Saisiko teidän miehenne lähteä toiselle paikkakunnalle firman pikkujouluihin, jos siellä ollaan myös hotellissa yötä?
Ja kotona on vaimo sekä 6-vuotias lapsi? Firma kuulemma kustantaa hotellin kaikille ketkä tulevat yli 100 kilometrin päästä. Sanoin miehelle, että voin hakea hänet juhlista, mutta hän haluaa jäädä sinne yöksi. Kysyin myös, että eikö kukaan muu aja sieltä takaisin niin ei kuulemma. Kieltäisittekö te tällaisen reissun?
Kommentit (789)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun mies saa lähteä aina ihan mihin haluaa, mutta se on sitten ihan eri asia saako enää tulla takaisin. Sitä katsotaan sitten erikseen. Mieheni tietää tämän, eikä kyllä ole lähtenyt ryyppyreissuille kertaakaan. 😏
Siis kai tämä nyt on hyvänen aika jotain sarkasmia?
Ja ei sitten pätkääkään. Voin odottaa /vaatia toiselta yhtä paljon suhteeseemme panostamista kuin itsekin teen. Minäkään en käy ryyppyreissuilla, enkä anna muutenkaan miehelleni minkäänlaisia epäluulon aineksia pettämisestä. Ja tiedän, ettei hänkään haluaisi minun lähtevän ryyppyreissuille ilman häntä. Joten kuka vastustaa tasa-arvoista suhdetta, tai pitää sitä jotenkin vääränä????
No, hyvä sitten, jos on tasa-arvoista. Itse en voisi tuollaisessa suhteessa elää ja meidän avioliitossa tasa-arvon nimissä molemmat sitten taas saavat lähteä ilman toista "ryyppyreissuille".
Meillä ryyppyreissut on jäänyt sinne nuoruuteen ja sinkkuaikoihin. Lapsiperheessä on hyvä olla jo vanhempien aikuistuneita,molempien.
Kaikki alkoholin käyttö ei ole "ryyppyreissuja". Kuulostaa jo naurettavalta pelkkä sanakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun mies saa lähteä aina ihan mihin haluaa, mutta se on sitten ihan eri asia saako enää tulla takaisin. Sitä katsotaan sitten erikseen. Mieheni tietää tämän, eikä kyllä ole lähtenyt ryyppyreissuille kertaakaan. 😏
Siis kai tämä nyt on hyvänen aika jotain sarkasmia?
Ja ei sitten pätkääkään. Voin odottaa /vaatia toiselta yhtä paljon suhteeseemme panostamista kuin itsekin teen. Minäkään en käy ryyppyreissuilla, enkä anna muutenkaan miehelleni minkäänlaisia epäluulon aineksia pettämisestä. Ja tiedän, ettei hänkään haluaisi minun lähtevän ryyppyreissuille ilman häntä. Joten kuka vastustaa tasa-arvoista suhdetta, tai pitää sitä jotenkin vääränä????
No, hyvä sitten, jos on tasa-arvoista. Itse en voisi tuollaisessa suhteessa elää ja meidän avioliitossa tasa-arvon nimissä molemmat sitten taas saavat lähteä ilman toista "ryyppyreissuille".
Meillä ryyppyreissut on jäänyt sinne nuoruuteen ja sinkkuaikoihin. Lapsiperheessä on hyvä olla jo vanhempien aikuistuneita,molempien.
Aijaa. On meilläkin lapsia ja kuitenkin kummallakin sellaisia ystäviä, joiden kanssa voidaan lähteä ilman toista jonnekin. Myös pikkujoulut ovat täysin sallittuja. Tietysti niin, että asioista sovitaan etukäteen ja paljon helpompi se on lähteäkin jonnekin, kun toinen jää lasten kanssa kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ketju on yhtäältä mielenkiintoista luettavaa, toisaalta hieman surullista. Ajatella kaikkia niitä suhteita, joissa lähtökohta on, että 100% luottamusta ei ole olemassakaan ja aina on sellainen pieni kyräilyn ja epäilyksen ilmapiiri. Että aikuiset ihmiset "kieltävät" puoliskoaan menemästä jonnekin. Ohhoijaa. Sääliksi käy.
Sinäkö 100% uskot siihen että kukaan ihminen ei ikinä petä, että missään ei ikinä tapahdu pettämistä? Että kaikki pettäminen on vain kuvitelmaa tai satua?
