Miksi naiset eivät pärjää tieteen saralla

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:39"]

Oman 6 vuoden yliopistotyö-kokemukseni myötä en arvosta enää kovinkaan suuresti sitä tässä ketjussa peräänkuulutettua pärjäämistä tiedemaailmassa. Arvostin ennen, ja toivon ettei kaikilla aloilla ja kaikissa tiedekunnissa ole sama tilanne kuin meillä oli, vaan että jossain vielä tehdään pyyteettömästi tiedettä tieteen itsensä ja ihmiskunnan vuoksi, tinkimättömän rehellisesti.

Mutta jos homma on sitä kuin oma kokemus oli, eli ei saa keskittyä pitkäjänteiseen perustutkimukseen koska on pakko saada äkkiä julkaisuja ja näkyvää tulosta sekä rahoitusta (laadulla ei väliä, kunhan on julkaisuja), laitos on täynnä poliittisia keskenään vihamielisiä klikkejä jotka nokkivat toisiaan silmään, ja suurin osa energiasta menee epäkiinnostavien hommien tekemiseen itse tutkimuksen sijaan, niin hyvä vaan jos naiset ei moisessa oikein menesty. Kertoo hyvää naisista.

[/quote]

Ei se nyt ihan noinkaan mene. Kyllä huipulla vaaditaan laatua, eivätkä huippujulkaisut roskaa julkaise. Olen samaa mieltä, että nykyään on valitettavasti käynnissä eräänlainen tuottavuussota, eli julkaise tai kuole mentaliteetti on saanut liian suuren painoarvon. Perustutkimus helposti kärsii, ellei kyse ole huippuyksiköstä, jonka rahoitusasema on paremmin turvattu.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:40"]Tätä itse pohdin, kun aloitin jatko-opinnot. Tai oikeastaan sitä, että kaikki tuntemani professorin viran saaneet naiset ovat olleet lapsettomia. Saatuani esimmäisen lapseni ja luultuani eläväni hyvin tasa-arvoisessa liitossa, minulle valkeni. OIkeasti, jos nainen haluaisi luoda uran, olisi naitava joku kunnianhimoton, koti-isä. Ei se vaan kerta kaikkiaan se yhtälö lapset+ura onnistu muuten, jos tuo ura vaatii juurikin paljon matkoja konferensseihin, pitkää päivää, katkeamatonta CV:ta..... jo 9kk poissaolo on ikuisuus monella alalla...
[/quote]

Samaa seurannut. Menestyneet proffat tekevät ympäripyöreitä päiviä ja viikonloput päälle. Aika hemmetin rankka yhtälö äidille, joka haluaa ennemmin olla läsnä lapsilleen sen mitä normaali 40h/vk töitä mahdollistaa.

Kyllä taitaa olla niin, että ne nahkaselkäiset gradut ja väikkärit toimivat tehokkaina jarruina tieteenteon polulla eikä se perheen suurin nahkaselkäinenkään usein ole kovin innokas tieteentekijänaisensa tuki.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:47"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:39"]

Oman 6 vuoden yliopistotyö-kokemukseni myötä en arvosta enää kovinkaan suuresti sitä tässä ketjussa peräänkuulutettua pärjäämistä tiedemaailmassa. Arvostin ennen, ja toivon ettei kaikilla aloilla ja kaikissa tiedekunnissa ole sama tilanne kuin meillä oli, vaan että jossain vielä tehdään pyyteettömästi tiedettä tieteen itsensä ja ihmiskunnan vuoksi, tinkimättömän rehellisesti.

Mutta jos homma on sitä kuin oma kokemus oli, eli ei saa keskittyä pitkäjänteiseen perustutkimukseen koska on pakko saada äkkiä julkaisuja ja näkyvää tulosta sekä rahoitusta (laadulla ei väliä, kunhan on julkaisuja), laitos on täynnä poliittisia keskenään vihamielisiä klikkejä jotka nokkivat toisiaan silmään, ja suurin osa energiasta menee epäkiinnostavien hommien tekemiseen itse tutkimuksen sijaan, niin hyvä vaan jos naiset ei moisessa oikein menesty. Kertoo hyvää naisista.

[/quote]

Ei se nyt ihan noinkaan mene. Kyllä huipulla vaaditaan laatua, eivätkä huippujulkaisut roskaa julkaise. Olen samaa mieltä, että nykyään on valitettavasti käynnissä eräänlainen tuottavuussota, eli julkaise tai kuole mentaliteetti on saanut liian suuren painoarvon. Perustutkimus helposti kärsii, ellei kyse ole huippuyksiköstä, jonka rahoitusasema on paremmin turvattu.

