tapauksia, toisin kuin naisilla. Mutta sitä te miesasialassukat ette halua koskaan "muistaa", vaan kuvittelette sopivasti ettei niitä miesten alhaisia äo-tuloksia ole olemassa, ja on vain tavallisen äo:n omaavia miehiä ja superälykkäitä miehiä. [/quote]Miehet ovat hieman älykkäämpiä niistä vajaista huolimatta. Ja ne vajaat voisi muutenkin jättää pois noista laskuista, koska he eivät osallistu yhteiskuntaa hyödyttävään toimintaan; ei sillä ole väliä, jos jonkun naisen ÄO on 50 ja samanlaisen miehen vain 47, koska kumpikaan ei osallistu yhteiskuntaan aktiivisesti, vaan ovat laitoksissa hoidettavina kuolemaan saakka. Sillä sen sijaan on merkitystä, onko ÄO 100 vai 130; kumpikin voi olla yhteiskunnan tuottava jäsen, mutta vain toisella on rahkeita erityisen vaativiin asiantuntijatehtäviin ja mitä korkeammalle mennään ÄO:ssa, sitä pienemmäksi naisten määrä käy. Jo ÄO-tuloksen 120 kohdalla on naisia peräti kaksi kertaa vähemmän kuin miehiä, saati sitten nerojen piirissä. [/quote]Sinäkö täällä kuvittelet tietäväsi jotain! Luepa Hesarin juttu vähän aikaa sitten juuri näistä Mensan testeistä! Ne ovat täysin kulttuurisidonnaisia ja mittaavat lähinnä sitä, miten hyvin ihminen osaa tehdä tällaisia kokeita, ei muuta. Sitä paitsi äö voi olla vaikka 160 ja asuu siltojen alla. Arvo ei mittaa sosiaalisia kykyjä ja taitoa toimia työelämässä joten,mot, äö:llä vlit pyyhkiä persettä tässä kohtaa.

[/quote]

Eihän koskaan ole väitettykään, että sosiaalisia kykyjä mittavat. Itse yrität antaa niille enemmän credittiä kuin niille asiantuntijoiden mukaan kuuluu ja sitten ikäänkuin väittelet itseäsi vastaan ja "pyyhit mielipiteelläsi persettä."

Sen sijaan on paljon todisteita siitä, että niillä on korrelaatio työelämässä menestymisen kanssa. Siwan kassaa en nyt tarkoita.

IQ scores predict performance across a wide variety of occupations, with the average correlation about 0.5. In addition the correlation between IQ and job performance is even higher among the jobs that require more mentally demanding occupations such as physician or lawyer. Many psychological studies support the correlation between a high IQ score and performance at work.
[/quote]lähde mukaan, moron!

en ymmärrä kuinka korkean koulutuksen ja oppisuortusten "naiseutuminen" nähdään hienona asiana. Jos kyse on vain naisten tsemppaamisesta ja rajojen rikkomisesta, niin kaikki kunnia heille ja ei muuta kun kippis kaikille. Kun kyse onkin miesten alisuoriutumisesta ja yhteiskunnan kyvyttömyydestä motivoida on ongelma olemassaoleva ja ihan oikea. 

http://www.hs.fi/mielipide/a1424668097473

sen sijaan että juhlitaan tasa-arvoa, pitäisi olla huolissaan epätasa-arvosta opinnoissa. (p.s. tasa-arvo ei ole yhtä kuin naisilla menee hyvin)

[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 15:56"][quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 15:45"]

