Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi jotkut ihmiset jättäytyy aina ystäväpiirin ”laidalle”
Tiedättekö tyypit, jotka eivät missään sosiaalisissa ympyröissä ole siinä ”sisäpiirissä”? Mulla ystävä, joka on oikeasti kiva ihminen, mutta jää jokaisessa porukassa jostain syystä vähän ulkopuoliseksi. Meillä yhteinen naapuriporukka, harrastusporukka ja lapset vielä samalla luokalla niin nään häntä kolmessa eri ympäristössä. Jokaisessa hän on hieman syrjässä, vastentahtoisesti. Mistä tuollainen johtuu?
Itse olen yleensä aina jutussa kuin jutussa sisäpiirissä, tai sitten en ole mukana ollenkaan.
Kommentit (456)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi on niin tärkeää olla keskipisteenä?
Ihmiselle huomioiduksi tuleminen nyt on vaan tärkeää. Se on kirjoitettu meihin.
NO ei ole, se on kirjoitettu vain huomiohooriin.
Höpsis. Tulla nähdyksi toisen ihmisen toimesta on perustarve.
https://hidastaelamaa.fi/2018/01/jokainen-haluaa-tulla-nahdyksi/#69bf07…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on tätä samaa tapahtunut ala-asteen viimeisiltä luokilta saakka. Joku minussa vain tökkii suurinta osaa ihmisistä. Olen miettinyt mistä se voi johtua. Pyrin olemaan ystävällinen ja huomioin toiset, mutta olen ehkä välillä liian kiltti. Ehkä kiltteys yhdistettynä ujouteen ei ole kovin toivottuja piirteitä. Ainakin kaikki tuntemani sosiaalisimmat ja pidetyt ihmiset ovat räväköitä ja suoria.
Millä tavalla huomioit toiset? Oletko sellainen mielistelijä?
Mielistelijässä on se ikävä puoli, etteivät he näytä aitoa itseään. En luota mielistelijöihin. Haluan kavereita, joilla on persoona.
Tuntemani sosiaalisimmat ja pidetyt ihmiset eivät ole erityisen räväköitä ja suoria, niinkuin minä nämä sanat ymmärrän. Kovin räväkät ja suorat joutuvat yleensä epäsuosioon. Tuntemani suositut ihmiset ovat yleensä mielenkiintoisia, persoonallisia ja sosiaalisesti taitavia – saavat toisen olon mukavaksi.
Parhaat saavat jokaisen keskustelukaverinsa olon tuntumaan todella kiinnostavalta ja nähdyltä.
Tuo on totta. Sellainen hajuton ja mauton tyyppi on raskas, joka aina yrittää miellyttää kaikkia. Sillä tavoin ei miellytä ketään.
Kaikkien miellyttäjästä syntyy semmoinen vaikutelma, että onko hänellä lainkaan omia mielipiteitä ja kiinnostuksen kohteita. Tosin ovathan ne vastarinnan kiiskitkin rasittavia, jos tuntuu että siltä että jonkun ihmisen kanssa on aina sukset ristissä isoissa ja pienissä asioissa.
Voi olla ja onkin, mutta iso osa ihmisistä ei kaakatukseltaa yksinkertaisesti anna suunvuoroa. Lisäksi se, että joustaa ja antaa muille tilaa kertoo enemmän kyvystä ymmärtää monia näkemyksiä ja yhteistyötaidoista. Iso osa ihmisistä ei voi myöntää olevansa väärässä, koska ovat epävarmoja ja heikkoja. Tällainen mustavalkoinen ajattelu johtaa pahimillaan katastrofeihin. Kannattaa miettiä ihan itse mitä suustaan tölvii ja johtaisiko keskustelu kanssasi mihinkään, jos vastapuoli tuntuu kovin hajuttomalta. Itse pidän ihmisiä, jotka kykenevät joustamaan mielipiteistään, keskivertoa älykkäämpinä ja sen verran vahvoina, että ei ole pakko jankuttaa mustaa valkoiseksi tai todistella ympäristölle mitään. Tärkeintä on lopputulos eikä oman egon pönkittäminen.
Riitaisa egopullistelija ei ole myöskään mikään houkutteleva keskustelukaveri. Kultainen keskitie on paras. Minä ainakin toivon keskustelulta nimenomaan erilaisia näkökulmia ja sitä, että omani haastetaan – tyylikkäästi. Vahvankin mielipiteen voi ilmaista kunnioittavasti ja provosoimatta liikaa. Jos ei paljasta itsestään mielipiteitään ja ajatuksiaan, jää aika etäiseksi.