[/quote]

Niin, noin se taitaa juuri olla että huippuyksiköissä saa vielä tehdä perustutkimusta ja käyttää aikaa muutenkin oikeasti laadukkaaseen tutkimukseen. SItten taas sellaisissa maakuntayliopistoissa, joissa itsekin olin töissä, pyritään pitämään vaan rahoitustilanne ja ranking vedenpinnan yläpuolelle saamalla vaan paljon julkaisuja keskitasoisiin lehtiin ja konferensseihin. 

Asiaan hankaloitti tämä kun tuli henkilökohtainen palkanosa. Ennen ne oli rahoituksesta huolehtivat esimiehet, jotka painostivat vaan julkaisemaan jotain omasta mielestä älytöntä, mutta nyt siihen on lisätty  motivaatio tai pakote itse työntekijällekin: joka vuosi palkastasi osa määräytyy mm. julkaisujen määrän mukaan. Lisäksi kun monet työsuhteet on lyhyitä, jos ei tarpeeksi tule julkaisuja, voi koko työpaikka olla kohta katkolla. 

Ai että kun kadehdin taas sitäkin tyyppiä kun Hesarissa uutisoitiin japanilaisesta matemaatikosta, joka on oletettavasti (ei vielä tarkistettu) ratkaissut pitkään ratkaisemattoman matemaattisen ongelman. Ensimmäinen ajatus oli, että ei olisi onnistunut jos olisi ollut siinä yliopistossa kuin minä. Ei hänen olisi annettu vuosikausia tutkia jotain teoreettista ongelmaa, vaan olisi painostettu luopumaan mosiesta mammuttihankkeesta ja tekemään pieniä tutkimuksia nopeammin valmistuvista aiheista, jotta saadaan niitä hemmetin julkaisuja.

En sanoisi, että puuttuva äly vaan se, että naisella on epäedullisemmat hormonit: Miehen hormonipikit saavat aikaan minä, minä, minä -reaktion, jolla pärjää. Naisen hormonipiikki saa aikaan VAUVOJA. Ja siinä on tuon uran tuhon avain! Itse menin siihen lankaan kolmesti. Sai ne assarimiehetkin niitä lapsia samaan aikaan mutta se ei yhtään hidastanut niiden uraa, päinvastoin: viihtyivät pitempää päivää yliopistolla. Laitoin lapset aikaisin hoitoon mutta sitten alkoi tietenkin sairastelukierre. Siitä seurasi sisällissota kotiin, kumman velvollisuus on tällä kertaa jäädä kotiin. Siitä seurasi tietenkin avioero. Yksinhuoltajana tarvitsin vakaamman työsuhteen. Tässä oma tarinani.

Ja vinkki niille nuorille lapsille siellä yliopistoelämässä, jotka eksyy tänne haaveilemaan! Nai viisaasti!

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:47"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:40"]Tätä itse pohdin, kun aloitin jatko-opinnot. Tai oikeastaan sitä, että kaikki tuntemani professorin viran saaneet naiset ovat olleet lapsettomia. Saatuani esimmäisen lapseni ja luultuani eläväni hyvin tasa-arvoisessa liitossa, minulle valkeni. OIkeasti, jos nainen haluaisi luoda uran, olisi naitava joku kunnianhimoton, koti-isä. Ei se vaan kerta kaikkiaan se yhtälö lapset+ura onnistu muuten, jos tuo ura vaatii juurikin paljon matkoja konferensseihin, pitkää päivää, katkeamatonta CV:ta..... jo 9kk poissaolo on ikuisuus monella alalla... [/quote] Samaa seurannut. Menestyneet proffat tekevät ympäripyöreitä päiviä ja viikonloput päälle. Aika hemmetin rankka yhtälö äidille, joka haluaa ennemmin olla läsnä lapsilleen sen mitä normaali 40h/vk töitä mahdollistaa.

[/quote]

Sinkkunaisia on todellisuudessa Suomessa paljon, mutta silti menestystä tiede-elämässä tai liike-elämässä ei näytä juuri löytyvän. 

