AMK ja yliopiston ero?
Amk:sta saa ammatin, yliopistosta ei. Mitä muuta eroa?
Kommentit (70)
Miks kränätä tämmösestä asiasta? Molemmat laitokset tuottavat erilaisia osaajia erilaisiin tarpeisiin ja osittain myös tarpeettomuuksiin. Ei voi ajatella että vain amksta valmistuu turhaan, koska väitän että työkkärin luukulla roikkuu yhtälailla myös liuta filosofian maistereita. Ei tämmösiä asioita voi vertailla ja kaikilta tasoilta valmistuneita osaajia tarvitaan, vrt lähäri - sairaanhoitaja - lääkäri tms.
Heh! Kävin täällä muutama kk sitten, samaa jauhettiin silloin. Olette uskonattoman, no höh, amk ja yliopisto sakkia. Kiitos ja hyvästi! Jatkakaa jankaten turhanpäiväisyyksistä!
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 03:05"]AMK:ssa "tutkimus" on lukion esseetasoa. Yliopistossa gradu on oikeasti tieteellinen tutkielma.
[/quote]
No joo, miten sen nyt ottaa. Gradujakin on niiiiiin monenlaisia, jopa täysin muilta kopsattuja läpysköitä. Ja osassa asiaa ei ole kuin siteeksi. Mutta popparit on valmiit, jatkakaa inttämistä!
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 22:51"]
Amiksessa opetetaan mitä tehdään
Amk:ssa opetetaan miten tehdään
Yliopistossa opiskellaan itse miksi tehdään
Amis suorittaa sen mitä opetettiin. Amkkilainen pystyy itsenäisesti parantamaan työtapojaan ja kehittämään muutenkin pienimuotoisesti uutta annetussa ympäristössä. Akateeminen luo taas kokonaan uutta "tyhjästä". [/quote]
Tässä on minusta paljon oikeaa ajatusta. Olen kuullut puhuttavan aika osuvasti ns. "black box - white box" -erosta: AMK:ssa opetetaan käyttämään erilaisia työkaluja erilaisten ongelmien ratkaisuun, mutta ei perehdytä niiden toimintaperiaatteisiin kovin syvällisesti (ns. black box). Jossain tietotekniikassa tämä tarkoittaa, että opetellaan jotain tiettyjä ohjelmointikieliä. Yliopistossa puretaan ne työkalut atomeiksi ja katsotaan, mistä ne on tehty ja miksi ne toimivat, jolloin voi sekä kehittää omia tai ainakin tulevassa työelämässä sujuvammin vaihtaa työkalua (ns. white box). Tämä lähestymistapa tarkoittaa, että tehdään omat käyttöjärjestelmät, kääntäjät ja ohjelmointikielet sekä käydään läpi erilaiset ohjelmointiparadigmat, jotta ymmärretään, mistä koko touhussa oikeasti on kysymys, mutta yksittäisten työkalujen yksityiskohtainen opiskelu jää enemmän oman harrastuneisuuden varaan. Tässä toki tietotekniikka on vain yksi esimerkki, mutta vähän samaan viittasi mielestäni 45 ja 51 terveydenhuollon puolella. Kyseenalaistaminen, parhaiden ratkaisujen etsiminen ja syvällinen ymmärtäminen on niitä puolia, joita ainakaan useimmiten ei AMK:ssa opeteta, mutta jotka ovat yliopistossa jokapäiväistä leipää.
Jos haluat mahdollisimman nopeasti Java-koodariksi, menet AMK:hon, mutta jos haluat ymmärtää, miksi mikään tietokoneissa toimii, niin yliopisto on oikeampi paikka. Samalla oppii kyllä riittävästi olio-ohjelmoinnin yleisestä filosofiasta, että juuri Javan ohjelmointi ei ole enää isokaan juttu, jos työnantaja joskus juuri sitä haluaa. Toisaalta yhtä hyvin onnistuu C++ tai mikä tahansa muukin olio-ohjelmointikieli, kun opinnoissa on opiskeltu juuri niitä yleisiä periaatteeita yksittäisten työkalujen asemesta.
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 01:57"]Taas on forumilla niin paljon asiantuntijoita että hoh hoijaa. Ap:n kysymys on hyvin relevantti, joten aletaan purkamaan aihetta...
