Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Joulu lähenee, kerro KARMEIN jouluaattosi ikinä. Jättikö mies, söikö koira kuusen?
SammunutSaunatonttu
05.12.2021 |
Ap aloittaa:
Jouluaatto 1999, ensimmäinen oma asunto. Piti viettää aatto poikakaverin kanssa, olin ostanut lahjankin. Jätti 22 pv tekstarilla. Ja 23 pv kissa hyppäsi parvekkeelta pakoo, kun joku valopää päätti aloittaa uudenvuoden etuajassa ja ampui raketin. Aatto meni yksin itkiessä kissaa. Vanhemmat oli lähteneet risteilylle, sisaria ei ole.
Onneksi kissani kuitenkin sitten löytyi, mutta se joulu oli totaalisen pilalla!
Kommentit (2320)
Onpa täällä hirveitä kokemuksia, sympatiat varsinkin teille joiden lapsuuden joulut vanhemmat ovat pilanneet kännäämällä ja riitelemällä :(
Oma karmein aattoni oli ruokamyrkytyksen kourissa mannertenvälisellä lennolla. Turbulenssi oli niin paha koko lennon ajan, että turvavyöt piti pitää kiinni melkein jatkuvasti. Aina kun merkkivalo sammui, oli pakko rynnätä vessaan. Olin koko 12 tunnin lennon ajan varma, että joko kuolen ruokamyrkytykseen tai kone tippuu ja kuolen siihen. Pääsin kuitenkin ehjänä kotiin ja olen senkin jälkeen uskaltanut reissata jouluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naapurissa asuvan lapsiperheen "kulissit" romahtivat. Isä oli huumeidenkäyttäjä, joka kuoli yliannostukseen jouluna. Lapset (2 kpl) otettiin välittömästi huostaan. Perheen äiti jäi yksin kotiin, pakkasi tavaransa ja muutti pois. Asunto oli vuokrattu, joten asunnon omistaja sai hauskan jouluyllätyksen. Vuokrat maksamatta, asunto kuin pommin jäljiltä, poliisi käynyt tekemässä rikospaikkatutkintaa.
Naapurit olivat huomauttaneet metelistä (bilettäminen, alkoholinkäyttö, huumeidenkäyttö) jo kesällä, mutta isännöitsijä kieltäytyi uskomasta, että lapsiperheen vanhemmat käyttävät huumeita.
Koira kuoli ja äiti piti taas kerran jostain hölmöstä syystä 2 kuukauden mykkäkoulun isälle, mutta kohdisti sen myös meihin lapsiin (oli näitä ollut aiemminkin, mutta ei koskaan jouluna). Ei tullut edes samaan pöytään syömään jouluruokaa. Oli kyllä ankea joulu ja uusivuosi. Ei ollut edes koiruli enää tilannetta parantamassa. Oli sillä hännänheiluttajalla aina lepyttävä vaikutus kaikkeen perheensisäiseen typerään kinasteluun.
Karmeimmat jouluaatot ovat niitä kun olen joutunut viettämään joulua. Onneksi tuo pakotettu "perinne" loppui meillä kun täytin viisi. Teennäistä.
N28
Vierailija kirjoitti:
Poikaystävä meinasi tukehtua kinkkuun. Silloin nauratti, kun en tajunnut tilanteen vakavuutta.
Anteeksi mutta mua nauratti tämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholistien aikuisena lapsena vuosikertaa -95 näitä tarinoita riittää, mutta pääasiassa joulut ovat olleet mukavia.
Kaikkein inhottavin joulu taisi kuitenkin olla kun vanhemmat taas humalassa riitelivät, ainut sisarus lähti ovet paukkuen kavereiden kanssa olemaan ja isä heitti lahjat eteiseen.
Itse lähdin työnantajani luokse (vammainen, olin henkilökohtainen avustaja) koska hän oli yksin, asui lähellä ja hän ei saanut kinkkua leikattua itse paloiksi. Olen käynyt siitä lähtien hänen luonaan joka Aatto, nyt 10 vuotta.
Olin tuolloin joku 17-vuotias. Menin kuitenkin parin tunnin jälkeen kotiin.
