Naiset ovat Tinderissä hyvin ulkonäkökeskeisiä ja nirsoja - Lue IS juttu aiheesta

Pyyhkimisiin! kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te vakavalla mielellä tinderistä pysyvää parisuhdetta hakevat palstalaiset - saanko kysyä kuinka kauan olette olleet palvelussa?

Kuukauden, ja ekan viikon jälkeen ne vähätkin tykkäykset tyrehtyivät kokonaan. Kai sitä on heitettävä pyyhe kehään noiden deittipalveluiden kanssa, kun ei tuolla ole mitään saumaa edes työssäkäyville normaalille miehelle, joten työttömänä 30v opiskelijana on aivan turha kuvitella, että tuolta löytäs seuraa. Jämämiesten riviin näköjään tässä kuulutaan, kun livenä en osaa lähestyä naisia sillä silmällä, jotenkin hävettää mennä sopertelemaan tuntemattomille yhtään mitään. Ei tätä ongelmaa ole ihmisten kanssa, jotka tunnen, mutta en osaa rikkoa sitä jäätä parinhaussa, jään aina kaveritasolle muutenkin. Siivoan näköjään itseni geenipoolista, ei oikeastaan edes enää jaksa kiinnostaa koko parinhaku tinderöinnin jälkeen, koska jos ei tuolta saa edes tykkäyksen tykkäystä, niin jotain vikaahan minussa selvästi on.

Painoin alapeukkua koska kommenttisi on täysin identtinen tuhansien muitten kommentoijien kanssa, joille on tuhansia kertoja selitetty että Tinderin algoritmit eivät suosi normaaleja ihmisiä.

Aluksi algoritmit näyttävät jopa Matti/Maija Meikäläisen profiileja toisilleen, mutta jonkin ajan kuluttua profiilisi vajoaa pakan pohjimmaiseksi suosion mukaan. Eli jos Tinderissä olisi 100 miestä ja 10 naista, niin aluksi jokaisen miehen profiilia näytettäisiin naisille. Tämän jälkeen miehet järjestettäisiin suosion mukaan jonoon, ja vain siitä suositusta päästä näytettäisiin profiileja naisille. Eli jos nämä 10 naista tykkäävät yhteensä vaikkapa neljästäkymmenestä miehestä 40/100, jää kuusikymmentä miestä täysin pimentoon alkunäyttöjen jälkeen.

Kyseinen tulos ei tarkoita että nämä kuusikymmentä miestä eivät olisi seurustelun arvoisia, vaan Tinder maksimoi tulonsa a) tarjoamalla tarpeeksi täkyjä kummallekin sukupuolelle (malleja, feikkiprofiileja, jne) jotta käyttäjän kiinnostus pysyy yllä sekä b) minimoimalla mahdollisuudet tavata kunnollinen kumppani niin että käyttäjä pysyisi asiakkaana mahdollisimman pitkään.

Niin ja eihän se sattumaa ole, että jos kolmen vuoden päästä palaa Tinderiin uudestaan, niin siellä on samat kauniit naiset palvelussa, joiden pitäisi löytää periaatteessa kumppani, kun astuvat kotiovesta ulos.

Mutta eivät astu. Kaikki on saatu uskomaan että unelmien kumppani on tinderissä, kunhan jaksaa tarpeeksi kauan swaippailla. Ka-ching!

Tämä on ongelma vain jos Tinder vaikuttaa niin että jää mielummin kotiin hieromaan puhelinta kuin menee jonnekkin minne aikoi mennä. En usko että Tinder hirveän monilla ihmisillä sellaista aiheuttaa. Eli ne muut tavat tavata ihmisiä on edelleen siinä lisänä. Omasta mielestäni Tinderissä on kuitenkin ihan kiva jutella myös.

Juurihan täällä

On enemmistön suulla kuultu, että missään muualla kuin tinderissä ei tavata, flirttailla, tehdä iskuyrityksiä. Jos tehdään, se on säälittävää. Ka-ching!

Ei, vaan että muualla deittejä syntyy niin harvakseltaan, että jos toivoo parisuhdetta mahdollisimman pian, on turha odottaa että se syntyisi jotenkin itsestään lumilapiokaupassa. Tottakai missä vaan voi tavata kenet vaan. Itsekkin menen taas tänään kauppaan, aion ostaa ainakin vessapaperia. Tosi kiva jos tulee samalla treffit, mutta kun se on niin epätodennäköistä niin haluan vähän auttaa Amoria ja olla myös Tinderissä.

Toivottavasti tavataan sitten vessapaperihyllyillä! Aloitan keskustelun esimerkiksi kysymällä suositusta pehmoisimmasta veskipaprusta ja lopuksi esitän ehdotuksen, josko menisimme yhdessä testailemaan?

Kiva, teeppä näin. Ja näin annat itsestäsi vaikutelman että olet ihan normaali ja joka ei toimi näin on varmaan vähän assi tai muuten kirjoilla. 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä tuntuu olevan jotkut tietyllä kirjolla olevien ihmisten kokoontumisajot. Tavallinen arjen kanssakäyminen näyttäytyy heille turhana, rasittavana, nolona ja ihan ufona muutenkin. Ei ihme ettei parisuhteita synny ja loputon näppäimistön näpyttely kiinnostelee lopulta enemmän. Eipä joudu oikeasti kohtaamaan toista ihmistä puutteineen ja epätäydellisyyksineen kaikkineen. Aina on seuraava haavekuva klikkauksen päässä. Ja haaveeksi jää.

Toivottavasti et nyt tarkoita, että jos ihminen ei ole kovin kiinnostunut juttelemaan random ihmisille kaupassa, tai jos ei heti kiinnostu silloin kun joku tulee juttelemaan vaikka kaupassa, on neurokirjolla...?

Tietenkin tarkoitin juuri sitä.

🤦🏻‍♀️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä tuntuu olevan jotkut tietyllä kirjolla olevien ihmisten kokoontumisajot. Tavallinen arjen kanssakäyminen näyttäytyy heille turhana, rasittavana, nolona ja ihan ufona muutenkin. Ei ihme ettei parisuhteita synny ja loputon näppäimistön näpyttely kiinnostelee lopulta enemmän. Eipä joudu oikeasti kohtaamaan toista ihmistä puutteineen ja epätäydellisyyksineen kaikkineen. Aina on seuraava haavekuva klikkauksen päässä. Ja haaveeksi jää.

Toivottavasti et nyt tarkoita, että jos ihminen ei ole kovin kiinnostunut juttelemaan random ihmisille kaupassa, tai jos ei heti kiinnostu silloin kun joku tulee juttelemaan vaikka kaupassa, on neurokirjolla...?

Tietenkin tarkoitin juuri sitä.

🤦🏻‍♀️

No ei tuota sinun kirjoitustasi voi kyllä muuten ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No olishan se tyhmää mennä suhteeseen, joka huonontaa elämänlaatua. Minulla oli sinkkuna hyvä elämänlaatu, jolloin standardi oli luonnollisesti korkea. En syytä miehiä siitä, etteivät he yltäneet standardieni tasolle mutta toivon vastavuoroisesti sitä, ettei minua syytetä valinnastani pysyä sinkkuna kunnes löydän itseä miellyttävän. 

Enkä sanoisi että standardini olisivat olleet kohtuuttoman korkeat - minulle oli vain ehdoton ei sille, että miehessä olisi yhtäkään merkittävää heikkoutta kuten liiallinen alko, alle 7/10 ulkonäkö, se että on varattu, mielenterveysongelmat, rahaongelmat tai alle 8/10 luonne. Ja tämä tietysti tarkoittaa että 98% miehistä ovat poissuljettuja jo heti kättelyssä. 

Itse asiasta olen samaa mieltä. Kenenkään ei kannata ryhtyä suhteeseen, joka huonontaa omaa elämää. Toki jollain osa-alueella voi joutua tekemään kompromisseja, jotta jollain toisella saa aiempaa enemmän. Kokonaisuus ratkaisee.

Minusta kuitenkin tuntuu, että kriteerisi on aika korkealla, jos 98% miehistä karsiutuu heti pois. Mutta se on sinun valintasi ja sinulla on siihen täysi oikeus. Ei vaan kannata pahastua, jos/kun jollain miehellä on kriteerit, joilla 98% naisista on no-go osastoa.

