Miehen seksin vonkaus

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Luin artikkelin, jossa englantilaisten teollisuuskaupunkien iäkkäiltä senioreilta tiedusteltiin heidän keinojaan rajoittaa syntyvyyttä 30-luvulla, jolloin työläisväestön lapsiluku jyrkästi laski. Sekä miehet että naiset kertoivat yhdeksi yleisemmäksi keinoksi keskeytetyn yhdynnän ohella pidättyvyyden ja seksin välttämisen. Monet vanhat rouvat pitivät miehiään arvossa tämän vuoksi ja pitivät miehiään huolehtivaisina ja vastuuntuntoisina.

Joo, ja prostituutio oli moninkertaista nykyaikaan verrattuna. Siellä ne arvostetut miehet paineitaan purkivat.

Ei juuri työväenluokkaisilla asuinalueilla. Ei miehillä, joiden piti perhe elättää ja jotka olivat ajoittain työttöminä olisi ollut siihen rahaa, vaikka haluja olisi ollutkin. Kyllä prostituutio oli ylä- ja keskiluokan ajanvietettä.

Oli myös alaluokkaisia, halpoja ilotyttöjä! 

Ap. Sinä käyttäydyt tosi ymmärtämättömästi ja

töykeäti miestäsi kohtaan ja odotat vielä jotain

kehumista tai myötätunto itsellesi.

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Perimmäisistä syistä voisin ottaa seksin vertailukohteeksi syömisen. Me liitämme syömiseen makunautinnon, usein vielä pöydän jakaessamme sosiaalisen funktion, mutta nämä eivät ole syitä, jonka vuoksi syöminen on olemassa. Syömisen tarkoitus on tietenkin ravitsemus. Korostamalla syömisen nautinnollisuutta ja ottamalla sen - itsekukin päänupissaan - syömisen päätarkoitukseksi, niin melko varmasti ajaudumme ylipainoon ja terveyshaittoihin. Olkoon tämä nyt sitten naturalistinen virhepäätelmä tai ei, mutta totta se on.

Kun seksin päätarkoitukseksi kielletään huvi - minkä halvat, turvalliset ja tehokkaat ehkäisymenetelmät ovat tehneet mahdollisiksi kehittyneissä maissa - niin seurauksena näyttää olevan kyllästyminen. Haetaan yhä raffinoidumpia elämyksiä ja variaatioita.. Kun kuulemma sama ihminen ja sama akti samalla tavalla on tylsää. Taas vertaus ruokaan. Kun syö kunnolla nälkäisenä, niin hyvin vaatimaton ruoka maistuu herkulliselta. Kun ei syö nälkään vaan nautintoon, niin veltostunut makuaisti vaatii yhä raffinoidumpia kulinaristisia luomuksia, kauniita kattauksia jne.

Olen jo viitannut vuosikymmenien liittoomme, joten en kaipaa kommentteja sen onnellisuudesta sivullisilta, jotka eivät meitä tunne. Liitoissa kivi kiveä hioo. Ei aina ole ollut helppoa, mutta kun kummallakin puolella on ollut raudanluja sitoutuminen, niin elämä antaa palkintona. Esimerkiksi nämä ihanat ukki- ja mummovuodet.

Taas väärin. Ylipaino-ongelmien takana ei todellakaan ole syömisen gastronomiset tai sosiaaliset ulottuvuudet vaan ne atavistiset vaistot jotka laittavat meidät syömään kaiken yltäkylläisyyden keskellä kuin kivikauden ihmiset. Koska kivikaudella seuraavasta ateriasta ei ollut varmuutta jolloin oli pakko syödä sen ”perimmäisen syyn” - ravitsemuksen ja henkiinjäämisen - takia. Kannattaisi syödä nimen omaan makuelämysten ja seuran takia, pysyy kilotkin kurissa.

Ja olet edelleen aivan sekaisin seksin ”päätarkoituksen” kanssa. Sellaista ei nimittäin ole muualla kuin sen harjoittajien korvien välissä. Toki oli aika - minne sinäkin ilmeisesti haikailet - kun seksin harrastaminen oli huomattavasti vakavampi asia kuin nykyään ehkäisyn puutteen takia. Silloin itseään täynnä olevat miehet (vink, vink) julistivat suureen ääneen yleensä saarnastuolista pidättyvyyttä ja sitä millaista seksi saa olla. Seuraksena oli sukkapuikkoabortteja, sosiaalista päähänpotkimista, pelkoa, ahdistusta, kaksinaismoralismia, pikkupoikia raiskaajia pappeja yms. kivaa. Seksikielteisimmillä alueilla on edelleen kovin nettipornon kulutus. Eikä pappien pervoilu ole mihinkään kadonnut.

Ja jos olet itse tuonut oman parisuhteesi oman asiantuntemuksesi perusteeksi niin älä sitten vedä hernettä nenään jos siihen viitataan. Eikä yksi parisuhde pätevöitä mihinkään. Yhtä taloa kasannut timpuri ei kovin kummoinen timpuri ole, vaikka olisikin tehnyt sitä 50 vuotta.

Oletko varma, ettei tuo nykyinen seksimässäily ole myöskin atavistinen ”vaisto”, joka saa kokeilemaan kaikkea saatavissa olevaa, ihan vain sen vuoksi, koska se on saatavilla. Ja vielä epäilemään, että muut saavat enemmän ja parempaa.

Jos halutaan todistaa vääräksi väite, että kaikki korpit ovat mustia, niin siihen riittää havainto yhdestä valkeasta korpista. Jos halutaan todistaa vääräksi väite, että seksuaalisten halujen epäsuhta johtaa takuuvarmasti onnettomaan parisuhteeseen, niin siihen riittää yksi päinvastainen esimerkki. Sen olen esittänyt kokemusasiantuntijana.

Olet siis kokemusasiantuntija seksuaalisten halujen epäsuhdasta parisuhteessa. Kumpi teillä on/on ollut puutteessa? Sinä vai puolisosi?

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko-Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo kyllä mies teki väärin, kun vonkasi ja meni sitten nukkumaan pettyneenä. Olisi vain pitänyt vaatia seksiä, joko heti tai ohjelman jälkeen.  Miehen olisi pitänyt olla mies eikä nössö.  Siksi varmaan jäi ilman, eikä naista kiinnostanut.  Päivänselväähän oli, että kun lapset on pois on seksiä pitkänkaavan kanssa olohuoneessa.  Sohva yksi parhaimmista paikoista ja vaimon lempipaikka istua sylissä ja kirnuta orgasmeja. 

Mutta siinä vaiheessa kun miehet eivät enää vonkaa tai vaadi seksiä, on alkaa parisuhde olla taputeltu. Mies vonkaa sitä jossain muualla.  Siinä vaiheessa kannattaisi vaimon alkaa olemaan jo peloissaan jos haluaa miehen pitääkin. Miehillä on säännölliset hormoonit ja teston tuotanto. Siksi miehille pitää tarjota seksi tavalla tai toiselle joka viikko säännöllisesti. Jos jää purkamatta ja testot tulee korvista on lopputuloksena vain kiukutteleva ja äkäinen mies, jonka kaikki eläminen on päin anusta. Itse en edes nuorena ymmärtänyt, miten käyttäytymiseni muuttui jos oli vähänkin enemmän päiviä edellisestä kerrasta. Vaimo ymmärsi jo paljon ennen minua. Ymmärsi myös helpottaa asiaa. Sanoi joskus suoraan, että aha, eihän sinua taas kestä kukaan ja vei sänkyyn. 

Oletko tullut ajatelleeksi, että sinulla saattaisi olla sairaalloisen voimakas sukupuolivietti, tai etsit seksistä lohtua johonkin elämän tuottamaan pettymykseen tai riittämärrömyyden tunteeseen.

Ei ole, mutta sinä yrität tehdä selibaatista hyvettä. Ihan saat vapaasti kärsiä itsenäsi, muttei sitä kannata muilla ehdotella. 

Miehet ovat lähteneet naparetkille, kolmen vuoden valaanpyyntireissuille (ilman satamakäyntejä) ja isäni sukupolvi vuosiksi sotaan (ja lomat kuukausien välein), ilman että ovat muuttuneet äksyileviksi hermokimpuiksi.

Joku tuossa käytöksessäsi tuntuu kummalliselta, viimeistään tuo, että komennat ja karjut vaimosi alistumaan, jos olet viikon ”puutteessa”.

Niillä naparetkellä, valaanpyyntireissuilla ja rintamalla homoiltiin ankarasti.

Ja lähdetieto tuohon, kiitos

Löytyy samasta hihasta missä on artikkeleita 30-luvun englantilaista kaupungeista.

Vierailija kirjoitti:

Joo kyllä mies teki väärin, kun vonkasi ja meni sitten nukkumaan pettyneenä. Olisi vain pitänyt vaatia seksiä, joko heti tai ohjelman jälkeen.  Miehen olisi pitänyt olla mies eikä nössö.  Siksi varmaan jäi ilman, eikä naista kiinnostanut.  Päivänselväähän oli, että kun lapset on pois on seksiä pitkänkaavan kanssa olohuoneessa.  Sohva yksi parhaimmista paikoista ja vaimon lempipaikka istua sylissä ja kirnuta orgasmeja. 

Mutta siinä vaiheessa kun miehet eivät enää vonkaa tai vaadi seksiä, on alkaa parisuhde olla taputeltu. Mies vonkaa sitä jossain muualla.  Siinä vaiheessa kannattaisi vaimon alkaa olemaan jo peloissaan jos haluaa miehen pitääkin. Miehillä on säännölliset hormoonit ja teston tuotanto. Siksi miehille pitää tarjota seksi tavalla tai toiselle joka viikko säännöllisesti. Jos jää purkamatta ja testot tulee korvista on lopputuloksena vain kiukutteleva ja äkäinen mies, jonka kaikki eläminen on päin anusta. Itse en edes nuorena ymmärtänyt, miten käyttäytymiseni muuttui jos oli vähänkin enemmän päiviä edellisestä kerrasta. Vaimo ymmärsi jo paljon ennen minua. Ymmärsi myös helpottaa asiaa. Sanoi joskus suoraan, että aha, eihän sinua taas kestä kukaan ja vei sänkyyn. 