Mielestäni mies on parempi psykofyysinen kokonaisuus kuin nainen. Esim. naiset eivät siedä stressiä tai epävarmuutta yhtä hyvin kuin miehet. Paineen alla naiset tuppaavat tutkimusten mukaan masentumaan, miehillä ei ole vastaavaa reaktiota. 

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:55"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:47"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:40"]Tätä itse pohdin, kun aloitin jatko-opinnot. Tai oikeastaan sitä, että kaikki tuntemani professorin viran saaneet naiset ovat olleet lapsettomia. Saatuani esimmäisen lapseni ja luultuani eläväni hyvin tasa-arvoisessa liitossa, minulle valkeni. OIkeasti, jos nainen haluaisi luoda uran, olisi naitava joku kunnianhimoton, koti-isä. Ei se vaan kerta kaikkiaan se yhtälö lapset+ura onnistu muuten, jos tuo ura vaatii juurikin paljon matkoja konferensseihin, pitkää päivää, katkeamatonta CV:ta..... jo 9kk poissaolo on ikuisuus monella alalla... [/quote] Samaa seurannut. Menestyneet proffat tekevät ympäripyöreitä päiviä ja viikonloput päälle. Aika hemmetin rankka yhtälö äidille, joka haluaa ennemmin olla läsnä lapsilleen sen mitä normaali 40h/vk töitä mahdollistaa.

[/quote]

Sinkkunaisia on todellisuudessa Suomessa paljon, mutta silti menestystä tiede-elämässä tai liike-elämässä ei näytä juuri löytyvän. 

Mielestäni mies on parempi psykofyysinen kokonaisuus kuin nainen. Esim. naiset eivät siedä stressiä tai epävarmuutta yhtä hyvin kuin miehet. Paineen alla naiset tuppaavat tutkimusten mukaan masentumaan, miehillä ei ole vastaavaa reaktiota. 

[/quote]

Mihin tutkimukseen vetoat, koska Suomessahan naisten ja miesten masentuneisuus on yhtä yleistä (toisin kuin maailmalla). Mielenkiintoisin fakta on se, että mitä tasa-arvoisempaa on, sitä yleisempää myös masennuksen tasa-arvoisuus on. Toisin sanoen, kun miehiltä odotetaan satsausta perheeseen kuin naisilta, nämä masentuvat yhtä herkästi kuin naiset. 

Voisko se siis olla, että miehiä on tieteen ym huipulla siksi, että uhrautuvia naisia löytyy niin paljon enemmän kuin uhrautuvia miehiä. Tämä taas puolestaan, mistä johtuu? Onko kulttuurin tuotosta vai naisiin sisäänrakennettua?

Väittäisin, että yksi suuri syy on kunnianhimo. Miehethän tunnestustikin haluavat enemmän statusta, rahaa ja kunniaa. Naisia ei nämä asiat niin paljoa kiinnosta, vaan naisilla on ns. pehmeämmät arvot. Toki yksilöissä on eroa, mutta kyllähän näitä on tutkimuksissa tutkittu. Siis tuota miesten vallan halua muun muassa.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:47"]

Miehet pääsevät valmistuttuaan maisteriksi yleensä suoraan jatkamaan työelämään tai jatko-opintoihin, naiset tulevat raskaaksi ja jäävät kotiin hoitamaan lapsia. Kun virallinen äitiysvapaa loppuu, on naisella kuitenkin kaksi työtä. Kotona nainen huolehtii lapsista, hän jää kotiin niiden ollessa kipeänä, hän myös siivoaa. Naisella ei yksinkertaisesti jää aikaa uraan panostamiseen ja uuden opiskeluun, mitä tieteessä täytyy tehdä paljon pärjätäkseen.

[/quote]

Syy on aika pitkälti tässä, kautta vuosikymmenten (satojen) tiedeMIESTEN kotona on ollut se vaimo joka huolehtii kaikesta ja mahdollistaa miehen uranluonnin. Toisin päin ei vaan onnistu, ei edes vuonna 2015.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 11:02"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:55"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:47"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:40"]Tätä itse pohdin, kun aloitin jatko-opinnot. Tai oikeastaan sitä, että kaikki tuntemani professorin viran saaneet naiset ovat olleet lapsettomia. Saatuani esimmäisen lapseni ja luultuani eläväni hyvin tasa-arvoisessa liitossa, minulle valkeni. OIkeasti, jos nainen haluaisi luoda uran, olisi naitava joku kunnianhimoton, koti-isä. Ei se vaan kerta kaikkiaan se yhtälö lapset+ura onnistu muuten, jos tuo ura vaatii juurikin paljon matkoja konferensseihin, pitkää päivää, katkeamatonta CV:ta..... jo 9kk poissaolo on ikuisuus monella alalla... [/quote] Samaa seurannut. Menestyneet proffat tekevät ympäripyöreitä päiviä ja viikonloput päälle. Aika hemmetin rankka yhtälö äidille, joka haluaa ennemmin olla läsnä lapsilleen sen mitä normaali 40h/vk töitä mahdollistaa.

