Miksi helvetissä se "uusi tuttavuus" pitää heti esitellä lapsille?

Itsekin sinkkuna olleena ei äijät päässy lasten kanssa tekemisiin ennenkuin oli varma tapaus. Silloinkin sivistyneesti kävi kylässä ennenkuin jäi yöksi. Näitä oli kaksi kappaletta joista toisen kanssa naimisisssa 15 v. Muuten kyllä menin ja jaoin toosaa kun lapset ei ollut kotona.

Mutta tiedän tapauksen joka otti lapset mukaan nettitreffeille, ja niitä oli useita. En tiedä minkälaisen trauman ne lapset sai äidin alati vaihtuvista  "kavereista"

Hmm. Mistä voi tietää, että onko mies tosissaan? Siitä, että haluaa tavata lapset ja olla heidän kanssaan. Ottaa heistä vastuuta. Tämäkö tulisi estää, koska sattuu nyt olemaan niin, että se etävanhempi on lähtenyt elämään omaa elämäänsä ja tapailee itse , vaikka kolmea yhtäaikaa jos huvittaa eikä kukaan häntä tuomitse.

Olet ap todella vanhanaikainen ja mustavalkoinen ajatusmaailmaltasi. Ei ole sama asia seurustella ja olla äiti kun se, että roudaisi joka viikonloppu eri panokaverin lasten eteen.

Minusta sellainen mies ei olisi tosissaan kanssani eikä lasteni suhteen jos tapailisimme vain jossain luukussa niin ettei lapset tietäisi. Miksi ihmeessä toimisin niin huoramaisesti? Miksi nainen ei saisi luottaa miehiin yhtään? Olethan sinäkin aikanasi luottanut oli lapsia tai ei.

Moraaliton kiertopalkinto kun voi olla ilman lapsiakin, enkä nyt yhtään puolustele niitä naisia jotka tosiaan niissä kapakoissa juoksee ja kantaa sinne kotiin kenet vaan.

Sinulle ap yllärinä varmaan tuleekin se, että olen 5 lapsen äiti ja minulla on vastuuntuntoinen ihana seurustelukumppani kenen kanssa joskus muutamme yhteen ja elämme yhdessä.

Hän on minua hiukan nuorempikin. Minulla ei olisi edes mahdollisuutta juosta treffailemassa pitkin poikin kuukausitolkulla vaan miehen on osallistuttava arkeeni jos hän haluaa voida olla kanssani. 

Se on otettava koko paketti tai ei mitään. Niin ja yllätys vielä sekin sinulle, että hän ei käy luonani seksin vuoksi. Suunnittelee naimisiin menoa ja muuta. On käynyt erittäin vakaviakin keskusteluja omista ajatuksistaan mitä tulee vastuun jakamiseen ja ottamiseen lasten ja minun suhteen.

Kummallakin meillä on vuosien liitot takana ja olemme tosissamme yhdessä. En usko hänen kyllästyvän ja puhuukin yhdessä olemisesta loppuelämänsä ajan.

MUTTA mikään ei takaa sitä, ettäkö joskus vaan ne suhteet johtaa eroon. Sinullakin. Miehesi voi kyllästyä sun happamaan elämänkatsomukseesi ja nuivaan asenteeseesi ja ehkä jopa ulkonäköön kun olet ne yhteiset lapsukaisenne tehnyt. Voi haluta vaihtaa nuorempaan ja timmimpään. Sitä vaan et voi tietää.

Sellaista elämä on ja ylpeys sekä itsensä kohottaminen jalustalle parempana ihmisenä kertoo sinun älykkyydestäsi...tai paremminkin sen puutteesta. Kukaan lähivanhempi ei ole automaattisesti se paha ihminen vaan useimmiten se etä, joka lähtee syystä tai toisesta jos nyt ei satu kuolemaan, kuten minun tapauksessani. Lähivanhemmat ovat vastuuta kantavia ja hyviä ihmisiä, paljon enemmän kiitosta ansainneita kun he, jotka poistuvat kahta kättä heilutellen, vaikka sitten sen nuoremman ja paremman luokse. Ja noissakin tapauksissa on toki poikkeuksensa, joten en itsekään aio yleistää. Sopii silti kysyä missä etä on ja miksi. 