Kun olet - tai ainakin luulen, että kyseinen kommentoija on sinä, anteeksi jos erehdyn- on kiukkuisestikin kommentoinut minun näkemyksiäni, niin minäkin nyt hieman kritisoin miehenä tuota mieskuvaasi ja -ihannettasi..

Sinusta mies on hormonien vietävissä oleva aivoton ja tahdoton olento, joka alkaa käyttäytyä mahdottomasti, menettää keskittymiskykynsä ja kiukuttelee oltuaan ihan kokonaisen viikon vailla seksiä. Ja rivien välistä kuultaa näkemys, että tästä käyttäytymismallista pitäisi olla suorastaan ylpeä ja että se olisi jotenkin erityisen miehekästä.

Odotamme, että naiset hormonien käydessä vuoristorataa kuukautiskierron eri vaiheissa ja vaihdevuosien aikana kuitenkin käyttäytyvät ihmisiksi niin kotona kuin työpaikoilla. Samaa pitää edellyttää miehiltä. Miehinen sukupuolihormoni, testosteroni, on paitsi libido-, myös aggressiohormoni. Silti korkeaa testosteronitasoa ei hyväksyttäisi alibiksi rähjäämiselle, kiukuttelulle tai fyysiselle väkivallalle, eikä se ole hyväksyttävä syy seksiin painostamiselle, ei parisuhteessa eikä sen ulkopuolella.

Minusta miehekästä on mahdollisimman täydellinnen itsekontrolli ja viettien ja impulssien hallinta. Kuten Volter Kilven romaanihenkilö, tosi mies Efraim Langholma sen kiteytti: ”minä pidän, että mies on miestä sen mukaan, kuinka hänellä kyömyä niskassa ja käynnin varaa veressä, mutta kyömy kurissa ja käynnin humal astiapuissa: mies miehuutensa herra ja lekkerin tammi viinaa väkevämpi”. Onko sinulla? Itselläni luulen olevan.

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Perimmäisistä syistä voisin ottaa seksin vertailukohteeksi syömisen. Me liitämme syömiseen makunautinnon, usein vielä pöydän jakaessamme sosiaalisen funktion, mutta nämä eivät ole syitä, jonka vuoksi syöminen on olemassa. Syömisen tarkoitus on tietenkin ravitsemus. Korostamalla syömisen nautinnollisuutta ja ottamalla sen - itsekukin päänupissaan - syömisen päätarkoitukseksi, niin melko varmasti ajaudumme ylipainoon ja terveyshaittoihin. Olkoon tämä nyt sitten naturalistinen virhepäätelmä tai ei, mutta totta se on.

Kun seksin päätarkoitukseksi kielletään huvi - minkä halvat, turvalliset ja tehokkaat ehkäisymenetelmät ovat tehneet mahdollisiksi kehittyneissä maissa - niin seurauksena näyttää olevan kyllästyminen. Haetaan yhä raffinoidumpia elämyksiä ja variaatioita.. Kun kuulemma sama ihminen ja sama akti samalla tavalla on tylsää. Taas vertaus ruokaan. Kun syö kunnolla nälkäisenä, niin hyvin vaatimaton ruoka maistuu herkulliselta. Kun ei syö nälkään vaan nautintoon, niin veltostunut makuaisti vaatii yhä raffinoidumpia kulinaristisia luomuksia, kauniita kattauksia jne.

Olen jo viitannut vuosikymmenien liittoomme, joten en kaipaa kommentteja sen onnellisuudesta sivullisilta, jotka eivät meitä tunne. Liitoissa kivi kiveä hioo. Ei aina ole ollut helppoa, mutta kun kummallakin puolella on ollut raudanluja sitoutuminen, niin elämä antaa palkintona. Esimerkiksi nämä ihanat ukki- ja mummovuodet.

Taas väärin. Ylipaino-ongelmien takana ei todellakaan ole syömisen gastronomiset tai sosiaaliset ulottuvuudet vaan ne atavistiset vaistot jotka laittavat meidät syömään kaiken yltäkylläisyyden keskellä kuin kivikauden ihmiset. Koska kivikaudella seuraavasta ateriasta ei ollut varmuutta jolloin oli pakko syödä sen ”perimmäisen syyn” - ravitsemuksen ja henkiinjäämisen - takia. Kannattaisi syödä nimen omaan makuelämysten ja seuran takia, pysyy kilotkin kurissa.

Ja olet edelleen aivan sekaisin seksin ”päätarkoituksen” kanssa. Sellaista ei nimittäin ole muualla kuin sen harjoittajien korvien välissä. Toki oli aika - minne sinäkin ilmeisesti haikailet - kun seksin harrastaminen oli huomattavasti vakavampi asia kuin nykyään ehkäisyn puutteen takia. Silloin itseään täynnä olevat miehet (vink, vink) julistivat suureen ääneen yleensä saarnastuolista pidättyvyyttä ja sitä millaista seksi saa olla. Seuraksena oli sukkapuikkoabortteja, sosiaalista päähänpotkimista, pelkoa, ahdistusta, kaksinaismoralismia, pikkupoikia raiskaajia pappeja yms. kivaa. Seksikielteisimmillä alueilla on edelleen kovin nettipornon kulutus. Eikä pappien pervoilu ole mihinkään kadonnut.

Ja jos olet itse tuonut oman parisuhteesi oman asiantuntemuksesi perusteeksi niin älä sitten vedä hernettä nenään jos siihen viitataan. Eikä yksi parisuhde pätevöitä mihinkään. Yhtä taloa kasannut timpuri ei kovin kummoinen timpuri ole, vaikka olisikin tehnyt sitä 50 vuotta.

Oletko varma, ettei tuo nykyinen seksimässäily ole myöskin atavistinen ”vaisto”, joka saa kokeilemaan kaikkea saatavissa olevaa, ihan vain sen vuoksi, koska se on saatavilla. Ja vielä epäilemään, että muut saavat enemmän ja parempaa.

Jos halutaan todistaa vääräksi väite, että kaikki korpit ovat mustia, niin siihen riittää havainto yhdestä valkeasta korpista. Jos halutaan todistaa vääräksi väite, että seksuaalisten halujen epäsuhta johtaa takuuvarmasti onnettomaan parisuhteeseen, niin siihen riittää yksi päinvastainen esimerkki. Sen olen esittänyt kokemusasiantuntijana.

Olet siis kokemusasiantuntija seksuaalisten halujen epäsuhdasta parisuhteessa. Kumpi teillä on/on ollut puutteessa? Sinä vai puolisosi?

Puolison seksuaalisuus hiipui raskaus kerrallaan ja lapsiluvun tultua täyteen sammui kokonaan. Olihan se sopeutumisen paikka, mutta vaimon selvitettyä, ettei tämä ole minuun kohdistuvaa vastenmielisyyttä vaan hänellä ei yksinkertaisesti ole enää lainkaan seksuaalisia haluja tai mielikuvia, ei minuun eikä kehenkään muuhun kohdistuvia, niin asia oli paljon helpompi.

Sitten vain päätettiin lähteä eteen päin tästä tilanteesta. Ja koska vaimoni on elämäni ainut nainen, ja minulla oli kokemus pidättyvyydestä ennen häneen tutustumistani, niin piti vain palata tuohon moodiin. Enhän tuolloinkaan ollut puutteeseen sortunut tai kuollut. Enkä äksyillyt, ollut vaikea tai keskityymiskyvytön.

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Perimmäisistä syistä voisin ottaa seksin vertailukohteeksi syömisen. Me liitämme syömiseen makunautinnon, usein vielä pöydän jakaessamme sosiaalisen funktion, mutta nämä eivät ole syitä, jonka vuoksi syöminen on olemassa. Syömisen tarkoitus on tietenkin ravitsemus. Korostamalla syömisen nautinnollisuutta ja ottamalla sen - itsekukin päänupissaan - syömisen päätarkoitukseksi, niin melko varmasti ajaudumme ylipainoon ja terveyshaittoihin. Olkoon tämä nyt sitten naturalistinen virhepäätelmä tai ei, mutta totta se on.

Kun seksin päätarkoitukseksi kielletään huvi - minkä halvat, turvalliset ja tehokkaat ehkäisymenetelmät ovat tehneet mahdollisiksi kehittyneissä maissa - niin seurauksena näyttää olevan kyllästyminen. Haetaan yhä raffinoidumpia elämyksiä ja variaatioita.. Kun kuulemma sama ihminen ja sama akti samalla tavalla on tylsää. Taas vertaus ruokaan. Kun syö kunnolla nälkäisenä, niin hyvin vaatimaton ruoka maistuu herkulliselta. Kun ei syö nälkään vaan nautintoon, niin veltostunut makuaisti vaatii yhä raffinoidumpia kulinaristisia luomuksia, kauniita kattauksia jne.

Olen jo viitannut vuosikymmenien liittoomme, joten en kaipaa kommentteja sen onnellisuudesta sivullisilta, jotka eivät meitä tunne. Liitoissa kivi kiveä hioo. Ei aina ole ollut helppoa, mutta kun kummallakin puolella on ollut raudanluja sitoutuminen, niin elämä antaa palkintona. Esimerkiksi nämä ihanat ukki- ja mummovuodet.

Taas väärin. Ylipaino-ongelmien takana ei todellakaan ole syömisen gastronomiset tai sosiaaliset ulottuvuudet vaan ne atavistiset vaistot jotka laittavat meidät syömään kaiken yltäkylläisyyden keskellä kuin kivikauden ihmiset. Koska kivikaudella seuraavasta ateriasta ei ollut varmuutta jolloin oli pakko syödä sen ”perimmäisen syyn” - ravitsemuksen ja henkiinjäämisen - takia. Kannattaisi syödä nimen omaan makuelämysten ja seuran takia, pysyy kilotkin kurissa.

Ja olet edelleen aivan sekaisin seksin ”päätarkoituksen” kanssa. Sellaista ei nimittäin ole muualla kuin sen harjoittajien korvien välissä. Toki oli aika - minne sinäkin ilmeisesti haikailet - kun seksin harrastaminen oli huomattavasti vakavampi asia kuin nykyään ehkäisyn puutteen takia. Silloin itseään täynnä olevat miehet (vink, vink) julistivat suureen ääneen yleensä saarnastuolista pidättyvyyttä ja sitä millaista seksi saa olla. Seuraksena oli sukkapuikkoabortteja, sosiaalista päähänpotkimista, pelkoa, ahdistusta, kaksinaismoralismia, pikkupoikia raiskaajia pappeja yms. kivaa. Seksikielteisimmillä alueilla on edelleen kovin nettipornon kulutus. Eikä pappien pervoilu ole mihinkään kadonnut.

