Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En halunnut lasta, mutta nyt minulla on sellainen.
02.03.2015 |
Tulin kirjoittamaan mun ajatuksia tilanteestani tänne, että saisin päätäni hieman selvitettyä.
Tapasin nykyisen mieheni pari vuotta sitten, molemmille oli silloin selvää ettei lapsia hankita. Muutaman kuukauden jälkeen mies alkoi puhua lapsista taukoamatta. Minulle lasten hankkiminen ei koksaan ole ollut itsestään selvyys, oikeastaan päinvastoin. Mieheni sai kuitenkin pääni käännettyä ja sovimme että hankimme lapsen. Tiesin että olisin hyvä äiti ja mieheni hyvä isä lapselle, pystymme tarjoamaan lapselle kaiken mitä hän haluaa ja tarvitsee. Sovimme jo alussa, kun aloimme hankkia lasta, että minä palaan takaisin töihin lapsen syntymän jälkeen, ja mieheni jää kotiin. Järjestely oli molemmille mieleinen ja olimme siihen tyytyväisiä. Palasin töihin muutama viikko sitten, ja mieheni jäi kotiin, meillä lapsen syntymä ja arki on ollut super helppoa, vauva on iloinen ja aina tyytyväinen, oikea aurinko. Mieheni kuitenkin ilmoitti viimeviikolla että on saannut hakemansa paikan ja ylennyksen. Ulkomailta. Minä en voi lähteä työstäni, enkä halua lähteä, olen itsekin juuri ylentynyt ja rakastan työtäni. Mieheni on päättänyt lähteä ulkomaille "mahdollisuuden" perään, eikä ulkomaan "komennus" kestä KUIN kaksi vuotta. Olen ihan romuna, en tiedä mitä teen, musta tuntuu että miehni veti täysin maton jalkojeni alta, kaiken piti olla selkeää. Olen niin vihainen hänelle, en tiedä miten suhtautua, tuntuu kuin hän olisi valehdellut alusta asti saadakseen haluamansa.. Lapsesta olen toki kiitollinen, ja mihelleni siitä että hän suostutteli hankkimaan lapsen, joka on koko maailmani. Mutta siitä huolimatta olen niin surullinen, pettynyt ja hämilläni. Minä joka olin jo alussa, omista syistäni, sitä mieltä että lapsia ei tähän talouteen hankita, jäinkin käytännössä ykisnhuoltajaksi pariksi vuodeksi. Olen tosi väsynyt!
Kommentit (88)
ei ota!:D Se ei ole minulle vaihtoehto, en aijo olla erossa lapsestani, ja lapseni an anna olla erossa äidistään, isovanhemmistaan ja suuresta rakastavasta perheestään täällä suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No aika kurjasti mies kyllä teki. Ei tainnut koti-isyys ollakaan ihan niin kivaa kuin ajatteli.
Minkä ikäinen vauva on nyt? Pystyisitkö palkkaamaan hänelle kotiin hoitajan työpäiviesi ajaksi?
No palkatkaa lapsenhoitaja auttamaan sua kotona.
Todella itsekästä mieheltä. Ensin haluaa lapsen ja sitten jättää äitin ja lapsen yksin. Ei taida perhe sit kuitenkaan paljon merkitä. Mies näytti kerta heitolla todellisen luonteensa. Eikö yhtään harmita, et jää lapsen ensimmäiset vuodet kokematta. Eipä vissiin.. Surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde mukaan ja lapskin pieni. Tehkää toinen. Mikä ongelma????? Kaksi vuotta menee nopeasti.
Millanen ihminen oikeesti tekee noin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva on vasta 11 viikkoinen. Ei mies ehtinyt kokeilla tuota kotona olemsita, kun oli laittanut hakemuksen saamaansa duuniin jo muutamaa viikkoa ennen kotiin jäämistään. Olisi mahdollista, mutta tuntuu kamalalta jättää noin pieni niin pitkäksi aikaa hoitoon "vieraalle" ihmiselle. Mies sanoi että maksaa lasten hoidon, mutta siitä ei musta nyt todellakaan ole kysymys. En ymmärrä mitä tapahtui, mies ei suostu puhumaan asiasta vaan jankkaa vaan että me lähtisimme hänen mukaansa.. olen ihan pölkullä päähän lyöty, mies ei puhunut uudesta työstään, sanoi että on maininnut asiasta aikaisemmin.. muttei koskaan sanonut että on hakenut työtä, puolustuksekseen vaan sanoo että jos ei olisi sitä saannut, niin turhaa olis tullut vain riitaa..
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 21:55"]
Lähde mukaan ja lapskin pieni. Tehkää toinen. Mikä ongelma????? Kaksi vuotta menee nopeasti.