Että esim. tämä tutkimus on satua: Parisuhteensa melko onnelliseksi tuntevista miehistä joka viides ja naisista joka kymmenes on pettänyt kumppaniaan.
https://yle.fi/uutiset/3-9272405
Sinua taitaa pelottaa niin paljon että kiellät tosiasiat ja elät harhassa. Et ole oikein nähnyt maailmaa, etkä edes lukenut ihmiskohtaloita. Olet elänyt pumpulissa.
Totuus on se että keneenkään ihmiseen et voi luottaa 100%. Et omaan kumppaniin, et lapseen, vanhempaan, parhaaseen lapsuuden ystävään tai keneenkään. Kun suhde on vuosikymmeniä pitkä, ihminen ehtii muuttua tai vaikka sairastua, esim. mielenterveys voi heilahtaa niin että kiltistä kotiäidistä tulee hurjasteleva seksipeto tai voi kääntyä eri uskontoon ja ottaa sieltä uuden kumppanin.
Ainoa johon voit 100 % luottaa on lemmikkieläin.
Edelleen, vaikka luottais vaan 90% niin ratkaisu EI ole se että alkaa kieltää puolisoaan liikkumasta yksin ja kuvittelee että kyttäämällä suhde pysyy entisenlaisena (eli ei kummoisena).
Enhän minä sanonut että kiellän puolisoani liikkumasta yksin vaan että en edes alkaisi suhteisiin sellaisen kanssa jonka elämään kuuluu ryyppääminen ja bilettäminen joissain hotelleissa. Ihan hyvin elämäänsä voi elää ilman bilettämistäkin ja aika moni elääkin vaikka sinusta olisikin maailman raadollisinta että et pääsisi enää bilettämään. En muutenkaan jaksaisi katsella alkoholia elämässäni.
Eikö edes vaikka työnantaja järjestääii vain kerran vuodessa pikkujoulut tai vastaavat juhlat vieraalla paikakunnalla (tavallisesti Helsinki jos pääkonttori siellä ) tai jossain kylpylässä tai laivalla? Noissa tilaisuuksissa on yleensä virallinen koulutusosuus joihin on pakko osallistua . Estätkö puolisoasi osallistumasta työpaikkasi koulutuksiinkin?
Pikkujouluissa ei todellakaan ole koulutusosuutta. Jos koulutusta, se on silloin työaikaa josta maksetaan palkkaa.
Jos ne alkaa työaikana esim koko perjantai varattu koulutukseen nin silloin sihen on pakko osallistua. Harvemmin kyllä pikkujoulut mutta esim keväällä on sellaisia tilaisuuksia jossain kylpylässä tai korpihotellissa toisella paikkakunnalla.
Ei ole pakko osallistua. Puolisoni on kieltäytynyt laivakoulutuksesta, koska suurin osa siitä olisi ollut vapaa-aikaa. Ei seurannut mitään. Tästä kieltäytyi myös moni muu työntekijä. Ketään ei voi pakottaa vapaa-ajallaan laivalle edes koulutustarkoituksessa.
Työnantajalla on direktio-oikeus, eli määrätä työntekijä koulutukseen. Työntekijä voi luonnollisesti pyytää, ettei tarvitse osallistua koulutukseen tai irtisanoutua. Mutta fakta on, että työnantaja voi yksipuolisesti määrätä työntekijän koulutukseen, ikä työntekijä voi siitä kieltäytyä.
Täällä vedetään hienosti yhtäläisyysmerkkejä.
Luottaa puolisoon = varomaton kynttilänpolttaja ja kaahaa liikenteessä
Pikkujoulut = pettäminen
Ryyppyreissu = pettäminen
Parisuhteessa = ei saa enää käydä juhlimassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sanoisin että vastauksissa erottuu selvästi ns maaseudulla asuvat. Ne joiden miehillä on sellainen työ että on aina ajettava autolla ja tulevat kotiin suorinta reittiä. Heillä ei ole mahdollisuutta ns after-work tilaisuuksiin osallistuminen joka on normaalia suurissa kaupungeissa asuvilla, jotka voivat tulla kotiin töistä muulla tavalla kuin autolla ajaen. Eli kaupunkilaisperheissä luotetaan siihen että toine käyttäytyy kunnolla vaikka on joskus after-work tilaisuuksia. Maalaiperheissä ei edes kerran vuodessa järjestettävien joulujuhlien kohdalla vaan estetään menemästä uhkaamalla ties millä.