Ja jos olet itse tuonut oman parisuhteesi oman asiantuntemuksesi perusteeksi niin älä sitten vedä hernettä nenään jos siihen viitataan. Eikä yksi parisuhde pätevöitä mihinkään. Yhtä taloa kasannut timpuri ei kovin kummoinen timpuri ole, vaikka olisikin tehnyt sitä 50 vuotta.

Oletko varma, ettei tuo nykyinen seksimässäily ole myöskin atavistinen ”vaisto”, joka saa kokeilemaan kaikkea saatavissa olevaa, ihan vain sen vuoksi, koska se on saatavilla. Ja vielä epäilemään, että muut saavat enemmän ja parempaa.

Jos halutaan todistaa vääräksi väite, että kaikki korpit ovat mustia, niin siihen riittää havainto yhdestä valkeasta korpista. Jos halutaan todistaa vääräksi väite, että seksuaalisten halujen epäsuhta johtaa takuuvarmasti onnettomaan parisuhteeseen, niin siihen riittää yksi päinvastainen esimerkki. Sen olen esittänyt kokemusasiantuntijana.

Olet siis kokemusasiantuntija seksuaalisten halujen epäsuhdasta parisuhteessa. Kumpi teillä on/on ollut puutteessa? Sinä vai puolisosi?

Puolison seksuaalisuus hiipui raskaus kerrallaan ja lapsiluvun tultua täyteen sammui kokonaan. Olihan se sopeutumisen paikka, mutta vaimon selvitettyä, ettei tämä ole minuun kohdistuvaa vastenmielisyyttä vaan hänellä ei yksinkertaisesti ole enää lainkaan seksuaalisia haluja tai mielikuvia, ei minuun eikä kehenkään muuhun kohdistuvia, niin asia oli paljon helpompi.

Sitten vain päätettiin lähteä eteen päin tästä tilanteesta. Ja koska vaimoni on elämäni ainut nainen, ja minulla oli kokemus pidättyvyydestä ennen häneen tutustumistani, niin piti vain palata tuohon moodiin. Enhän tuolloinkaan ollut puutteeseen sortunut tai kuollut. Enkä äksyillyt, ollut vaikea tai keskityymiskyvytön.

Tällainen on todellinen mies ja puoliso. Ymmärtää ettei seksi ole parisuhteessa välttämättä mitenkään oleellista ja hyväksyy naisen sellaisena kuin nainen on; ihmisenä, ei masturbaatioämpärinä, kuten valtaosa miehistä tuntuu naisia pitävän.

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Perimmäisistä syistä voisin ottaa seksin vertailukohteeksi syömisen. Me liitämme syömiseen makunautinnon, usein vielä pöydän jakaessamme sosiaalisen funktion, mutta nämä eivät ole syitä, jonka vuoksi syöminen on olemassa. Syömisen tarkoitus on tietenkin ravitsemus. Korostamalla syömisen nautinnollisuutta ja ottamalla sen - itsekukin päänupissaan - syömisen päätarkoitukseksi, niin melko varmasti ajaudumme ylipainoon ja terveyshaittoihin. Olkoon tämä nyt sitten naturalistinen virhepäätelmä tai ei, mutta totta se on.

Kun seksin päätarkoitukseksi kielletään huvi - minkä halvat, turvalliset ja tehokkaat ehkäisymenetelmät ovat tehneet mahdollisiksi kehittyneissä maissa - niin seurauksena näyttää olevan kyllästyminen. Haetaan yhä raffinoidumpia elämyksiä ja variaatioita.. Kun kuulemma sama ihminen ja sama akti samalla tavalla on tylsää. Taas vertaus ruokaan. Kun syö kunnolla nälkäisenä, niin hyvin vaatimaton ruoka maistuu herkulliselta. Kun ei syö nälkään vaan nautintoon, niin veltostunut makuaisti vaatii yhä raffinoidumpia kulinaristisia luomuksia, kauniita kattauksia jne.

Olen jo viitannut vuosikymmenien liittoomme, joten en kaipaa kommentteja sen onnellisuudesta sivullisilta, jotka eivät meitä tunne. Liitoissa kivi kiveä hioo. Ei aina ole ollut helppoa, mutta kun kummallakin puolella on ollut raudanluja sitoutuminen, niin elämä antaa palkintona. Esimerkiksi nämä ihanat ukki- ja mummovuodet.

Taas väärin. Ylipaino-ongelmien takana ei todellakaan ole syömisen gastronomiset tai sosiaaliset ulottuvuudet vaan ne atavistiset vaistot jotka laittavat meidät syömään kaiken yltäkylläisyyden keskellä kuin kivikauden ihmiset. Koska kivikaudella seuraavasta ateriasta ei ollut varmuutta jolloin oli pakko syödä sen ”perimmäisen syyn” - ravitsemuksen ja henkiinjäämisen - takia. Kannattaisi syödä nimen omaan makuelämysten ja seuran takia, pysyy kilotkin kurissa.

Ja olet edelleen aivan sekaisin seksin ”päätarkoituksen” kanssa. Sellaista ei nimittäin ole muualla kuin sen harjoittajien korvien välissä. Toki oli aika - minne sinäkin ilmeisesti haikailet - kun seksin harrastaminen oli huomattavasti vakavampi asia kuin nykyään ehkäisyn puutteen takia. Silloin itseään täynnä olevat miehet (vink, vink) julistivat suureen ääneen yleensä saarnastuolista pidättyvyyttä ja sitä millaista seksi saa olla. Seuraksena oli sukkapuikkoabortteja, sosiaalista päähänpotkimista, pelkoa, ahdistusta, kaksinaismoralismia, pikkupoikia raiskaajia pappeja yms. kivaa. Seksikielteisimmillä alueilla on edelleen kovin nettipornon kulutus. Eikä pappien pervoilu ole mihinkään kadonnut.

Ja jos olet itse tuonut oman parisuhteesi oman asiantuntemuksesi perusteeksi niin älä sitten vedä hernettä nenään jos siihen viitataan. Eikä yksi parisuhde pätevöitä mihinkään. Yhtä taloa kasannut timpuri ei kovin kummoinen timpuri ole, vaikka olisikin tehnyt sitä 50 vuotta.

Oletko varma, ettei tuo nykyinen seksimässäily ole myöskin atavistinen ”vaisto”, joka saa kokeilemaan kaikkea saatavissa olevaa, ihan vain sen vuoksi, koska se on saatavilla. Ja vielä epäilemään, että muut saavat enemmän ja parempaa.

Jos halutaan todistaa vääräksi väite, että kaikki korpit ovat mustia, niin siihen riittää havainto yhdestä valkeasta korpista. Jos halutaan todistaa vääräksi väite, että seksuaalisten halujen epäsuhta johtaa takuuvarmasti onnettomaan parisuhteeseen, niin siihen riittää yksi päinvastainen esimerkki. Sen olen esittänyt kokemusasiantuntijana.

Olet siis kokemusasiantuntija seksuaalisten halujen epäsuhdasta parisuhteessa. Kumpi teillä on/on ollut puutteessa? Sinä vai puolisosi?

Puolison seksuaalisuus hiipui raskaus kerrallaan ja lapsiluvun tultua täyteen sammui kokonaan. Olihan se sopeutumisen paikka, mutta vaimon selvitettyä, ettei tämä ole minuun kohdistuvaa vastenmielisyyttä vaan hänellä ei yksinkertaisesti ole enää lainkaan seksuaalisia haluja tai mielikuvia, ei minuun eikä kehenkään muuhun kohdistuvia, niin asia oli paljon helpompi.

Sitten vain päätettiin lähteä eteen päin tästä tilanteesta. Ja koska vaimoni on elämäni ainut nainen, ja minulla oli kokemus pidättyvyydestä ennen häneen tutustumistani, niin piti vain palata tuohon moodiin. Enhän tuolloinkaan ollut puutteeseen sortunut tai kuollut. Enkä äksyillyt, ollut vaikea tai keskityymiskyvytön.

Sinä olet kärsinut koko ikäsi puutteesta ja yrität tehdä siitä hyveen ja ehdotat kärsimystä muillekin.  Vähän niinkuin uskonnollinen mantra.  Taitaa hatuttaa kun normaaleissa suhteissa miehet ovat nauttineet seksistä naistensa kanssa koko iän.  Ei ole todellakaan mikään pakko miehen suostua selibaattiin vastoin omaa tahtoaan.  Toista ihmistä ei voi omistaa ja määrätä, vaikka kuinka olisi puoliso. Kuten jo aiemmin todettu, selbaatti on epätervettä keholle ja mielelle.  Joten kidu sinä vaan ihan itseksesi ja keksi perusteluita itsellesi miksi puutteessa on ihan kiva elää, mutta älä sitä toisille pakkosyötä, kuten uskovaisillakin on monesti tapana. Enkä todellakaan ihmettelisi jos sinulla uskonto ja selibaatti liittyisi jotenkin toisiinsa. Saarnaaminen kuullostaa jotenkin samanlaiselta. 

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Perimmäisistä syistä voisin ottaa seksin vertailukohteeksi syömisen. Me liitämme syömiseen makunautinnon, usein vielä pöydän jakaessamme sosiaalisen funktion, mutta nämä eivät ole syitä, jonka vuoksi syöminen on olemassa. Syömisen tarkoitus on tietenkin ravitsemus. Korostamalla syömisen nautinnollisuutta ja ottamalla sen - itsekukin päänupissaan - syömisen päätarkoitukseksi, niin melko varmasti ajaudumme ylipainoon ja terveyshaittoihin. Olkoon tämä nyt sitten naturalistinen virhepäätelmä tai ei, mutta totta se on.