Pikkusisko syntyi kaksi viikkoa ennen jouluaattoa sinä vuonna kun olin 9. Hän pilasi koko jouluni kun vanhemmat, isovanhemmat, kummit ja kaikki muut keskittyivät vain siihen kakaraan. Minä menin lyömään vauvaa ja huusin, että toivottavasti se kuolee, minkä vuoksi vanhemmat suuttuivat ja käskivät minut huoneeseeni häpeämään enkä saanut edes joululahjoja. Siksi olen aina vihannut siskoani enkä halua olla häneen missään tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maa lumesta valkoisenaan ja ulkona pakkasta. Näin kertoi eräs australialainen nuori, jonka perhe muutti Australiasta Kanadaan ja oli tottunut joulupäivänä menemään biitsille.
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki jos asiat voi saada paremmiksi niin se kannattaa. Kuka nyt haluaisi elää huonojen tunteiden kanssa?
No niinpä. Juuri siksi niiden alkkisvanhempien kanssa ei haluta viettää joulua, kun ne aiheuttaa niitä huonoja tunteita. Varmasti on paljon mukavampaa viettää joulua itse valitussa, mukavassa seurassa. Ihan vaikka vaan oman perheen kesken.
Se ei ole katkeruutta, vaan järkevyyttä. Good vibes only! 🤘Tapoja on monenlaisia. Jos välit voi selvittää, hyvä, jos ei, niin sitten ei tosiaan kannata olla tekemisissä.
Miten selvität välit alkoholistin kanssa, kun alkoholismi myös tuntuu usein vahvistavan narsistisia piirteitä, eikä alkkiksen ole mahdollista myöntää, että olisi joskus aiheuttanut muille mielipahaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vietin opiskelu aikoinani ( 1998 ja 1999) kaksi joulua yksin, sitten yhdessä poikaystäväni kanssa josta tuli myöhemmin aviomieheni ja kolmen lapsemme isä.
En voinut, enkä halunnut matkustaa pari sataa kilometriä lapsuuskotiini.
Lapsuuteni oli hyvin köyhää, kotimökkimme pikkuruinen mökki.
Lisäksi vanhimmat sisarukseni olivat moniongelmaisia aikuisia ja heidän näkemisensä ahdisti .
Minulla oli raskaat muistot koko lapsuudestani.
Joskus mietin , että miksi kaikki "koko maailman" ongelmat olivat minun kodissani.
Häpesin kaikkea. En voinut kertoa kenellekään millaisessa ympäristössä kasvan.
Oli muutamia traumaattisia kokemuksia ja pelkäsin joskus.
Toisaalta , mieli on varmaan ollut puolellani , kun en kovin tarkasti muista kaikkea.
Mikä on hyvä asia.
Niin, ne kaksi yksinäistä opiskelija joulua olivat tietysti hyvin köyhiä nekin, söin sitä samaa ruokaa kuin muulloinkin, siis maksalaatikkoa , puuroa ja makaronia.
Kävin Jouluiltana kirkossa, kun ei ollut mitään muutakaan jouluista.
Sitten kävelin ja katselin talojen jouluvaloja, mietin että minkäänlaista joulua hekin viettävät.
En halunnut myöhemminkään kulutus juhlaa joulustamme.
Pidän melko vaatimattomasta joulusta, yhdessäolo on tärkeintä.
Olin jouluaaton ja -päivän töissä ja sitten vihdoin kun pääsi joulua viettämään, tuli se tapaninpäivän myrsky ja sähköt meni pariksi päiväksi, jouluruoat meni pilalle pihan vesisateessa, silloinen puoliso veti rähinäsekoilukännit ja mesosi ja haukkui (ei koskaan käynyt käsiksi kuitenkaan). Alkoi niin pänniä että vedin lärvit itsekin.
Aika pientä oli karmeaksi. Ennen ja jälkeen ollut ihan mukavia jouluja. Nykyään en enää edes juo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Karmeimmat jouluaatot ovat niitä kun olen joutunut viettämään joulua. Onneksi tuo pakotettu "perinne" loppui meillä kun täytin viisi. Teennäistä.
N28
Kyynikoille kaikki on teennäistä.
Mikä sinä olet arvostelemaan kenenkään joulun juhlimistä tai ylipäänsä mitään toisten tapaa elää elämäänsä ja väittää sitä teennäiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä ole myöskään kiva elää katkerana toiselle loppuun asti. Sovinto on mukavampaa ja voi tuoda helpotusta elämään. Entä sitten kun äiti kuolee? Sen jälkeen voi tuntua pahalta, kun ei voikaan enää sopia asioita.