Maaseudulla ei mielestäsi ole takseja, työnantajan järjestämää kyytiä tai selviä puolisoja?
Mun käsittääksen taksila kulkeminen maaseudulla maksaa omaisuuden, työnantaja ei järjestä kyytejä ja puolisot maaseudulla eivät suostu mistään hinnasta kuskeiksi, korkeintaan ajokortilliset lapsetsuostuvat jos he vielä asuvat kotona ja jos heidät lahjoo.
Vierailija kirjoitti:
Me ei kummatkaan käydä yksin pikkujouluissa. On tosiaan nähty ja kuultu ihan tarpeeksi siitä, mitä kaikkea niissä tapahtuu ja mikä on "sallittua" pikkujouluissa.
Aika huteralla pohjalla olette, jos kumpikaan ei luota toisensa lisäksi edes itseensä sen vertaa, ettei voi ihmisten ilmoille lähteä sen perusteella, mitä muut tekevät.
”Saisiko”? Outo kysymyksenasettelu. Oletko ap miehesi edunvalvoja, huoltaja vai mistä tuossa on kyse?
heh heh. ap taasen käynyt porvoossa.
tyhmät menee lankaan.
jo puhutaan. koronastakin. tietty tässäkin ketjussa.
ja vaikka mistä.
heh heh.
on se kumma miten ihmiset suostuu olemaan jonku kyylän kanssa parisuhteessa. itsekin naida napsutellaan meiän osaston vuoropäälikön kanssa melkein joka pikkujouluissa salaa vaimolta, eikä sitä ole koskaan haitannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ketju on yhtäältä mielenkiintoista luettavaa, toisaalta hieman surullista. Ajatella kaikkia niitä suhteita, joissa lähtökohta on, että 100% luottamusta ei ole olemassakaan ja aina on sellainen pieni kyräilyn ja epäilyksen ilmapiiri. Että aikuiset ihmiset "kieltävät" puoliskoaan menemästä jonnekin. Ohhoijaa. Sääliksi käy.
Sinäkö 100% uskot siihen että kukaan ihminen ei ikinä petä, että missään ei ikinä tapahdu pettämistä? Että kaikki pettäminen on vain kuvitelmaa tai satua?
Että esim. tämä tutkimus on satua: Parisuhteensa melko onnelliseksi tuntevista miehistä joka viides ja naisista joka kymmenes on pettänyt kumppaniaan.
https://yle.fi/uutiset/3-9272405
Sinua taitaa pelottaa niin paljon että kiellät tosiasiat ja elät harhassa. Et ole oikein nähnyt maailmaa, etkä edes lukenut ihmiskohtaloita. Olet elänyt pumpulissa.
Totuus on se että keneenkään ihmiseen et voi luottaa 100%. Et omaan kumppaniin, et lapseen, vanhempaan, parhaaseen lapsuuden ystävään tai keneenkään. Kun suhde on vuosikymmeniä pitkä, ihminen ehtii muuttua tai vaikka sairastua, esim. mielenterveys voi heilahtaa niin että kiltistä kotiäidistä tulee hurjasteleva seksipeto tai voi kääntyä eri uskontoon ja ottaa sieltä uuden kumppanin.
Ainoa johon voit 100 % luottaa on lemmikkieläin.
Edelleen, vaikka luottais vaan 90% niin ratkaisu EI ole se että alkaa kieltää puolisoaan liikkumasta yksin ja kuvittelee että kyttäämällä suhde pysyy entisenlaisena (eli ei kummoisena).
Enhän minä sanonut että kiellän puolisoani liikkumasta yksin vaan että en edes alkaisi suhteisiin sellaisen kanssa jonka elämään kuuluu ryyppääminen ja bilettäminen joissain hotelleissa. Ihan hyvin elämäänsä voi elää ilman bilettämistäkin ja aika moni elääkin vaikka sinusta olisikin maailman raadollisinta että et pääsisi enää bilettämään. En muutenkaan jaksaisi katsella alkoholia elämässäni.