Kun seksin päätarkoitukseksi kielletään huvi - minkä halvat, turvalliset ja tehokkaat ehkäisymenetelmät ovat tehneet mahdollisiksi kehittyneissä maissa - niin seurauksena näyttää olevan kyllästyminen. Haetaan yhä raffinoidumpia elämyksiä ja variaatioita.. Kun kuulemma sama ihminen ja sama akti samalla tavalla on tylsää. Taas vertaus ruokaan. Kun syö kunnolla nälkäisenä, niin hyvin vaatimaton ruoka maistuu herkulliselta. Kun ei syö nälkään vaan nautintoon, niin veltostunut makuaisti vaatii yhä raffinoidumpia kulinaristisia luomuksia, kauniita kattauksia jne.

Olen jo viitannut vuosikymmenien liittoomme, joten en kaipaa kommentteja sen onnellisuudesta sivullisilta, jotka eivät meitä tunne. Liitoissa kivi kiveä hioo. Ei aina ole ollut helppoa, mutta kun kummallakin puolella on ollut raudanluja sitoutuminen, niin elämä antaa palkintona. Esimerkiksi nämä ihanat ukki- ja mummovuodet.

Taas väärin. Ylipaino-ongelmien takana ei todellakaan ole syömisen gastronomiset tai sosiaaliset ulottuvuudet vaan ne atavistiset vaistot jotka laittavat meidät syömään kaiken yltäkylläisyyden keskellä kuin kivikauden ihmiset. Koska kivikaudella seuraavasta ateriasta ei ollut varmuutta jolloin oli pakko syödä sen ”perimmäisen syyn” - ravitsemuksen ja henkiinjäämisen - takia. Kannattaisi syödä nimen omaan makuelämysten ja seuran takia, pysyy kilotkin kurissa.

Ja olet edelleen aivan sekaisin seksin ”päätarkoituksen” kanssa. Sellaista ei nimittäin ole muualla kuin sen harjoittajien korvien välissä. Toki oli aika - minne sinäkin ilmeisesti haikailet - kun seksin harrastaminen oli huomattavasti vakavampi asia kuin nykyään ehkäisyn puutteen takia. Silloin itseään täynnä olevat miehet (vink, vink) julistivat suureen ääneen yleensä saarnastuolista pidättyvyyttä ja sitä millaista seksi saa olla. Seuraksena oli sukkapuikkoabortteja, sosiaalista päähänpotkimista, pelkoa, ahdistusta, kaksinaismoralismia, pikkupoikia raiskaajia pappeja yms. kivaa. Seksikielteisimmillä alueilla on edelleen kovin nettipornon kulutus. Eikä pappien pervoilu ole mihinkään kadonnut.

Ja jos olet itse tuonut oman parisuhteesi oman asiantuntemuksesi perusteeksi niin älä sitten vedä hernettä nenään jos siihen viitataan. Eikä yksi parisuhde pätevöitä mihinkään. Yhtä taloa kasannut timpuri ei kovin kummoinen timpuri ole, vaikka olisikin tehnyt sitä 50 vuotta.

Oletko varma, ettei tuo nykyinen seksimässäily ole myöskin atavistinen ”vaisto”, joka saa kokeilemaan kaikkea saatavissa olevaa, ihan vain sen vuoksi, koska se on saatavilla. Ja vielä epäilemään, että muut saavat enemmän ja parempaa.

Jos halutaan todistaa vääräksi väite, että kaikki korpit ovat mustia, niin siihen riittää havainto yhdestä valkeasta korpista. Jos halutaan todistaa vääräksi väite, että seksuaalisten halujen epäsuhta johtaa takuuvarmasti onnettomaan parisuhteeseen, niin siihen riittää yksi päinvastainen esimerkki. Sen olen esittänyt kokemusasiantuntijana.

Olet siis kokemusasiantuntija seksuaalisten halujen epäsuhdasta parisuhteessa. Kumpi teillä on/on ollut puutteessa? Sinä vai puolisosi?

Puolison seksuaalisuus hiipui raskaus kerrallaan ja lapsiluvun tultua täyteen sammui kokonaan. Olihan se sopeutumisen paikka, mutta vaimon selvitettyä, ettei tämä ole minuun kohdistuvaa vastenmielisyyttä vaan hänellä ei yksinkertaisesti ole enää lainkaan seksuaalisia haluja tai mielikuvia, ei minuun eikä kehenkään muuhun kohdistuvia, niin asia oli paljon helpompi.

Sitten vain päätettiin lähteä eteen päin tästä tilanteesta. Ja koska vaimoni on elämäni ainut nainen, ja minulla oli kokemus pidättyvyydestä ennen häneen tutustumistani, niin piti vain palata tuohon moodiin. Enhän tuolloinkaan ollut puutteeseen sortunut tai kuollut. Enkä äksyillyt, ollut vaikea tai keskityymiskyvytön.

Sinä olet kärsinut koko ikäsi puutteesta ja yrität tehdä siitä hyveen ja ehdotat kärsimystä muillekin.  Vähän niinkuin uskonnollinen mantra.  Taitaa hatuttaa kun normaaleissa suhteissa miehet ovat nauttineet seksistä naistensa kanssa koko iän.  Ei ole todellakaan mikään pakko miehen suostua selibaattiin vastoin omaa tahtoaan.  Toista ihmistä ei voi omistaa ja määrätä, vaikka kuinka olisi puoliso. Kuten jo aiemmin todettu, selbaatti on epätervettä keholle ja mielelle.  Joten kidu sinä vaan ihan itseksesi ja keksi perusteluita itsellesi miksi puutteessa on ihan kiva elää, mutta älä sitä toisille pakkosyötä, kuten uskovaisillakin on monesti tapana. Enkä todellakaan ihmettelisi jos sinulla uskonto ja selibaatti liittyisi jotenkin toisiinsa. Saarnaaminen kuullostaa jotenkin samanlaiselta. 

Olen tässä jo jonkin aikaa miettinyt, että Lode-ukkoa on tainnut alkaa vaivata vanhojen miesten tauti, oman kokemuksen yleistäminen ainoaksi oikeaksi totuudeksi. Se on vittumainen ja piinallinen vaiva, pahinta siinä on että joutuu loppuelämänsä elämään itseään tyhmempien joukossa, joille pystyy puhumaan vain alentuvalla äänensävyllä. Toivon tervehtymistä, ei se iälläkään ihan poissuljettua ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Perimmäisistä syistä voisin ottaa seksin vertailukohteeksi syömisen. Me liitämme syömiseen makunautinnon, usein vielä pöydän jakaessamme sosiaalisen funktion, mutta nämä eivät ole syitä, jonka vuoksi syöminen on olemassa. Syömisen tarkoitus on tietenkin ravitsemus. Korostamalla syömisen nautinnollisuutta ja ottamalla sen - itsekukin päänupissaan - syömisen päätarkoitukseksi, niin melko varmasti ajaudumme ylipainoon ja terveyshaittoihin. Olkoon tämä nyt sitten naturalistinen virhepäätelmä tai ei, mutta totta se on.

Kun seksin päätarkoitukseksi kielletään huvi - minkä halvat, turvalliset ja tehokkaat ehkäisymenetelmät ovat tehneet mahdollisiksi kehittyneissä maissa - niin seurauksena näyttää olevan kyllästyminen. Haetaan yhä raffinoidumpia elämyksiä ja variaatioita.. Kun kuulemma sama ihminen ja sama akti samalla tavalla on tylsää. Taas vertaus ruokaan. Kun syö kunnolla nälkäisenä, niin hyvin vaatimaton ruoka maistuu herkulliselta. Kun ei syö nälkään vaan nautintoon, niin veltostunut makuaisti vaatii yhä raffinoidumpia kulinaristisia luomuksia, kauniita kattauksia jne.

Olen jo viitannut vuosikymmenien liittoomme, joten en kaipaa kommentteja sen onnellisuudesta sivullisilta, jotka eivät meitä tunne. Liitoissa kivi kiveä hioo. Ei aina ole ollut helppoa, mutta kun kummallakin puolella on ollut raudanluja sitoutuminen, niin elämä antaa palkintona. Esimerkiksi nämä ihanat ukki- ja mummovuodet.

Taas väärin. Ylipaino-ongelmien takana ei todellakaan ole syömisen gastronomiset tai sosiaaliset ulottuvuudet vaan ne atavistiset vaistot jotka laittavat meidät syömään kaiken yltäkylläisyyden keskellä kuin kivikauden ihmiset. Koska kivikaudella seuraavasta ateriasta ei ollut varmuutta jolloin oli pakko syödä sen ”perimmäisen syyn” - ravitsemuksen ja henkiinjäämisen - takia. Kannattaisi syödä nimen omaan makuelämysten ja seuran takia, pysyy kilotkin kurissa.

Ja olet edelleen aivan sekaisin seksin ”päätarkoituksen” kanssa. Sellaista ei nimittäin ole muualla kuin sen harjoittajien korvien välissä. Toki oli aika - minne sinäkin ilmeisesti haikailet - kun seksin harrastaminen oli huomattavasti vakavampi asia kuin nykyään ehkäisyn puutteen takia. Silloin itseään täynnä olevat miehet (vink, vink) julistivat suureen ääneen yleensä saarnastuolista pidättyvyyttä ja sitä millaista seksi saa olla. Seuraksena oli sukkapuikkoabortteja, sosiaalista päähänpotkimista, pelkoa, ahdistusta, kaksinaismoralismia, pikkupoikia raiskaajia pappeja yms. kivaa. Seksikielteisimmillä alueilla on edelleen kovin nettipornon kulutus. Eikä pappien pervoilu ole mihinkään kadonnut.

Ja jos olet itse tuonut oman parisuhteesi oman asiantuntemuksesi perusteeksi niin älä sitten vedä hernettä nenään jos siihen viitataan. Eikä yksi parisuhde pätevöitä mihinkään. Yhtä taloa kasannut timpuri ei kovin kummoinen timpuri ole, vaikka olisikin tehnyt sitä 50 vuotta.

Oletko varma, ettei tuo nykyinen seksimässäily ole myöskin atavistinen ”vaisto”, joka saa kokeilemaan kaikkea saatavissa olevaa, ihan vain sen vuoksi, koska se on saatavilla. Ja vielä epäilemään, että muut saavat enemmän ja parempaa.