Mä en vain pääse siihen sisäpiiriin ikinä. Aina muut on milloin milläkin tavalla parempia ja minä täytenumero, joka otetaan mukaan jos on pakko. Olen tyytynyt osaani.
Minua ei ainakaan kiinnosta muiden ihmisten tekemiset juurikaan, jään ihan suosiolla omiin oloihini. Ihmisissä on isojakin eroja monessa suhteessa.
Jos aikuinen ihminen oikeasti haluaisi ydinporukkaan mutta ei pääse, täytyy kyllä ihmetellä mistä se johtuu. Liekö sitten sosiaalisissa taidoissa jotain sellaista ettei osaa ottaa sitä paikkaansa, on jotenkin arka tai kömpelö. Ei osaa olla sillä tavalla viihdyttävä että saisi pidettyä porukan huomion yllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi on niin tärkeää olla keskipisteenä?
Ihmiselle huomioiduksi tuleminen nyt on vaan tärkeää. Se on kirjoitettu meihin.
NO ei ole, se on kirjoitettu vain huomiohooriin.
Höpsis. Tulla nähdyksi toisen ihmisen toimesta on perustarve.
https://hidastaelamaa.fi/2018/01/jokainen-haluaa-tulla-nahdyksi/#69bf07…
Huomioi sana 'keskipiste'. Sivusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi on niin tärkeää olla keskipisteenä?
Ihmiselle huomioiduksi tuleminen nyt on vaan tärkeää. Se on kirjoitettu meihin.
NO ei ole, se on kirjoitettu vain huomiohooriin.
Höpsis. Tulla nähdyksi toisen ihmisen toimesta on perustarve.
https://hidastaelamaa.fi/2018/01/jokainen-haluaa-tulla-nahdyksi/#69bf07…
Onpas "lähde". Ei kaikki halua huomiota tai tulla nähdyksi. Jotkut kyllä, ihan liiaksikin asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on tätä samaa tapahtunut ala-asteen viimeisiltä luokilta saakka. Joku minussa vain tökkii suurinta osaa ihmisistä. Olen miettinyt mistä se voi johtua. Pyrin olemaan ystävällinen ja huomioin toiset, mutta olen ehkä välillä liian kiltti. Ehkä kiltteys yhdistettynä ujouteen ei ole kovin toivottuja piirteitä. Ainakin kaikki tuntemani sosiaalisimmat ja pidetyt ihmiset ovat räväköitä ja suoria.
Millä tavalla huomioit toiset? Oletko sellainen mielistelijä?
Mielistelijässä on se ikävä puoli, etteivät he näytä aitoa itseään. En luota mielistelijöihin. Haluan kavereita, joilla on persoona.
Tuntemani sosiaalisimmat ja pidetyt ihmiset eivät ole erityisen räväköitä ja suoria, niinkuin minä nämä sanat ymmärrän. Kovin räväkät ja suorat joutuvat yleensä epäsuosioon. Tuntemani suositut ihmiset ovat yleensä mielenkiintoisia, persoonallisia ja sosiaalisesti taitavia – saavat toisen olon mukavaksi.
Parhaat saavat jokaisen keskustelukaverinsa olon tuntumaan todella kiinnostavalta ja nähdyltä.
Tuo on totta. Sellainen hajuton ja mauton tyyppi on raskas, joka aina yrittää miellyttää kaikkia. Sillä tavoin ei miellytä ketään.
Kaikkien miellyttäjästä syntyy semmoinen vaikutelma, että onko hänellä lainkaan omia mielipiteitä ja kiinnostuksen kohteita. Tosin ovathan ne vastarinnan kiiskitkin rasittavia, jos tuntuu että siltä että jonkun ihmisen kanssa on aina sukset ristissä isoissa ja pienissä asioissa.
Voi olla ja onkin, mutta iso osa ihmisistä ei kaakatukseltaa yksinkertaisesti anna suunvuoroa. Lisäksi se, että joustaa ja antaa muille tilaa kertoo enemmän kyvystä ymmärtää monia näkemyksiä ja yhteistyötaidoista. Iso osa ihmisistä ei voi myöntää olevansa väärässä, koska ovat epävarmoja ja heikkoja. Tällainen mustavalkoinen ajattelu johtaa pahimillaan katastrofeihin. Kannattaa miettiä ihan itse mitä suustaan tölvii ja johtaisiko keskustelu kanssasi mihinkään, jos vastapuoli tuntuu kovin hajuttomalta. Itse pidän ihmisiä, jotka kykenevät joustamaan mielipiteistään, keskivertoa älykkäämpinä ja sen verran vahvoina, että ei ole pakko jankuttaa mustaa valkoiseksi tai todistella ympäristölle mitään. Tärkeintä on lopputulos eikä oman egon pönkittäminen.