Eikö edes vaikka työnantaja järjestääii vain kerran vuodessa pikkujoulut tai vastaavat juhlat vieraalla paikakunnalla (tavallisesti Helsinki jos pääkonttori siellä ) tai jossain kylpylässä tai laivalla? Noissa tilaisuuksissa on yleensä virallinen koulutusosuus joihin on pakko osallistua . Estätkö puolisoasi osallistumasta työpaikkasi koulutuksiinkin?
Pikkujouluissa ei todellakaan ole koulutusosuutta. Jos koulutusta, se on silloin työaikaa josta maksetaan palkkaa.
Jos ne alkaa työaikana esim koko perjantai varattu koulutukseen nin silloin sihen on pakko osallistua. Harvemmin kyllä pikkujoulut mutta esim keväällä on sellaisia tilaisuuksia jossain kylpylässä tai korpihotellissa toisella paikkakunnalla.
Entä, jos joku työntekijöistä on sinkku, jolla on 1-vuotias lapsi? Onko silloinkin pakollista, jos ei lapsenhoidon vuoksi pääse lähtemään?
Maalaisjärjen käyttö on ihan luvallista jopa tällaisissa jankutusketjuissa. En usko, että kukaan työnantaja ihan ilkeyttään pakottaa lähtemään, mutta kannattaa lukea työsopimus ennen oman nimensä kirjoittamista. Jos siellä lukee, että työ voi sisältää matkustamista niin se voi sisältää matkustamista. Ja satunnainen matkustaminen voi sisältyä myös "työnantajan määräämiin muihin tehtäviin".
Vierailija kirjoitti:
Täällä valtaosa kirjoitaa "tottakai saa", meidän töissä ainkaan 30-40% ei saa "yölomaa" kotoa eli ei pääse firman pikkujouluihin laivalle (puhun ajasta ennen koronaa).
Huonoa tässä on se, että kaikki ei pääse osallistumaan ja se voi hieman latistaa tunnelmaa.
Toisaalta juuri tällaiset joissa "ei pääse kotiin" ja "on pakko juhlia aamuun asti" on niitä parhaita juhlia eikä tarvitse kotona selitellä missä on yönsä viettänyt ja niissä kyllä tapahtuu paljon sellaista jota ei parana kotona kertoakaan!
Todellisuudessa moni käyttää sanontaa ”hallitus ei päästä”, kun ei tahdo lähteä. Helppo tekosyy. Jos toinen oikeasti hallitsee noin, on se pariterapian tai eron paikka. Jos on tullut aiemmin petetyksi, on epäreilua rangaista nyxää. Sillon on parempi pysytellä ilman suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ketju on yhtäältä mielenkiintoista luettavaa, toisaalta hieman surullista. Ajatella kaikkia niitä suhteita, joissa lähtökohta on, että 100% luottamusta ei ole olemassakaan ja aina on sellainen pieni kyräilyn ja epäilyksen ilmapiiri. Että aikuiset ihmiset "kieltävät" puoliskoaan menemästä jonnekin. Ohhoijaa. Sääliksi käy.
Sinäkö 100% uskot siihen että kukaan ihminen ei ikinä petä, että missään ei ikinä tapahdu pettämistä? Että kaikki pettäminen on vain kuvitelmaa tai satua?
Että esim. tämä tutkimus on satua: Parisuhteensa melko onnelliseksi tuntevista miehistä joka viides ja naisista joka kymmenes on pettänyt kumppaniaan.
https://yle.fi/uutiset/3-9272405
Sinua taitaa pelottaa niin paljon että kiellät tosiasiat ja elät harhassa. Et ole oikein nähnyt maailmaa, etkä edes lukenut ihmiskohtaloita. Olet elänyt pumpulissa.
Totuus on se että keneenkään ihmiseen et voi luottaa 100%. Et omaan kumppaniin, et lapseen, vanhempaan, parhaaseen lapsuuden ystävään tai keneenkään. Kun suhde on vuosikymmeniä pitkä, ihminen ehtii muuttua tai vaikka sairastua, esim. mielenterveys voi heilahtaa niin että kiltistä kotiäidistä tulee hurjasteleva seksipeto tai voi kääntyä eri uskontoon ja ottaa sieltä uuden kumppanin.
Ainoa johon voit 100 % luottaa on lemmikkieläin.
Edelleen, vaikka luottais vaan 90% niin ratkaisu EI ole se että alkaa kieltää puolisoaan liikkumasta yksin ja kuvittelee että kyttäämällä suhde pysyy entisenlaisena (eli ei kummoisena).