En tiedä mikä tämä tarina taustalla on, mutta sanoisin tähän, että totta kai edes jonkunlainen sopu pöisi aina hyvä asia, mutta.....
Usein ei vaan haluta alkaa sovittelemaan mitään, koska ihmiset tuntevat toisensa ja tietävät, miten voi käydä. Kun lähtee ruotimaan asioita, vaikka miten hyvällä tavalla ja tarkoituksella, voi käydä niin, että ne menevät vain entistä enemmän solmuun. Kaikkien ihmisten kanssa ei voi toimia samalla tavoin. Jotkut ottavat puolesta sanasta niin itseensä, että koko homma menee myttyyn. Tartutaan johonkin epäolennaiseen, loukkaannutaan entistä enemmän, eikä haluttua lopputulosta sitten kuitenkaan synny eikä elämä miksikään "helpotu."
Ei sitä aina kaikkien kanssa tarvitsekaan tulla toimeen ja olla niin hyvissä väleissäkään. Kunhan ei lähde viemään asiaa enää enempää pahempaan päin. Useimmiten se helpotus tulee ihan vain siitä, että jättää asiat sikseen eikä ole kovin kummoisesti sen toisen kanssa tekemisissä, jos ylipäänsä tarvitsee olla ollenkaan.
Monilla lapsilla on katkeruuksia vanhempiaan kohtaan, ja on toisinkinpäin. Onko niitä tarkoitus vielä myöhemmällä iällä alkaa sevehtimään, että miten se asia silloin menikään ja miten minä olen siitä ja siitä edelleen katkera? Entä jos sitä sovintoa ei vaan saada aikaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle ei onneksi ole koskaan sattunut mitään tässä ketjussa kerrottuihin tapauksiin verrattavaa. Mutta täytyy tunnustaa, että niiden lukeminen on erinomaisen hyödyllistä ja antaa paljon ajattelemisen aihetta. (Ja ovathan nämä kauhumuistot usein myös sangen huvittavia, kaikesta huolimatta.) Toivon kaikille tänne kirjoittaneille, sekä täällä muuten vain luuhaaville, parempia jouluja vastaisuudessa - ainakin nyt tänä vuonna,
Juu ei alkkikset koskaan näe omaa osuuttaan mihinkään. He on aina niitä uhreja, muut on ikäviä ihmisiä. Kaikissa ihmisissä on jonkun verran narsistisia piirteitä, ja alkoholi ruokkii niitä niin, että niistä tulee lopulta hallitsevia. Alkoholistin rakkain ajatus on, että mistä saisi vielä lisää viinaa. Mikään ei ole sen rinnalla mitään eikä lainkaan tärkeätä.
Joulu tai juhannus, ihan sama.
Minua ei niin olisi haitannut, vaikka mies olisi kännännyt jossain kopperossaan kaikki joulut ja juhannukset lävitse, kunhan olisi pysytellyt vain siellä. Tai mennyt vaikka sinne rakkaaseen lapsuudenkotiinsa, mistä sen juomisen mallin oli saanutkin.
Mutta kun sen piti siinä toikkaroida ja töpeksiä ja ola koko ajan puuttumassa joka asiaan ja äänessä kuin papukaija. Ja mitään ei olisi saanut sanoa, ei edes, että ole nyt edes vähän aikaa hiljaa. Siitä nousi helvetinmoinen möly ja tappeleminen ja kiroilu ja vituttelu. Varmaan kauhean hauskaa itselläänkin, ilmeisesti oli. Kun yhtäkään juhlapäivää ei saanut menemään ilman tuota saatanallista näytelmää.
Ja voi miten kamalaa uhriutumista ja marttyrointia, kun sitten otin eron. Sitten sitä vasta pitikin elämä ranttaliksi pistää, kun muija oli niin kauhea, että jätti! Kun muija halusi kuulemma niin kovasti sitä vierasta munaa! Niin oli ainakin muutamalle tutulle sönköttänyt, että se oli eron syy. Oma raju alkoholisminsa ei ollut se syy, eihän nyt toki. Juu, ei alkoholisti näe omaa osuuttaan ikinä.
Niin mukavia perhejouluja kun oli ne kaikki!