Jos halutaan todistaa vääräksi väite, että kaikki korpit ovat mustia, niin siihen riittää havainto yhdestä valkeasta korpista. Jos halutaan todistaa vääräksi väite, että seksuaalisten halujen epäsuhta johtaa takuuvarmasti onnettomaan parisuhteeseen, niin siihen riittää yksi päinvastainen esimerkki. Sen olen esittänyt kokemusasiantuntijana.

Olet siis kokemusasiantuntija seksuaalisten halujen epäsuhdasta parisuhteessa. Kumpi teillä on/on ollut puutteessa? Sinä vai puolisosi?

Puolison seksuaalisuus hiipui raskaus kerrallaan ja lapsiluvun tultua täyteen sammui kokonaan. Olihan se sopeutumisen paikka, mutta vaimon selvitettyä, ettei tämä ole minuun kohdistuvaa vastenmielisyyttä vaan hänellä ei yksinkertaisesti ole enää lainkaan seksuaalisia haluja tai mielikuvia, ei minuun eikä kehenkään muuhun kohdistuvia, niin asia oli paljon helpompi.

Sitten vain päätettiin lähteä eteen päin tästä tilanteesta. Ja koska vaimoni on elämäni ainut nainen, ja minulla oli kokemus pidättyvyydestä ennen häneen tutustumistani, niin piti vain palata tuohon moodiin. Enhän tuolloinkaan ollut puutteeseen sortunut tai kuollut. Enkä äksyillyt, ollut vaikea tai keskityymiskyvytön.

Sinä olet kärsinut koko ikäsi puutteesta ja yrität tehdä siitä hyveen ja ehdotat kärsimystä muillekin.  Vähän niinkuin uskonnollinen mantra.  Taitaa hatuttaa kun normaaleissa suhteissa miehet ovat nauttineet seksistä naistensa kanssa koko iän.  Ei ole todellakaan mikään pakko miehen suostua selibaattiin vastoin omaa tahtoaan.  Toista ihmistä ei voi omistaa ja määrätä, vaikka kuinka olisi puoliso. Kuten jo aiemmin todettu, selbaatti on epätervettä keholle ja mielelle.  Joten kidu sinä vaan ihan itseksesi ja keksi perusteluita itsellesi miksi puutteessa on ihan kiva elää, mutta älä sitä toisille pakkosyötä, kuten uskovaisillakin on monesti tapana. Enkä todellakaan ihmettelisi jos sinulla uskonto ja selibaatti liittyisi jotenkin toisiinsa. Saarnaaminen kuullostaa jotenkin samanlaiselta. 

Olen tässä jo jonkin aikaa miettinyt, että Lode-ukkoa on tainnut alkaa vaivata vanhojen miesten tauti, oman kokemuksen yleistäminen ainoaksi oikeaksi totuudeksi. Se on vittumainen ja piinallinen vaiva, pahinta siinä on että joutuu loppuelämänsä elämään itseään tyhmempien joukossa, joille pystyy puhumaan vain alentuvalla äänensävyllä. Toivon tervehtymistä, ei se iälläkään ihan poissuljettua ole.

Koska olen tottunut ottamaan kaikki näkemykset ainakin pohdittavaksi, niin myönnän, että saarnaajan vikaa voi olla. Myös yleistän omaa kokemustani - myönnetään. Mutta - lähtemättä nyt whataboutismiiin - niin niinhän täällä tekevät muutkin ja antavat hyvin tietäväisiä neuvoja. Vaikkapa vierailija, joka ylvästelee sillä, kuinka hankala hän on oltuaan viikon puutteessa ja saa sillä keinoin vaimoltaan sitten intohimoista seksiä. Onkohan tämäkään nyt kaikille yleispätevä käyttäytymismalli. Mutta paljon yläpeukkuja hän näyttää saavan.

Ukko Lode kirjoitti:

]

Puolison seksuaalisuus hiipui raskaus kerrallaan ja lapsiluvun tultua täyteen sammui kokonaan. Olihan se sopeutumisen paikka, mutta vaimon selvitettyä, ettei tämä ole minuun kohdistuvaa vastenmielisyyttä vaan hänellä ei yksinkertaisesti ole enää lainkaan seksuaalisia haluja tai mielikuvia, ei minuun eikä kehenkään muuhun kohdistuvia, niin asia oli paljon helpompi.

Sitten vain päätettiin lähteä eteen päin tästä tilanteesta. Ja koska vaimoni on elämäni ainut nainen, ja minulla oli kokemus pidättyvyydestä ennen häneen tutustumistani, niin piti vain palata tuohon moodiin. Enhän tuolloinkaan ollut puutteeseen sortunut tai kuollut. Enkä äksyillyt, ollut vaikea tai keskityymiskyvytön.

Heh, aiemmin totesit että ainoa kerta kun olet harrastanut seksiä _ilman_ että se on tuntunut puolisosi vartalolla masturboimiselta oli kun seksiä harrastettiin lisääntymistä varten. En ollenkaan ihmettele että puolisosi seksuaalisuus hiipui.

Sinä olet kokemusasiantuntija vain ja ainoastaan vaimosi seksuaalisessa kaltoinkohtelussa, et missään muussa. Ilmeisesti omatunto on kolkuttanut sen verran, että yrität nyt tästä kaltoinkohtelusta tehdä hyvettä, ja vielä kehtaat tarjota tätä ”ratkaisua” muille.

Hyi hemmetti!

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Perimmäisistä syistä voisin ottaa seksin vertailukohteeksi syömisen. Me liitämme syömiseen makunautinnon, usein vielä pöydän jakaessamme sosiaalisen funktion, mutta nämä eivät ole syitä, jonka vuoksi syöminen on olemassa. Syömisen tarkoitus on tietenkin ravitsemus. Korostamalla syömisen nautinnollisuutta ja ottamalla sen - itsekukin päänupissaan - syömisen päätarkoitukseksi, niin melko varmasti ajaudumme ylipainoon ja terveyshaittoihin. Olkoon tämä nyt sitten naturalistinen virhepäätelmä tai ei, mutta totta se on.

Kun seksin päätarkoitukseksi kielletään huvi - minkä halvat, turvalliset ja tehokkaat ehkäisymenetelmät ovat tehneet mahdollisiksi kehittyneissä maissa - niin seurauksena näyttää olevan kyllästyminen. Haetaan yhä raffinoidumpia elämyksiä ja variaatioita.. Kun kuulemma sama ihminen ja sama akti samalla tavalla on tylsää. Taas vertaus ruokaan. Kun syö kunnolla nälkäisenä, niin hyvin vaatimaton ruoka maistuu herkulliselta. Kun ei syö nälkään vaan nautintoon, niin veltostunut makuaisti vaatii yhä raffinoidumpia kulinaristisia luomuksia, kauniita kattauksia jne.

Olen jo viitannut vuosikymmenien liittoomme, joten en kaipaa kommentteja sen onnellisuudesta sivullisilta, jotka eivät meitä tunne. Liitoissa kivi kiveä hioo. Ei aina ole ollut helppoa, mutta kun kummallakin puolella on ollut raudanluja sitoutuminen, niin elämä antaa palkintona. Esimerkiksi nämä ihanat ukki- ja mummovuodet.

Taas väärin. Ylipaino-ongelmien takana ei todellakaan ole syömisen gastronomiset tai sosiaaliset ulottuvuudet vaan ne atavistiset vaistot jotka laittavat meidät syömään kaiken yltäkylläisyyden keskellä kuin kivikauden ihmiset. Koska kivikaudella seuraavasta ateriasta ei ollut varmuutta jolloin oli pakko syödä sen ”perimmäisen syyn” - ravitsemuksen ja henkiinjäämisen - takia. Kannattaisi syödä nimen omaan makuelämysten ja seuran takia, pysyy kilotkin kurissa.

Ja olet edelleen aivan sekaisin seksin ”päätarkoituksen” kanssa. Sellaista ei nimittäin ole muualla kuin sen harjoittajien korvien välissä. Toki oli aika - minne sinäkin ilmeisesti haikailet - kun seksin harrastaminen oli huomattavasti vakavampi asia kuin nykyään ehkäisyn puutteen takia. Silloin itseään täynnä olevat miehet (vink, vink) julistivat suureen ääneen yleensä saarnastuolista pidättyvyyttä ja sitä millaista seksi saa olla. Seuraksena oli sukkapuikkoabortteja, sosiaalista päähänpotkimista, pelkoa, ahdistusta, kaksinaismoralismia, pikkupoikia raiskaajia pappeja yms. kivaa. Seksikielteisimmillä alueilla on edelleen kovin nettipornon kulutus. Eikä pappien pervoilu ole mihinkään kadonnut.

Ja jos olet itse tuonut oman parisuhteesi oman asiantuntemuksesi perusteeksi niin älä sitten vedä hernettä nenään jos siihen viitataan. Eikä yksi parisuhde pätevöitä mihinkään. Yhtä taloa kasannut timpuri ei kovin kummoinen timpuri ole, vaikka olisikin tehnyt sitä 50 vuotta.

Oletko varma, ettei tuo nykyinen seksimässäily ole myöskin atavistinen ”vaisto”, joka saa kokeilemaan kaikkea saatavissa olevaa, ihan vain sen vuoksi, koska se on saatavilla. Ja vielä epäilemään, että muut saavat enemmän ja parempaa.

Jos halutaan todistaa vääräksi väite, että kaikki korpit ovat mustia, niin siihen riittää havainto yhdestä valkeasta korpista. Jos halutaan todistaa vääräksi väite, että seksuaalisten halujen epäsuhta johtaa takuuvarmasti onnettomaan parisuhteeseen, niin siihen riittää yksi päinvastainen esimerkki. Sen olen esittänyt kokemusasiantuntijana.

Olet siis kokemusasiantuntija seksuaalisten halujen epäsuhdasta parisuhteessa. Kumpi teillä on/on ollut puutteessa? Sinä vai puolisosi?

Puolison seksuaalisuus hiipui raskaus kerrallaan ja lapsiluvun tultua täyteen sammui kokonaan. Olihan se sopeutumisen paikka, mutta vaimon selvitettyä, ettei tämä ole minuun kohdistuvaa vastenmielisyyttä vaan hänellä ei yksinkertaisesti ole enää lainkaan seksuaalisia haluja tai mielikuvia, ei minuun eikä kehenkään muuhun kohdistuvia, niin asia oli paljon helpompi.