[/quote]

Sinkkunaisia on todellisuudessa Suomessa paljon, mutta silti menestystä tiede-elämässä tai liike-elämässä ei näytä juuri löytyvän. 

Mielestäni mies on parempi psykofyysinen kokonaisuus kuin nainen. Esim. naiset eivät siedä stressiä tai epävarmuutta yhtä hyvin kuin miehet. Paineen alla naiset tuppaavat tutkimusten mukaan masentumaan, miehillä ei ole vastaavaa reaktiota. 

[/quote]

Mihin tutkimukseen vetoat, koska Suomessahan naisten ja miesten masentuneisuus on yhtä yleistä (toisin kuin maailmalla). Mielenkiintoisin fakta on se, että mitä tasa-arvoisempaa on, sitä yleisempää myös masennuksen tasa-arvoisuus on. Toisin sanoen, kun miehiltä odotetaan satsausta perheeseen kuin naisilta, nämä masentuvat yhtä herkästi kuin naiset. 

Voisko se siis olla, että miehiä on tieteen ym huipulla siksi, että uhrautuvia naisia löytyy niin paljon enemmän kuin uhrautuvia miehiä. Tämä taas puolestaan, mistä johtuu? Onko kulttuurin tuotosta vai naisiin sisäänrakennettua?

[/quote]

Suomessa naisilla masennus on noin kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä.

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/tiedeartikkelit/mielenterveyshairioiden-esiintyvyyden-sukupuolierot/#.VPAzXfmsX1A

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/masennus_lis%C3%A4%C3%A4ntynyt_kymmeness%C3%A4_vuodessa-28705

Tieteessä on paljon naisia, joiden ansioita ei tiedetä julkisesti. Moniko t ietää, että Lisa Meitner oli henkilö, joka ratkaisi ydinvoiman arvoituksen saksalaisen mieskollegan varastettua kunnian Meitnerin oivalluksesta? tai että nainen keksi kevlarin? Vastaavia tarinoita on lukuisia, niitä ei vain tiedetä, koska niitä ei ole otettu esiin. Onneksi niitä pompahtelee nykyään esiin vähän väliä. Viimeisin, jonka bongasin liittyi johonkin avaruustutkimukseen. TArinakaav menee niin, että sinnikäs nainen, joka ei sukupuolensa vuoksi ole saanut kuin jonkin vähäisen assarintehtävän, tekee suuren mullistavan huomion, tulee dissatuksi ylemmän miehen toimesta ja useimmiten vasta, kun nainen on kuollut, hänen tutkimuksensa löydetään uudelleen ja joku muu kerää siitä kunnian :/. Tuo kaava on yleinen myös tietysti miesten kohdalla. Maailma on tasan sen näköinen, millaisena sen haluaa nähdä ja jos aloittaja haluaa pahantahtoisesti uskoa, että naiset eivät kykene tieteeseen, ei ole argumettia, jolla hänet saisi riistettyä kiihottavan fantasiansa pauloista.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:20"]Noin 80 % tämän ketjun vastauksista on ap:lta itseltään. Niin vanha ja väsynyt provo.

Älkää vastailko.
[/quote]

Sattuuko? Millä lailla noi on sun mielestä valetta, selitä toki.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:20"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:16"]

Jos mies saisi saman huomion ja arvostuksen pelkästään sen ansiosta, että omistaa pippelin, niin harva mieskään jaksaisi panostaa koko elämäänsä uraan. Naiset lisäksi tottuvat helppoon elämään nuoruudessaan, kun kaikki miehet palvovat heidän kauneuttaan. Sen jälkeen on erittäin vaikea motivoitua tylsiin tiedehommiin, joista palkinnon saa aikaisintaan monen vuoden puurtamisen jälkeen.

Yhteenvetona: naisten elämä on niin helppoa ja kevyttä, että juuri kukaan nainen ei halua luopua siitä ja vaihtaa sitä harmaaseen tutkijan arkeen.