Jotkut lähivanhemmat voivat olla onelmaisia ja moraali alhaalla, mutta he olisi sitä myös suhteessa ja jos ero sen on aiheuttanut niin syyllistäminen ei ainakaan auta. 

Minun lapseni odottavat tuota miestä luoksemme aina innolla ja näemmekin usein. Kiire ei ole minnekään, mutta minulla on hyvä olla kun tiedän, että hän tietää mitä on ottamassa vastaan ja on silti innoissaan ja valmis. Tämä heijastuu myös lapsiin positiivisesti. :))

Oletko sinä onnellinen (kun et siltä kuulosta)?

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 12:50"]

Hmm. Mistä voi tietää, että onko mies tosissaan? Siitä, että haluaa tavata lapset ja olla heidän kanssaan. Ottaa heistä vastuuta. Tämäkö tulisi estää, koska sattuu nyt olemaan niin, että se etävanhempi on lähtenyt elämään omaa elämäänsä ja tapailee itse , vaikka kolmea yhtäaikaa jos huvittaa eikä kukaan häntä tuomitse.

Olet ap todella vanhanaikainen ja mustavalkoinen ajatusmaailmaltasi. Ei ole sama asia seurustella ja olla äiti kun se, että roudaisi joka viikonloppu eri panokaverin lasten eteen.

Minusta sellainen mies ei olisi tosissaan kanssani eikä lasteni suhteen jos tapailisimme vain jossain luukussa niin ettei lapset tietäisi. Miksi ihmeessä toimisin niin huoramaisesti? Miksi nainen ei saisi luottaa miehiin yhtään? Olethan sinäkin aikanasi luottanut oli lapsia tai ei.

Moraaliton kiertopalkinto kun voi olla ilman lapsiakin, enkä nyt yhtään puolustele niitä naisia jotka tosiaan niissä kapakoissa juoksee ja kantaa sinne kotiin kenet vaan.

Sinulle ap yllärinä varmaan tuleekin se, että olen 5 lapsen äiti ja minulla on vastuuntuntoinen ihana seurustelukumppani kenen kanssa joskus muutamme yhteen ja elämme yhdessä.

Hän on minua hiukan nuorempikin. Minulla ei olisi edes mahdollisuutta juosta treffailemassa pitkin poikin kuukausitolkulla vaan miehen on osallistuttava arkeeni jos hän haluaa voida olla kanssani. 

Se on otettava koko paketti tai ei mitään. Niin ja yllätys vielä sekin sinulle, että hän ei käy luonani seksin vuoksi. Suunnittelee naimisiin menoa ja muuta. On käynyt erittäin vakaviakin keskusteluja omista ajatuksistaan mitä tulee vastuun jakamiseen ja ottamiseen lasten ja minun suhteen.

Kummallakin meillä on vuosien liitot takana ja olemme tosissamme yhdessä. En usko hänen kyllästyvän ja puhuukin yhdessä olemisesta loppuelämänsä ajan.

MUTTA mikään ei takaa sitä, ettäkö joskus vaan ne suhteet johtaa eroon. Sinullakin. Miehesi voi kyllästyä sun happamaan elämänkatsomukseesi ja nuivaan asenteeseesi ja ehkä jopa ulkonäköön kun olet ne yhteiset lapsukaisenne tehnyt. Voi haluta vaihtaa nuorempaan ja timmimpään. Sitä vaan et voi tietää.

Sellaista elämä on ja ylpeys sekä itsensä kohottaminen jalustalle parempana ihmisenä kertoo sinun älykkyydestäsi...tai paremminkin sen puutteesta. Kukaan lähivanhempi ei ole automaattisesti se paha ihminen vaan useimmiten se etä, joka lähtee syystä tai toisesta jos nyt ei satu kuolemaan, kuten minun tapauksessani. Lähivanhemmat ovat vastuuta kantavia ja hyviä ihmisiä, paljon enemmän kiitosta ansainneita kun he, jotka poistuvat kahta kättä heilutellen, vaikka sitten sen nuoremman ja paremman luokse. Ja noissakin tapauksissa on toki poikkeuksensa, joten en itsekään aio yleistää. Sopii silti kysyä missä etä on ja miksi. 