[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 15:22"][quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 15:18"] [quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 15:13"] Siinä siis vertailtiin kehittyviä lapsia. Tutkimusten mukaan poikien ÄO menee ohi tytöistä kuudentoista vuoden iässä ja ihminen on aikuinen pitemmän aikaa elämästään kuin lapsi. Eli lasten koulusuoritukset ovat toki mielenkiintoista tutkittavaa, mutta kehitys ja vaativa ylläpitotyö jää aikuisten harteille. [/quote] Ei tosiaankaan mene. Keskimäärin miehet eivät ole älykkäämpiä kuin naiset. Tiedätkö miksi? Koska miehistä löytyy myös ne alhaisimmat äo:t, naisilla äo:n jakautuminen on tasaisempaa, mutta keskimäärin se menee tasoihin, koska miehissä on niin paljon todella vajaita tapauksia, toisin kuin naisilla. Mutta sitä te miesasialassukat ette halua koskaan "muistaa", vaan kuvittelette sopivasti ettei niitä miesten alhaisia äo-tuloksia ole olemassa, ja on vain tavallisen äo:n omaavia miehiä ja superälykkäitä miehiä. [/quote]Miehet ovat hieman älykkäämpiä niistä vajaista huolimatta. Ja ne vajaat voisi muutenkin jättää pois noista laskuista, koska he eivät osallistu yhteiskuntaa hyödyttävään toimintaan; ei sillä ole väliä, jos jonkun naisen ÄO on 50 ja samanlaisen miehen vain 47, koska kumpikaan ei osallistu yhteiskuntaan aktiivisesti, vaan ovat laitoksissa hoidettavina kuolemaan saakka. Sillä sen sijaan on merkitystä, onko ÄO 100 vai 130; kumpikin voi olla yhteiskunnan tuottava jäsen, mutta vain toisella on rahkeita erityisen vaativiin asiantuntijatehtäviin ja mitä korkeammalle mennään ÄO:ssa, sitä pienemmäksi naisten määrä käy. Jo ÄO-tuloksen 120 kohdalla on naisia peräti kaksi kertaa vähemmän kuin miehiä, saati sitten nerojen piirissä. [/quote]Sinäkö täällä kuvittelet tietäväsi jotain! Luepa Hesarin juttu vähän aikaa sitten juuri näistä Mensan testeistä! Ne ovat täysin kulttuurisidonnaisia ja mittaavat lähinnä sitä, miten hyvin ihminen osaa tehdä tällaisia kokeita, ei muuta. Sitä paitsi äö voi olla vaikka 160 ja asuu siltojen alla. Arvo ei mittaa sosiaalisia kykyjä ja taitoa toimia työelämässä joten,mot, äö:llä vlit pyyhkiä persettä tässä kohtaa.

[/quote]

Täysin väärin. IQ-testit, jotka ovat yleensä kuviopäättelytestejä, mittaavat matemaattis-loogista päättelykykyä ja matematiikka ja deduktiivinen logiikka ovat ajasta ja paikasta riippumattomia eli ovat ympäristöstä, kulttuurista ja kontekstista riippumattomia. 

Ja Hesari on ala-arvoinen roskalehti. 
[/quote]En ota Hesariin kantaa muuta kuin siinä siteerattiin tutkijoita. Vaikka käytettäisiin mitä kuvioita, on ne silti länsimaisen kulttuurijärjestelmän tuotetta eivätkä kulttuurineutraaleja. Tietyt testausmenetelmät suosivat tyttöjä /naisia(mm.kielelliset testit) ja toiset suosivat poikia/miehiä (mm. spatiaaliset testit).

[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 21:09"]

" Tilastomatemaattinen, esiintymistodennäköisyyksiin perustuva älykkyysmalli on myös rakenteellisesti ongelmallinen pyrittäessä mittaamaan hyvin pieniä tai hyvin suuria ÄO-pistemääriä. On vaikeaa arvioida, muuttuuko älykkyys määritellyn g-tekijä-kontekstin mukaisesti lineaarisesti esiintymistiheyden alentuessa." Mensan sivuilta myös.

Haluaisiko joku mies selittää minulle kattavasti miten tuo lause liittyy älykkyystestin luotettavuuteen korkeimpien arvojen kohdalla?

[/quote]

Siinähän se sanotaan eli tietyille pistemäärille ääripäissä on vaikea antaa eksaktia älykkyysosamäärää. Se ei tosin muuta prosenttia joka tietyn pistemäärän saavuttaa. Se tiedetään tietenkin tarkasti.

[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 21:13"]