Normaali ihminen ei halua parisuhdetta 2% kanssa väestöstä. Totta kai se kenen kanssa suhdetta voisi ajatella on paljon pienempi luku, tuskin promillekaan riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No olishan se tyhmää mennä suhteeseen, joka huonontaa elämänlaatua. Minulla oli sinkkuna hyvä elämänlaatu, jolloin standardi oli luonnollisesti korkea. En syytä miehiä siitä, etteivät he yltäneet standardieni tasolle mutta toivon vastavuoroisesti sitä, ettei minua syytetä valinnastani pysyä sinkkuna kunnes löydän itseä miellyttävän. 

Enkä sanoisi että standardini olisivat olleet kohtuuttoman korkeat - minulle oli vain ehdoton ei sille, että miehessä olisi yhtäkään merkittävää heikkoutta kuten liiallinen alko, alle 7/10 ulkonäkö, se että on varattu, mielenterveysongelmat, rahaongelmat tai alle 8/10 luonne. Ja tämä tietysti tarkoittaa että 98% miehistä ovat poissuljettuja jo heti kättelyssä. 

Itse asiasta olen samaa mieltä. Kenenkään ei kannata ryhtyä suhteeseen, joka huonontaa omaa elämää. Toki jollain osa-alueella voi joutua tekemään kompromisseja, jotta jollain toisella saa aiempaa enemmän. Kokonaisuus ratkaisee.

Minusta kuitenkin tuntuu, että kriteerisi on aika korkealla, jos 98% miehistä karsiutuu heti pois. Mutta se on sinun valintasi ja sinulla on siihen täysi oikeus. Ei vaan kannata pahastua, jos/kun jollain miehellä on kriteerit, joilla 98% naisista on no-go osastoa.

Normaali ihminen ei halua parisuhdetta 2% kanssa väestöstä. Totta kai se kenen kanssa suhdetta voisi ajatella on paljon pienempi luku, tuskin promillekaan riittää.

Tällöin pareja ei myöskään muodostu. Voit vaihtaa normaali ihmisen = sinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies saa minulta pelkkää plussaa siitä, jos on käynyt tinderissä mutta todennut sen itselleen täysin vastenmieliseksi markkinapaikaksi. Tai jos ei ole siellä edes halunnut käydä. 

Ja missä sinä tähän mieheen sitten törmäät ja tutustut ja saat tietää että on sinkku? Montako tällaista tutustumista tulee vuoden aikana vastaan?

Jos olet nainen, niin voit kysyä mieheltä, onko hän sinkku. Miehenä älä kysy, koska se voi mennä seksuaalisesta ahdistelusta. Naisena voit mennä ihan suoraan juttelemaan miehille, sinun ei tarvitse miettiä mitään ylimääräisiä.

Mutta miten minä erottelen niistä jossain kirjastossa tai bussipysäkillä näkemistäni miehistä nuo jotka ylenkatsovat tinderiä ja jotka ovat siis parempia miehiä? Minullahan menee hirveästi aikaa ja energiaa kun koko ajan varmasti yrittäisin pokata varattuja tai niitä jotka ovatkin tinderissä. Ja sitä paitsi tuollain saisi hyvin todennäköisesti itselleen miehen joka on oikeasti varattu, mutta ei kerro sitä heti. Monet miehet kun ovat valmiita pettämään jos vain tulee tilaisuus.

Ei sun tarvitsekaan erotella jos se ei ole sulle tärkeä asia. Muutenhan asiat tulee tietoon tutustumalla ja juttelmalla asioista. Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä ole.

Tottakai se on tärkeä asia. Ei minulla ole rajattomasti aikaa juosta miesten perässä. Haluan löytää sen hyvän mahdollisimman nopeasti.

No onko löytynyt?

Jos seuraisit keskustelua niin tietäisit että ei. Mutta Tinderin kautta sentään tapaan silloin tällöin uusia tuttavuuksia. Mielestäni se että tapaan silloin tällöin jonkun miehen sieltä parantaa mahdollisuuksiani huomattavasti, versus että odotan että sattuman oikusta törmäisin johonkin kivaan sinkkumieheen vaikka kassajonossa. Tässä on kyse todennäköisyyksistä. Tinder lisää todennäköisyyttä tavata joku sopiva. Mitään varmaa sieltäkään ei ole luvassa.

Mikä estää sinua tapaamasta kassajonossa kivan sinkkumiehen? Sinkkumiehiä on kaupassa vaikka kuinka monta, kun käyt siellä. Mene kysymään, oletko sinkku. Toki suurin haaste sinulle on se, että mies lähtee mukaasi, vaikka on todennäköisesti varattu.

Kyllä miehilläkin on sellaiset tuntosarvet millä he aistivat jos nainen käyttäytyy normeista poiketen ja tuollainen lähestyminen laittaa suurimman osan miehistä hälytyskellot soimaan että kyseessä on varmaan joku vähän mentaalisti heilahtanut nainen. Jätän väliin.

Tuo on sinun oma uskomuksesi.

Väitätkö ettei meillä ole sosiaalisia normeja? Suomessa ei todellakaan ole normien mukaista mennä juttelemaan tuntemattomille missä tahansa tilanteissa.

Ei tietenkään missä tahansa tilanteessa. Se nimenomaan on sosiaalista taitoa, että huomaa, milloin ihmistä voi lähestyä. Eli ensin on jo katsekontakti, joka viestii, että sinut on huomattu ja saa lähestyä.

En ole koskaan todistanut omalla kohdalla tällaista tilannetta...

Oikeasti? Minä juttelen varmaan viikoittain tuntemattomien ihmisten kanssa kassajonossa, bussipysäkillä (silloin kun vielä käytin bussia, tällä hetkellä koronan takia en), kaupassa jonkun tuotteen tai tuoteryhmän luona jne. Sekä miesten että naisten.

Sinä ajattelet nyt sitä, että kyse on tietysti kohtaamisesta, jonka tavoite on johtaa treffeille, ja siinä menee pieleen. Opettele ottamaan kontakteja kaikenlaisiin ihmisiin. Sen jälkeen huomaat myös, jos kiinnostava nainen/mies antaa signaaleja, että voi lähestyä.

Vinkki: älä koskaan mene ja kysy "oletko sinkku/lähdetkö treffeille". Se tappaa nopeasti mahdollisen kiinnostuksen, koska miksi ihminen lupautuisi treffeille sellaisen henkilön kanssa, josta ei tiedä yhtään mitään. Juttele siinä hetkessä ja tilanteessa. Sitten kun jommankumman on pakko jatkaa matkaa, kysy, haluaisiko toinen jatkaa juttua myöhemmin ja tarjoa vaikka omaa numeroasi.

No kyllä suomalainen jurous on ainakin tästä analyysista kaukana. Mahtavaa, jos suomalaiset miehet ovat selvinpäin noin rohkeita nykyisin.

Nykyään? Onko joskus ollut toisin ja koska?

Eilen minulle alkoi kaupassa jutella 50+ mies hatustani ja erilaisista villoista.

Ohan selvin päin oli siinä pattereita katsomassa samalla hyllyllä kuin minä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies saa minulta pelkkää plussaa siitä, jos on käynyt tinderissä mutta todennut sen itselleen täysin vastenmieliseksi markkinapaikaksi. Tai jos ei ole siellä edes halunnut käydä. 

Ja missä sinä tähän mieheen sitten törmäät ja tutustut ja saat tietää että on sinkku? Montako tällaista tutustumista tulee vuoden aikana vastaan?

Jos olet nainen, niin voit kysyä mieheltä, onko hän sinkku. Miehenä älä kysy, koska se voi mennä seksuaalisesta ahdistelusta. Naisena voit mennä ihan suoraan juttelemaan miehille, sinun ei tarvitse miettiä mitään ylimääräisiä.

Mutta miten minä erottelen niistä jossain kirjastossa tai bussipysäkillä näkemistäni miehistä nuo jotka ylenkatsovat tinderiä ja jotka ovat siis parempia miehiä? Minullahan menee hirveästi aikaa ja energiaa kun koko ajan varmasti yrittäisin pokata varattuja tai niitä jotka ovatkin tinderissä. Ja sitä paitsi tuollain saisi hyvin todennäköisesti itselleen miehen joka on oikeasti varattu, mutta ei kerro sitä heti. Monet miehet kun ovat valmiita pettämään jos vain tulee tilaisuus.

Ei sun tarvitsekaan erotella jos se ei ole sulle tärkeä asia. Muutenhan asiat tulee tietoon tutustumalla ja juttelmalla asioista. Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä ole.

Tottakai se on tärkeä asia. Ei minulla ole rajattomasti aikaa juosta miesten perässä. Haluan löytää sen hyvän mahdollisimman nopeasti.

No onko löytynyt?