Jotkut lähivanhemmat voivat olla onelmaisia ja moraali alhaalla, mutta he olisi sitä myös suhteessa ja jos ero sen on aiheuttanut niin syyllistäminen ei ainakaan auta. 

Minun lapseni odottavat tuota miestä luoksemme aina innolla ja näemmekin usein. Kiire ei ole minnekään, mutta minulla on hyvä olla kun tiedän, että hän tietää mitä on ottamassa vastaan ja on silti innoissaan ja valmis. Tämä heijastuu myös lapsiin positiivisesti. :))

Oletko sinä onnellinen (kun et siltä kuulosta)?

[/quote]

Ja meinasin tuolla lähi- ja etävanhemman kuvauksilla sitä, että naistenkin olisi helpompaa tapailla ja elää miesrintamalla jos se toinenkin vanhempi ottaisi vastuuta eron jälkeen yhtälailla. Kummallakin olisi mahdollisuus elää ns.omaa elämäänsä ilman, että lapsia tarvitsee siihen heti tuoda. Usein vaan näkee sitä, että isä tekee mitä lystää ja arvostelee naista, vaikka nainen mahdollistaa sen luuhaamisen huolehtimalla niistä yhteisistä lapsista ja yrittää ehkä siinä ohessa rakentaa uutta suhdetta.

Niinpä. Pari kk seurustelua, akka pamahtaa paksuks, kihlat, ristiäisissä naimisiin, tappelua, kyllästyminen, ero. Kaikki 2v sisään. Aika wt touhua.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 12:50"]

Hmm. Mistä voi tietää, että onko mies tosissaan? Siitä, että haluaa tavata lapset ja olla heidän kanssaan. Ottaa heistä vastuuta. Tämäkö tulisi estää, koska sattuu nyt olemaan niin, että se etävanhempi on lähtenyt elämään omaa elämäänsä ja tapailee itse , vaikka kolmea yhtäaikaa jos huvittaa eikä kukaan häntä tuomitse.

Olet ap todella vanhanaikainen ja mustavalkoinen ajatusmaailmaltasi. Ei ole sama asia seurustella ja olla äiti kun se, että roudaisi joka viikonloppu eri panokaverin lasten eteen.

Minusta sellainen mies ei olisi tosissaan kanssani eikä lasteni suhteen jos tapailisimme vain jossain luukussa niin ettei lapset tietäisi. Miksi ihmeessä toimisin niin huoramaisesti? Miksi nainen ei saisi luottaa miehiin yhtään? Olethan sinäkin aikanasi luottanut oli lapsia tai ei.

Moraaliton kiertopalkinto kun voi olla ilman lapsiakin, enkä nyt yhtään puolustele niitä naisia jotka tosiaan niissä kapakoissa juoksee ja kantaa sinne kotiin kenet vaan.

Sinulle ap yllärinä varmaan tuleekin se, että olen 5 lapsen äiti ja minulla on vastuuntuntoinen ihana seurustelukumppani kenen kanssa joskus muutamme yhteen ja elämme yhdessä.

Hän on minua hiukan nuorempikin. Minulla ei olisi edes mahdollisuutta juosta treffailemassa pitkin poikin kuukausitolkulla vaan miehen on osallistuttava arkeeni jos hän haluaa voida olla kanssani. 

Se on otettava koko paketti tai ei mitään. Niin ja yllätys vielä sekin sinulle, että hän ei käy luonani seksin vuoksi. Suunnittelee naimisiin menoa ja muuta. On käynyt erittäin vakaviakin keskusteluja omista ajatuksistaan mitä tulee vastuun jakamiseen ja ottamiseen lasten ja minun suhteen.

Kummallakin meillä on vuosien liitot takana ja olemme tosissamme yhdessä. En usko hänen kyllästyvän ja puhuukin yhdessä olemisesta loppuelämänsä ajan.

