Joulu lähenee, kerro KARMEIN jouluaattosi ikinä. Jättikö mies, söikö koira kuusen?

Vierailija kirjoitti:

Todella huono tuuri ajoituksessa, jos omainen on saanut sairauskohtauksen ja joku on menettänyt lapsensa samoihin aikoihin. Mutta kyllä se sairauskohtaus on myös iso shokki ihmiselle, kenties se elämän suurin. Ymmärrän, että siitä järkyttyneenä kaipaa läheisten sympatiaa ja empatiaa. Ja ymmärrän, ettei silloin tähän pysty, kun on menettänyt lapsensa eli kokenut kauheimman asian mitä elämässä voi kokea. Kamalia juttuja molemmat.

Menehän nyt itseesi. Onko sinusta pahempaa jonku todennäköisesti +60veen saama sairaskohtaus, mistä jäi henkiin. Vai 8 vuotiaan lapsenlapsen kuolema? Kyllä ton kertomuksen vaari on aika pahasti minäitsemies. Siinä tilanteessa ei ala kiukettelemaa huomio puutteesta kun persoonallisuushäriöstä kärsivät.

Vierailija kirjoitti:

Olin 11 kub isoisäni oli juuri kuollut joten isoäitini oli meillä jouluaaton. Hän oli edelleen järkyttynyt joten oli tärkeää että siellä olisi perhe. Sen sijaan sairaat isäni ja äitini ryyppäsivät koko aaton, ja lopulta äitini alkoi riehua ja otti purkillisen lääkkeitä. Isä tai ehkä isoäitini tai joku soitti ambulanssin, minun käskettiin pysyä huoneessani sillä aikaa kun ensiapuhenkilökunta tuli paikalle, jottei kukaan soittaisi lastensuojeluun. Äitiä oksetutettiin mutta ei viety sairaalaan. Makaili sitten horroksessa ympäri taloa.

Minä sanoin vahingossa ja tosi lapsen itkulla etten pidä joulusta. En edes tiennyt että kukaan kuulee, tai että se rekisteröitäisiin. Seuraavana jouluna sitten oikein kovaan ääneen kuulutettiin että "xxxxxx ei pidä joulusta! Joten ei sitten varmaan tule lahjojakaan."

Kosto elää ja narsistijuoppo keksii aina tavan sivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäiset kuukautiseni alkoivat jouluaattona. Olin 8-vuotias.

Älä selitä. Ei ole totta.

Kaverillani alkoi 80 luvulla jo 10 vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni pahoitteli tapaninpäivänä saunassa, lastemme ollessa suihkuhuoneen puolella pesulla, että toinen nainen odottaa hänelle lasta.

Okei, ei ollut jouluaatto, mutta joulunaikaa kuitenkin.

No huhhuh mikä tolvana, onneksi pääsit eroon. Vai miten tässä kävi?

Lähdettiin naapuripaikkakunnalle suvun voimin viettämään joulua, kun ex oli "töissä". Luuhasi päivät salarakkaan kanssa ja minä yritin pitää sukulaisten kanssa joulufiilistä, kun kaikki vaan ihmettelivät ukon käytöstä. Sen koommin en ole joulusta perustanut :D

Veljeni teki itsemurhan 2012 vähän ennen joulua, en ole sen jälkeen joulusta välittänyt.

Minulla raivopää vanhempi oli äiti. En ole koskaan pärjännyt parisuhteissa enkä naisena naisvaltaisissa työyhteisöissä. Olen hylkiö ja hirveä ihminen, ja aina sýyllinen kaikkeen.

Vierailija kirjoitti:

Tuolle hammaslääkärisankarille: Taksikyyti tarpeelliseen terveydenhoitoon hoituu Kelan kautta 25e/ suunta, ei tartte säästötilejä tyhjennellä.

Höpö höpö.

Kela-taksin saa vain lääkärin lähetteellä.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä toistaiseksi kurjin joulu oli, kun olin 6 tai 7. Ei tapahtunut mitään fyysisesti pahaa, mutta sinä aattona otetuista kuvista näkee, että olen itkenyt.

Minulla oli ennen joulua sen verran taskurahaa, että päätin ostaa vanhemmilleni joululahjat. Kävin koulun jälkeen ostoksilla saman ikäisen ystäväni kanssa. Hän valitsi isälleen pienen taskualmanakan, mutta minua miellytti enemmän pieni kovakantinen kirjanen, jossa oli tyhjät sivut ja kannessa luki "Muistio". Ostin äidille punakantisen ja isälle mustakantisen. Ajattelin lahjan olevan hyvä, koska siihen voi kirjoittaa tai piirtää mitä itse haluaa.

Kun isä oli aattona avannut lahjansa, hän suuttui. Hän huusi, että se on typerä lahja, koska hänen muistinsa kyllä on niin hyvä, ettei hän mitään muistiota tarvitse. Muutenkin toimin tyhmästi käyttäessäni vähäisiä taskurahojani ostamalla vanhemmilleni mitään lahjoja, isä mesosi.