Jos seuraisit keskustelua niin tietäisit että ei. Mutta Tinderin kautta sentään tapaan silloin tällöin uusia tuttavuuksia. Mielestäni se että tapaan silloin tällöin jonkun miehen sieltä parantaa mahdollisuuksiani huomattavasti, versus että odotan että sattuman oikusta törmäisin johonkin kivaan sinkkumieheen vaikka kassajonossa. Tässä on kyse todennäköisyyksistä. Tinder lisää todennäköisyyttä tavata joku sopiva. Mitään varmaa sieltäkään ei ole luvassa.

Mikä estää sinua tapaamasta kassajonossa kivan sinkkumiehen? Sinkkumiehiä on kaupassa vaikka kuinka monta, kun käyt siellä. Mene kysymään, oletko sinkku. Toki suurin haaste sinulle on se, että mies lähtee mukaasi, vaikka on todennäköisesti varattu.

Kyllä miehilläkin on sellaiset tuntosarvet millä he aistivat jos nainen käyttäytyy normeista poiketen ja tuollainen lähestyminen laittaa suurimman osan miehistä hälytyskellot soimaan että kyseessä on varmaan joku vähän mentaalisti heilahtanut nainen. Jätän väliin.

Tuo on sinun oma uskomuksesi.

Väitätkö ettei meillä ole sosiaalisia normeja? Suomessa ei todellakaan ole normien mukaista mennä juttelemaan tuntemattomille missä tahansa tilanteissa.

Ei tietenkään missä tahansa tilanteessa. Se nimenomaan on sosiaalista taitoa, että huomaa, milloin ihmistä voi lähestyä. Eli ensin on jo katsekontakti, joka viestii, että sinut on huomattu ja saa lähestyä.

En ole koskaan todistanut omalla kohdalla tällaista tilannetta...

Oikeasti? Minä juttelen varmaan viikoittain tuntemattomien ihmisten kanssa kassajonossa, bussipysäkillä (silloin kun vielä käytin bussia, tällä hetkellä koronan takia en), kaupassa jonkun tuotteen tai tuoteryhmän luona jne. Sekä miesten että naisten.

Sinä ajattelet nyt sitä, että kyse on tietysti kohtaamisesta, jonka tavoite on johtaa treffeille, ja siinä menee pieleen. Opettele ottamaan kontakteja kaikenlaisiin ihmisiin. Sen jälkeen huomaat myös, jos kiinnostava nainen/mies antaa signaaleja, että voi lähestyä.

Vinkki: älä koskaan mene ja kysy "oletko sinkku/lähdetkö treffeille". Se tappaa nopeasti mahdollisen kiinnostuksen, koska miksi ihminen lupautuisi treffeille sellaisen henkilön kanssa, josta ei tiedä yhtään mitään. Juttele siinä hetkessä ja tilanteessa. Sitten kun jommankumman on pakko jatkaa matkaa, kysy, haluaisiko toinen jatkaa juttua myöhemmin ja tarjoa vaikka omaa numeroasi.

No kyllä suomalainen jurous on ainakin tästä analyysista kaukana. Mahtavaa, jos suomalaiset miehet ovat selvinpäin noin rohkeita nykyisin.

Nykyään? Onko joskus ollut toisin ja koska?

Eilen minulle alkoi kaupassa jutella 50+ mies hatustani ja erilaisista villoista.

Ohan selvin päin oli siinä pattereita katsomassa samalla hyllyllä kuin minä.

Olisiko se osaltaan asennekysymys? Toiset näyttävät helposti lähestyttäviltä, toiset ovat jo lähtökohtaisesti naama kuin sitruunan syöneellä - "turha tulla lähemmäs ja puhua jotain ja LUULLA jotain". No, sitä saa mitä tilaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies saa minulta pelkkää plussaa siitä, jos on käynyt tinderissä mutta todennut sen itselleen täysin vastenmieliseksi markkinapaikaksi. Tai jos ei ole siellä edes halunnut käydä. 

Ja missä sinä tähän mieheen sitten törmäät ja tutustut ja saat tietää että on sinkku? Montako tällaista tutustumista tulee vuoden aikana vastaan?

Jos olet nainen, niin voit kysyä mieheltä, onko hän sinkku. Miehenä älä kysy, koska se voi mennä seksuaalisesta ahdistelusta. Naisena voit mennä ihan suoraan juttelemaan miehille, sinun ei tarvitse miettiä mitään ylimääräisiä.

Mutta miten minä erottelen niistä jossain kirjastossa tai bussipysäkillä näkemistäni miehistä nuo jotka ylenkatsovat tinderiä ja jotka ovat siis parempia miehiä? Minullahan menee hirveästi aikaa ja energiaa kun koko ajan varmasti yrittäisin pokata varattuja tai niitä jotka ovatkin tinderissä. Ja sitä paitsi tuollain saisi hyvin todennäköisesti itselleen miehen joka on oikeasti varattu, mutta ei kerro sitä heti. Monet miehet kun ovat valmiita pettämään jos vain tulee tilaisuus.

Ei sun tarvitsekaan erotella jos se ei ole sulle tärkeä asia. Muutenhan asiat tulee tietoon tutustumalla ja juttelmalla asioista. Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä ole.

Tottakai se on tärkeä asia. Ei minulla ole rajattomasti aikaa juosta miesten perässä. Haluan löytää sen hyvän mahdollisimman nopeasti.

No onko löytynyt?

Jos seuraisit keskustelua niin tietäisit että ei. Mutta Tinderin kautta sentään tapaan silloin tällöin uusia tuttavuuksia. Mielestäni se että tapaan silloin tällöin jonkun miehen sieltä parantaa mahdollisuuksiani huomattavasti, versus että odotan että sattuman oikusta törmäisin johonkin kivaan sinkkumieheen vaikka kassajonossa. Tässä on kyse todennäköisyyksistä. Tinder lisää todennäköisyyttä tavata joku sopiva. Mitään varmaa sieltäkään ei ole luvassa.

Mikä estää sinua tapaamasta kassajonossa kivan sinkkumiehen? Sinkkumiehiä on kaupassa vaikka kuinka monta, kun käyt siellä. Mene kysymään, oletko sinkku. Toki suurin haaste sinulle on se, että mies lähtee mukaasi, vaikka on todennäköisesti varattu.

Kyllä miehilläkin on sellaiset tuntosarvet millä he aistivat jos nainen käyttäytyy normeista poiketen ja tuollainen lähestyminen laittaa suurimman osan miehistä hälytyskellot soimaan että kyseessä on varmaan joku vähän mentaalisti heilahtanut nainen. Jätän väliin.

Tuo on sinun oma uskomuksesi.

Väitätkö ettei meillä ole sosiaalisia normeja? Suomessa ei todellakaan ole normien mukaista mennä juttelemaan tuntemattomille missä tahansa tilanteissa.

Ei tietenkään missä tahansa tilanteessa. Se nimenomaan on sosiaalista taitoa, että huomaa, milloin ihmistä voi lähestyä. Eli ensin on jo katsekontakti, joka viestii, että sinut on huomattu ja saa lähestyä.

En ole koskaan todistanut omalla kohdalla tällaista tilannetta...

Oikeasti? Minä juttelen varmaan viikoittain tuntemattomien ihmisten kanssa kassajonossa, bussipysäkillä (silloin kun vielä käytin bussia, tällä hetkellä koronan takia en), kaupassa jonkun tuotteen tai tuoteryhmän luona jne. Sekä miesten että naisten.

Sinä ajattelet nyt sitä, että kyse on tietysti kohtaamisesta, jonka tavoite on johtaa treffeille, ja siinä menee pieleen. Opettele ottamaan kontakteja kaikenlaisiin ihmisiin. Sen jälkeen huomaat myös, jos kiinnostava nainen/mies antaa signaaleja, että voi lähestyä.

Vinkki: älä koskaan mene ja kysy "oletko sinkku/lähdetkö treffeille". Se tappaa nopeasti mahdollisen kiinnostuksen, koska miksi ihminen lupautuisi treffeille sellaisen henkilön kanssa, josta ei tiedä yhtään mitään. Juttele siinä hetkessä ja tilanteessa. Sitten kun jommankumman on pakko jatkaa matkaa, kysy, haluaisiko toinen jatkaa juttua myöhemmin ja tarjoa vaikka omaa numeroasi.

No kyllä suomalainen jurous on ainakin tästä analyysista kaukana. Mahtavaa, jos suomalaiset miehet ovat selvinpäin noin rohkeita nykyisin.

Nykyään? Onko joskus ollut toisin ja koska?

Eilen minulle alkoi kaupassa jutella 50+ mies hatustani ja erilaisista villoista.

