Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mites kun lapsi/nuori ei halua syödä laittamaasi ruokaa ja huutaa nälkää, niin teettekö uuden ruoan?
Tai annatteko lapsen/nuoren käydä kaupassa tai grillillä hakemassa itselleen mieluista ruokaa? Itselläni on nirso 12-vuotias joka syö todella rajoitetusti tyyliin makaronia ja pekonia. Ei vihanneksia tai hedelmiä. Hän ei myöskään ota itsenäisesti mitään kaapista. Ei voitele edes leipää. Jotain neurologisia on taustalla epäilyni mukaan. Ruoan rakenne on tärkeää. Ruoka-aineiden pitä olla erillään, mikään ei saa olla sekoitettu keskenään. Yhden epämääräisen näköisen mausteen tai perunanpalan perusteella lapsi jättää koko annoksen syömättä. Huutaa kuin riivattu jos uutta ruokaa ei laita tilalle ja haukkuu ku sipääksi. En ole laittanut uutta ruokaa. Lopulta lapsi huutaa ja raivoaa itsensä uneen.
Kommentit (437)
Vierailija kirjoitti:
Hedelmät voi pilkkoa erikseen kippoon, esim. sharon, meloni, mandariini suikaleet. Samoin esim. porkkana raastetta, kaalin lehtiä, mansikoita ja mustikoita. Juusto munakkaassa olis proteiinia.
Tuolla joku ehdotti yhdessä ruuan laittoa, huippu idea.
No niinhän se kanamunakin on proteiinia. Toki juustosiivuilla välttää suolan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kyse on mielisairaudesta. Mutta mistähän johtuu että tällaisia ongelmat olivat tuntemattomia vielä joitakin vuosikymmeniä sitten?
Nimenomaan. Nämä on näitä elintasosairauksia, että voidaan kiukutella ihan normaali ruoasta, mistä suurin osa maailman ihmisistä tappelisi. Kun on mahdollisuus ja saa sillä mieluisampaa ruokaa, niin miksi ei? Nykylapset eivät vielä tarvitse paljoa ruokaa edes jaksamiseen, kun aika menee puhelimella maatessa.
Aina niitä ruokaongelmaisia on ollut, sille ei vaan ole ollut nimitystä. Ovat syöneet mikä on maistunut ja sitten välillä ovat olleet vähän vähemmällä ravinnolla. Oma aistiyliherkkäni olisi elellyt pitkälti vedellä ja leivänkyrsällä ja syönyt sitä, mikä uppoaa, kun sitä on tarjolla eli pitkälle kuten tekee nykyäänkin. Eipä ennenmuinoin ollut keliaakikkoja tai laktoosi-intolerantteja tai ruoka-allergiasiakaan, jotkut saattoivat jopa kuolla heikkovatsaisuuttaan. Oli vain niitä huonovatsaisia, jotka jättivät vaistomaisesti syömättä sen, minkä jälkeen tuli huonoja tuntemuksia. Yksi sisaruksistani ei suostunut pienenä syömään tomaattia. Vasta myöhemmin kunnolla puhumaan opittuaan osasi kertoa, että se pistelee suussa ja on allerginen sille. Vanha sukulaismies sai diagnoosin laktoosi-intoleranssista vasta vanhoilla päivillään, oli aina vältellyt maitoa, kun sen juonnin jälkeen alkoi aina vatsassa kiertämään.
Isäni vanhin veli kuoli maito-allergiaan lapsena. Tämä selvisi kun nuorimmainenkin sisaruskatraasta oli maitoallergikko, ja tuolloin hänet jo kyettiin diagnosoimaan. Oireet olivat samat kuin kuolleella veljellä.
Ihan oli lapsilla silloin myös esim. leukemiaa, he vain kuolivat siihen.
Kyllähän tällaiset tyhmyritkin, jotka eivät edes tätä historiasta tiedä, kuolivat jo lapsina, mutta nyttemmin hekin ovat täällä elossa kirjoittelemassa palstalle asioista joista eivät mitään ymmärrä.
Elimistä kertoo melkoisesti, jos jokin ruoka-aine ei sovi. Meillä yksi lapsi kieltäytyi juomasta maitoa. Ei pakotettu. Kalkin saa muualtakin. Kokeiltiin sitten piimää.. Joi sitä mielellään.
Hiukan vanhempana todettiin monenlaista allergiaa. Nyt juo joskus maitoa. On usean lapsen isä eikä pakota lapsiaan syömään jos ei maistu, ihme kyllä kaikki lapset ovat terveitä ja syövät mitä tarjotaan.
Meillä lapset syöneet yksivuotiaista asti samoja ruokia aikuisten kanssa. Koskaan ei ole laitettu eri ruokia. Näin on mennyt kalat,lihat,kasvikset mausteiset, etnisetruuat. Puurot, keitot ja padat. Nyt nuoria, kaikkiruokaisia, ei allergioita eikä muutakaan konstailua. En suostuisi laittamaan erillisiä ruokia lapsille tai miehelle.