Sain selitettyä, että olin käynyt lahjaostoksilla kaverini kanssa ja että hän oli ostanut lahjaksi pienen taskualmanakan.

Isä huusi, että siinä oli sentään jotain järkeä, koska kalenteri on hyödyllinen, mutta muistiokirjassa ei ole mitään järkeä.

Isän ja minun oli kyllä muulloinkin välillä vaikea ymmärtää toistemme ajatuksia.

Isän reaktio oli minulle shokki. En ollut osannut ennakoida mitään sellaista, etenkin kun meille lapsille aina opetettiin, ettei lahjaa saa moittia.

Tuon jälkeen on ollut jouluja, jotka ovat olleet ikäviä eri syistä ja isäkin on jo poistunut keskuudesta.

Mulla ihan sama kokemus äitini taholta ja. samanikäisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä toistaiseksi kurjin joulu oli, kun olin 6 tai 7. Ei tapahtunut mitään fyysisesti pahaa, mutta sinä aattona otetuista kuvista näkee, että olen itkenyt.

Minulla oli ennen joulua sen verran taskurahaa, että päätin ostaa vanhemmilleni joululahjat. Kävin koulun jälkeen ostoksilla saman ikäisen ystäväni kanssa. Hän valitsi isälleen pienen taskualmanakan, mutta minua miellytti enemmän pieni kovakantinen kirjanen, jossa oli tyhjät sivut ja kannessa luki "Muistio". Ostin äidille punakantisen ja isälle mustakantisen. Ajattelin lahjan olevan hyvä, koska siihen voi kirjoittaa tai piirtää mitä itse haluaa.

Kun isä oli aattona avannut lahjansa, hän suuttui. Hän huusi, että se on typerä lahja, koska hänen muistinsa kyllä on niin hyvä, ettei hän mitään muistiota tarvitse. Muutenkin toimin tyhmästi käyttäessäni vähäisiä taskurahojani ostamalla vanhemmilleni mitään lahjoja, isä mesosi.

Sain selitettyä, että olin käynyt lahjaostoksilla kaverini kanssa ja että hän oli ostanut lahjaksi pienen taskualmanakan.

Isä huusi, että siinä oli sentään jotain järkeä, koska kalenteri on hyödyllinen, mutta muistiokirjassa ei ole mitään järkeä.

Isän ja minun oli kyllä muulloinkin välillä vaikea ymmärtää toistemme ajatuksia.

Isän reaktio oli minulle shokki. En ollut osannut ennakoida mitään sellaista, etenkin kun meille lapsille aina opetettiin, ettei lahjaa saa moittia.

Tuon jälkeen on ollut jouluja, jotka ovat olleet ikäviä eri syistä ja isäkin on jo poistunut keskuudesta.

Mulla ihan sama kokemus äitini taholta ja. samanikäisenä.

Teille molemmille: Ihan tosi paha että vanhempienne omat sairaat tavat on kohdistettu teihin. Lapsi on puolustuskyvytön, ja etenkin hyvänteosta pitäisi palkita rakkaudella.

Koira jätti ja mies söi kuusen.

Istuin yksiössäni yksin joulun, erinäisistä syistä joita en tässä halua eritellä.

Silloin kyllä itketti. Rahatkin oli vähissä, taisin syödä jonkun pakastepizzan ja suklaata.

Elettiin -90 lama aikaa.

Olin työtön, ja odotin kolmatta lastamme lähes viimeisilläni.

Rahat olivat arvatenkin vähissä. Oli asunto- auto - ja opintolainoja... Miehelläni kuitenkin oli hyvä työpaikka.

Menimme lähinnä rahan puutteen vuoksi anoppilaan jouluksi.

Siellä oli myös toinenkin heidän lapsensa perheineen.

Anoppi ja appiukko olivat riidoissa.

Heidän toinen poikansa ( joka oli siellä) oli myös avuokriisin partaalla.

Aika mykkäkoulu joulu.

Lopulta aattoiltana mieheni ja appiukon välille tuli riitaa , eikun tavarat kassiin ja lähdimme kotimatkalle aattoillan jo vaihtuessa yöksi.

Katselin auton ikkunasta tähtitaivasta ja itkun elämän kurjuutta.

Lapset onneksi nukkuivat takapenkillä.

Olimme kotona noin klo 01.00 yöllä.

Sen jälkeen en edes lähtenyt heille Jouluksi.

Vierailija kirjoitti:

Tuolle hammaslääkärisankarille: Taksikyyti tarpeelliseen terveydenhoitoon hoituu Kelan kautta 25e/ suunta, ei tartte säästötilejä tyhjennellä.

Pitää kai se maksaa ensin?