Ohan selvin päin oli siinä pattereita katsomassa samalla hyllyllä kuin minä.

Se onkin ihan eri asia, kun hopeakettu iskee patterihyllyllä! Farmarihousuissa ja ei päivääkään yli 35-ikävuoden näköinen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies saa minulta pelkkää plussaa siitä, jos on käynyt tinderissä mutta todennut sen itselleen täysin vastenmieliseksi markkinapaikaksi. Tai jos ei ole siellä edes halunnut käydä. 

Ja missä sinä tähän mieheen sitten törmäät ja tutustut ja saat tietää että on sinkku? Montako tällaista tutustumista tulee vuoden aikana vastaan?

Jos olet nainen, niin voit kysyä mieheltä, onko hän sinkku. Miehenä älä kysy, koska se voi mennä seksuaalisesta ahdistelusta. Naisena voit mennä ihan suoraan juttelemaan miehille, sinun ei tarvitse miettiä mitään ylimääräisiä.

Mutta miten minä erottelen niistä jossain kirjastossa tai bussipysäkillä näkemistäni miehistä nuo jotka ylenkatsovat tinderiä ja jotka ovat siis parempia miehiä? Minullahan menee hirveästi aikaa ja energiaa kun koko ajan varmasti yrittäisin pokata varattuja tai niitä jotka ovatkin tinderissä. Ja sitä paitsi tuollain saisi hyvin todennäköisesti itselleen miehen joka on oikeasti varattu, mutta ei kerro sitä heti. Monet miehet kun ovat valmiita pettämään jos vain tulee tilaisuus.

Ei sun tarvitsekaan erotella jos se ei ole sulle tärkeä asia. Muutenhan asiat tulee tietoon tutustumalla ja juttelmalla asioista. Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä ole.

Tottakai se on tärkeä asia. Ei minulla ole rajattomasti aikaa juosta miesten perässä. Haluan löytää sen hyvän mahdollisimman nopeasti.

No onko löytynyt?

Jos seuraisit keskustelua niin tietäisit että ei. Mutta Tinderin kautta sentään tapaan silloin tällöin uusia tuttavuuksia. Mielestäni se että tapaan silloin tällöin jonkun miehen sieltä parantaa mahdollisuuksiani huomattavasti, versus että odotan että sattuman oikusta törmäisin johonkin kivaan sinkkumieheen vaikka kassajonossa. Tässä on kyse todennäköisyyksistä. Tinder lisää todennäköisyyttä tavata joku sopiva. Mitään varmaa sieltäkään ei ole luvassa.

Mikä estää sinua tapaamasta kassajonossa kivan sinkkumiehen? Sinkkumiehiä on kaupassa vaikka kuinka monta, kun käyt siellä. Mene kysymään, oletko sinkku. Toki suurin haaste sinulle on se, että mies lähtee mukaasi, vaikka on todennäköisesti varattu.

Kyllä miehilläkin on sellaiset tuntosarvet millä he aistivat jos nainen käyttäytyy normeista poiketen ja tuollainen lähestyminen laittaa suurimman osan miehistä hälytyskellot soimaan että kyseessä on varmaan joku vähän mentaalisti heilahtanut nainen. Jätän väliin.

Tuo on sinun oma uskomuksesi.

Väitätkö ettei meillä ole sosiaalisia normeja? Suomessa ei todellakaan ole normien mukaista mennä juttelemaan tuntemattomille missä tahansa tilanteissa.

Ei tietenkään missä tahansa tilanteessa. Se nimenomaan on sosiaalista taitoa, että huomaa, milloin ihmistä voi lähestyä. Eli ensin on jo katsekontakti, joka viestii, että sinut on huomattu ja saa lähestyä.

En ole koskaan todistanut omalla kohdalla tällaista tilannetta...

Oikeasti? Minä juttelen varmaan viikoittain tuntemattomien ihmisten kanssa kassajonossa, bussipysäkillä (silloin kun vielä käytin bussia, tällä hetkellä koronan takia en), kaupassa jonkun tuotteen tai tuoteryhmän luona jne. Sekä miesten että naisten.

Sinä ajattelet nyt sitä, että kyse on tietysti kohtaamisesta, jonka tavoite on johtaa treffeille, ja siinä menee pieleen. Opettele ottamaan kontakteja kaikenlaisiin ihmisiin. Sen jälkeen huomaat myös, jos kiinnostava nainen/mies antaa signaaleja, että voi lähestyä.

Vinkki: älä koskaan mene ja kysy "oletko sinkku/lähdetkö treffeille". Se tappaa nopeasti mahdollisen kiinnostuksen, koska miksi ihminen lupautuisi treffeille sellaisen henkilön kanssa, josta ei tiedä yhtään mitään. Juttele siinä hetkessä ja tilanteessa. Sitten kun jommankumman on pakko jatkaa matkaa, kysy, haluaisiko toinen jatkaa juttua myöhemmin ja tarjoa vaikka omaa numeroasi.

No kyllä suomalainen jurous on ainakin tästä analyysista kaukana. Mahtavaa, jos suomalaiset miehet ovat selvinpäin noin rohkeita nykyisin.

Nykyään? Onko joskus ollut toisin ja koska?

Eilen minulle alkoi kaupassa jutella 50+ mies hatustani ja erilaisista villoista.

Ohan selvin päin oli siinä pattereita katsomassa samalla hyllyllä kuin minä.

Olisiko se osaltaan asennekysymys? Toiset näyttävät helposti lähestyttäviltä, toiset ovat jo lähtökohtaisesti naama kuin sitruunan syöneellä - "turha tulla lähemmäs ja puhua jotain ja LUULLA jotain". No, sitä saa mitä tilaa. 

Tässä nyt on kohta pari vuotta menty muuten naama norsulla maskien takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies saa minulta pelkkää plussaa siitä, jos on käynyt tinderissä mutta todennut sen itselleen täysin vastenmieliseksi markkinapaikaksi. Tai jos ei ole siellä edes halunnut käydä. 

Ja missä sinä tähän mieheen sitten törmäät ja tutustut ja saat tietää että on sinkku? Montako tällaista tutustumista tulee vuoden aikana vastaan?

Jos olet nainen, niin voit kysyä mieheltä, onko hän sinkku. Miehenä älä kysy, koska se voi mennä seksuaalisesta ahdistelusta. Naisena voit mennä ihan suoraan juttelemaan miehille, sinun ei tarvitse miettiä mitään ylimääräisiä.

Mutta miten minä erottelen niistä jossain kirjastossa tai bussipysäkillä näkemistäni miehistä nuo jotka ylenkatsovat tinderiä ja jotka ovat siis parempia miehiä? Minullahan menee hirveästi aikaa ja energiaa kun koko ajan varmasti yrittäisin pokata varattuja tai niitä jotka ovatkin tinderissä. Ja sitä paitsi tuollain saisi hyvin todennäköisesti itselleen miehen joka on oikeasti varattu, mutta ei kerro sitä heti. Monet miehet kun ovat valmiita pettämään jos vain tulee tilaisuus.

Ei sun tarvitsekaan erotella jos se ei ole sulle tärkeä asia. Muutenhan asiat tulee tietoon tutustumalla ja juttelmalla asioista. Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä ole.

Tottakai se on tärkeä asia. Ei minulla ole rajattomasti aikaa juosta miesten perässä. Haluan löytää sen hyvän mahdollisimman nopeasti.

No onko löytynyt?

Jos seuraisit keskustelua niin tietäisit että ei. Mutta Tinderin kautta sentään tapaan silloin tällöin uusia tuttavuuksia. Mielestäni se että tapaan silloin tällöin jonkun miehen sieltä parantaa mahdollisuuksiani huomattavasti, versus että odotan että sattuman oikusta törmäisin johonkin kivaan sinkkumieheen vaikka kassajonossa. Tässä on kyse todennäköisyyksistä. Tinder lisää todennäköisyyttä tavata joku sopiva. Mitään varmaa sieltäkään ei ole luvassa.

Mikä estää sinua tapaamasta kassajonossa kivan sinkkumiehen? Sinkkumiehiä on kaupassa vaikka kuinka monta, kun käyt siellä. Mene kysymään, oletko sinkku. Toki suurin haaste sinulle on se, että mies lähtee mukaasi, vaikka on todennäköisesti varattu.

Kyllä miehilläkin on sellaiset tuntosarvet millä he aistivat jos nainen käyttäytyy normeista poiketen ja tuollainen lähestyminen laittaa suurimman osan miehistä hälytyskellot soimaan että kyseessä on varmaan joku vähän mentaalisti heilahtanut nainen. Jätän väliin.