MUTTA mikään ei takaa sitä, ettäkö joskus vaan ne suhteet johtaa eroon. Sinullakin. Miehesi voi kyllästyä sun happamaan elämänkatsomukseesi ja nuivaan asenteeseesi ja ehkä jopa ulkonäköön kun olet ne yhteiset lapsukaisenne tehnyt. Voi haluta vaihtaa nuorempaan ja timmimpään. Sitä vaan et voi tietää.

Sellaista elämä on ja ylpeys sekä itsensä kohottaminen jalustalle parempana ihmisenä kertoo sinun älykkyydestäsi...tai paremminkin sen puutteesta. Kukaan lähivanhempi ei ole automaattisesti se paha ihminen vaan useimmiten se etä, joka lähtee syystä tai toisesta jos nyt ei satu kuolemaan, kuten minun tapauksessani. Lähivanhemmat ovat vastuuta kantavia ja hyviä ihmisiä, paljon enemmän kiitosta ansainneita kun he, jotka poistuvat kahta kättä heilutellen, vaikka sitten sen nuoremman ja paremman luokse. Ja noissakin tapauksissa on toki poikkeuksensa, joten en itsekään aio yleistää. Sopii silti kysyä missä etä on ja miksi. 

Jotkut lähivanhemmat voivat olla onelmaisia ja moraali alhaalla, mutta he olisi sitä myös suhteessa ja jos ero sen on aiheuttanut niin syyllistäminen ei ainakaan auta. 

Minun lapseni odottavat tuota miestä luoksemme aina innolla ja näemmekin usein. Kiire ei ole minnekään, mutta minulla on hyvä olla kun tiedän, että hän tietää mitä on ottamassa vastaan ja on silti innoissaan ja valmis. Tämä heijastuu myös lapsiin positiivisesti. :))

Oletko sinä onnellinen (kun et siltä kuulosta)?

[/quote]

Ihana kirjoitus!

Loit uskoa minulle, jonka mies ja kahden lapsen isä on juuri lähtenyt nuoremman perään. Kiitos. Hieman positiivisuutta tähän päivään :)

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 12:50"]Hmm. Mistä voi tietää, että onko mies tosissaan? Siitä, että haluaa tavata lapset ja olla heidän kanssaan. Ottaa heistä vastuuta. Tämäkö tulisi estää, koska sattuu nyt olemaan niin, että se etävanhempi on lähtenyt elämään omaa elämäänsä ja tapailee itse , vaikka kolmea yhtäaikaa jos huvittaa eikä kukaan häntä tuomitse.

Olet ap todella vanhanaikainen ja mustavalkoinen ajatusmaailmaltasi. Ei ole sama asia seurustella ja olla äiti kun se, että roudaisi joka viikonloppu eri panokaverin lasten eteen.

Minusta sellainen mies ei olisi tosissaan kanssani eikä lasteni suhteen jos tapailisimme vain jossain luukussa niin ettei lapset tietäisi. Miksi ihmeessä toimisin niin huoramaisesti? Miksi nainen ei saisi luottaa miehiin yhtään? Olethan sinäkin aikanasi luottanut oli lapsia tai ei.

Moraaliton kiertopalkinto kun voi olla ilman lapsiakin, enkä nyt yhtään puolustele niitä naisia jotka tosiaan niissä kapakoissa juoksee ja kantaa sinne kotiin kenet vaan.

Sinulle ap yllärinä varmaan tuleekin se, että olen 5 lapsen äiti ja minulla on vastuuntuntoinen ihana seurustelukumppani kenen kanssa joskus muutamme yhteen ja elämme yhdessä.

Hän on minua hiukan nuorempikin. Minulla ei olisi edes mahdollisuutta juosta treffailemassa pitkin poikin kuukausitolkulla vaan miehen on osallistuttava arkeeni jos hän haluaa voida olla kanssani. 

Se on otettava koko paketti tai ei mitään. Niin ja yllätys vielä sekin sinulle, että hän ei käy luonani seksin vuoksi. Suunnittelee naimisiin menoa ja muuta. On käynyt erittäin vakaviakin keskusteluja omista ajatuksistaan mitä tulee vastuun jakamiseen ja ottamiseen lasten ja minun suhteen.