Sitten vain päätettiin lähteä eteen päin tästä tilanteesta. Ja koska vaimoni on elämäni ainut nainen, ja minulla oli kokemus pidättyvyydestä ennen häneen tutustumistani, niin piti vain palata tuohon moodiin. Enhän tuolloinkaan ollut puutteeseen sortunut tai kuollut. Enkä äksyillyt, ollut vaikea tai keskityymiskyvytön.

Sinä olet kärsinut koko ikäsi puutteesta ja yrität tehdä siitä hyveen ja ehdotat kärsimystä muillekin.  Vähän niinkuin uskonnollinen mantra.  Taitaa hatuttaa kun normaaleissa suhteissa miehet ovat nauttineet seksistä naistensa kanssa koko iän.  Ei ole todellakaan mikään pakko miehen suostua selibaattiin vastoin omaa tahtoaan.  Toista ihmistä ei voi omistaa ja määrätä, vaikka kuinka olisi puoliso. Kuten jo aiemmin todettu, selbaatti on epätervettä keholle ja mielelle.  Joten kidu sinä vaan ihan itseksesi ja keksi perusteluita itsellesi miksi puutteessa on ihan kiva elää, mutta älä sitä toisille pakkosyötä, kuten uskovaisillakin on monesti tapana. Enkä todellakaan ihmettelisi jos sinulla uskonto ja selibaatti liittyisi jotenkin toisiinsa. Saarnaaminen kuullostaa jotenkin samanlaiselta. 

Korjaan ja huomautan. En ole kärsinyt. Omasta mielestäni olen eräs onnellisimmista ja onnekkaimmista tuntemistani ihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

]

Puolison seksuaalisuus hiipui raskaus kerrallaan ja lapsiluvun tultua täyteen sammui kokonaan. Olihan se sopeutumisen paikka, mutta vaimon selvitettyä, ettei tämä ole minuun kohdistuvaa vastenmielisyyttä vaan hänellä ei yksinkertaisesti ole enää lainkaan seksuaalisia haluja tai mielikuvia, ei minuun eikä kehenkään muuhun kohdistuvia, niin asia oli paljon helpompi.

Sitten vain päätettiin lähteä eteen päin tästä tilanteesta. Ja koska vaimoni on elämäni ainut nainen, ja minulla oli kokemus pidättyvyydestä ennen häneen tutustumistani, niin piti vain palata tuohon moodiin. Enhän tuolloinkaan ollut puutteeseen sortunut tai kuollut. Enkä äksyillyt, ollut vaikea tai keskityymiskyvytön.

Heh, aiemmin totesit että ainoa kerta kun olet harrastanut seksiä _ilman_ että se on tuntunut puolisosi vartalolla masturboimiselta oli kun seksiä harrastettiin lisääntymistä varten. En ollenkaan ihmettele että puolisosi seksuaalisuus hiipui.

Sinä olet kokemusasiantuntija vain ja ainoastaan vaimosi seksuaalisessa kaltoinkohtelussa, et missään muussa. Ilmeisesti omatunto on kolkuttanut sen verran, että yrität nyt tästä kaltoinkohtelusta tehdä hyvettä, ja vielä kehtaat tarjota tätä ”ratkaisua” muille.

Hyi hemmetti!

Käsi sydämellä. Mitä varten sinä yleensä olet seksiä harrastanut. Varsinkin ns. puutteessa oltuasi. Etkö ole halunnut ns. purkautua ja miellyttävämmin kuin omalla kädellä. Miksi tätä sitten pitäisi kutsua?

Ukko Lofe kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Perimmäisistä syistä voisin ottaa seksin vertailukohteeksi syömisen. Me liitämme syömiseen makunautinnon, usein vielä pöydän jakaessamme sosiaalisen funktion, mutta nämä eivät ole syitä, jonka vuoksi syöminen on olemassa. Syömisen tarkoitus on tietenkin ravitsemus. Korostamalla syömisen nautinnollisuutta ja ottamalla sen - itsekukin päänupissaan - syömisen päätarkoitukseksi, niin melko varmasti ajaudumme ylipainoon ja terveyshaittoihin. Olkoon tämä nyt sitten naturalistinen virhepäätelmä tai ei, mutta totta se on.

Kun seksin päätarkoitukseksi kielletään huvi - minkä halvat, turvalliset ja tehokkaat ehkäisymenetelmät ovat tehneet mahdollisiksi kehittyneissä maissa - niin seurauksena näyttää olevan kyllästyminen. Haetaan yhä raffinoidumpia elämyksiä ja variaatioita.. Kun kuulemma sama ihminen ja sama akti samalla tavalla on tylsää. Taas vertaus ruokaan. Kun syö kunnolla nälkäisenä, niin hyvin vaatimaton ruoka maistuu herkulliselta. Kun ei syö nälkään vaan nautintoon, niin veltostunut makuaisti vaatii yhä raffinoidumpia kulinaristisia luomuksia, kauniita kattauksia jne.

Olen jo viitannut vuosikymmenien liittoomme, joten en kaipaa kommentteja sen onnellisuudesta sivullisilta, jotka eivät meitä tunne. Liitoissa kivi kiveä hioo. Ei aina ole ollut helppoa, mutta kun kummallakin puolella on ollut raudanluja sitoutuminen, niin elämä antaa palkintona. Esimerkiksi nämä ihanat ukki- ja mummovuodet.

Taas väärin. Ylipaino-ongelmien takana ei todellakaan ole syömisen gastronomiset tai sosiaaliset ulottuvuudet vaan ne atavistiset vaistot jotka laittavat meidät syömään kaiken yltäkylläisyyden keskellä kuin kivikauden ihmiset. Koska kivikaudella seuraavasta ateriasta ei ollut varmuutta jolloin oli pakko syödä sen ”perimmäisen syyn” - ravitsemuksen ja henkiinjäämisen - takia. Kannattaisi syödä nimen omaan makuelämysten ja seuran takia, pysyy kilotkin kurissa.

Ja olet edelleen aivan sekaisin seksin ”päätarkoituksen” kanssa. Sellaista ei nimittäin ole muualla kuin sen harjoittajien korvien välissä. Toki oli aika - minne sinäkin ilmeisesti haikailet - kun seksin harrastaminen oli huomattavasti vakavampi asia kuin nykyään ehkäisyn puutteen takia. Silloin itseään täynnä olevat miehet (vink, vink) julistivat suureen ääneen yleensä saarnastuolista pidättyvyyttä ja sitä millaista seksi saa olla. Seuraksena oli sukkapuikkoabortteja, sosiaalista päähänpotkimista, pelkoa, ahdistusta, kaksinaismoralismia, pikkupoikia raiskaajia pappeja yms. kivaa. Seksikielteisimmillä alueilla on edelleen kovin nettipornon kulutus. Eikä pappien pervoilu ole mihinkään kadonnut.

Ja jos olet itse tuonut oman parisuhteesi oman asiantuntemuksesi perusteeksi niin älä sitten vedä hernettä nenään jos siihen viitataan. Eikä yksi parisuhde pätevöitä mihinkään. Yhtä taloa kasannut timpuri ei kovin kummoinen timpuri ole, vaikka olisikin tehnyt sitä 50 vuotta.

Oletko varma, ettei tuo nykyinen seksimässäily ole myöskin atavistinen ”vaisto”, joka saa kokeilemaan kaikkea saatavissa olevaa, ihan vain sen vuoksi, koska se on saatavilla. Ja vielä epäilemään, että muut saavat enemmän ja parempaa.

Jos halutaan todistaa vääräksi väite, että kaikki korpit ovat mustia, niin siihen riittää havainto yhdestä valkeasta korpista. Jos halutaan todistaa vääräksi väite, että seksuaalisten halujen epäsuhta johtaa takuuvarmasti onnettomaan parisuhteeseen, niin siihen riittää yksi päinvastainen esimerkki. Sen olen esittänyt kokemusasiantuntijana.

Olet siis kokemusasiantuntija seksuaalisten halujen epäsuhdasta parisuhteessa. Kumpi teillä on/on ollut puutteessa? Sinä vai puolisosi?

Puolison seksuaalisuus hiipui raskaus kerrallaan ja lapsiluvun tultua täyteen sammui kokonaan. Olihan se sopeutumisen paikka, mutta vaimon selvitettyä, ettei tämä ole minuun kohdistuvaa vastenmielisyyttä vaan hänellä ei yksinkertaisesti ole enää lainkaan seksuaalisia haluja tai mielikuvia, ei minuun eikä kehenkään muuhun kohdistuvia, niin asia oli paljon helpompi.

Sitten vain päätettiin lähteä eteen päin tästä tilanteesta. Ja koska vaimoni on elämäni ainut nainen, ja minulla oli kokemus pidättyvyydestä ennen häneen tutustumistani, niin piti vain palata tuohon moodiin. Enhän tuolloinkaan ollut puutteeseen sortunut tai kuollut. Enkä äksyillyt, ollut vaikea tai keskityymiskyvytön.

Sinä olet kärsinut koko ikäsi puutteesta ja yrität tehdä siitä hyveen ja ehdotat kärsimystä muillekin.  Vähän niinkuin uskonnollinen mantra.  Taitaa hatuttaa kun normaaleissa suhteissa miehet ovat nauttineet seksistä naistensa kanssa koko iän.  Ei ole todellakaan mikään pakko miehen suostua selibaattiin vastoin omaa tahtoaan.  Toista ihmistä ei voi omistaa ja määrätä, vaikka kuinka olisi puoliso. Kuten jo aiemmin todettu, selbaatti on epätervettä keholle ja mielelle.  Joten kidu sinä vaan ihan itseksesi ja keksi perusteluita itsellesi miksi puutteessa on ihan kiva elää, mutta älä sitä toisille pakkosyötä, kuten uskovaisillakin on monesti tapana. Enkä todellakaan ihmettelisi jos sinulla uskonto ja selibaatti liittyisi jotenkin toisiinsa. Saarnaaminen kuullostaa jotenkin samanlaiselta. 

Korjaan ja huomautan. En ole kärsinyt. Omasta mielestäni olen eräs onnellisimmista ja onnekkaimmista tuntemistani ihmisistä.