Riitaisa egopullistelija ei ole myöskään mikään houkutteleva keskustelukaveri. Kultainen keskitie on paras. Minä ainakin toivon keskustelulta nimenomaan erilaisia näkökulmia ja sitä, että omani haastetaan – tyylikkäästi. Vahvankin mielipiteen voi ilmaista kunnioittavasti ja provosoimatta liikaa. Jos ei paljasta itsestään mielipiteitään ja ajatuksiaan, jää aika etäiseksi.
Näin on, mutta egopullistelijat saattavat törmätä useammin hissukoihin. Toisessa seurassa sama ihminen voi olla äänekäs ja nauravainen, mutta toisessa ei jaksa riidellä, vaikenee ja vetäytyy pois seurasta. Näin myös itse teen. Elämä on liian lyhyt tappelemiseen enkä jaksa ongelmaisia riidanhaastajia. Asiallinen väittely sen sijaan on vain virkistävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On varmaan hiljaisempi ja hitaasti lämpenevää tyyppiä?
Ja turvanhakua, estot päällä, kovia kokenut, kiusattu, epäileväinen, uko, arka, epävarma, yksinäinen
yms yms
toiset jätetään laidalle. monesti kokonaan ulos kaveriporukasta. kun koko peruskoulun ajan on ulkona niin ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olen tarkoituksellisesti jättäytynyt, koska en jaksanut esimerkiksi ongelmaisia ja ikäviä ihmisiä, joiden kanssa tuntui olo tyhjältä ja vetämättömältä tai ahdistuneelta jälkikäteen. Sellaista jatkuvaa hienovaraista kettuilua milloin mistäkin ja elämän suola on katkera muiden ihmisten panettelu. Pidän hyväntahtoisista ihmisistä ja mieluummin muutama hyvä ystävä kuin monta huonoa. Miksi pitäisi olla inessä skenessä jossain porukassa, jossa tulee aina huono olo? Töissä pakko sietää jonkun verran sellaisia tyyppejä, mutta olen sielläkin niin paljon yksin kuin mahdollista jos seura on huonoa. Muutenkin tutustun vähitellen ja karkaan jos uudesta tuttavuudesta kuoriutuu öykkäri. Sen verran pelottavan sekoa jengiä suurin osa ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on tätä samaa tapahtunut ala-asteen viimeisiltä luokilta saakka. Joku minussa vain tökkii suurinta osaa ihmisistä. Olen miettinyt mistä se voi johtua. Pyrin olemaan ystävällinen ja huomioin toiset, mutta olen ehkä välillä liian kiltti. Ehkä kiltteys yhdistettynä ujouteen ei ole kovin toivottuja piirteitä. Ainakin kaikki tuntemani sosiaalisimmat ja pidetyt ihmiset ovat räväköitä ja suoria.
Millä tavalla huomioit toiset? Oletko sellainen mielistelijä?
Mielistelijässä on se ikävä puoli, etteivät he näytä aitoa itseään. En luota mielistelijöihin. Haluan kavereita, joilla on persoona.
Tuntemani sosiaalisimmat ja pidetyt ihmiset eivät ole erityisen räväköitä ja suoria, niinkuin minä nämä sanat ymmärrän. Kovin räväkät ja suorat joutuvat yleensä epäsuosioon. Tuntemani suositut ihmiset ovat yleensä mielenkiintoisia, persoonallisia ja sosiaalisesti taitavia – saavat toisen olon mukavaksi.
Parhaat saavat jokaisen keskustelukaverinsa olon tuntumaan todella kiinnostavalta ja nähdyltä.
Tuo on totta. Sellainen hajuton ja mauton tyyppi on raskas, joka aina yrittää miellyttää kaikkia. Sillä tavoin ei miellytä ketään.
Kaikkien miellyttäjästä syntyy semmoinen vaikutelma, että onko hänellä lainkaan omia mielipiteitä ja kiinnostuksen kohteita. Tosin ovathan ne vastarinnan kiiskitkin rasittavia, jos tuntuu että siltä että jonkun ihmisen kanssa on aina sukset ristissä isoissa ja pienissä asioissa.