Kummallakin meillä on vuosien liitot takana ja olemme tosissamme yhdessä. En usko hänen kyllästyvän ja puhuukin yhdessä olemisesta loppuelämänsä ajan.

MUTTA mikään ei takaa sitä, ettäkö joskus vaan ne suhteet johtaa eroon. Sinullakin. Miehesi voi kyllästyä sun happamaan elämänkatsomukseesi ja nuivaan asenteeseesi ja ehkä jopa ulkonäköön kun olet ne yhteiset lapsukaisenne tehnyt. Voi haluta vaihtaa nuorempaan ja timmimpään. Sitä vaan et voi tietää.

Sellaista elämä on ja ylpeys sekä itsensä kohottaminen jalustalle parempana ihmisenä kertoo sinun älykkyydestäsi...tai paremminkin sen puutteesta. Kukaan lähivanhempi ei ole automaattisesti se paha ihminen vaan useimmiten se etä, joka lähtee syystä tai toisesta jos nyt ei satu kuolemaan, kuten minun tapauksessani. Lähivanhemmat ovat vastuuta kantavia ja hyviä ihmisiä, paljon enemmän kiitosta ansainneita kun he, jotka poistuvat kahta kättä heilutellen, vaikka sitten sen nuoremman ja paremman luokse. Ja noissakin tapauksissa on toki poikkeuksensa, joten en itsekään aio yleistää. Sopii silti kysyä missä etä on ja miksi. 

Jotkut lähivanhemmat voivat olla onelmaisia ja moraali alhaalla, mutta he olisi sitä myös suhteessa ja jos ero sen on aiheuttanut niin syyllistäminen ei ainakaan auta. 

Minun lapseni odottavat tuota miestä luoksemme aina innolla ja näemmekin usein. Kiire ei ole minnekään, mutta minulla on hyvä olla kun tiedän, että hän tietää mitä on ottamassa vastaan ja on silti innoissaan ja valmis. Tämä heijastuu myös lapsiin positiivisesti. :))

Oletko sinä onnellinen (kun et siltä kuulosta)?

 
[/quote]
Eiköhän tämä "unelmamies" jätä sut kun löytää paremman ilman viittä riippakiveä. Siinä sitten lapset ihmettelee mihin uusi isi hävisi?

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 12:50"]Hmm. Mistä voi tietää, että onko mies tosissaan? Siitä, että haluaa tavata lapset ja olla heidän kanssaan. Ottaa heistä vastuuta. Tämäkö tulisi estää, koska sattuu nyt olemaan niin, että se etävanhempi on lähtenyt elämään omaa elämäänsä ja tapailee itse , vaikka kolmea yhtäaikaa jos huvittaa eikä kukaan häntä tuomitse.

Olet ap todella vanhanaikainen ja mustavalkoinen ajatusmaailmaltasi. Ei ole sama asia seurustella ja olla äiti kun se, että roudaisi joka viikonloppu eri panokaverin lasten eteen.

Minusta sellainen mies ei olisi tosissaan kanssani eikä lasteni suhteen jos tapailisimme vain jossain luukussa niin ettei lapset tietäisi. Miksi ihmeessä toimisin niin huoramaisesti? Miksi nainen ei saisi luottaa miehiin yhtään? Olethan sinäkin aikanasi luottanut oli lapsia tai ei.

Moraaliton kiertopalkinto kun voi olla ilman lapsiakin, enkä nyt yhtään puolustele niitä naisia jotka tosiaan niissä kapakoissa juoksee ja kantaa sinne kotiin kenet vaan.

Sinulle ap yllärinä varmaan tuleekin se, että olen 5 lapsen äiti ja minulla on vastuuntuntoinen ihana seurustelukumppani kenen kanssa joskus muutamme yhteen ja elämme yhdessä.

Hän on minua hiukan nuorempikin. Minulla ei olisi edes mahdollisuutta juosta treffailemassa pitkin poikin kuukausitolkulla vaan miehen on osallistuttava arkeeni jos hän haluaa voida olla kanssani. 