Tuo on sinun oma uskomuksesi.

Väitätkö ettei meillä ole sosiaalisia normeja? Suomessa ei todellakaan ole normien mukaista mennä juttelemaan tuntemattomille missä tahansa tilanteissa.

Ei tietenkään missä tahansa tilanteessa. Se nimenomaan on sosiaalista taitoa, että huomaa, milloin ihmistä voi lähestyä. Eli ensin on jo katsekontakti, joka viestii, että sinut on huomattu ja saa lähestyä.

En ole koskaan todistanut omalla kohdalla tällaista tilannetta...

Oikeasti? Minä juttelen varmaan viikoittain tuntemattomien ihmisten kanssa kassajonossa, bussipysäkillä (silloin kun vielä käytin bussia, tällä hetkellä koronan takia en), kaupassa jonkun tuotteen tai tuoteryhmän luona jne. Sekä miesten että naisten.

Sinä ajattelet nyt sitä, että kyse on tietysti kohtaamisesta, jonka tavoite on johtaa treffeille, ja siinä menee pieleen. Opettele ottamaan kontakteja kaikenlaisiin ihmisiin. Sen jälkeen huomaat myös, jos kiinnostava nainen/mies antaa signaaleja, että voi lähestyä.

Vinkki: älä koskaan mene ja kysy "oletko sinkku/lähdetkö treffeille". Se tappaa nopeasti mahdollisen kiinnostuksen, koska miksi ihminen lupautuisi treffeille sellaisen henkilön kanssa, josta ei tiedä yhtään mitään. Juttele siinä hetkessä ja tilanteessa. Sitten kun jommankumman on pakko jatkaa matkaa, kysy, haluaisiko toinen jatkaa juttua myöhemmin ja tarjoa vaikka omaa numeroasi.

No kyllä suomalainen jurous on ainakin tästä analyysista kaukana. Mahtavaa, jos suomalaiset miehet ovat selvinpäin noin rohkeita nykyisin.

Nykyään? Onko joskus ollut toisin ja koska?

Eilen minulle alkoi kaupassa jutella 50+ mies hatustani ja erilaisista villoista.

Ohan selvin päin oli siinä pattereita katsomassa samalla hyllyllä kuin minä.

Olisiko se osaltaan asennekysymys? Toiset näyttävät helposti lähestyttäviltä, toiset ovat jo lähtökohtaisesti naama kuin sitruunan syöneellä - "turha tulla lähemmäs ja puhua jotain ja LUULLA jotain". No, sitä saa mitä tilaa. 

Tässä nyt on kohta pari vuotta menty muuten naama norsulla maskien takana.

Oukei. No, joillekin sekin on tietysti suuri este, joillekin taas ei. Haasteitahan löytää toki aina. Mutku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No olishan se tyhmää mennä suhteeseen, joka huonontaa elämänlaatua. Minulla oli sinkkuna hyvä elämänlaatu, jolloin standardi oli luonnollisesti korkea. En syytä miehiä siitä, etteivät he yltäneet standardieni tasolle mutta toivon vastavuoroisesti sitä, ettei minua syytetä valinnastani pysyä sinkkuna kunnes löydän itseä miellyttävän. 

Enkä sanoisi että standardini olisivat olleet kohtuuttoman korkeat - minulle oli vain ehdoton ei sille, että miehessä olisi yhtäkään merkittävää heikkoutta kuten liiallinen alko, alle 7/10 ulkonäkö, se että on varattu, mielenterveysongelmat, rahaongelmat tai alle 8/10 luonne. Ja tämä tietysti tarkoittaa että 98% miehistä ovat poissuljettuja jo heti kättelyssä. 

Itse asiasta olen samaa mieltä. Kenenkään ei kannata ryhtyä suhteeseen, joka huonontaa omaa elämää. Toki jollain osa-alueella voi joutua tekemään kompromisseja, jotta jollain toisella saa aiempaa enemmän. Kokonaisuus ratkaisee.

Minusta kuitenkin tuntuu, että kriteerisi on aika korkealla, jos 98% miehistä karsiutuu heti pois. Mutta se on sinun valintasi ja sinulla on siihen täysi oikeus. Ei vaan kannata pahastua, jos/kun jollain miehellä on kriteerit, joilla 98% naisista on no-go osastoa.

Normaali ihminen ei halua parisuhdetta 2% kanssa väestöstä. Totta kai se kenen kanssa suhdetta voisi ajatella on paljon pienempi luku, tuskin promillekaan riittää.

Tällöin pareja ei myöskään muodostu. Voit vaihtaa normaali ihmisen = sinä.

Niin koen olevani normaali ihminen. Olen tavannut kaksi ihmistä jonka kanssa olen halunnut parisuhdetta.

Toki niitä jotka olisi ehkä olleet vastaavia voi olla jossain päin olemassa mutta että 2% väestöstä olisi samalaisia kuin puolisoni. Tuskin.

Niin, Tinder perustuu ulkonäköön.

Jos olet hyvännäköinen, tulet siellä menestymään. Jos et ole, niin Tinder kokemuksesi tulee olemaan aika epämiellyttävä.

Naisilla saattaa tässä pikkasen pelastaa se että miehiä on Tinderissä merkittävästi enemmän kuin naisia, mikä tarkoittaa sitä että rumakin nainen voi ehkä jotain Tinderistä saadakin (paino sanalla ehkä). Koska nainen on siis Tinderissä ns niukka hyödyke.

Ruman miehen ei kyllä kannata edes yrittää.

Vierailija kirjoitti:

Niin, Tinder perustuu ulkonäköön.

Jos olet hyvännäköinen, tulet siellä menestymään. Jos et ole, niin Tinder kokemuksesi tulee olemaan aika epämiellyttävä.

Naisilla saattaa tässä pikkasen pelastaa se että miehiä on Tinderissä merkittävästi enemmän kuin naisia, mikä tarkoittaa sitä että rumakin nainen voi ehkä jotain Tinderistä saadakin (paino sanalla ehkä). Koska nainen on siis Tinderissä ns niukka hyödyke.

Ruman miehen ei kyllä kannata edes yrittää.

Täällä keskusteluissa naiset ovat todenneet, että ulkonäöllä ei ole edes Tinderissä merkitystä. He ihastuvat kuulemma profiiliteksteihin. Eli ulkonäköön ei voi pelkästään ihastua, koska nainen ei ymmärrä pelkkää ulkonäköä. Ja halveksii miehiä, jotka esineellistävät naisia pelkän ulkonäön vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies saa minulta pelkkää plussaa siitä, jos on käynyt tinderissä mutta todennut sen itselleen täysin vastenmieliseksi markkinapaikaksi. Tai jos ei ole siellä edes halunnut käydä. 

Ja missä sinä tähän mieheen sitten törmäät ja tutustut ja saat tietää että on sinkku? Montako tällaista tutustumista tulee vuoden aikana vastaan?

Jos olet nainen, niin voit kysyä mieheltä, onko hän sinkku. Miehenä älä kysy, koska se voi mennä seksuaalisesta ahdistelusta. Naisena voit mennä ihan suoraan juttelemaan miehille, sinun ei tarvitse miettiä mitään ylimääräisiä.

Mutta miten minä erottelen niistä jossain kirjastossa tai bussipysäkillä näkemistäni miehistä nuo jotka ylenkatsovat tinderiä ja jotka ovat siis parempia miehiä? Minullahan menee hirveästi aikaa ja energiaa kun koko ajan varmasti yrittäisin pokata varattuja tai niitä jotka ovatkin tinderissä. Ja sitä paitsi tuollain saisi hyvin todennäköisesti itselleen miehen joka on oikeasti varattu, mutta ei kerro sitä heti. Monet miehet kun ovat valmiita pettämään jos vain tulee tilaisuus.

Ei sun tarvitsekaan erotella jos se ei ole sulle tärkeä asia. Muutenhan asiat tulee tietoon tutustumalla ja juttelmalla asioista. Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä ole.

Tottakai se on tärkeä asia. Ei minulla ole rajattomasti aikaa juosta miesten perässä. Haluan löytää sen hyvän mahdollisimman nopeasti.

No onko löytynyt?

Jos seuraisit keskustelua niin tietäisit että ei. Mutta Tinderin kautta sentään tapaan silloin tällöin uusia tuttavuuksia. Mielestäni se että tapaan silloin tällöin jonkun miehen sieltä parantaa mahdollisuuksiani huomattavasti, versus että odotan että sattuman oikusta törmäisin johonkin kivaan sinkkumieheen vaikka kassajonossa. Tässä on kyse todennäköisyyksistä. Tinder lisää todennäköisyyttä tavata joku sopiva. Mitään varmaa sieltäkään ei ole luvassa.