Karmein joulu, kun aattona oli joulupukki käymässä ja jakoi lahjoja perheelle. Minulle joulupukki sanoi, että en saa lahjoja, kun joulupukin korviin oli kantautunut tieto, että olin ollut tuhma, erittäin tuhma. Olin vain hiljaa ja taisinpa itkeä tuhertaa nukkuessa yöllä sängyssä. Samasta perheestä yksi lapsi ja hänen koulukaverinsa rikkoivat jonkun omaisuutta sinä syksynä ja tekivät minusta tekoon syyllisen. Selkään sain monta kertaa ja kun itkien sanoin, että olen syytön, en ole tehnyt sitä ja en ollut tapahtumapaikan lähelläkään edes silloin. Vanhemmat ei uskoneet ja eivät ottaneet kuuleviin korviinsa, että nyt on väärä pikkupoika rangaistavana. Olin silloin 9-vuotias ja muistan sen joulun hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Karmein joulu, kun aattona oli joulupukki käymässä ja jakoi lahjoja perheelle. Minulle joulupukki sanoi, että en saa lahjoja, kun joulupukin korviin oli kantautunut tieto, että olin ollut tuhma, erittäin tuhma. Olin vain hiljaa ja taisinpa itkeä tuhertaa nukkuessa yöllä sängyssä. Samasta perheestä yksi lapsi ja hänen koulukaverinsa rikkoivat jonkun omaisuutta sinä syksynä ja tekivät minusta tekoon syyllisen. Selkään sain monta kertaa ja kun itkien sanoin, että olen syytön, en ole tehnyt sitä ja en ollut tapahtumapaikan lähelläkään edes silloin. Vanhemmat ei uskoneet ja eivät ottaneet kuuleviin korviinsa, että nyt on väärä pikkupoika rangaistavana. Olin silloin 9-vuotias ja muistan sen joulun hyvin.

Tämä tapaus oli v-1965.

Kaadoin ite pontikkapäissään joulukuusen teininä. Vieläkin jaksaa porukat muistutella, olen 34v. Noh, olihan se aika surullista ku sillon pikkuveli lapsena oli kovalla vaivalla koristellut kuusen ja sit horjahdan siihen ja kaatu koko p*ska. :D

Nuoruuden joulu, "poikaystävä" jätti vähän ennen joulua ja samalla paljastui, että sillä olikin vaimo ja lapsi..

Viime joulu, oltiin kylässä miehen sukulaisilla kaukana kotoa ja sain pahimman noron ikinä, paskoin ja oksensin koko yön 15 min välein ja seuraavan päivän makasin sängyssä 12h. Muuten oli sitä ennen kyllä jees, mutta tämä ei :D tulee oikein tuskanhiki kun muistelee!

Vierailija kirjoitti:

Olin viisilapsisen perheen toiseksi vanhin, jotai kuuden tai seitsemän vanha.

Oltiin koko ilta höyrytty sitä pukin saapumista. Sitten se viimein kuulosti tulevan

Otti ja jakoine lahjat yksitellen, pienimmät saivatkin kivoja lahjoja ja jännäsin, että koska se minun lahja??

Sitten se pukki poistui ja muut olivt oikein iloisia siellä lahkapapereden seassa.

Viimein käsitin, etten tulee saamaan yhtään lahjaa ja leukani alkoi värähdellä.

Onneksi rakas äiti näki häpeäni ja kiikuttaa jonkun huonosti paketoidun lahjan, jonka heti avasin. Toki tunnistin sen äidin puolillaan olevaksi dödöpulloksi olin silti ikionnellinen

Rakas äitisi näki SINUN häpeäsi??? Se on kylläkin sen äidin ihan oma häpeä, jos ei ole hankkinut lahjaa myös vanhimmalle lapselleen.

Vierailija kirjoitti:

2015, nelikymppinen vajaa isoveljeni saa kohtauksen joulupöydässä koko lähisuvun ja lasten kesken ja alkaa valittaa neitsyyttään. Äänensävy muuttuu pikkuhiljaa yhä aggressiivisemmaksi, kaikki ovat äärimmäisen vaivautuneita, ainoastaan isosiskon poliisi-mies yrittää vähän käyttää psykologisia kikkojaan ja pelisilmää saadakseen tilanteen normalisoitumaan mutta sekään ei riitä, lopulta ärähdän sivusta että turpa kiinni, pilaat tässä joulun meiltä kaikilta. Isäni puuttuu peliin ja käskee minua olemaan hiljaa ja olemaan eskaloimatta tilannetta. En toimi järkevästi ja pahennan asiaa. Isoveli on hetken hiljempaa, ja jatkaa sitten entistä kovempaa kun sai isän puolelleen. Totean että lähden kotiini, pikkuveli ja pikkusisko sanovat lähtevänsä tupakalle.

Tuosta jää nyt epäselväksi, että oliko kyseessä nelikymppinen ja vajaa veli, vai vajaa nelikymppinen veli.