En tiedä onko tätä sinulta aiemmin kysytty, mutta oletko koskaan ajatellut, että jos elämäsi olisikin tässä suhteessa mennyt toisin? Vaimon halut olisivatkin hiipumisen sijaan vaan yltyneet? Miten ajattelet että olisit itse toiminut, olisitko vähän vastentahtoisesti antanut vaimolle hänen haluamaansa, vai olisiko se ollut hänen velvollisuutensa tukahduttaa himonsa ja luopua seksin iloista?

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

]

Puolison seksuaalisuus hiipui raskaus kerrallaan ja lapsiluvun tultua täyteen sammui kokonaan. Olihan se sopeutumisen paikka, mutta vaimon selvitettyä, ettei tämä ole minuun kohdistuvaa vastenmielisyyttä vaan hänellä ei yksinkertaisesti ole enää lainkaan seksuaalisia haluja tai mielikuvia, ei minuun eikä kehenkään muuhun kohdistuvia, niin asia oli paljon helpompi.

Sitten vain päätettiin lähteä eteen päin tästä tilanteesta. Ja koska vaimoni on elämäni ainut nainen, ja minulla oli kokemus pidättyvyydestä ennen häneen tutustumistani, niin piti vain palata tuohon moodiin. Enhän tuolloinkaan ollut puutteeseen sortunut tai kuollut. Enkä äksyillyt, ollut vaikea tai keskityymiskyvytön.

Heh, aiemmin totesit että ainoa kerta kun olet harrastanut seksiä _ilman_ että se on tuntunut puolisosi vartalolla masturboimiselta oli kun seksiä harrastettiin lisääntymistä varten. En ollenkaan ihmettele että puolisosi seksuaalisuus hiipui.

Sinä olet kokemusasiantuntija vain ja ainoastaan vaimosi seksuaalisessa kaltoinkohtelussa, et missään muussa. Ilmeisesti omatunto on kolkuttanut sen verran, että yrität nyt tästä kaltoinkohtelusta tehdä hyvettä, ja vielä kehtaat tarjota tätä ”ratkaisua” muille.

Hyi hemmetti!

Käsi sydämellä. Mitä varten sinä yleensä olet seksiä harrastanut. Varsinkin ns. puutteessa oltuasi. Etkö ole halunnut ns. purkautua ja miellyttävämmin kuin omalla kädellä. Miksi tätä sitten pitäisi kutsua?

Käsi sydämellä - minä en harrasta seksiä ilman tunnesidettä ja rakkauden ja läheisyyden jakamista. Tavoitteena on _aina_ myös kumppanin tasavertainen nautinto. Minua ei pätkääkään kiinnosta toisen vartalolla masturbointi. Sinun kivikautisessa maailmassasi ajatus on ilmeisesti mahdoton.

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

]

Puolison seksuaalisuus hiipui raskaus kerrallaan ja lapsiluvun tultua täyteen sammui kokonaan. Olihan se sopeutumisen paikka, mutta vaimon selvitettyä, ettei tämä ole minuun kohdistuvaa vastenmielisyyttä vaan hänellä ei yksinkertaisesti ole enää lainkaan seksuaalisia haluja tai mielikuvia, ei minuun eikä kehenkään muuhun kohdistuvia, niin asia oli paljon helpompi.

Sitten vain päätettiin lähteä eteen päin tästä tilanteesta. Ja koska vaimoni on elämäni ainut nainen, ja minulla oli kokemus pidättyvyydestä ennen häneen tutustumistani, niin piti vain palata tuohon moodiin. Enhän tuolloinkaan ollut puutteeseen sortunut tai kuollut. Enkä äksyillyt, ollut vaikea tai keskityymiskyvytön.

Heh, aiemmin totesit että ainoa kerta kun olet harrastanut seksiä _ilman_ että se on tuntunut puolisosi vartalolla masturboimiselta oli kun seksiä harrastettiin lisääntymistä varten. En ollenkaan ihmettele että puolisosi seksuaalisuus hiipui.

Sinä olet kokemusasiantuntija vain ja ainoastaan vaimosi seksuaalisessa kaltoinkohtelussa, et missään muussa. Ilmeisesti omatunto on kolkuttanut sen verran, että yrität nyt tästä kaltoinkohtelusta tehdä hyvettä, ja vielä kehtaat tarjota tätä ”ratkaisua” muille.

Hyi hemmetti!

Käsi sydämellä. Mitä varten sinä yleensä olet seksiä harrastanut. Varsinkin ns. puutteessa oltuasi. Etkö ole halunnut ns. purkautua ja miellyttävämmin kuin omalla kädellä. Miksi tätä sitten pitäisi kutsua?

Olen eri, mutta vastaan omasta puolestani käsi sydämellä. Jos ”haluan purkautua miellyttävämmin” niin silloin valitsen oman käden, koska siten saan ihan puhtaan fyysiset hyvänolontunteet huippuunsa. Se ei kuitenkaan korvaa läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta vaimon kanssa, eikä varsinkaan anna vaimolle yhtään mitään. Melkein pahin loukkaus ja satuttaminen minkä minä vaimolle voisin tehdä, olisi seksistä luopuminen sillä perusteella että se on ”vain masturbaatiota toisen keholla”.

Ketjut menevät pitkiksi ja vaikeiksi seurata. Kokoan tähän nyt muutamia pointteja ja koetan oikoa mahdollisia väärinkäsityksiä.

1) En ole kehottanut ketään luopumaan sukupuolielämästä, jos se ns. toimii kaikkien tyydytykseksi

2) Halujen epäsuhtaan parisuhteissa olen sanonut - ja käsittääkseni esimerkiksi seksuaaliterapeutit ovat samaa mieltä - että ne ovat erittäin vaikeasti korjattavia tilanteita, ja on hyvin yksipuolinen näkemys, että nimenomaan sen vähemmän haluavan pitäisi muuttua

3) Jos halukkuuden epäsuhta on korjaamaton ongelma, niin silloin on mietittävä, mitä parisuhteelta hakee. Jos siinä on niin paljon muita arvokkaita elementtejä, että ne painavat enemmän kuin toisen osapuolen seksuaalinen turhautuminen, niin sitten on vain jatkettava näistä lähtökohdista

4) Vastustan näkemystä, että mies on ääliö, joka ei voi vieteilleen mitään, vaan alkaa äksyillä, olla mahdoton ja sietämätön tai tahdottomana zombina hakee sen seksin sitten muualta jos ei puolisolta saa

5) Ja sitten tämä ihan aritmeettinen ja tilastollinen tosiasia. Esimerkiksi Finnsex tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vain noin joka kolmannessa pariskunnista seksuaaliset toiveet käyvät tasan. Yleensä jompi kumpi, ja edelleen huomattavasti useammin mies (mutta ei aina, ennen kuin joku nainen tähän eriävän mielipiteen esittää), tuntee jääneensä ns. Mopen osille. Jos siis lähtee parisuhteeseen haaveillen täydellisestä seksuaalisesta harmoniasta, niin hyvin usein pettyy.

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lofe kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Perimmäisistä syistä voisin ottaa seksin vertailukohteeksi syömisen. Me liitämme syömiseen makunautinnon, usein vielä pöydän jakaessamme sosiaalisen funktion, mutta nämä eivät ole syitä, jonka vuoksi syöminen on olemassa. Syömisen tarkoitus on tietenkin ravitsemus. Korostamalla syömisen nautinnollisuutta ja ottamalla sen - itsekukin päänupissaan - syömisen päätarkoitukseksi, niin melko varmasti ajaudumme ylipainoon ja terveyshaittoihin. Olkoon tämä nyt sitten naturalistinen virhepäätelmä tai ei, mutta totta se on.

Kun seksin päätarkoitukseksi kielletään huvi - minkä halvat, turvalliset ja tehokkaat ehkäisymenetelmät ovat tehneet mahdollisiksi kehittyneissä maissa - niin seurauksena näyttää olevan kyllästyminen. Haetaan yhä raffinoidumpia elämyksiä ja variaatioita.. Kun kuulemma sama ihminen ja sama akti samalla tavalla on tylsää. Taas vertaus ruokaan. Kun syö kunnolla nälkäisenä, niin hyvin vaatimaton ruoka maistuu herkulliselta. Kun ei syö nälkään vaan nautintoon, niin veltostunut makuaisti vaatii yhä raffinoidumpia kulinaristisia luomuksia, kauniita kattauksia jne.

Olen jo viitannut vuosikymmenien liittoomme, joten en kaipaa kommentteja sen onnellisuudesta sivullisilta, jotka eivät meitä tunne. Liitoissa kivi kiveä hioo. Ei aina ole ollut helppoa, mutta kun kummallakin puolella on ollut raudanluja sitoutuminen, niin elämä antaa palkintona. Esimerkiksi nämä ihanat ukki- ja mummovuodet.

Taas väärin. Ylipaino-ongelmien takana ei todellakaan ole syömisen gastronomiset tai sosiaaliset ulottuvuudet vaan ne atavistiset vaistot jotka laittavat meidät syömään kaiken yltäkylläisyyden keskellä kuin kivikauden ihmiset. Koska kivikaudella seuraavasta ateriasta ei ollut varmuutta jolloin oli pakko syödä sen ”perimmäisen syyn” - ravitsemuksen ja henkiinjäämisen - takia. Kannattaisi syödä nimen omaan makuelämysten ja seuran takia, pysyy kilotkin kurissa.

Ja olet edelleen aivan sekaisin seksin ”päätarkoituksen” kanssa. Sellaista ei nimittäin ole muualla kuin sen harjoittajien korvien välissä. Toki oli aika - minne sinäkin ilmeisesti haikailet - kun seksin harrastaminen oli huomattavasti vakavampi asia kuin nykyään ehkäisyn puutteen takia. Silloin itseään täynnä olevat miehet (vink, vink) julistivat suureen ääneen yleensä saarnastuolista pidättyvyyttä ja sitä millaista seksi saa olla. Seuraksena oli sukkapuikkoabortteja, sosiaalista päähänpotkimista, pelkoa, ahdistusta, kaksinaismoralismia, pikkupoikia raiskaajia pappeja yms. kivaa. Seksikielteisimmillä alueilla on edelleen kovin nettipornon kulutus. Eikä pappien pervoilu ole mihinkään kadonnut.