Mikä estää sinua tapaamasta kassajonossa kivan sinkkumiehen? Sinkkumiehiä on kaupassa vaikka kuinka monta, kun käyt siellä. Mene kysymään, oletko sinkku. Toki suurin haaste sinulle on se, että mies lähtee mukaasi, vaikka on todennäköisesti varattu.

Kyllä miehilläkin on sellaiset tuntosarvet millä he aistivat jos nainen käyttäytyy normeista poiketen ja tuollainen lähestyminen laittaa suurimman osan miehistä hälytyskellot soimaan että kyseessä on varmaan joku vähän mentaalisti heilahtanut nainen. Jätän väliin.

Tuo on sinun oma uskomuksesi.

Väitätkö ettei meillä ole sosiaalisia normeja? Suomessa ei todellakaan ole normien mukaista mennä juttelemaan tuntemattomille missä tahansa tilanteissa.

Ei tietenkään missä tahansa tilanteessa. Se nimenomaan on sosiaalista taitoa, että huomaa, milloin ihmistä voi lähestyä. Eli ensin on jo katsekontakti, joka viestii, että sinut on huomattu ja saa lähestyä.

En ole koskaan todistanut omalla kohdalla tällaista tilannetta...

Ikävää, mutta ei kerro siitä etteikö niin tapahtuisi lukuisia kertoja tänäänkin erilaisissa tilanteissa.

Tapahtuuko sinulle usein niin, että annat miehelle omasta mielestäsi katsesignaalin käydessäsi askartelutarvikeliikkeessä ja tästä rohkaistuneena mies lähestyy sinua treffipyynnöin?

Askartelutarvikeliikkeissä näkee aika vähän miehiä, mutta sen sijaan monissa muissa liikkeissä olen useinkin ajautunut juttusille miesten kanssa. Mutta jos normaali kontaktin ottaminen ympäröiviin ihmisiin on haasteellista, niin sitten se pitää varmaan eritellä osiin, että mikä on katsesignaali jne.

Edelleenkään en suosittele pyytämään treffeille vaan juttelemaan siinä tilanteessa, missä kohtaat sen toisen ihmisen ja siitä aiheesta, mikä teitä yhdistää, olkoon se sitten vaikka tähän vuodenaikaan lumilapioiden paremmuus.

eri

Menisikö naisille oikeasti läpi, jos tulisin juttelemaan lumilapioista Prismassa? Itseasiassa lumilapioavaus kuulostaa ihan hyvältä. Vähän kuin klassinen "langataanko hampaat ennen vai jälkeen hampaiden pesun"

Mitä pitäisi "mennä läpi"? Se että osaa jutella?

Olin joskus muutaman viikon tinderissä. En pitänyt siitä, mitä se teki ihmiskuvalleni, käytökselleni ja ajankäytölleni. En myöskään jaksa tuijottaa näyttöpäätettä enää työpäivän jälkeen, teen mieluummin jotain aktiivisempaa. Se on varmasti monille toimiva alusta, mutta ei se todellakaan kaikille sovi. Me muut ihmiset olemme edelleen muualla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies saa minulta pelkkää plussaa siitä, jos on käynyt tinderissä mutta todennut sen itselleen täysin vastenmieliseksi markkinapaikaksi. Tai jos ei ole siellä edes halunnut käydä. 

Ja missä sinä tähän mieheen sitten törmäät ja tutustut ja saat tietää että on sinkku? Montako tällaista tutustumista tulee vuoden aikana vastaan?

Jos olet nainen, niin voit kysyä mieheltä, onko hän sinkku. Miehenä älä kysy, koska se voi mennä seksuaalisesta ahdistelusta. Naisena voit mennä ihan suoraan juttelemaan miehille, sinun ei tarvitse miettiä mitään ylimääräisiä.

Mutta miten minä erottelen niistä jossain kirjastossa tai bussipysäkillä näkemistäni miehistä nuo jotka ylenkatsovat tinderiä ja jotka ovat siis parempia miehiä? Minullahan menee hirveästi aikaa ja energiaa kun koko ajan varmasti yrittäisin pokata varattuja tai niitä jotka ovatkin tinderissä. Ja sitä paitsi tuollain saisi hyvin todennäköisesti itselleen miehen joka on oikeasti varattu, mutta ei kerro sitä heti. Monet miehet kun ovat valmiita pettämään jos vain tulee tilaisuus.

Ei sun tarvitsekaan erotella jos se ei ole sulle tärkeä asia. Muutenhan asiat tulee tietoon tutustumalla ja juttelmalla asioista. Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä ole.

Tottakai se on tärkeä asia. Ei minulla ole rajattomasti aikaa juosta miesten perässä. Haluan löytää sen hyvän mahdollisimman nopeasti.

No onko löytynyt?

Jos seuraisit keskustelua niin tietäisit että ei. Mutta Tinderin kautta sentään tapaan silloin tällöin uusia tuttavuuksia. Mielestäni se että tapaan silloin tällöin jonkun miehen sieltä parantaa mahdollisuuksiani huomattavasti, versus että odotan että sattuman oikusta törmäisin johonkin kivaan sinkkumieheen vaikka kassajonossa. Tässä on kyse todennäköisyyksistä. Tinder lisää todennäköisyyttä tavata joku sopiva. Mitään varmaa sieltäkään ei ole luvassa.

Mikä estää sinua tapaamasta kassajonossa kivan sinkkumiehen? Sinkkumiehiä on kaupassa vaikka kuinka monta, kun käyt siellä. Mene kysymään, oletko sinkku. Toki suurin haaste sinulle on se, että mies lähtee mukaasi, vaikka on todennäköisesti varattu.

Kyllä miehilläkin on sellaiset tuntosarvet millä he aistivat jos nainen käyttäytyy normeista poiketen ja tuollainen lähestyminen laittaa suurimman osan miehistä hälytyskellot soimaan että kyseessä on varmaan joku vähän mentaalisti heilahtanut nainen. Jätän väliin.

Tuo on sinun oma uskomuksesi.

Väitätkö ettei meillä ole sosiaalisia normeja? Suomessa ei todellakaan ole normien mukaista mennä juttelemaan tuntemattomille missä tahansa tilanteissa.

Ei tietenkään missä tahansa tilanteessa. Se nimenomaan on sosiaalista taitoa, että huomaa, milloin ihmistä voi lähestyä. Eli ensin on jo katsekontakti, joka viestii, että sinut on huomattu ja saa lähestyä.

En ole koskaan todistanut omalla kohdalla tällaista tilannetta...

Ikävää, mutta ei kerro siitä etteikö niin tapahtuisi lukuisia kertoja tänäänkin erilaisissa tilanteissa.

Tapahtuuko sinulle usein niin, että annat miehelle omasta mielestäsi katsesignaalin käydessäsi askartelutarvikeliikkeessä ja tästä rohkaistuneena mies lähestyy sinua treffipyynnöin?

Askartelutarvikeliikkeissä näkee aika vähän miehiä, mutta sen sijaan monissa muissa liikkeissä olen useinkin ajautunut juttusille miesten kanssa. Mutta jos normaali kontaktin ottaminen ympäröiviin ihmisiin on haasteellista, niin sitten se pitää varmaan eritellä osiin, että mikä on katsesignaali jne.

Edelleenkään en suosittele pyytämään treffeille vaan juttelemaan siinä tilanteessa, missä kohtaat sen toisen ihmisen ja siitä aiheesta, mikä teitä yhdistää, olkoon se sitten vaikka tähän vuodenaikaan lumilapioiden paremmuus.

eri

Menisikö naisille oikeasti läpi, jos tulisin juttelemaan lumilapioista Prismassa? Itseasiassa lumilapioavaus kuulostaa ihan hyvältä. Vähän kuin klassinen "langataanko hampaat ennen vai jälkeen hampaiden pesun"

Mitä pitäisi "mennä läpi"? Se että osaa jutella?

Niinpä. Onnko tässäkin taas ajtus, että enpä viitsi jutella naiselle niitä näitä lumilapiosta, jos en saa lapion kylkiäisenä taattua pildeä? Jotenkin aivan omituinen ajattelutapa.

Vierailija kirjoitti:

Se onkin ihan eri asia, kun hopeakettu iskee patterihyllyllä! Farmarihousuissa ja ei päivääkään yli 35-ikävuoden näköinen!