Enhän minä sanonut että kiellän puolisoani liikkumasta yksin vaan että en edes alkaisi suhteisiin sellaisen kanssa jonka elämään kuuluu ryyppääminen ja bilettäminen joissain hotelleissa. Ihan hyvin elämäänsä voi elää ilman bilettämistäkin ja aika moni elääkin vaikka sinusta olisikin maailman raadollisinta että et pääsisi enää bilettämään. En muutenkaan jaksaisi katsella alkoholia elämässäni.
Eikö edes vaikka työnantaja järjestääii vain kerran vuodessa pikkujoulut tai vastaavat juhlat vieraalla paikakunnalla (tavallisesti Helsinki jos pääkonttori siellä ) tai jossain kylpylässä tai laivalla? Noissa tilaisuuksissa on yleensä virallinen koulutusosuus joihin on pakko osallistua . Estätkö puolisoasi osallistumasta työpaikkasi koulutuksiinkin?
Pikkujouluissa ei todellakaan ole koulutusosuutta. Jos koulutusta, se on silloin työaikaa josta maksetaan palkkaa.
Jos ne alkaa työaikana esim koko perjantai varattu koulutukseen nin silloin sihen on pakko osallistua. Harvemmin kyllä pikkujoulut mutta esim keväällä on sellaisia tilaisuuksia jossain kylpylässä tai korpihotellissa toisella paikkakunnalla.
Ei ole pakko osallistua. Puolisoni on kieltäytynyt laivakoulutuksesta, koska suurin osa siitä olisi ollut vapaa-aikaa. Ei seurannut mitään. Tästä kieltäytyi myös moni muu työntekijä. Ketään ei voi pakottaa vapaa-ajallaan laivalle edes koulutustarkoituksessa.
Työnantajalla on direktio-oikeus, eli määrätä työntekijä koulutukseen. Työntekijä voi luonnollisesti pyytää, ettei tarvitse osallistua koulutukseen tai irtisanoutua. Mutta fakta on, että työnantaja voi yksipuolisesti määrätä työntekijän koulutukseen, ikä työntekijä voi siitä kieltäytyä.
Osassa tapauksia voi tulla pois itse ennen juhlimisosuuden alkamista jos maksaa bensat tai juna tai bussilipun. Mutta harvoin kukaan halua ellei tosiaan puoliso on justiina-tyyppiä että on pakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että perheen isä edes haluaa lähteä tuollaiseen ap:n kuvailemaan touhuun mukaan, on puolisoa loukkaavaa. Väkisin tulee epäilys, että miehellä on hinku päästä pettämään.(Haluaa välttämättä jäädä yöksi) Kenties kaverikin siihen jo tiedossa. Harkitsisin siis eroa jo tuolta pohjalta ko miehestä. Tuollaisten miesten täytyy pysyä sinkkuna ja lapsettomana, jos ryyppyreissut kiinnostaa.
Jos hän asuu kaupungissa niin kyllä hän löytää puolison joka päästää hänet edes joskus juhlimaan. Maalla vaikeampaa. Siksi itse en halunnut muuttaa vaimoni kotiseudulle. Se olisi ollut vankila, vielä appivanhemmat naapuritalossa!
Juhlimaan saa varmasti lähteäkin, mutta sivistyneesti, ja yöksi kotiin. Eihän siinä silloin niitä epäilyksiä pettämisestä tule, eikä aikuisten muutenkaan kuulu/tarvitse sikailla kännissä, kuin ehkä nuorempana tyhmyyksissään tulee tehtyä.
Totta kai saisi mennä. Huomenna lähtee 500 km päähän ja tulee lauantaina takaisin. Luotan mieheeni. Jos niikseen tulee, pettää voi vaikka lounastauolla, ei siihen pikkujouluja tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Täällä vedetään hienosti yhtäläisyysmerkkejä.