ällö toukka kirjoitti:
Ei voi kuin ihmetellä, että millä entisajan ihmiset pysyi hengissä, kun ei ollut ketään tekemässä niitä erikoisruokia. Perunalla ja kastikkeella mentiin.
50-luvun lapsilla oli useimmiten ihan nälkä. Ei ollut välipaloja viemässä ruokahalua. Lisäksi sen ajan lapset olivat paljon ulkona, joko leikkimässä tai ihan työtä tekemässä. Nyt ovat ajat toiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan. Meillä tehdään hyvää ruokaa ja sitä syödään. Jos ei kelpaa seuraava on joskus 3-4 h päästä. Leipäkaapille ei ole asiaa välills
Mitä teet kun lapsi ei suostu tulemaan syömään mutta kun lautanen otetaan pois huutaa " älkää jättäkö mua ilman ruokaa" ja silti ei tule syömään sitä mitä on tarjolla.
Se lautanen viedään pois, siinäpä hän jää huutamaan. Mikäli haluat tanssia hänen pillin mukaan, on rytmi hyvin veressä. Sehän pompottaa sua koko päivän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä opeta tyranniksi. Anna olla nälässä. Sanoisin kahden näökäpäivän jälkeen, että joutuu sairaalaan, koska ei syö.
Harmi, kun tylsämielisten lisääntymistä ei enää rajoiteta. Syytä olisi, ja paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tee. Joko syö sitä mitä olen tehnyt tai sitten on syömättä.
En ole mikään helikopterimutsi.
Vierailija kirjoitti:
Nuorin kiukutteli kerran ruuasta. Se oli hernekeittoa. Todettiin vain jos ei kelpaa niin älä syö. Parin tunnin päästä piti lämmittää lautasellinen mikrossa kun alkoi kelvata.
Minulle kävi sama. Niinpä en koskaan voi syödä hernekeittoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä opeta tyranniksi. Anna olla nälässä. Sanoisin kahden näökäpäivän jälkeen, että joutuu sairaalaan, koska ei syö.
Tyranni ja ilkeä olet.
Anna pizzerian/mäkkärin puhelinnumero/foodora ja käske tilata haluamansa. Toista seuraavalla kerralla samoin, mutta sano että otat saman. Muussa tapauksessa syököön kynsiään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin uuden ruuan tekeminen auttaa, jos keittotaidot on pielessä.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin uuden ruuan tekeminen auttaa, jos keittotaidot on pielessä.
Niinpä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1) En ole huono kokki,
2) En huudata lasta
Vierailija kirjoitti:
ällö toukka kirjoitti:
Ei voi kuin ihmetellä, että millä entisajan ihmiset pysyi hengissä, kun ei ollut ketään tekemässä niitä erikoisruokia. Perunalla ja kastikkeella mentiin.
50-luvun lapsilla oli useimmiten ihan nälkä. Ei ollut välipaloja viemässä ruokahalua. Lisäksi sen ajan lapset olivat paljon ulkona, joko leikkimässä tai ihan työtä tekemässä. Nyt ovat ajat toiset.
Toisaalta suuri osa aistiyliherkistä pystyy syömään perunoita ja ruskeaa kastiketta (paitsi jos se on klimppistä) - kunhan ne ovat erillään lautasella.
Siis täysin rajatonta meillä. Parhaimmillaan 3 ruokalajia tarjolla.
Meillä 1/3 lapsesta on tosi nirso eikä yleensä suostu syömään koko perheelle tehtyä ruokaa. Olin itse samanlainen, kaikki vaan maistui aivan kamalalta ja kaikki ällötti, tuntui aivan kun olisi pakotettu ulostetta maistelemaan monesti... olen ratkaissut pulman sillä, että ruoan kanssa on aina terveellisiä lisukkeita, millä voi olka sit tämän lapsen pääpaino aterialla. Esim. parsakaalia, kanaa, omenaa, pähkinöitä tai ruisleipää/päällisiä. On se ihan terveenä pysynyt, mutta en kehtais viedä ravintolaan. Hotelliaamiaisilla se on syönyt hedelmiä ja karjalanpiirakoita/juustoa jos on oikeanlaista, vettä juo.
Ei tehdä uutta ruokaa, sitä syödään, mitä on tarjolla tai sitten saa olla nälissään. Pahemmaksi menee, jos jatkuvasti annat periksi pikkutyrannille. Ei se äkkiä nälkään kuole.
Jos ei ruoka maistu, niin pidä nälässä.
Muistan kun mummolassa oli kesäkeittoa, josta en tykännyt. Pöydästä ei saanut nousta ennenkuin lautanen tyhjä.
Kun olin hiihtämässä 30km lenkkiä tuli nälkä, äiti tarjosi kesäkeittoa, ja kas kun maistui.
Pyrin tekemään hyvää kotiruokaa, lapset tykkää perunaa ja nakkikastiketta, muussia ja lihapullia, mureketta, makaronilaatikkoa yms.
Joka ruualla kasviksia.
Alue: Aihe vapaa
En tee uutta jos ei kelpaa niin on ilman 🥴