Buahhahhaa!! Nyt lyödään jo rehdisti vyön alle sitä seniilihullua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies saa minulta pelkkää plussaa siitä, jos on käynyt tinderissä mutta todennut sen itselleen täysin vastenmieliseksi markkinapaikaksi. Tai jos ei ole siellä edes halunnut käydä. 

Ja missä sinä tähän mieheen sitten törmäät ja tutustut ja saat tietää että on sinkku? Montako tällaista tutustumista tulee vuoden aikana vastaan?

Jos olet nainen, niin voit kysyä mieheltä, onko hän sinkku. Miehenä älä kysy, koska se voi mennä seksuaalisesta ahdistelusta. Naisena voit mennä ihan suoraan juttelemaan miehille, sinun ei tarvitse miettiä mitään ylimääräisiä.

Mutta miten minä erottelen niistä jossain kirjastossa tai bussipysäkillä näkemistäni miehistä nuo jotka ylenkatsovat tinderiä ja jotka ovat siis parempia miehiä? Minullahan menee hirveästi aikaa ja energiaa kun koko ajan varmasti yrittäisin pokata varattuja tai niitä jotka ovatkin tinderissä. Ja sitä paitsi tuollain saisi hyvin todennäköisesti itselleen miehen joka on oikeasti varattu, mutta ei kerro sitä heti. Monet miehet kun ovat valmiita pettämään jos vain tulee tilaisuus.

Ei sun tarvitsekaan erotella jos se ei ole sulle tärkeä asia. Muutenhan asiat tulee tietoon tutustumalla ja juttelmalla asioista. Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä ole.

Tottakai se on tärkeä asia. Ei minulla ole rajattomasti aikaa juosta miesten perässä. Haluan löytää sen hyvän mahdollisimman nopeasti.

No onko löytynyt?

Jos seuraisit keskustelua niin tietäisit että ei. Mutta Tinderin kautta sentään tapaan silloin tällöin uusia tuttavuuksia. Mielestäni se että tapaan silloin tällöin jonkun miehen sieltä parantaa mahdollisuuksiani huomattavasti, versus että odotan että sattuman oikusta törmäisin johonkin kivaan sinkkumieheen vaikka kassajonossa. Tässä on kyse todennäköisyyksistä. Tinder lisää todennäköisyyttä tavata joku sopiva. Mitään varmaa sieltäkään ei ole luvassa.

Mikä estää sinua tapaamasta kassajonossa kivan sinkkumiehen? Sinkkumiehiä on kaupassa vaikka kuinka monta, kun käyt siellä. Mene kysymään, oletko sinkku. Toki suurin haaste sinulle on se, että mies lähtee mukaasi, vaikka on todennäköisesti varattu.

Kyllä miehilläkin on sellaiset tuntosarvet millä he aistivat jos nainen käyttäytyy normeista poiketen ja tuollainen lähestyminen laittaa suurimman osan miehistä hälytyskellot soimaan että kyseessä on varmaan joku vähän mentaalisti heilahtanut nainen. Jätän väliin.

Tuo on sinun oma uskomuksesi.

Väitätkö ettei meillä ole sosiaalisia normeja? Suomessa ei todellakaan ole normien mukaista mennä juttelemaan tuntemattomille missä tahansa tilanteissa.

Ei tietenkään missä tahansa tilanteessa. Se nimenomaan on sosiaalista taitoa, että huomaa, milloin ihmistä voi lähestyä. Eli ensin on jo katsekontakti, joka viestii, että sinut on huomattu ja saa lähestyä.

En ole koskaan todistanut omalla kohdalla tällaista tilannetta...

Ikävää, mutta ei kerro siitä etteikö niin tapahtuisi lukuisia kertoja tänäänkin erilaisissa tilanteissa.

Tapahtuuko sinulle usein niin, että annat miehelle omasta mielestäsi katsesignaalin käydessäsi askartelutarvikeliikkeessä ja tästä rohkaistuneena mies lähestyy sinua treffipyynnöin?

Askartelutarvikeliikkeissä näkee aika vähän miehiä, mutta sen sijaan monissa muissa liikkeissä olen useinkin ajautunut juttusille miesten kanssa. Mutta jos normaali kontaktin ottaminen ympäröiviin ihmisiin on haasteellista, niin sitten se pitää varmaan eritellä osiin, että mikä on katsesignaali jne.

Edelleenkään en suosittele pyytämään treffeille vaan juttelemaan siinä tilanteessa, missä kohtaat sen toisen ihmisen ja siitä aiheesta, mikä teitä yhdistää, olkoon se sitten vaikka tähän vuodenaikaan lumilapioiden paremmuus.

eri

Menisikö naisille oikeasti läpi, jos tulisin juttelemaan lumilapioista Prismassa? Itseasiassa lumilapioavaus kuulostaa ihan hyvältä. Vähän kuin klassinen "langataanko hampaat ennen vai jälkeen hampaiden pesun"

Mitä pitäisi "mennä läpi"? Se että osaa jutella?

Niinpä. Onnko tässäkin taas ajtus, että enpä viitsi jutella naiselle niitä näitä lumilapiosta, jos en saa lapion kylkiäisenä taattua pildeä? Jotenkin aivan omituinen ajattelutapa.

Mutta tässä koko keskustelussa ajatus oli se, että mikä sitten korvaa Tinderin ja niin alkoi tämä lumilapiokeskustelu. Miksi minä keskustelisin kenenkään kanssa mistään lumilapioista, ellei siihen oikeasti ole jotain todella hyvää syytä? Esimerkiksi se, että haluan treffeille naisen kanssa. Luonnollisesti tuollaisen keskustelun yhteydessä on aika hankala saavuttaa tilannetta, missä voi pyytää lumilapion kautta treffeille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies saa minulta pelkkää plussaa siitä, jos on käynyt tinderissä mutta todennut sen itselleen täysin vastenmieliseksi markkinapaikaksi. Tai jos ei ole siellä edes halunnut käydä. 

Ja missä sinä tähän mieheen sitten törmäät ja tutustut ja saat tietää että on sinkku? Montako tällaista tutustumista tulee vuoden aikana vastaan?

Jos olet nainen, niin voit kysyä mieheltä, onko hän sinkku. Miehenä älä kysy, koska se voi mennä seksuaalisesta ahdistelusta. Naisena voit mennä ihan suoraan juttelemaan miehille, sinun ei tarvitse miettiä mitään ylimääräisiä.

Mutta miten minä erottelen niistä jossain kirjastossa tai bussipysäkillä näkemistäni miehistä nuo jotka ylenkatsovat tinderiä ja jotka ovat siis parempia miehiä? Minullahan menee hirveästi aikaa ja energiaa kun koko ajan varmasti yrittäisin pokata varattuja tai niitä jotka ovatkin tinderissä. Ja sitä paitsi tuollain saisi hyvin todennäköisesti itselleen miehen joka on oikeasti varattu, mutta ei kerro sitä heti. Monet miehet kun ovat valmiita pettämään jos vain tulee tilaisuus.

Ei sun tarvitsekaan erotella jos se ei ole sulle tärkeä asia. Muutenhan asiat tulee tietoon tutustumalla ja juttelmalla asioista. Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä ole.

Tottakai se on tärkeä asia. Ei minulla ole rajattomasti aikaa juosta miesten perässä. Haluan löytää sen hyvän mahdollisimman nopeasti.

No onko löytynyt?

Jos seuraisit keskustelua niin tietäisit että ei. Mutta Tinderin kautta sentään tapaan silloin tällöin uusia tuttavuuksia. Mielestäni se että tapaan silloin tällöin jonkun miehen sieltä parantaa mahdollisuuksiani huomattavasti, versus että odotan että sattuman oikusta törmäisin johonkin kivaan sinkkumieheen vaikka kassajonossa. Tässä on kyse todennäköisyyksistä. Tinder lisää todennäköisyyttä tavata joku sopiva. Mitään varmaa sieltäkään ei ole luvassa.

Mikä estää sinua tapaamasta kassajonossa kivan sinkkumiehen? Sinkkumiehiä on kaupassa vaikka kuinka monta, kun käyt siellä. Mene kysymään, oletko sinkku. Toki suurin haaste sinulle on se, että mies lähtee mukaasi, vaikka on todennäköisesti varattu.

Kyllä miehilläkin on sellaiset tuntosarvet millä he aistivat jos nainen käyttäytyy normeista poiketen ja tuollainen lähestyminen laittaa suurimman osan miehistä hälytyskellot soimaan että kyseessä on varmaan joku vähän mentaalisti heilahtanut nainen. Jätän väliin.