Voi olla ja onkin, mutta iso osa ihmisistä ei kaakatukseltaa yksinkertaisesti anna suunvuoroa. Lisäksi se, että joustaa ja antaa muille tilaa kertoo enemmän kyvystä ymmärtää monia näkemyksiä ja yhteistyötaidoista. Iso osa ihmisistä ei voi myöntää olevansa väärässä, koska ovat epävarmoja ja heikkoja. Tällainen mustavalkoinen ajattelu johtaa pahimillaan katastrofeihin. Kannattaa miettiä ihan itse mitä suustaan tölvii ja johtaisiko keskustelu kanssasi mihinkään, jos vastapuoli tuntuu kovin hajuttomalta. Itse pidän ihmisiä, jotka kykenevät joustamaan mielipiteistään, keskivertoa älykkäämpinä ja sen verran vahvoina, että ei ole pakko jankuttaa mustaa valkoiseksi tai todistella ympäristölle mitään. Tärkeintä on lopputulos eikä oman egon pönkittäminen.
Minusta aidosti sosiaalisia ovat ne, jotka pysähtyvät välillä kuuntelemaan toistakin ja antavat isommassa porukassa niille hiljaisillekin mahdollisuuden osallistua keskusteluun. Sellaisia ihmisiä vain ei ole kovin paljon. Monista on mukavinta kuunnella omaa ääntään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Olen näemmä jo niin näkymätön, että jopa nuo liiketunnistimella avautuvat ovet aukeaa vasta sitten kun siitä on menossa joku toinenkin..
Sama ongelma. Todella hölmöä kun minä yritän päästä kaupasta ulos ja ovet vain pysyy kiinni vaikka miten yrittäisin edestakaisin liikkua ja huitoa. Pitää odottaa että joku muu tulee ja avaa ovet. Näin on käynyt monesti niin isoissa kuin pienemmissäkin kaupoissa.
Liiketunnistimet tunnistavat usein helpommin isot ihmiset, joten jos olette pienikokoisempia niin tuo voisi selittää asiaa. Muussa tapauksessa ette ole ihmisiä vaan virtuaalihaamuja.
Näin itsekin sen olen päätellyt. 😄 Ostoskärryn kanssa ei ole vaikeuksia, mutta ilman on. Onhan se vähän noloa näin yli nelikymppisenä, kun kaupan oven liiketunnistimet pitävät sinua lapsen kokoisena.
Jos kaupan oven liiketunnistimet eivät avaa ovea lapselle, ne ovat rikki tai väärin suuniteltu.
Minua karsastetaan omana itsenäni vaikka käyttäydyn aika hyvin ja olen aina myös kiinnostunut siitä mitä muut sanovat. Minua pidetään persoonallisena ja karismaattisena, mutta ehkä juuri se on liikaa. Se on liikaa muille naisille ja varsinkin naisporukoille, ei miehille.
Minut hyväksytään nikottelematta mukaan niihin porukoihin joissa kielitaitoni ei kunnolla riitä. Hiljaisempi versio minusta on suositumpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei jättäydy vaan jätetään. Itse olen sellainen enkä tiedä mikä mussa on vikana. En esim. ole koskaan ollut kenenkään paras kaveri.
Sama täällä. On paljon tuttuja mutta en ole kenenkään kaveri. Parhaasta puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
On varmaan hiljaisempi ja hitaasti lämpenevää tyyppiä?
Tämä on ainakin itsellä. Etenkin isommassa porukassa on vaikea saada tilaa jatkuvasti äänessä olevilta. Varsinkin jos joukossa on jo vanhastaan keskenään tuttuja - en minä kovin tuttavallisia rupea juttelemaan muutamalla ensi tapaamisella, jolloin on vaikea olla muiden tuttavallisessa keskustelussa mukana. Pienemmässä porukassa (n. 5hlö) viihdyn paljon paremmin kuin isommassa.
Kaikille se huomion haku ei ole elämän ainoa tarkoitus
Vierailija kirjoitti:
Minua karsastetaan omana itsenäni vaikka käyttäydyn aika hyvin ja olen aina myös kiinnostunut siitä mitä muut sanovat. Minua pidetään persoonallisena ja karismaattisena, mutta ehkä juuri se on liikaa. Se on liikaa muille naisille ja varsinkin naisporukoille, ei miehille.
Minut hyväksytään nikottelematta mukaan niihin porukoihin joissa kielitaitoni ei kunnolla riitä. Hiljaisempi versio minusta on suositumpi.
Jos kaikilla naisporukoilla on ongelmia kanssasi, niin voisikohan kyse olla kuitenkin omasta käytöksestäsi eikä kaikista maailman naisista?
Googletapa termi pick-me girl.