Luottaa puolisoon = varomaton kynttilänpolttaja ja kaahaa liikenteessä
Pikkujoulut = pettäminen
Ryyppyreissu = pettäminen
Parisuhteessa = ei saa enää käydä juhlimassa
Lisäyksenä vielä: Tilaisuudet, joissa alkoholitarjoilua = ryyppyreissu (lue: överikännit, sammumista, oksentelua, pitää soittaa sukulaismies hakemaan tilanteen eskaloiduttua)
Vapaa-ajan vietto kodin ulkopuolella = luottamuksen pettäminen, riski syrjähyppyyn tai ryyppyreissuun; kelvoton vanhempi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ketju on yhtäältä mielenkiintoista luettavaa, toisaalta hieman surullista. Ajatella kaikkia niitä suhteita, joissa lähtökohta on, että 100% luottamusta ei ole olemassakaan ja aina on sellainen pieni kyräilyn ja epäilyksen ilmapiiri. Että aikuiset ihmiset "kieltävät" puoliskoaan menemästä jonnekin. Ohhoijaa. Sääliksi käy.
Sinäkö 100% uskot siihen että kukaan ihminen ei ikinä petä, että missään ei ikinä tapahdu pettämistä? Että kaikki pettäminen on vain kuvitelmaa tai satua?
Että esim. tämä tutkimus on satua: Parisuhteensa melko onnelliseksi tuntevista miehistä joka viides ja naisista joka kymmenes on pettänyt kumppaniaan.
https://yle.fi/uutiset/3-9272405
Sinua taitaa pelottaa niin paljon että kiellät tosiasiat ja elät harhassa. Et ole oikein nähnyt maailmaa, etkä edes lukenut ihmiskohtaloita. Olet elänyt pumpulissa.
Totuus on se että keneenkään ihmiseen et voi luottaa 100%. Et omaan kumppaniin, et lapseen, vanhempaan, parhaaseen lapsuuden ystävään tai keneenkään. Kun suhde on vuosikymmeniä pitkä, ihminen ehtii muuttua tai vaikka sairastua, esim. mielenterveys voi heilahtaa niin että kiltistä kotiäidistä tulee hurjasteleva seksipeto tai voi kääntyä eri uskontoon ja ottaa sieltä uuden kumppanin.
Ainoa johon voit 100 % luottaa on lemmikkieläin.
Edelleen, vaikka luottais vaan 90% niin ratkaisu EI ole se että alkaa kieltää puolisoaan liikkumasta yksin ja kuvittelee että kyttäämällä suhde pysyy entisenlaisena (eli ei kummoisena).
Enhän minä sanonut että kiellän puolisoani liikkumasta yksin vaan että en edes alkaisi suhteisiin sellaisen kanssa jonka elämään kuuluu ryyppääminen ja bilettäminen joissain hotelleissa. Ihan hyvin elämäänsä voi elää ilman bilettämistäkin ja aika moni elääkin vaikka sinusta olisikin maailman raadollisinta että et pääsisi enää bilettämään. En muutenkaan jaksaisi katsella alkoholia elämässäni.
Eikö edes vaikka työnantaja järjestääii vain kerran vuodessa pikkujoulut tai vastaavat juhlat vieraalla paikakunnalla (tavallisesti Helsinki jos pääkonttori siellä ) tai jossain kylpylässä tai laivalla? Noissa tilaisuuksissa on yleensä virallinen koulutusosuus joihin on pakko osallistua . Estätkö puolisoasi osallistumasta työpaikkasi koulutuksiinkin?
Pikkujouluissa ei todellakaan ole koulutusosuutta. Jos koulutusta, se on silloin työaikaa josta maksetaan palkkaa.
Jos ne alkaa työaikana esim koko perjantai varattu koulutukseen nin silloin sihen on pakko osallistua. Harvemmin kyllä pikkujoulut mutta esim keväällä on sellaisia tilaisuuksia jossain kylpylässä tai korpihotellissa toisella paikkakunnalla.
Ei ole pakko osallistua. Puolisoni on kieltäytynyt laivakoulutuksesta, koska suurin osa siitä olisi ollut vapaa-aikaa. Ei seurannut mitään. Tästä kieltäytyi myös moni muu työntekijä. Ketään ei voi pakottaa vapaa-ajallaan laivalle edes koulutustarkoituksessa.
Työnantajalla on direktio-oikeus, eli määrätä työntekijä koulutukseen. Työntekijä voi luonnollisesti pyytää, ettei tarvitse osallistua koulutukseen tai irtisanoutua. Mutta fakta on, että työnantaja voi yksipuolisesti määrätä työntekijän koulutukseen, ikä työntekijä voi siitä kieltäytyä.