Se on otettava koko paketti tai ei mitään. Niin ja yllätys vielä sekin sinulle, että hän ei käy luonani seksin vuoksi. Suunnittelee naimisiin menoa ja muuta. On käynyt erittäin vakaviakin keskusteluja omista ajatuksistaan mitä tulee vastuun jakamiseen ja ottamiseen lasten ja minun suhteen.

Kummallakin meillä on vuosien liitot takana ja olemme tosissamme yhdessä. En usko hänen kyllästyvän ja puhuukin yhdessä olemisesta loppuelämänsä ajan.

MUTTA mikään ei takaa sitä, ettäkö joskus vaan ne suhteet johtaa eroon. Sinullakin. Miehesi voi kyllästyä sun happamaan elämänkatsomukseesi ja nuivaan asenteeseesi ja ehkä jopa ulkonäköön kun olet ne yhteiset lapsukaisenne tehnyt. Voi haluta vaihtaa nuorempaan ja timmimpään. Sitä vaan et voi tietää.

Sellaista elämä on ja ylpeys sekä itsensä kohottaminen jalustalle parempana ihmisenä kertoo sinun älykkyydestäsi...tai paremminkin sen puutteesta. Kukaan lähivanhempi ei ole automaattisesti se paha ihminen vaan useimmiten se etä, joka lähtee syystä tai toisesta jos nyt ei satu kuolemaan, kuten minun tapauksessani. Lähivanhemmat ovat vastuuta kantavia ja hyviä ihmisiä, paljon enemmän kiitosta ansainneita kun he, jotka poistuvat kahta kättä heilutellen, vaikka sitten sen nuoremman ja paremman luokse. Ja noissakin tapauksissa on toki poikkeuksensa, joten en itsekään aio yleistää. Sopii silti kysyä missä etä on ja miksi. 

Jotkut lähivanhemmat voivat olla onelmaisia ja moraali alhaalla, mutta he olisi sitä myös suhteessa ja jos ero sen on aiheuttanut niin syyllistäminen ei ainakaan auta. 

Minun lapseni odottavat tuota miestä luoksemme aina innolla ja näemmekin usein. Kiire ei ole minnekään, mutta minulla on hyvä olla kun tiedän, että hän tietää mitä on ottamassa vastaan ja on silti innoissaan ja valmis. Tämä heijastuu myös lapsiin positiivisesti. :))

Oletko sinä onnellinen (kun et siltä kuulosta)?

 
[/quote]
Tais mennä tunteisiin...

Määrittele "heti?"

No, mun tuttavani sai lapsen ja oli avioliitossakin mut kun lapsi oli ehkä 3v, niin laittoi ukon pellolle (ihan syystä tosin, jatkuva juopottelu) ja saman tien aloitti suhteen naapurinsa kanssa, joka oli silloin tahollaan naimisissa. No, uusi mies muutti vaimonsa luota pois ja suhde tuttavaani jatkui mutta kun mies ei saanut kerrotuksi soon-to-be ex-vaimolleen uudesta suhteesta niin tuttava pisti poikki ja samana iltana hänellä oli uusi miesystävä. Mies on siitä lähtien majaillut tuttavani luona mut ei tee kerrassaan mitään, on työttömänä mut makoilee ja joskus baarittelee. Tuttava etsii aina välillä *hoitajaa* lapselleen FB:ssä joidenkin pakollisten menojen takia, eli tämä ukko ei osallistu mitenkään lapsen elämään. Eikä myöskään tee mitään kotiaskareita, hajotti kaljapullon keskellä päivää lattialle niin joutui soittamaan naiselle että missä täällä on rikkalapio tai imuri.. Minä en henk.koht. tajua, mikä on se juju tässä ns. liitossa, mies saa ilmaisen asunnon ja ylläpidon mut nainen elää silti Yh-arkea hoitaen kaiken yksin. Seksikö on se juttu vai se että pitää ylipäätään olla joku?

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 13:00"]Määrittele "heti?"
[/quote] miten usein itse haluaisit tutustua vanhempasi uuteen kumppaniin? Jokat. Kuukausi, puolen vuoden välein, kerran vuodessa?