Eivät ole suunapäänä koko ajan huomiota hakemassa ja inhoavat näitä päällepäsmäreitä jotka ovat aina oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on tätä samaa tapahtunut ala-asteen viimeisiltä luokilta saakka. Joku minussa vain tökkii suurinta osaa ihmisistä. Olen miettinyt mistä se voi johtua. Pyrin olemaan ystävällinen ja huomioin toiset, mutta olen ehkä välillä liian kiltti. Ehkä kiltteys yhdistettynä ujouteen ei ole kovin toivottuja piirteitä. Ainakin kaikki tuntemani sosiaalisimmat ja pidetyt ihmiset ovat räväköitä ja suoria.
Millä tavalla huomioit toiset? Oletko sellainen mielistelijä?
Mielistelijässä on se ikävä puoli, etteivät he näytä aitoa itseään. En luota mielistelijöihin. Haluan kavereita, joilla on persoona.
Tuntemani sosiaalisimmat ja pidetyt ihmiset eivät ole erityisen räväköitä ja suoria, niinkuin minä nämä sanat ymmärrän. Kovin räväkät ja suorat joutuvat yleensä epäsuosioon. Tuntemani suositut ihmiset ovat yleensä mielenkiintoisia, persoonallisia ja sosiaalisesti taitavia – saavat toisen olon mukavaksi.
Parhaat saavat jokaisen keskustelukaverinsa olon tuntumaan todella kiinnostavalta ja nähdyltä.
Tuo on totta. Sellainen hajuton ja mauton tyyppi on raskas, joka aina yrittää miellyttää kaikkia. Sillä tavoin ei miellytä ketään.
Kaikkien miellyttäjästä syntyy semmoinen vaikutelma, että onko hänellä lainkaan omia mielipiteitä ja kiinnostuksen kohteita. Tosin ovathan ne vastarinnan kiiskitkin rasittavia, jos tuntuu että siltä että jonkun ihmisen kanssa on aina sukset ristissä isoissa ja pienissä asioissa.
Voi olla ja onkin, mutta iso osa ihmisistä ei kaakatukseltaa yksinkertaisesti anna suunvuoroa. Lisäksi se, että joustaa ja antaa muille tilaa kertoo enemmän kyvystä ymmärtää monia näkemyksiä ja yhteistyötaidoista. Iso osa ihmisistä ei voi myöntää olevansa väärässä, koska ovat epävarmoja ja heikkoja. Tällainen mustavalkoinen ajattelu johtaa pahimillaan katastrofeihin. Kannattaa miettiä ihan itse mitä suustaan tölvii ja johtaisiko keskustelu kanssasi mihinkään, jos vastapuoli tuntuu kovin hajuttomalta. Itse pidän ihmisiä, jotka kykenevät joustamaan mielipiteistään, keskivertoa älykkäämpinä ja sen verran vahvoina, että ei ole pakko jankuttaa mustaa valkoiseksi tai todistella ympäristölle mitään. Tärkeintä on lopputulos eikä oman egon pönkittäminen.
Minusta aidosti sosiaalisia ovat ne, jotka pysähtyvät välillä kuuntelemaan toistakin ja antavat isommassa porukassa niille hiljaisillekin mahdollisuuden osallistua keskusteluun. Sellaisia ihmisiä vain ei ole kovin paljon. Monista on mukavinta kuunnella omaa ääntään.
Jep. Ja mitä suurempi tarve puhua juuri niistä omista asioista, sitä harvempi jaksaa kuunnella. Yleensä vielä mitä suurempi tarve olla äänessä, sitä vähemmän on mitään muita kiinnostaa puhuttavaa.
Alue: Aihe vapaa
Voi olla ja onkin, mutta iso osa ihmisistä ei kaakatukseltaa yksinkertaisesti anna suunvuoroa. Lisäksi se, että joustaa ja antaa muille tilaa kertoo enemmän kyvystä ymmärtää monia näkemyksiä ja yhteistyötaidoista. Iso osa ihmisistä ei voi myöntää olevansa väärässä, koska ovat epävarmoja ja heikkoja. Tällainen mustavalkoinen ajattelu johtaa pahimillaan katastrofeihin. Kannattaa miettiä ihan itse mitä suustaan tölvii ja johtaisiko keskustelu kanssasi mihinkään, jos vastapuoli tuntuu kovin hajuttomalta. Itse pidän ihmisiä, jotka kykenevät joustamaan mielipiteistään, keskivertoa älykkäämpinä ja sen verran vahvoina, että ei ole pakko jankuttaa mustaa valkoiseksi tai todistella ympäristölle mitään. Tärkeintä on lopputulos eikä oman egon pönkittäminen.