[/quote]

Olipa naista alentava kommentti. Ihan kuin naiset olisivat niin pinnallisia otuksia, että heitä kiinnostaa vaan saada egolleen hivelyä palvovien miesten imarteluista ja huomiosta, eikä heillä ole mitään älyllisempiä kiinnostuksen kohteita. Kertoo kommentoiijan ajattelumaailmasta enemmän kuin naisista tämä. 

Eikä muuten suurinta osaa meistä naisista miehet edes mitenkään palvo, huomiota herättäviä kaunottaria on lopulta aika vähän. Ja nyky-Suomessa naisenkin on harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta elätettävä itsensä ihan työllä, joten joka tapauksessa vaikka olisikin nätti ja ihailtu, pitää hankkia joku työ, mikä voi olla tutkijanura siinä missä joku muukin.

[/quote]

Sinun vastauksesi puolestaan kertoo yhden syyn, miksi naiset eivät pärjää tiedemaailmassa: et kyennyt esittämään mitään todellista vasta-argumenttia ja kommentoit aiheen sivusta. Näin ollen väitteeni jää voimaan ja odottelemaan, löytyykö riittävän älykästä naista sitä kumoamaan. Jos ei, katson todistetuksi, ettei naisista oikein ole johdonmukaiseen argumentointiin eikä siten tieteentekijöiksi (pari poikkeusta lukuunottamatta).

Yksi merkittävä syy taitaa olla se, että ne nahkaselkäiset gradut ja väikkärit toimivat varsin tehokkaina jarruina tieteen polulla eikä se perheen suurin nahkaselkäinenkään ole välttämättä halukas tukemaan naisensa tieteentekoa.

Evoluutio on luonut naisesta liian tasalaatuisen yksilön, joka ei sovi tiedemaailmaan. Tiedemaailmassa vaaditaan rohkeutta, sinnikkyyttä, luovuutta ja älyä, inter alia. Toisin sanoen naisten lahjakkuusprofiili ei suosi onnistumista tieteen saralla. 

Nainen on parhaimmillaan pyörittäessä arjen lukuisia rutiineja, johon evoluutio on naisen tarkoittanut.

Eiköhän se ole yksinkertaisesti älyn puute ja haluttomuus perehtyä täydellisesti johonkin asiaan. Naisilla ei ole intohimoa mihinkään tieteelliseen. Parhaat koodarit ovat nörttejä, jotka ovat viettäneet koko elämänsä tietokoneen äärellä sen mysteereitä tutkien, parhaat fyysikot ovat miehiä, jotka purkivat lapsena vapaa-ajallaan radioita pieniin osiin tutkiakseen miten ne toimivat jne. Naisilta ei jostain syystä löydy tälläistä paloa tutkia asioita perinpohjaisesti.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 11:18"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:20"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:16"]

Jos mies saisi saman huomion ja arvostuksen pelkästään sen ansiosta, että omistaa pippelin, niin harva mieskään jaksaisi panostaa koko elämäänsä uraan. Naiset lisäksi tottuvat helppoon elämään nuoruudessaan, kun kaikki miehet palvovat heidän kauneuttaan. Sen jälkeen on erittäin vaikea motivoitua tylsiin tiedehommiin, joista palkinnon saa aikaisintaan monen vuoden puurtamisen jälkeen.

Yhteenvetona: naisten elämä on niin helppoa ja kevyttä, että juuri kukaan nainen ei halua luopua siitä ja vaihtaa sitä harmaaseen tutkijan arkeen.

[/quote]

Olipa naista alentava kommentti. Ihan kuin naiset olisivat niin pinnallisia otuksia, että heitä kiinnostaa vaan saada egolleen hivelyä palvovien miesten imarteluista ja huomiosta, eikä heillä ole mitään älyllisempiä kiinnostuksen kohteita. Kertoo kommentoiijan ajattelumaailmasta enemmän kuin naisista tämä. 

Eikä muuten suurinta osaa meistä naisista miehet edes mitenkään palvo, huomiota herättäviä kaunottaria on lopulta aika vähän. Ja nyky-Suomessa naisenkin on harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta elätettävä itsensä ihan työllä, joten joka tapauksessa vaikka olisikin nätti ja ihailtu, pitää hankkia joku työ, mikä voi olla tutkijanura siinä missä joku muukin.