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 13:00"]Määrittele "heti?"
[/quote]
Esin 1 kk tapailun jälkeen tai jo aiemmin.
ohis

Kun katiska saa pyydystettyä jonkun, onhan se kaikille näytettävä. Yök.

Minä kahden pienen lapsen yh äitinä aikaan esittelin miehen oikeastaan heti lapsille.
Mies lapseton.
Oltiin alusta asti tosissamme ja erottamattomat ja olemme sitä edelleen :)
Meillä on nyt yhteinen 5 vuotias lapsi.
Mies otti heti lapset omikseen ja lapset pitää häntä isänään, eivät siis tapaa ollenkaan biologista isäänsä.
Niin ja edellisen miehen esittelin vasta myöhemmin ja kun lapset tapasi niin huomasin heti ettei nappaa. Ja mies sai mennä!

Kuinka nopeasti suosittelisitte yhteenmuuttamista jos ei olisi lapsia? 2-3 vuotta ainakin olisi hyvä seurustella. Sitten kun on huomioon otettava myös lapset en kyllä liikoja kiirehtisi.

Mistä te tiedätte noin hyvin kuka punkkaa ja kenenkin luona ja kuinka nopeasti?

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 13:10"]No, mun tuttavani sai lapsen ja oli avioliitossakin mut kun lapsi oli ehkä 3v, niin laittoi ukon pellolle (ihan syystä tosin, jatkuva juopottelu) ja saman tien aloitti suhteen naapurinsa kanssa, joka oli silloin tahollaan naimisissa. No, uusi mies muutti vaimonsa luota pois ja suhde tuttavaani jatkui mutta kun mies ei saanut kerrotuksi soon-to-be ex-vaimolleen uudesta suhteesta niin tuttava pisti poikki ja samana iltana hänellä oli uusi miesystävä. Mies on siitä lähtien majaillut tuttavani luona mut ei tee kerrassaan mitään, on työttömänä mut makoilee ja joskus baarittelee. Tuttava etsii aina välillä *hoitajaa* lapselleen FB:ssä joidenkin pakollisten menojen takia, eli tämä ukko ei osallistu mitenkään lapsen elämään. Eikä myöskään tee mitään kotiaskareita, hajotti kaljapullon keskellä päivää lattialle niin joutui soittamaan naiselle että missä täällä on rikkalapio tai imuri.. Minä en henk.koht. tajua, mikä on se juju tässä ns. liitossa, mies saa ilmaisen asunnon ja ylläpidon mut nainen elää silti Yh-arkea hoitaen kaiken yksin. Seksikö on se juttu vai se että pitää ylipäätään olla joku?
[/quote]

Se että on joku. Monet naiset tyytyy just tollaseen aivottomaan tyyppiin ja sitä sit haukkuvat mut eivät jätä.

Inhottavaa yh-äitien halveeraamista tässä ketjussa.

Miehet saavat kyllä metsästää useitakin naisia kun ovat perheen jättäneet ( tosin on muunkinlaisia tilanteita) ja naisten pitäisi elää nunnaelämää ja olla niin siveitä. En pidä tällaisesta yleistämisestä. Ei se uuden miehen etsiminen tee yh-äidistä heti jotain horatsua. Hiukan arvostusta toisia äitejä kohtaan, pliis.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 13:21"]Mistä te tiedätte noin hyvin kuka punkkaa ja kenenkin luona ja kuinka nopeasti?
[/quote]

Tiedän, koska kaverini on kertonut ihan IRL ja toinen kaveri päivittää FB:hen suhteistaan ja joskus yksärillä selostaa elämäänsä.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 12:50"]Hmm. Mistä voi tietää, että onko mies tosissaan? Siitä, että haluaa tavata lapset ja olla heidän kanssaan. Ottaa heistä vastuuta. Tämäkö tulisi estää, koska sattuu nyt olemaan niin, että se etävanhempi on lähtenyt elämään omaa elämäänsä ja tapailee itse , vaikka kolmea yhtäaikaa jos huvittaa eikä kukaan häntä tuomitse.

Olet ap todella vanhanaikainen ja mustavalkoinen ajatusmaailmaltasi. Ei ole sama asia seurustella ja olla äiti kun se, että roudaisi joka viikonloppu eri panokaverin lasten eteen.