Ja jos olet itse tuonut oman parisuhteesi oman asiantuntemuksesi perusteeksi niin älä sitten vedä hernettä nenään jos siihen viitataan. Eikä yksi parisuhde pätevöitä mihinkään. Yhtä taloa kasannut timpuri ei kovin kummoinen timpuri ole, vaikka olisikin tehnyt sitä 50 vuotta.

Oletko varma, ettei tuo nykyinen seksimässäily ole myöskin atavistinen ”vaisto”, joka saa kokeilemaan kaikkea saatavissa olevaa, ihan vain sen vuoksi, koska se on saatavilla. Ja vielä epäilemään, että muut saavat enemmän ja parempaa.

Jos halutaan todistaa vääräksi väite, että kaikki korpit ovat mustia, niin siihen riittää havainto yhdestä valkeasta korpista. Jos halutaan todistaa vääräksi väite, että seksuaalisten halujen epäsuhta johtaa takuuvarmasti onnettomaan parisuhteeseen, niin siihen riittää yksi päinvastainen esimerkki. Sen olen esittänyt kokemusasiantuntijana.

Olet siis kokemusasiantuntija seksuaalisten halujen epäsuhdasta parisuhteessa. Kumpi teillä on/on ollut puutteessa? Sinä vai puolisosi?

Puolison seksuaalisuus hiipui raskaus kerrallaan ja lapsiluvun tultua täyteen sammui kokonaan. Olihan se sopeutumisen paikka, mutta vaimon selvitettyä, ettei tämä ole minuun kohdistuvaa vastenmielisyyttä vaan hänellä ei yksinkertaisesti ole enää lainkaan seksuaalisia haluja tai mielikuvia, ei minuun eikä kehenkään muuhun kohdistuvia, niin asia oli paljon helpompi.

Sitten vain päätettiin lähteä eteen päin tästä tilanteesta. Ja koska vaimoni on elämäni ainut nainen, ja minulla oli kokemus pidättyvyydestä ennen häneen tutustumistani, niin piti vain palata tuohon moodiin. Enhän tuolloinkaan ollut puutteeseen sortunut tai kuollut. Enkä äksyillyt, ollut vaikea tai keskityymiskyvytön.

Sinä olet kärsinut koko ikäsi puutteesta ja yrität tehdä siitä hyveen ja ehdotat kärsimystä muillekin.  Vähän niinkuin uskonnollinen mantra.  Taitaa hatuttaa kun normaaleissa suhteissa miehet ovat nauttineet seksistä naistensa kanssa koko iän.  Ei ole todellakaan mikään pakko miehen suostua selibaattiin vastoin omaa tahtoaan.  Toista ihmistä ei voi omistaa ja määrätä, vaikka kuinka olisi puoliso. Kuten jo aiemmin todettu, selbaatti on epätervettä keholle ja mielelle.  Joten kidu sinä vaan ihan itseksesi ja keksi perusteluita itsellesi miksi puutteessa on ihan kiva elää, mutta älä sitä toisille pakkosyötä, kuten uskovaisillakin on monesti tapana. Enkä todellakaan ihmettelisi jos sinulla uskonto ja selibaatti liittyisi jotenkin toisiinsa. Saarnaaminen kuullostaa jotenkin samanlaiselta. 

Korjaan ja huomautan. En ole kärsinyt. Omasta mielestäni olen eräs onnellisimmista ja onnekkaimmista tuntemistani ihmisistä.

En tiedä onko tätä sinulta aiemmin kysytty, mutta oletko koskaan ajatellut, että jos elämäsi olisikin tässä suhteessa mennyt toisin? Vaimon halut olisivatkin hiipumisen sijaan vaan yltyneet? Miten ajattelet että olisit itse toiminut, olisitko vähän vastentahtoisesti antanut vaimolle hänen haluamaansa, vai olisiko se ollut hänen velvollisuutensa tukahduttaa himonsa ja luopua seksin iloista?

Jos vaimo olisi halunnut edelleen, niin varmaan olisimme jatkaneet sukupuolielämää. Mutta nythän keskustellaan halujen epäsuhdasta, ja kuinka silloin pitäisi toimia. Tässä nyt tehdään sellainen looginen loikka, että sanoessani sen halukkaamman osapuolen sopeutumisen olevan eräs - ja omassa tapauksessani ihan toimiva - ratkaisu, niin tulkitaan kuin yleensä olisin jotenkin seksiä vastaan ja selibaatin ihannoija. Olen kyllä sitä mieltä ja sen myönnän, ettei seksuaalisuus minun maailmassani ole sellainen himo, jolle ei voi mitään ja jota ilman ihminen ei voisi onnellisena elää. Mutta se on eri juttu.

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

]

Puolison seksuaalisuus hiipui raskaus kerrallaan ja lapsiluvun tultua täyteen sammui kokonaan. Olihan se sopeutumisen paikka, mutta vaimon selvitettyä, ettei tämä ole minuun kohdistuvaa vastenmielisyyttä vaan hänellä ei yksinkertaisesti ole enää lainkaan seksuaalisia haluja tai mielikuvia, ei minuun eikä kehenkään muuhun kohdistuvia, niin asia oli paljon helpompi.

Sitten vain päätettiin lähteä eteen päin tästä tilanteesta. Ja koska vaimoni on elämäni ainut nainen, ja minulla oli kokemus pidättyvyydestä ennen häneen tutustumistani, niin piti vain palata tuohon moodiin. Enhän tuolloinkaan ollut puutteeseen sortunut tai kuollut. Enkä äksyillyt, ollut vaikea tai keskityymiskyvytön.

Heh, aiemmin totesit että ainoa kerta kun olet harrastanut seksiä _ilman_ että se on tuntunut puolisosi vartalolla masturboimiselta oli kun seksiä harrastettiin lisääntymistä varten. En ollenkaan ihmettele että puolisosi seksuaalisuus hiipui.

Sinä olet kokemusasiantuntija vain ja ainoastaan vaimosi seksuaalisessa kaltoinkohtelussa, et missään muussa. Ilmeisesti omatunto on kolkuttanut sen verran, että yrität nyt tästä kaltoinkohtelusta tehdä hyvettä, ja vielä kehtaat tarjota tätä ”ratkaisua” muille.

Hyi hemmetti!

Käsi sydämellä. Mitä varten sinä yleensä olet seksiä harrastanut. Varsinkin ns. puutteessa oltuasi. Etkö ole halunnut ns. purkautua ja miellyttävämmin kuin omalla kädellä. Miksi tätä sitten pitäisi kutsua?

Olen eri, mutta vastaan omasta puolestani käsi sydämellä. Jos ”haluan purkautua miellyttävämmin” niin silloin valitsen oman käden, koska siten saan ihan puhtaan fyysiset hyvänolontunteet huippuunsa. Se ei kuitenkaan korvaa läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta vaimon kanssa, eikä varsinkaan anna vaimolle yhtään mitään. Melkein pahin loukkaus ja satuttaminen minkä minä vaimolle voisin tehdä, olisi seksistä luopuminen sillä perusteella että se on ”vain masturbaatiota toisen keholla”.

Jos olet sukupuoliyhteydessä vaimosi kanssa vain tuottaaksesi hänelle nautintoa ja antaaksesi läheisyyttä (etkä lainkaan ajattele omaa nautintoasi tai läheisyydenkaipuutasi tai sitä ensisijaisesti tavoittele), niin olet hieno mies, paljon minua parempi ja nostan hattua. Minulle tuo epäitsekkyyden hetki on ollut se lisääntymistavoitteinen seksi, jolloin vaimo oli aloitteellinen ja lähti tähän riskeistä tietoisena. Silloin tunsin olevani ensisijaisesti vaimoni palvelija.

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko Lode kirjoitti:

]

Puolison seksuaalisuus hiipui raskaus kerrallaan ja lapsiluvun tultua täyteen sammui kokonaan. Olihan se sopeutumisen paikka, mutta vaimon selvitettyä, ettei tämä ole minuun kohdistuvaa vastenmielisyyttä vaan hänellä ei yksinkertaisesti ole enää lainkaan seksuaalisia haluja tai mielikuvia, ei minuun eikä kehenkään muuhun kohdistuvia, niin asia oli paljon helpompi.

Sitten vain päätettiin lähteä eteen päin tästä tilanteesta. Ja koska vaimoni on elämäni ainut nainen, ja minulla oli kokemus pidättyvyydestä ennen häneen tutustumistani, niin piti vain palata tuohon moodiin. Enhän tuolloinkaan ollut puutteeseen sortunut tai kuollut. Enkä äksyillyt, ollut vaikea tai keskityymiskyvytön.

Heh, aiemmin totesit että ainoa kerta kun olet harrastanut seksiä _ilman_ että se on tuntunut puolisosi vartalolla masturboimiselta oli kun seksiä harrastettiin lisääntymistä varten. En ollenkaan ihmettele että puolisosi seksuaalisuus hiipui.

Sinä olet kokemusasiantuntija vain ja ainoastaan vaimosi seksuaalisessa kaltoinkohtelussa, et missään muussa. Ilmeisesti omatunto on kolkuttanut sen verran, että yrität nyt tästä kaltoinkohtelusta tehdä hyvettä, ja vielä kehtaat tarjota tätä ”ratkaisua” muille.

Hyi hemmetti!

Käsi sydämellä. Mitä varten sinä yleensä olet seksiä harrastanut. Varsinkin ns. puutteessa oltuasi. Etkö ole halunnut ns. purkautua ja miellyttävämmin kuin omalla kädellä. Miksi tätä sitten pitäisi kutsua?

Käsi sydämellä - minä en harrasta seksiä ilman tunnesidettä ja rakkauden ja läheisyyden jakamista. Tavoitteena on _aina_ myös kumppanin tasavertainen nautinto. Minua ei pätkääkään kiinnosta toisen vartalolla masturbointi. Sinun kivikautisessa maailmassasi ajatus on ilmeisesti mahdoton.

Mutta halusit edelleen myös omaa nautintoasi. Ja olisitko ollut ärtynyt ja kiukkuinen, jos siitä nautinnosta olisi mielestäsi kulunut kohtuuton aika?