Taustaa: Sekä AMK (kaksi koulutusohjelmaa) että Yliopisto (pääaine+kaksi sivuainetta toisesta tiedekunnasta). Työskennellyt AMK opettaja/asiantuntija sekä mukana yliopiston projekteissa. Kokemusta myös eri Suomen AMKeista sekä yliopistoista.
1. Merkittävin ero on luonteessa; yliopisto on teoreettisempi, yläkäsitteellisempi sekä pääasiallisesti keskittyy eri aloihin (poislukien kaupalliset alat). AMK puolestaan tähtää käytännönläheisempään 'soveltavaan' tieteeseen. Tähän väliin voisin sanoa, että on täyttä paskaa väittää yliopiston tutkimuksen olevan 'parempaa', 'laadukkaampaa' tms. Näin varmasti usein on, mutta se riippuu täysin muista tekijöistä kuin itse instanssista. Haluaisin muistuttaa kaikkien häpeäyliopistojen sosiologian 'nollatutkimuksesta', eli yliopiston gradut tai tohtorityöt ovat monessa tapauksessa täyttä fuulaa. Ongelma on lähinnä siinä, että nykyään tutkimusta tehdään tutkimuksen takia, eikä tieteen tai uuden informaation.
AMKien tutkimus soveltuu mielestäni paremmin ns. pk-yrityksille sekä hieman käytännöllisempään työhön. Noista luonne-eroista vielä sen verran, että esim. matkailua ei pahemmin voi yliopistossa opiskella, muuta kuin Lapin yliopistossa (korjatkaa, jos olen väärässä). Sama homma palvelualat. Mutta koittakaa muistaa, että ihan samat tieteelliset lainalaisuudet pätevät molemmissa, toki maisteriasteella tutkimukseen (varsinkin kvantitutkimukseen) tulee huomattavasti enemmän syvyyttä, teoriaa. Mutta jos opiskelee kaupallista alaa, niin samat kirjailijat siellä suunnilleen on teoreettisena viitekehyksenä...Eri asia on se, kuinka tätä teoriaa sovelletaan opetuksessa.
2. Yliopiston perinne ja identiteetti on huomattavasti vahvempi. Tämä on tavallaan hyvä, tavallaan huono. Mutta olen nähnyt äärimmäisen hyviä amk:n kanditöitä ja kanditason opiskelijoita, jotka hallitsevat todella hyvin teorian mutta osaavat myös yhdistää sen käytäntöön. Samaa en voi sanoa yliopistojen kanditöistä, koska sanoisin niiden olevan enemmänkin harjoitustöitä gradua tai jatkoa varten. En näe itseäni niin teoreettikkona, jonka vuoksi olen ehkä saanut hieman liikaa tuosta yliopiston hypetyksestä. Mutta tosiasia on se, että korkeakoulukuplan olisi aika jo hajota. Sekä yliopistoissa että amkeissa on todella paljon ns. turhia koulutusohjelmia, mutta raha ja politiikka puhuu sielläkin...
3. Nämä kappalenumerot ja aiheet prakaavat pahasti, mutta kirjoitetaan nyt jotain. Ihmiset epäonnistuvat siinä vaiheessa, kun he yrittävät verrata yliopistoja ja amkeja statuksen puolesta, ns. kumpi on parempi jne. Laitoksissa on paljon erilaisuuksia, mutta myös paljon yhtäläisyyksiä, kuten myös kaupunkien kohdalla. Amkit ovat myös laitoksina ketterämpiä, mutta tämä ei paljoa opiskelijoita hyödytä. Lisäksi se naurettavin puoli, molemmissa kilpaillaan kovasti siitä, kuinka paljon ulkomaalaisia 'moniosaajia, hah' saadaan listoille, vaikka kyseisillä 'koneinsinööreillä' ei olisi mitään tekemistä tai osaamista asian kanssa.