[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 16:23"][quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 15:45"] [quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 15:22"][quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 15:18"] [quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 15:13"] Siinä siis vertailtiin kehittyviä lapsia. Tutkimusten mukaan poikien ÄO menee ohi tytöistä kuudentoista vuoden iässä ja ihminen on aikuinen pitemmän aikaa elämästään kuin lapsi. Eli lasten koulusuoritukset ovat toki mielenkiintoista tutkittavaa, mutta kehitys ja vaativa ylläpitotyö jää aikuisten harteille. [/quote] Ei tosiaankaan mene. Keskimäärin miehet eivät ole älykkäämpiä kuin naiset. Tiedätkö miksi? Koska miehistä löytyy myös ne alhaisimmat äo:t, naisilla äo:n jakautuminen on tasaisempaa, mutta keskimäärin se menee tasoihin, koska miehissä on niin paljon todella vajaita tapauksia, toisin kuin naisilla. Mutta sitä te miesasialassukat ette halua koskaan "muistaa", vaan kuvittelette sopivasti ettei niitä miesten alhaisia äo-tuloksia ole olemassa, ja on vain tavallisen äo:n omaavia miehiä ja superälykkäitä miehiä. [/quote]Miehet ovat hieman älykkäämpiä niistä vajaista huolimatta. Ja ne vajaat voisi muutenkin jättää pois noista laskuista, koska he eivät osallistu yhteiskuntaa hyödyttävään toimintaan; ei sillä ole väliä, jos jonkun naisen ÄO on 50 ja samanlaisen miehen vain 47, koska kumpikaan ei osallistu yhteiskuntaan aktiivisesti, vaan ovat laitoksissa hoidettavina kuolemaan saakka. Sillä sen sijaan on merkitystä, onko ÄO 100 vai 130; kumpikin voi olla yhteiskunnan tuottava jäsen, mutta vain toisella on rahkeita erityisen vaativiin asiantuntijatehtäviin ja mitä korkeammalle mennään ÄO:ssa, sitä pienemmäksi naisten määrä käy. Jo ÄO-tuloksen 120 kohdalla on naisia peräti kaksi kertaa vähemmän kuin miehiä, saati sitten nerojen piirissä. [/quote]Sinäkö täällä kuvittelet tietäväsi jotain! Luepa Hesarin juttu vähän aikaa sitten juuri näistä Mensan testeistä! Ne ovat täysin kulttuurisidonnaisia ja mittaavat lähinnä sitä, miten hyvin ihminen osaa tehdä tällaisia kokeita, ei muuta. Sitä paitsi äö voi olla vaikka 160 ja asuu siltojen alla. Arvo ei mittaa sosiaalisia kykyjä ja taitoa toimia työelämässä joten,mot, äö:llä vlit pyyhkiä persettä tässä kohtaa. [/quote] Eihän koskaan ole väitettykään, että sosiaalisia kykyjä mittavat. Itse yrität antaa niille enemmän credittiä kuin niille asiantuntijoiden mukaan kuuluu ja sitten ikäänkuin väittelet itseäsi vastaan ja "pyyhit mielipiteelläsi persettä." Sen sijaan on paljon todisteita siitä, että niillä on korrelaatio työelämässä menestymisen kanssa. Siwan kassaa en nyt tarkoita. IQ scores predict performance across a wide variety of occupations, with the average correlation about 0.5. In addition the correlation between IQ and job performance is even higher among the jobs that require more mentally demanding occupations such as physician or lawyer. Many psychological studies support the correlation between a high IQ score and performance at work. [/quote]lähde mukaan, moron!

[/quote]

There you go, dingbat:

Tests of cognitive ability can assess general intelligence and correlate very highly with overall job performance.[12] Individuals with higher levels of cognitive ability tend to perform better on their jobs. This is especially true for jobs that are particularly intellectually demanding.

Itse haluaisn tietää mihin perustuu esim. tämä ketjussa esitetty väite:

"Tytöt jotka lukevat matikkaa tai fysiikkaa pääaineenaan yliopistossa ovat kylläkin useimmiten keskitasoa parempia."

Fysiikan Nobelin muuten naiset saivat viimeksi vuonna 1962 eli kaksi sukupolvea sitten. Niitä on kaksi ja toisen sai Curie miehensä kanssa yli 100 vuotta sitten.

[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 21:15"]

en ymmärrä kuinka korkean koulutuksen ja oppisuortusten "naiseutuminen" nähdään hienona asiana. Jos kyse on vain naisten tsemppaamisesta ja rajojen rikkomisesta, niin kaikki kunnia heille ja ei muuta kun kippis kaikille. Kun kyse onkin miesten alisuoriutumisesta ja yhteiskunnan kyvyttömyydestä motivoida on ongelma olemassaoleva ja ihan oikea. 

http://www.hs.fi/mielipide/a1424668097473

sen sijaan että juhlitaan tasa-arvoa, pitäisi olla huolissaan epätasa-arvosta opinnoissa. (p.s. tasa-arvo ei ole yhtä kuin naisilla menee hyvin)

[/quote]

Olen ap, minusta nuo molemmat asiat ovat tärkeitä näkökulmia huomioida. Silti naisten osaamista kohtaan on edelleen ennakkoluuloja, joten niitä on hyvä käsitellä. 