Työajasta voi määrätä, ei vapaa-ajasta. Silloin risteilyn pitää olla päiväristeily.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että perheen isä edes haluaa lähteä tuollaiseen ap:n kuvailemaan touhuun mukaan, on puolisoa loukkaavaa. Väkisin tulee epäilys, että miehellä on hinku päästä pettämään.(Haluaa välttämättä jäädä yöksi) Kenties kaverikin siihen jo tiedossa. Harkitsisin siis eroa jo tuolta pohjalta ko miehestä. Tuollaisten miesten täytyy pysyä sinkkuna ja lapsettomana, jos ryyppyreissut kiinnostaa.
Jos hän asuu kaupungissa niin kyllä hän löytää puolison joka päästää hänet edes joskus juhlimaan. Maalla vaikeampaa. Siksi itse en halunnut muuttaa vaimoni kotiseudulle. Se olisi ollut vankila, vielä appivanhemmat naapuritalossa!
Juhlimaan saa varmasti lähteäkin, mutta sivistyneesti, ja yöksi kotiin. Eihän siinä silloin niitä epäilyksiä pettämisestä tule, eikä aikuisten muutenkaan kuulu/tarvitse sikailla kännissä, kuin ehkä nuorempana tyhmyyksissään tulee tehtyä.
Yöksi kotiin - taksilla vai? Onko tuossa taka-ajatuksena, että toinen ei voi juoda kuin ehkä tervetuliaismaljan alkuillasta, että sitten voi ajaa myöhemmin illalla autolla?
Omituista kontrollointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sanoisin että vastauksissa erottuu selvästi ns maaseudulla asuvat. Ne joiden miehillä on sellainen työ että on aina ajettava autolla ja tulevat kotiin suorinta reittiä. Heillä ei ole mahdollisuutta ns after-work tilaisuuksiin osallistuminen joka on normaalia suurissa kaupungeissa asuvilla, jotka voivat tulla kotiin töistä muulla tavalla kuin autolla ajaen. Eli kaupunkilaisperheissä luotetaan siihen että toine käyttäytyy kunnolla vaikka on joskus after-work tilaisuuksia. Maalaiperheissä ei edes kerran vuodessa järjestettävien joulujuhlien kohdalla vaan estetään menemästä uhkaamalla ties millä.
Maaseudulla ei mielestäsi ole takseja, työnantajan järjestämää kyytiä tai selviä puolisoja?
Mun käsittääksen taksila kulkeminen maaseudulla maksaa omaisuuden, työnantaja ei järjestä kyytejä ja puolisot maaseudulla eivät suostu mistään hinnasta kuskeiksi, korkeintaan ajokortilliset lapsetsuostuvat jos he vielä asuvat kotona ja jos heidät lahjoo.
Se on sinun käsitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä valtaosa kirjoitaa "tottakai saa", meidän töissä ainkaan 30-40% ei saa "yölomaa" kotoa eli ei pääse firman pikkujouluihin laivalle (puhun ajasta ennen koronaa).
Huonoa tässä on se, että kaikki ei pääse osallistumaan ja se voi hieman latistaa tunnelmaa.
Toisaalta juuri tällaiset joissa "ei pääse kotiin" ja "on pakko juhlia aamuun asti" on niitä parhaita juhlia eikä tarvitse kotona selitellä missä on yönsä viettänyt ja niissä kyllä tapahtuu paljon sellaista jota ei parana kotona kertoakaan!
Todellisuudessa moni käyttää sanontaa ”hallitus ei päästä”, kun ei tahdo lähteä. Helppo tekosyy. Jos toinen oikeasti hallitsee noin, on se pariterapian tai eron paikka. Jos on tullut aiemmin petetyksi, on epäreilua rangaista nyxää. Sillon on parempi pysytellä ilman suhdetta.
Selkärangatonta ja epäreilua antaa puolisosta tyrannimainen kuva, jos näin ei oikeasti ole. Minusta tuo on puolison nolaamista. Sen verran pitää olla jämäkkyyttä, että sanoo suoraan, ettei nyt nappaa tai ei jaksa. Tai keksii jonkun paremman tekosyyn. Eikä mitään tarvitse sen kummemmin selittää. "Mulla on seuraava päivä ihan kiinni aamusta asti, nyt ei pysty lähtemään" riittää ihan hyvin.
Entä, jos joku työntekijöistä on sinkku, jolla on 1-vuotias lapsi? Onko silloinkin pakollista, jos ei lapsenhoidon vuoksi pääse lähtemään?