Minusta sellainen mies ei olisi tosissaan kanssani eikä lasteni suhteen jos tapailisimme vain jossain luukussa niin ettei lapset tietäisi. Miksi ihmeessä toimisin niin huoramaisesti? Miksi nainen ei saisi luottaa miehiin yhtään? Olethan sinäkin aikanasi luottanut oli lapsia tai ei.

Moraaliton kiertopalkinto kun voi olla ilman lapsiakin, enkä nyt yhtään puolustele niitä naisia jotka tosiaan niissä kapakoissa juoksee ja kantaa sinne kotiin kenet vaan.

Sinulle ap yllärinä varmaan tuleekin se, että olen 5 lapsen äiti ja minulla on vastuuntuntoinen ihana seurustelukumppani kenen kanssa joskus muutamme yhteen ja elämme yhdessä.

Hän on minua hiukan nuorempikin. Minulla ei olisi edes mahdollisuutta juosta treffailemassa pitkin poikin kuukausitolkulla vaan miehen on osallistuttava arkeeni jos hän haluaa voida olla kanssani. 

Se on otettava koko paketti tai ei mitään. Niin ja yllätys vielä sekin sinulle, että hän ei käy luonani seksin vuoksi. Suunnittelee naimisiin menoa ja muuta. On käynyt erittäin vakaviakin keskusteluja omista ajatuksistaan mitä tulee vastuun jakamiseen ja ottamiseen lasten ja minun suhteen.

Kummallakin meillä on vuosien liitot takana ja olemme tosissamme yhdessä. En usko hänen kyllästyvän ja puhuukin yhdessä olemisesta loppuelämänsä ajan.

MUTTA mikään ei takaa sitä, ettäkö joskus vaan ne suhteet johtaa eroon. Sinullakin. Miehesi voi kyllästyä sun happamaan elämänkatsomukseesi ja nuivaan asenteeseesi ja ehkä jopa ulkonäköön kun olet ne yhteiset lapsukaisenne tehnyt. Voi haluta vaihtaa nuorempaan ja timmimpään. Sitä vaan et voi tietää.

Sellaista elämä on ja ylpeys sekä itsensä kohottaminen jalustalle parempana ihmisenä kertoo sinun älykkyydestäsi...tai paremminkin sen puutteesta. Kukaan lähivanhempi ei ole automaattisesti se paha ihminen vaan useimmiten se etä, joka lähtee syystä tai toisesta jos nyt ei satu kuolemaan, kuten minun tapauksessani. Lähivanhemmat ovat vastuuta kantavia ja hyviä ihmisiä, paljon enemmän kiitosta ansainneita kun he, jotka poistuvat kahta kättä heilutellen, vaikka sitten sen nuoremman ja paremman luokse. Ja noissakin tapauksissa on toki poikkeuksensa, joten en itsekään aio yleistää. Sopii silti kysyä missä etä on ja miksi. 

Jotkut lähivanhemmat voivat olla onelmaisia ja moraali alhaalla, mutta he olisi sitä myös suhteessa ja jos ero sen on aiheuttanut niin syyllistäminen ei ainakaan auta. 

Minun lapseni odottavat tuota miestä luoksemme aina innolla ja näemmekin usein. Kiire ei ole minnekään, mutta minulla on hyvä olla kun tiedän, että hän tietää mitä on ottamassa vastaan ja on silti innoissaan ja valmis. Tämä heijastuu myös lapsiin positiivisesti. :))

Oletko sinä onnellinen (kun et siltä kuulosta)?

 
[/quote]

Kuulostaa vähän siltä, että kyseessä on ulkomaalainen mies...

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 13:23"][quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 13:21"]Mistä te tiedätte noin hyvin kuka punkkaa ja kenenkin luona ja kuinka nopeasti?
[/quote]

Tiedän, koska kaverini on kertonut ihan IRL ja toinen kaveri päivittää FB:hen suhteistaan ja joskus yksärillä selostaa elämäänsä.
[/quote]

Ja sä reiluna kaverina haukut täällä selän takana? Oletko mielestäsi parempi ihminen?