Lue keskustelun säännöt.
En halunnut lasta, mutta nyt minulla on sellainen.
02.03.2015 |
Tulin kirjoittamaan mun ajatuksia tilanteestani tänne, että saisin päätäni hieman selvitettyä.
Tapasin nykyisen mieheni pari vuotta sitten, molemmille oli silloin selvää ettei lapsia hankita. Muutaman kuukauden jälkeen mies alkoi puhua lapsista taukoamatta. Minulle lasten hankkiminen ei koksaan ole ollut itsestään selvyys, oikeastaan päinvastoin. Mieheni sai kuitenkin pääni käännettyä ja sovimme että hankimme lapsen. Tiesin että olisin hyvä äiti ja mieheni hyvä isä lapselle, pystymme tarjoamaan lapselle kaiken mitä hän haluaa ja tarvitsee. Sovimme jo alussa, kun aloimme hankkia lasta, että minä palaan takaisin töihin lapsen syntymän jälkeen, ja mieheni jää kotiin. Järjestely oli molemmille mieleinen ja olimme siihen tyytyväisiä. Palasin töihin muutama viikko sitten, ja mieheni jäi kotiin, meillä lapsen syntymä ja arki on ollut super helppoa, vauva on iloinen ja aina tyytyväinen, oikea aurinko. Mieheni kuitenkin ilmoitti viimeviikolla että on saannut hakemansa paikan ja ylennyksen. Ulkomailta. Minä en voi lähteä työstäni, enkä halua lähteä, olen itsekin juuri ylentynyt ja rakastan työtäni. Mieheni on päättänyt lähteä ulkomaille "mahdollisuuden" perään, eikä ulkomaan "komennus" kestä KUIN kaksi vuotta. Olen ihan romuna, en tiedä mitä teen, musta tuntuu että miehni veti täysin maton jalkojeni alta, kaiken piti olla selkeää. Olen niin vihainen hänelle, en tiedä miten suhtautua, tuntuu kuin hän olisi valehdellut alusta asti saadakseen haluamansa.. Lapsesta olen toki kiitollinen, ja mihelleni siitä että hän suostutteli hankkimaan lapsen, joka on koko maailmani. Mutta siitä huolimatta olen niin surullinen, pettynyt ja hämilläni. Minä joka olin jo alussa, omista syistäni, sitä mieltä että lapsia ei tähän talouteen hankita, jäinkin käytännössä ykisnhuoltajaksi pariksi vuodeksi. Olen tosi väsynyt!
Kommentit (88)
Te jotka ette ymmärrä sitä että nainen palaa takaisin töihin, tai sitä miksi minä haluan pitää työni ja urani, ja miksi sovimme että mies jää kotiin, ette sitä voi ymmärtää, mutta on täysin kohtuutonta sanoa että työ menee lapsemme edelle. näin ei ole. Tilanteesta tekee hankalan se että molemmat ovat valmiita taistelemaan lapsen läsnäolosta, oli se sitten suomesa tai ulkomailla. Lapsi on hankittu yhteisymmärryksessä, ja lapsen kehityksestä ja huolenpidosta ja rakkauden määrästä kenenkään ei tarvitse olla yhtään huolissaan, kuten jo aloituksessa sanoin, lapseni on prioriteettini ja elämäni keskipiste, eikä tämä muutu, vaikka tekisin hänen lapsuutensa ohella uraa. Rakastavia ihmisiä vauvamme elämässä on enemmän kuin tarpeeksi.
Lasta en tehnyt enenkään mieliksi, vaan siksi että silloinen sopimuksemme täytti kaikki toiveemme. Sain lapsen, jonka hankinnasta en koksaan ole ollut varma, siksi etten tiedä kestänkö aloillani. No löysin miehen jolla oli tarjota täydellinen järjestely elämäni ja onnellisuuteni kannalta, tietenkin suostuin siihen. sain lapsen, miehen, työn ja henkisesti rikkaan elämän. eli en ole synnyttänyt kenenkään mieliksi, olen synnyttäny silloiseen sopimukseemme enemmän kuin onnellisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:37"]
Oot lähteny töihin, kun vauva ollu 9vkoa!?? Just...