Ja minä ainakaan en hänen kanssaan halua minkäänlaisia sopuja ja sovitteluja. Sopikoon ihan rauhassa vaan itsekseen ja tehköön ihan mitä huvittaa.
Naapuri tuli valittaan, kun stalkkaan ja kyylään heitä. Meni joulu pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki jos asiat voi saada paremmiksi niin se kannattaa. Kuka nyt haluaisi elää huonojen tunteiden kanssa?
No niinpä. Juuri siksi niiden alkkisvanhempien kanssa ei haluta viettää joulua, kun ne aiheuttaa niitä huonoja tunteita. Varmasti on paljon mukavampaa viettää joulua itse valitussa, mukavassa seurassa. Ihan vaikka vaan oman perheen kesken.
Se ei ole katkeruutta, vaan järkevyyttä. Good vibes only! 🤘Tapoja on monenlaisia. Jos välit voi selvittää, hyvä, jos ei, niin sitten ei tosiaan kannata olla tekemisissä.
Miten selvität välit alkoholistin kanssa, kun alkoholismi myös tuntuu usein vahvistavan narsistisia piirteitä, eikä alkkiksen ole mahdollista myöntää, että olisi joskus aiheuttanut muille mielipahaa?
No ei kaikki alkoholistit ole yhtä pahoja? Kai heitäkin on erilaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki jos asiat voi saada paremmiksi niin se kannattaa. Kuka nyt haluaisi elää huonojen tunteiden kanssa?
No niinpä. Juuri siksi niiden alkkisvanhempien kanssa ei haluta viettää joulua, kun ne aiheuttaa niitä huonoja tunteita. Varmasti on paljon mukavampaa viettää joulua itse valitussa, mukavassa seurassa. Ihan vaikka vaan oman perheen kesken.
Se ei ole katkeruutta, vaan järkevyyttä. Good vibes only! 🤘Tapoja on monenlaisia. Jos välit voi selvittää, hyvä, jos ei, niin sitten ei tosiaan kannata olla tekemisissä.
Miten selvität välit alkoholistin kanssa, kun alkoholismi myös tuntuu usein vahvistavan narsistisia piirteitä, eikä alkkiksen ole mahdollista myöntää, että olisi joskus aiheuttanut muille mielipahaa?
No ei kaikki alkoholistit ole yhtä pahoja? Kai heitäkin on erilaisia?
Ei kun tämän ketjun perusteella kaikki alkoholistit maailmassa ovat parantumattomia eivätkä he voi koskaan muuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki jos asiat voi saada paremmiksi niin se kannattaa. Kuka nyt haluaisi elää huonojen tunteiden kanssa?
No niinpä. Juuri siksi niiden alkkisvanhempien kanssa ei haluta viettää joulua, kun ne aiheuttaa niitä huonoja tunteita. Varmasti on paljon mukavampaa viettää joulua itse valitussa, mukavassa seurassa. Ihan vaikka vaan oman perheen kesken.
Se ei ole katkeruutta, vaan järkevyyttä. Good vibes only! 🤘Tapoja on monenlaisia. Jos välit voi selvittää, hyvä, jos ei, niin sitten ei tosiaan kannata olla tekemisissä.
Miten selvität välit alkoholistin kanssa, kun alkoholismi myös tuntuu usein vahvistavan narsistisia piirteitä, eikä alkkiksen ole mahdollista myöntää, että olisi joskus aiheuttanut muille mielipahaa?
No ei kaikki alkoholistit ole yhtä pahoja? Kai heitäkin on erilaisia?
Ei kun tämän ketjun perusteella kaikki alkoholistit maailmassa ovat parantumattomia eivätkä he voi koskaan muuttua.
Saivartelua. Kyllä voivat muuttua, mutta kaikki ei siihen pysty kuitenkaan. Eikä kaikki edes halua. Selvä elämä ilman alkoholia näyttäytyy tylsänä ja mitättömänä.
Ja totta on, että kaikki alkoholistit ei ole pahoja, eli väkivaltaisia, päällekäyviä ja räyhääviä. Mutta ilonpilaajia he yleensä on. Humalassa kukaan ei ole erityisen hauska, ja kunnon alkoholisti ei ikinä.
Alue: Aihe vapaa
Ensin Ukrainan lippu ja nyt Good vibes only heitto.
Olet todellakin turn-off.