[/quote]

Sinun vastauksesi puolestaan kertoo yhden syyn, miksi naiset eivät pärjää tiedemaailmassa: et kyennyt esittämään mitään todellista vasta-argumenttia ja kommentoit aiheen sivusta. Näin ollen väitteeni jää voimaan ja odottelemaan, löytyykö riittävän älykästä naista sitä kumoamaan. Jos ei, katson todistetuksi, ettei naisista oikein ole johdonmukaiseen argumentointiin eikä siten tieteentekijöiksi (pari poikkeusta lukuunottamatta).

[/quote]

Kumoa sinä tuo perheteoria joutessasi.

Ohis

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:18"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:13"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:09"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:06"]

Lue mun gradu niin saat melko tyhjentävän selityksen aiheeseen.

[/quote]

Luen vain väitöskirjatasoisisa tekstejä ja tieteellisiä artikkeleita. Gradut ovat lapsellista puuhastelua.

[/quote]Voi hellanlettas pikkupoju brassailee kun tuntee sanan väitöskirja..Olet naurettava.

[/quote]

Ihanko brassailee? 

Panostan aikani vain referee-tason julkaisuihin, kuten jokainen älykäs henkilö.

[/quote]

mitä ihmettä teet AV-palstalla, vieläpä seurailet ja vastailet...

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 11:29"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:18"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:13"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:09"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:06"]

Lue mun gradu niin saat melko tyhjentävän selityksen aiheeseen.

[/quote]

Luen vain väitöskirjatasoisisa tekstejä ja tieteellisiä artikkeleita. Gradut ovat lapsellista puuhastelua.

[/quote]Voi hellanlettas pikkupoju brassailee kun tuntee sanan väitöskirja..Olet naurettava.

[/quote]

Ihanko brassailee? 

Panostan aikani vain referee-tason julkaisuihin, kuten jokainen älykäs henkilö.

[/quote]

mitä ihmettä teet AV-palstalla, vieläpä seurailet ja vastailet...

[/quote]

Ja kommenttisi aloituksen asiaan oli ...?

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 11:11"]

Tieteessä on paljon naisia, joiden ansioita ei tiedetä julkisesti. Moniko t ietää, että Lisa Meitner oli henkilö, joka ratkaisi ydinvoiman arvoituksen saksalaisen mieskollegan varastettua kunnian Meitnerin oivalluksesta? tai että nainen keksi kevlarin? Vastaavia tarinoita on lukuisia, niitä ei vain tiedetä, koska niitä ei ole otettu esiin. Onneksi niitä pompahtelee nykyään esiin vähän väliä. Viimeisin, jonka bongasin liittyi johonkin avaruustutkimukseen. TArinakaav menee niin, että sinnikäs nainen, joka ei sukupuolensa vuoksi ole saanut kuin jonkin vähäisen assarintehtävän, tekee suuren mullistavan huomion, tulee dissatuksi ylemmän miehen toimesta ja useimmiten vasta, kun nainen on kuollut, hänen tutkimuksensa löydetään uudelleen ja joku muu kerää siitä kunnian :/. Tuo kaava on yleinen myös tietysti miesten kohdalla. Maailma on tasan sen näköinen, millaisena sen haluaa nähdä ja jos aloittaja haluaa pahantahtoisesti uskoa, että naiset eivät kykene tieteeseen, ei ole argumettia, jolla hänet saisi riistettyä kiihottavan fantasiansa pauloista.

[/quote]

Joo, kyllä tiedetään. Sitä et kyllä mainitse, että yleensä nämä keksinnöt ja edistysaskeleet on tehty miesten kanssa mutta miehiä ei edes mainita kuin lähinnä negatiivisessa valossa. Olet itse hyvä esimerkki. Tällaisisa tilanteissa sukupuolet ns. cancel each other out. Miehet ovat persoonattomia hahmoja joiden nimiä ei ole edes väliä. Naisten keksinnöt ovat usein tai pääosin tällaisia, Meitner ja Curie mukaanlukien. Huomattavaa on, että näistä on 100 vuotta aikaa ja sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Jotkut selittävät sitä sillä, että jokin tieteenala (kuten juuri ydinfysiikka) on ollut alkutekijöissään ja siksi esiintyy paljon sattumanvaraisia keksintöjä.

Ydinfysiikan isänä yleisesti pidetään Ernest Rutherfordia. Muita Bohr, Planck, Feynman, Oppenheimer, Einstein jne. Niels Bohrin poika Aage sai myös Nobelin ydinfysiikan alalta.