[/quote]
Kyllä. Eikös se niin vähän ole että toinen vanhemmista palaa silloin duuniin, meillä se olin minä.
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:47"]
Te jotka ette ymmärrä sitä että nainen palaa takaisin töihin, tai sitä miksi minä haluan pitää työni ja urani, ja miksi sovimme että mies jää kotiin, ette sitä voi ymmärtää, mutta on täysin kohtuutonta sanoa että työ menee lapsemme edelle. näin ei ole. Tilanteesta tekee hankalan se että molemmat ovat valmiita taistelemaan lapsen läsnäolosta, oli se sitten suomesa tai ulkomailla. Lapsi on hankittu yhteisymmärryksessä, ja lapsen kehityksestä ja huolenpidosta ja rakkauden määrästä kenenkään ei tarvitse olla yhtään huolissaan, kuten jo aloituksessa sanoin, lapseni on prioriteettini ja elämäni keskipiste, eikä tämä muutu, vaikka tekisin hänen lapsuutensa ohella uraa. Rakastavia ihmisiä vauvamme elämässä on enemmän kuin tarpeeksi.
Lasta en tehnyt enenkään mieliksi, vaan siksi että silloinen sopimuksemme täytti kaikki toiveemme. Sain lapsen, jonka hankinnasta en koksaan ole ollut varma, siksi etten tiedä kestänkö aloillani. No löysin miehen jolla oli tarjota täydellinen järjestely elämäni ja onnellisuuteni kannalta, tietenkin suostuin siihen. sain lapsen, miehen, työn ja henkisesti rikkaan elämän. eli en ole synnyttänyt kenenkään mieliksi, olen synnyttäny silloiseen sopimukseemme enemmän kuin onnellisena.
[/quote]
No kyllähän tuo nyt on ihan selkeää että miehellesi työ tärkeämpää kuin lapsi.
Vastauksistasi voi päätellä, että olet tiennyt millainen miehesi on. Silti päätit hankkia hänen kanssaan lapsia. Turha enää jälkikäteen itkeä. Ois pitänyt olla selvää, et mies pysyy itsekkäänä jatkossakin. Ei ne ihmiset tosta vaan muutu.
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:44"]
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:42"]
Kommentoija 37, jos isän oli tarkoitus olla pääasiallinen huoltaja arjessa (hoitovapaalla) on äidin lähdettävä töihin kun äitiysloma loppuu.
[/quote]
Hoitovapaa alkaa kun vauva noin 8-9kk. Aloittajan vauva on alle 3kk.
[/quote]
Äitiysvapaa, jonka voi pitää vain äiti, kestää 105 päivää (= n. 1kk ennen laskettua aikaa ja 3 kk jälkeen). Sen jälkeen alkaa vanhempainvapaa, jonka voi pitää kumpi vanhemmista vain. Sori ohis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja lisäsin vielä tuohon äitiysloma juttuun, teille jotka ihmettelette sitä, että mä halsuin tehdä näin; koska se sopi mulle, se sopi meidän perheelle, meidän rytmiin ja elämään. Olen erittäin tottunut siihen että ihmiset pyörittelee tälle silmiään, joten se on minulle yhdentekevää. Rakastan lastani, miehi rakastaa häntä ja sillä sipuli, me tehtiin näin, tehkää te niinkuin te parhaaksi katsotte.
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:50"]
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:37"]
Oot lähteny töihin, kun vauva ollu 9vkoa!?? Just...
[/quote]
Kyllä. Eikös se niin vähän ole että toinen vanhemmista palaa silloin duuniin, meillä se olin minä.
[/quote]
Et taida imettää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:54"]
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:44"]
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:42"]
Kommentoija 37, jos isän oli tarkoitus olla pääasiallinen huoltaja arjessa (hoitovapaalla) on äidin lähdettävä töihin kun äitiysloma loppuu.
[/quote]
Hoitovapaa alkaa kun vauva noin 8-9kk. Aloittajan vauva on alle 3kk.
[/quote]
Äitiysvapaa, jonka voi pitää vain äiti, kestää 105 päivää (= n. 1kk ennen laskettua aikaa ja 3 kk jälkeen). Sen jälkeen alkaa vanhempainvapaa, jonka voi pitää kumpi vanhemmista vain. Sori ohis.