Yliopistoilla saattaa olla palkkalistoillaan todella kovia professoreja, mutta yhtälailla aivan surkeita tutkijatohtoreita, ja sama pätee taas amkeihin opettajien puolesta. Kumpa ihmiset oppisivat pohtimaan ensin omaa intressiä, sitä mikä kiinnostaa ja missä mahdollisesti olisi hyvä, sen sijaan että on pakko päästä yyyyliopistoon. Muistutan, että jos on käynyt vain yhden koulutusohjelman opiskelijan roolissa, kannattaa antaa mielipide ainoastaan siitä koulutusohjelmasta, eikä kokonaisesta instituutiosta, eiks jeah :)
[/quote]
Tutkimuksen tasosta. Artikkelit kv-huippujournaaleihin tulevat pääosin yliopistoista ja sillä tutkimuksen taso ja laatu mitataan. Ei gradut ole ihan sitä tieteen tekemisen kovinta ydintä.
Suurin ero on se, että toisilla on ikuinen alemmuuskompleksi ja toisilla taas terve itsetunto.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 19:05"][quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 19:02"]
Kyllä AMK tekee tutkimusta. Sen verran minäkin tiedän.
[/quote]
Joo, "tiedät" :D Kyllä tutkimus tulee ihan yo:lta, ei AMK:ssa anneta rahkkeita tutkimuksen tekemiseen kun ei siellä opeteta edes metodologiaa ja tiedeteroriaa.
[/quote] en ole tässä kolmen vuoden aikana vielä tutkimukseen törmännyt. AMK:sta puuttuu myös opetus tieteelliseen kirjoittamiseen, tämä on mukava asia opparia tehdessä...
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 00:54"]Typerää kun Opisto muutti nimensä Ammattikorkeakouluksi. Yliopisto ja Opisto kivasti opinahjojen eroa paljon paremmin. Itselläni ei ole mitään vähättelevää sanottavaa AMK-tason koulutuksista, mutta jo selkeällä opetussuunnitelmien selaamisella saa tiedot siitä, että AMKn tarkoitus on valmistaa oppilaita työelämään ja toissijaisesti sivistää ja tehdä heistä oman alansa tieteellisen tason ammattilaisia. Yliopistolla asiat on toisin päin, monella kotuu käytännölliselläkin alalla opiskelija luonteensa mukaan joutuu tai pääsee lukemaan paljon alan kirjallisuutta, olemaan teoreettinen ja saada valmiuden alan tieteelliseen huippuosaamiseen kun taas alan käytännönläheinen, ammattiosaaminen paljon omien kesätöiden ja muutaman harjoittelun varassa.
Yritin olla mahdollisimman neutraali, vaikka tietenkin puollan yliopistoa siitä yksinkertaisesta syystä, että olen aina itse ollut aika tieteellinen luonne. Kaikkien ei tietenkään tarvitse.
[/quote] opistossa oli opetusta ja vaatimustaso, AMK romahdutti kaiken..
Yliopistosta tulee maisterit ja tohtorit
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 03:05"]
AMK:ssa "tutkimus" on lukion esseetasoa. Yliopistossa gradu on oikeasti tieteellinen tutkielma.
[/quote]
niinpä.
amk;ssa on oppilaille sanottu, että hyvin pärjäätte tässä aineessa lukion kirjoilla... Sellainen opettaja, joka ei edes k.o. Ainetta opeta. Ja aineenopettajana tiedän, että ei todellakaan pärjää lukion kirjoilla. On ihan omat kirjat k.o. Aineeseen.
että joskus siellä amkn puolella ollaan pikkusen hukassa ...ohjaavat opettajat on. Ja jotkut aineet kenties mennään noin pintatiedolla...kun syvyyttä pitäis jo löytyä
opinnäytetyö amkissa ei ole gradu. Eikä se amkin opinnäytetyö ole niin laaja ollenkaan.
on niissä oppilaitoksissa ero. Molemmat hyviä omanlaisenaan.
amkki yrittää välillä olla yliopiston kaltainen...en ymmärrä miksi. Käytännön oppia työssä kaivataan. Ja AMK olisi hyvä siinä...nyt siellä vähennetty käytäntöä ja lisää teoriaa...mutta mitä teoriaa? Ja tuntimäärät ei muutu...miten siinä oppilas valmistuu työhön? Amkissa on paljon hämäräksi menevää nykyään.sekavaa.ja amkeiss on muuten eroja. Kannattaa siitäkin ottaa selvää, että missä on hyvin asiat opiskelijoilla..oikeesti. On joku AMK, jossa asiat on hyvin mainosteksteissä, mutta oikeesti ei.
eli hyviä on. Ota selvä missä.