Ja toinen syy on puhdas pieni harmistus siitä, että palstalla on miesten aloittamia keskusteluja naisten osaamisesta huonoilla perusteluilla. He voi esimerkiksi hyväksyä sitä, että historian aikana naisilla ei ole ollut samanlaista mahdollisuutta pyrkiä tieteen pariin kuin miehillä. Vain harvat rikkaan perheen tytöt ovat saaneet kotiopetusta, samaan aikaan kun suuremalla osalla miehiä on ollut mahdollisuus päästä kouluun. Hieman ennen 1900-lukua käytiin keskustelua, voivatko naiset opiskella koulussa miesten kanssa samoja asioita. Pystyvätkö he siihen. Eikä kyse ollut mistään yliopistotasoisista asioista. Jonkun yhdysvaltaistutkija miehen mukaan ei. Nyt jälkikäteen on helppo todeta, että naiset kyllä pystyvät opiskelemaan peruskoulun oppimäärän ihan hyvin.

Vääristyneet asenteet vaikuttavat edelleen, vaikka eivät ollenkaan niin suurina. Ja moni on stereotypiansa jo hyljännyt. Silti kuulin vuosi sitten yliopiston atk-opettajalta naisopiskelijoiden taitojen selkeää vähättelyä. Korkeimman 2% älykkyysosamäärän omaavista on miehiä kaksinkertainen määrä suhteessa naisiin. Kyse on niin harvoista ihmisistä, että arjen tasolla se ei ole huomattavaa. Eikä anna perustetta sille, että esimerkiksi työpaikoilla jotkut miehet olettavat olevansa älykkäämpiä kuin naiset. Sukupuolensa takia. Eivätkä sen vuoksi ole niin valmiita kuuntelemaan naisten perusteluja tai vähättelevät naisten osaamista ja kykyä ymmärtää. Myönsin jo aloituksessani, että tässä 2% niitä eroja on. Ja kyllä niitä menestyviä ihmisiä on muussakin kuin siinä 2%:ssa. 

Ja tiedän varsin hyvin, että aloitusviestini oli hieman löyhä. Muutaman pisteen ero pisa-testeissä ei ole suuri. Mutta ajattelin, että se olisi hieman herättelevämpi, sillä tytöt pärjäsivät paremmin. Eikä Suomi ollut ainoa maa, jossa näin päin. Hyvinvoinnin kasvun myötä tyttöjen osaaminen paranee enemmän suhteessa lähtötasoon. 

[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 15:45"]

[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 15:22"][quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 15:18"] [quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 15:13"] Siinä siis vertailtiin kehittyviä lapsia. Tutkimusten mukaan poikien ÄO menee ohi tytöistä kuudentoista vuoden iässä ja ihminen on aikuinen pitemmän aikaa elämästään kuin lapsi. Eli lasten koulusuoritukset ovat toki mielenkiintoista tutkittavaa, mutta kehitys ja vaativa ylläpitotyö jää aikuisten harteille. [/quote] Ei tosiaankaan mene. Keskimäärin miehet eivät ole älykkäämpiä kuin naiset. Tiedätkö miksi? Koska miehistä löytyy myös ne alhaisimmat äo:t, naisilla äo:n jakautuminen on tasaisempaa, mutta keskimäärin se menee tasoihin, koska miehissä on niin paljon todella vajaita tapauksia, toisin kuin naisilla. Mutta sitä te miesasialassukat ette halua koskaan "muistaa", vaan kuvittelette sopivasti ettei niitä miesten alhaisia äo-tuloksia ole olemassa, ja on vain tavallisen äo:n omaavia miehiä ja superälykkäitä miehiä. [/quote]Miehet ovat hieman älykkäämpiä niistä vajaista huolimatta. Ja ne vajaat voisi muutenkin jättää pois noista laskuista, koska he eivät osallistu yhteiskuntaa hyödyttävään toimintaan; ei sillä ole väliä, jos jonkun naisen ÄO on 50 ja samanlaisen miehen vain 47, koska kumpikaan ei osallistu yhteiskuntaan aktiivisesti, vaan ovat laitoksissa hoidettavina kuolemaan saakka. Sillä sen sijaan on merkitystä, onko ÄO 100 vai 130; kumpikin voi olla yhteiskunnan tuottava jäsen, mutta vain toisella on rahkeita erityisen vaativiin asiantuntijatehtäviin ja mitä korkeammalle mennään ÄO:ssa, sitä pienemmäksi naisten määrä käy. Jo ÄO-tuloksen 120 kohdalla on naisia peräti kaksi kertaa vähemmän kuin miehiä, saati sitten nerojen piirissä. [/quote]

Näyttäisitkö minulle esimerkki linkin, jonka perusteella miesten ja naisten älykkyyden ero on noin suuri 120 kohdalla? Itse löydän vain tietoa, jonka mukaan korkeimman ja matalimman 2% älykkyysosamääräisistä on kaksinkertainen määrä miehiä... Vai ajatteletko että että vain 2% on yli 120 äö?