[/quote]
Joo tiedän. Ensimmäinen kommentoija puhui hoitovapaasta, ei vanhempainvapaasta.
Kokeilepa ihan bluffina vaatia, että mies pitää sopimuksestanne kiinni: lähtee vaan ulkomaille, mutta ottaa sitten mukulan mukaan ja hankkii sille hoitajan, kun sinä jatkat töissä Suomessa. Näinhän olette sopineet, että mies vastaa lapsen hoidosta? Itse en päivääkään eläisi sellaisen miehen kanssa, joka kuvittelee voivansa yksipuolisesti muuttaa yhteisiä sopimuksia, oli syy mikä hyvänsä. Jos jostain on yhdessä sovittu, myös muutoksista sovitaan YHDESSÄ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1) Mies iskee Ap:n ja antaa olettaa ettei lasta hankita, 2) kun Ap on tarpeeksi kiintynyt mieheen, alkaa jankata lapsesta ja Ap antaa periksi kun mies lupautuu koti-isäksikin vielä, 3) mies unohtaa lupauksensa nopeasti, edistää omaa uraansa salaa Ap:ltä, eikä ehkä koskaan ollutkaan aikomusta olla koti-isänä kovinkaan pitkään, 4) nyt mies odottaa että Ap tulee ulkomaille hoitamaan lasta, kun mies ei selvästi tykkää lastenhoidosta, mutta statuksen takia hankittu lapsi ja vaimo ovat kyllä tärkeitä...Mies samalla itsekkäästi olettaa, että Ap jättää oman uransa (saatuaan myös ylennyksen)...
Hmm...miehestä ei totisesti välity sympaattista kuvaa. Ei herätä luottamusta - ei. Seuraavaksi, hupsis kupsis, löytää ulkomailta uuden naisen ja haluaa jäädä tämän kanssa toiseen maahan? Olettaa että Ap matkustaa lapsen kanssa häntä tapaamaan tai elelee siellä toisessa maassa ilman tukiverkkoa?
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:50"]
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:37"]
Oot lähteny töihin, kun vauva ollu 9vkoa!?? Just...
[/quote]
Kyllä. Eikös se niin vähän ole että toinen vanhemmista palaa silloin duuniin, meillä se olin minä.
[/quote]
Miten niin toinen palaa silloin duuniin? Olitteko molemmat siis äitiysloman ajan kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:56"]
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:50"]
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:37"]
Oot lähteny töihin, kun vauva ollu 9vkoa!?? Just...
[/quote]
Kyllä. Eikös se niin vähän ole että toinen vanhemmista palaa silloin duuniin, meillä se olin minä.
[/quote]
Et taida imettää?
[/quote]
En tiedä miten se tähän liittyy, mutta en, en imetä.
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 23:01"]
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:50"]
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:37"]
Oot lähteny töihin, kun vauva ollu 9vkoa!?? Just...
[/quote]
Kyllä. Eikös se niin vähän ole että toinen vanhemmista palaa silloin duuniin, meillä se olin minä.
[/quote]
Miten niin toinen palaa silloin duuniin? Olitteko molemmat siis äitiysloman ajan kotona?
[/quote]
Pääosin kyllä. Olin myös hieman isomman osan raskausaikaa kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi on pösilö, toisaalta ilmeisen nuori. Miehet ja pojat muutenkin kehityuvöt hitaammin lapsuudesta lähtien. Toisaalta olet oikeutettu vetämään vuosisadan herneet, koska aviomies päätti yksin tuon mittaluokan asian. Ja on sekin totta, että jos edes sinä voit tällä hetkellä tässä vastamäessä teistä olla se isompi, fiksumpi, aikuisempi, rakastavampi ihminen ihan vaikka lapsen tähden jos et avioliittosi, niin uskon että sinutkin kyllä palkitaan myöhemmin. Saanet ajan kanssa toivon mukaan paremman, kypsemmän miehen, joka muistaa uhraukes ja töppäyksensä. Ongelma, ettei sitä voida sinulle 100% luvata. Voit olla paskan miehen kanssa naimisissa ja katua sitä, mutta hyvää äitiyttäsi et koskaan kadu. Eli ainoa varma hyötyjä ja ainoa joka tässä satavarmasti kannattaa laittaa itsesi ja itsenne edelle on ihan pieni lapsi. Voimia sulle, päättäkää edes jatko nyt yhdessä!