Tuo on sinun oma uskomuksesi.

Väitätkö ettei meillä ole sosiaalisia normeja? Suomessa ei todellakaan ole normien mukaista mennä juttelemaan tuntemattomille missä tahansa tilanteissa.

Ei tietenkään missä tahansa tilanteessa. Se nimenomaan on sosiaalista taitoa, että huomaa, milloin ihmistä voi lähestyä. Eli ensin on jo katsekontakti, joka viestii, että sinut on huomattu ja saa lähestyä.

En ole koskaan todistanut omalla kohdalla tällaista tilannetta...

Ikävää, mutta ei kerro siitä etteikö niin tapahtuisi lukuisia kertoja tänäänkin erilaisissa tilanteissa.

Tapahtuuko sinulle usein niin, että annat miehelle omasta mielestäsi katsesignaalin käydessäsi askartelutarvikeliikkeessä ja tästä rohkaistuneena mies lähestyy sinua treffipyynnöin?

Askartelutarvikeliikkeissä näkee aika vähän miehiä, mutta sen sijaan monissa muissa liikkeissä olen useinkin ajautunut juttusille miesten kanssa. Mutta jos normaali kontaktin ottaminen ympäröiviin ihmisiin on haasteellista, niin sitten se pitää varmaan eritellä osiin, että mikä on katsesignaali jne.

Edelleenkään en suosittele pyytämään treffeille vaan juttelemaan siinä tilanteessa, missä kohtaat sen toisen ihmisen ja siitä aiheesta, mikä teitä yhdistää, olkoon se sitten vaikka tähän vuodenaikaan lumilapioiden paremmuus.

eri

Menisikö naisille oikeasti läpi, jos tulisin juttelemaan lumilapioista Prismassa? Itseasiassa lumilapioavaus kuulostaa ihan hyvältä. Vähän kuin klassinen "langataanko hampaat ennen vai jälkeen hampaiden pesun"

Mitä pitäisi "mennä läpi"? Se että osaa jutella?

Niinpä. Onnko tässäkin taas ajtus, että enpä viitsi jutella naiselle niitä näitä lumilapiosta, jos en saa lapion kylkiäisenä taattua pildeä? Jotenkin aivan omituinen ajattelutapa.

Mutta tässä koko keskustelussa ajatus oli se, että mikä sitten korvaa Tinderin ja niin alkoi tämä lumilapiokeskustelu. Miksi minä keskustelisin kenenkään kanssa mistään lumilapioista, ellei siihen oikeasti ole jotain todella hyvää syytä? Esimerkiksi se, että haluan treffeille naisen kanssa. Luonnollisesti tuollaisen keskustelun yhteydessä on aika hankala saavuttaa tilannetta, missä voi pyytää lumilapion kautta treffeille.

Joo, ei sinun kannata keskustella. Ongelma ratkaistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies saa minulta pelkkää plussaa siitä, jos on käynyt tinderissä mutta todennut sen itselleen täysin vastenmieliseksi markkinapaikaksi. Tai jos ei ole siellä edes halunnut käydä. 

Ja missä sinä tähän mieheen sitten törmäät ja tutustut ja saat tietää että on sinkku? Montako tällaista tutustumista tulee vuoden aikana vastaan?

Jos olet nainen, niin voit kysyä mieheltä, onko hän sinkku. Miehenä älä kysy, koska se voi mennä seksuaalisesta ahdistelusta. Naisena voit mennä ihan suoraan juttelemaan miehille, sinun ei tarvitse miettiä mitään ylimääräisiä.

Mutta miten minä erottelen niistä jossain kirjastossa tai bussipysäkillä näkemistäni miehistä nuo jotka ylenkatsovat tinderiä ja jotka ovat siis parempia miehiä? Minullahan menee hirveästi aikaa ja energiaa kun koko ajan varmasti yrittäisin pokata varattuja tai niitä jotka ovatkin tinderissä. Ja sitä paitsi tuollain saisi hyvin todennäköisesti itselleen miehen joka on oikeasti varattu, mutta ei kerro sitä heti. Monet miehet kun ovat valmiita pettämään jos vain tulee tilaisuus.

Ei sun tarvitsekaan erotella jos se ei ole sulle tärkeä asia. Muutenhan asiat tulee tietoon tutustumalla ja juttelmalla asioista. Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä ole.

Tottakai se on tärkeä asia. Ei minulla ole rajattomasti aikaa juosta miesten perässä. Haluan löytää sen hyvän mahdollisimman nopeasti.

No onko löytynyt?

Jos seuraisit keskustelua niin tietäisit että ei. Mutta Tinderin kautta sentään tapaan silloin tällöin uusia tuttavuuksia. Mielestäni se että tapaan silloin tällöin jonkun miehen sieltä parantaa mahdollisuuksiani huomattavasti, versus että odotan että sattuman oikusta törmäisin johonkin kivaan sinkkumieheen vaikka kassajonossa. Tässä on kyse todennäköisyyksistä. Tinder lisää todennäköisyyttä tavata joku sopiva. Mitään varmaa sieltäkään ei ole luvassa.

Mikä estää sinua tapaamasta kassajonossa kivan sinkkumiehen? Sinkkumiehiä on kaupassa vaikka kuinka monta, kun käyt siellä. Mene kysymään, oletko sinkku. Toki suurin haaste sinulle on se, että mies lähtee mukaasi, vaikka on todennäköisesti varattu.

Kyllä miehilläkin on sellaiset tuntosarvet millä he aistivat jos nainen käyttäytyy normeista poiketen ja tuollainen lähestyminen laittaa suurimman osan miehistä hälytyskellot soimaan että kyseessä on varmaan joku vähän mentaalisti heilahtanut nainen. Jätän väliin.

Tuo on sinun oma uskomuksesi.

Väitätkö ettei meillä ole sosiaalisia normeja? Suomessa ei todellakaan ole normien mukaista mennä juttelemaan tuntemattomille missä tahansa tilanteissa.

Ei tietenkään missä tahansa tilanteessa. Se nimenomaan on sosiaalista taitoa, että huomaa, milloin ihmistä voi lähestyä. Eli ensin on jo katsekontakti, joka viestii, että sinut on huomattu ja saa lähestyä.

En ole koskaan todistanut omalla kohdalla tällaista tilannetta...

Ikävää, mutta ei kerro siitä etteikö niin tapahtuisi lukuisia kertoja tänäänkin erilaisissa tilanteissa.

Tapahtuuko sinulle usein niin, että annat miehelle omasta mielestäsi katsesignaalin käydessäsi askartelutarvikeliikkeessä ja tästä rohkaistuneena mies lähestyy sinua treffipyynnöin?

Askartelutarvikeliikkeissä näkee aika vähän miehiä, mutta sen sijaan monissa muissa liikkeissä olen useinkin ajautunut juttusille miesten kanssa. Mutta jos normaali kontaktin ottaminen ympäröiviin ihmisiin on haasteellista, niin sitten se pitää varmaan eritellä osiin, että mikä on katsesignaali jne.

Edelleenkään en suosittele pyytämään treffeille vaan juttelemaan siinä tilanteessa, missä kohtaat sen toisen ihmisen ja siitä aiheesta, mikä teitä yhdistää, olkoon se sitten vaikka tähän vuodenaikaan lumilapioiden paremmuus.

eri

Menisikö naisille oikeasti läpi, jos tulisin juttelemaan lumilapioista Prismassa? Itseasiassa lumilapioavaus kuulostaa ihan hyvältä. Vähän kuin klassinen "langataanko hampaat ennen vai jälkeen hampaiden pesun"

Mitä pitäisi "mennä läpi"? Se että osaa jutella?

Niinpä. Onnko tässäkin taas ajtus, että enpä viitsi jutella naiselle niitä näitä lumilapiosta, jos en saa lapion kylkiäisenä taattua pildeä? Jotenkin aivan omituinen ajattelutapa.

Mutta tässä koko keskustelussa ajatus oli se, että mikä sitten korvaa Tinderin ja niin alkoi tämä lumilapiokeskustelu. Miksi minä keskustelisin kenenkään kanssa mistään lumilapioista, ellei siihen oikeasti ole jotain todella hyvää syytä? Esimerkiksi se, että haluan treffeille naisen kanssa. Luonnollisesti tuollaisen keskustelun yhteydessä on aika hankala saavuttaa tilannetta, missä voi pyytää lumilapion kautta treffeille.

Joo, ei sinun kannata keskustella. Ongelma ratkaistu.

Ei kannatakaan. En koe, että ihmiset sitä kovin paljon ostosten yhteydessä minulta toivovatkaan.