[/quote]
Niin, ei ongelma oikestaan olekaan se etten voisi sopeutua, mutta en ymmärrä mitä tapahtui, kun homma oli sovittu. mies halusi lapsen, halusi jäädä kotiin, halusi perheen. sitten löyty duuni ja siihen loppu kiinnostus ja ja koen myös että kunnioitus mua kohtaan. Tiedän kuitenkin että tulisin hulluksi maassa jossa en tunne ketään, jossa joutuisin olemaan kotona, olisin kaukana perheestäni ja tosi paljon yksin. Koti äitiys ei ole mun haave, ei ole koskaan ollut, ja siksi sovimme asiat näin jo ennen kuin aloimme lasta yrittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylläri, et miehen ura menee taas naisen uran edelle..Itepä mies sen lapsen halus ja oli vielä valmis jäämään kotiin.
Tais mies alun alkaen suunnitella tota kuviota. Aatteli, et saa sut suostumaan lapsen hankintaan, ku lupaa jäädä sen kanssa kotiin. Selän takana sit suunnitteli ihan muuta, ku ajatteli et loppujen lopuksi suostuisit kuitenkin sinä jäämään kotiin, kuha se lapsi on syntynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:02"]
Tais mies alun alkaen suunnitella tota kuviota. Aatteli, et saa sut suostumaan lapsen hankintaan, ku lupaa jäädä sen kanssa kotiin. Selän takana sit suunnitteli ihan muuta, ku ajatteli et loppujen lopuksi suostuisit kuitenkin sinä jäämään kotiin, kuha se lapsi on syntynyt.
[/quote]
tätä mä pelkään, mutta tuntuu jotnekin liian kylmältä ja vastenmieliseltä edes ajatella että olsii voinut tehdä noin.
Huijauksen makua. Törkeästi päätetty miehen puolelta... Miksi hänen uransa olisi tärkeämpi kuin sinun? Ehdota miehelle, että hän jäisi puolestaan kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 21:58"]
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 21:55"]
Lähde mukaan ja lapskin pieni. Tehkää toinen. Mikä ongelma????? Kaksi vuotta menee nopeasti.
[/quote] asiat ovat muuttuneet ja ole onnellinen että mies sai töitä ja sinä ehdit vielä olemaan työelämässä. Kaksi vuotta menee niin nopeasti.
Niin, ei ongelma oikestaan olekaan se etten voisi sopeutua, mutta en ymmärrä mitä tapahtui, kun homma oli sovittu. mies halusi lapsen, halusi jäädä kotiin, halusi perheen. sitten löyty duuni ja siihen loppu kiinnostus ja ja koen myös että kunnioitus mua kohtaan. Tiedän kuitenkin että tulisin hulluksi maassa jossa en tunne ketään, jossa joutuisin olemaan kotona, olisin kaukana perheestäni ja tosi paljon yksin. Koti äitiys ei ole mun haave, ei ole koskaan ollut, ja siksi sovimme asiat näin jo ennen kuin aloimme lasta yrittämään.
[/quote]
Minusta kuulostaa surulliselta että molemmille vanhemmille työ on se elämän tärkein juttu :/
Miehiä tulee ja menee, mutta lapsi ei sinua hylkää :-) Toivottavasti sait edes lapselle hyvät geenit tuolta mieheltä. Etköhän vuoden verran voi olla lapsen kanssa kotona ja sitten hankit aupairin?
Varsinainen paskiainen. Itse sanoisin että Tervemenoa eikä tarvitse takaisin tulla.
No kyllä laskelmoinnista kertoo jo toi, et haki salaa töitä ulkomailta. Miksi ei voinut alusta asti olla rehellinen? Ihan turha selitellä jollain riidan välttelyllä. Ei menis kyllä mulle läpi. Sehän on ihan suoraan valehdellut sulle, kun lupasi jäädä kotiin. Miten ei muka huomaa sanojensa ja tekojensa ristiriitaa.
Minulle kävi hieman samalla tavalla. Ero tuli, koska tajusin minun ja lapsen olevan pelkkä status. Uraa tekevälle miehelle perhe tuo uskottavuutta. Itseni puolesta en surkuttele, hyvä kun selvisi näinkin äkkiä (5 vuoden jälkeen), miten kaksinaamainen ihminen exäni on. Lapsen puolesta harmittaa, kun isä ei välitäkään.
Ymmärrän kantasi siitä, ettet halua esim. lähteä mukaan ulkomaille. Hieman aikaisemmin tuosta olisi voinut puhua ja ainakin ennen raskautta tehdä selväksi, että tämänsuuntaisia haaveita on.
Voimia sinulle, mitä sitten päätätkin tehdä.
Alue: Aihe vapaa
Mies ottaa vauvan mukaan.