Mikset ota kahta vuotta kotihoidonvapaata ja muuta ulkomaille miehen perässä.
Sitten palaat vanhaan työhösi kun kotihoidonvapaa loppuu?
Olet siellä ulkomailla lapsen kanssa kotona ja nautit vapaa-ajasta. Tutustut kulttuuriin ja palkkaat lastenhoitajan välillä?
Mikä tuossa nyt on ongelma. Miehelle sattui tulemaan ulkomaan keikka ja teillä lapsi pieni niin lähde messiin. Saat olla paljon vauvan kanssa ja miehes on apuna kun töiltään ehtii. Täytyy naisen olla sen verran itsenäinen että jaksaa olla ilman miestä muutaman tunnin. Kivahan se on vauvan kanssa olla ja toinen perään. Meikäläisellä ei olisi ajantappo vaikeuksia ulkomailla. Olen asunut sinkkuna aikoinaan lähes vuoden ulkomailla. Ehdit olemaan työelämässä, olet kirjoituksen mukaan nuori. Rohkeutta vaan ja nyt miestä halimaan.
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 23:00"]
Kokeilepa ihan bluffina vaatia, että mies pitää sopimuksestanne kiinni: lähtee vaan ulkomaille, mutta ottaa sitten mukulan mukaan ja hankkii sille hoitajan, kun sinä jatkat töissä Suomessa. Näinhän olette sopineet, että mies vastaa lapsen hoidosta? Itse en päivääkään eläisi sellaisen miehen kanssa, joka kuvittelee voivansa yksipuolisesti muuttaa yhteisiä sopimuksia, oli syy mikä hyvänsä. Jos jostain on yhdessä sovittu, myös muutoksista sovitaan YHDESSÄ.
[/quote]
En voi, mies on jo sanonut että ottaa lapsen mukaan, joten en uskalla vitsaill aasiasta, ettei hän ala oikeasti taistelemaan asiasta. Se nimittäin on varma että minä ja lapsi ollaan samassa paikassa.
Kerroin miehelleni miltä minusta tuntuu, ja hän sanoo ymmärtävänsä, muttei osoita sitä toiminnallaan. Hän sanoo että jää milummin suomeen kuin eroaa lopullisesti, mutta pelkään ettei hän ole tosissaan, vaan olisi siitä huolimatta valmis lähtemään.
Kun on kyse lapsestamme ja sen hoitamisesta, en halua käyttää tekemäämme diiliä "kiristys keinona". Sillä lapsen kanssa kotiin jääminen ei ole rangaistus meille kummallekkaan, päinvastoin, meistä molemmat varmasti nauttisi siitä. Kyse on enemmän nyt siitä, että olimme sopineet asian näin, ja minua loukattiin aisassa, minä olen vihainen ja petetty, ei lapsemme. Mies ei ymmärrä miten en näe että hänellä on käsillä hieno tilaisuus, jonka takia minun pitäsi joustaa diilistämme. Eli kummallekkin kotiin jääminen on mieluisa ja iloinen vaihtoehto, mutta toistemme ymmärtäminen, varsinkin miehenpuolesta on nyt niin pahasti hukassa.
Lähde mukaan. Et sä työtäsi menetä, voit olla hoitovapaalla. On tärkeää pitää perhe koossa.
Ainakaan sinulla ei ole enää pienintäkään velvollisuutta miettiä miehesi tunteita, sillä hänkään ei ota sinua huomioon. Tee siis juuri niin kuin sinusta parhaslta tuntuu lapsesi kannalta. Mies on se itsekäs, joka on pilaamassa kaiken, joten vaikka hän ei näkisi lastaan muuttonsa vuoksi, se on häben ratkaisunsa, ei sinun.
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:42"]
Kommentoija 37, jos isän oli tarkoitus olla pääasiallinen huoltaja arjessa (hoitovapaalla) on äidin lähdettävä töihin kun äitiysloma loppuu.
[/quote]
Aloittaja on lähtenyt töihin ennen kuin äitiysloma on loppunut.