Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

AMK ja yliopiston ero?

Vierailija
24.02.2015 |

Amk:sta saa ammatin, yliopistosta ei. Mitä muuta eroa?

Kommentit (70)

Vierailija
41/70 |
25.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moni onkin esittänyt hyvin eroja yliopiston ja ammattikorkean välillä. Yksi tärkeä ero on se, että yliopistossa voi opiskella sellaisia aineita, joita ei amk:ssa oikeastaan ole.

Toinen tärkeä ero mielestäni laitosten luonne: amk on enemmän eräänlainen palvelulaitos, joka tarjoaa valmista tietoa paketoituna opiskelijalle, keskittyy "ammattien tuottamiseen", kun taas yliopisto on yhteisö, joka itse tuottaa tietoa ja jossa opiskelijat ovat itse osa tuon tiedon tuottajia. Lisäksi moni unohtaa yliopiston roolin yhteiskunnallisen keskustelun ja taiteen ylläpitäjänä; yliopisto tarjoaa kaikille kansalaisille avoimia tilaisuuksia, joissa käsitellään ajankohtaisia aiheita, levitetään uutta tietoa ja taidetta.

 

 

 

 

 

 

Vierailija
42/70 |
25.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

26 jatkaa. Meidän alalla Amk kouluttaavsairsanhoitajia ja yliopisto lääkäreitä. Hoitajat on kivoja. Osa fiksuja. Mutta yleistäen voi sanoa, että tietty dogmaattisuus näkyy kaikessa. Niolle on opetettu mikä on oikein ja mikä on väärin. Ei ole ilmeisesti opetettu luovimaan ja keksimäön uusia ratkaisuja. Tehdään niinkuin on ennenkin tehty, ei niinkuin on järkevää tehdä. Sanoisin hyvin yleistäen, että yliopistoissa oppii enemmän kyseenalaistamaan. Oppii että on harvoja kiveen hakattuja totuuksia. Oppii että tietoa tulee koko ajan lisää. Jopa sellaisessa hyvin konservatiivisessa ja koulumaisessa tiedekunnassa kuin lääkis on. Lääkäri usein miettii miten tämän ongelman ( vaikka valvottu lääkkeenotto potilaalla) rarkaisisi helpoimmin kaikille osapuolille kun taas hoitaja miettii mitä ohjeita sairaanhoitopiiri tai thl on antanut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/70 |
25.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 22:47"]

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:20"]On yhä ihan eri asia kuin korkeakoulut.[/quote]

 

Jostain kumman syystä ammattikorkeakouluopiskelijat saavat samansuuruisen opintotuen kuin tiedokorkeakouluopiskelijat. Ihan sama mitä mieltä sinä olet.

[/quote]

Tällä argumentaatiotasolla ei jatkoon tiedekorkeakoulussa.

Vierailija
44/70 |
25.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 00:20"]

26 jatkaa. Meidän alalla Amk kouluttaavsairsanhoitajia ja yliopisto lääkäreitä. Hoitajat on kivoja. Osa fiksuja. Mutta yleistäen voi sanoa, että tietty dogmaattisuus näkyy kaikessa. Niolle on opetettu mikä on oikein ja mikä on väärin. Ei ole ilmeisesti opetettu luovimaan ja keksimäön uusia ratkaisuja. Tehdään niinkuin on ennenkin tehty, ei niinkuin on järkevää tehdä. Sanoisin hyvin yleistäen, että yliopistoissa oppii enemmän kyseenalaistamaan. Oppii että on harvoja kiveen hakattuja totuuksia. Oppii että tietoa tulee koko ajan lisää. Jopa sellaisessa hyvin konservatiivisessa ja koulumaisessa tiedekunnassa kuin lääkis on. Lääkäri usein miettii miten tämän ongelman ( vaikka valvottu lääkkeenotto potilaalla) rarkaisisi helpoimmin kaikille osapuolille kun taas hoitaja miettii mitä ohjeita sairaanhoitopiiri tai thl on antanut.

[/quote]

Kuulostaa äärimmäisen kaukaa haetulta ja kotiin päin viemiseltä. Terkuin tänä vuonna yliopistosta valmistuva

Vierailija
45/70 |
25.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi et testaisi itse? Mä halusin nähdä millaista yo-opiskelu on AMK:iin verrattuna ja aloitin iltaopinnot avoimessa yo:ssa samalla kun opiskelin AMK:issa päivät. Ei voi vähätellä sitä lukemisen määrää, mikä liittyy pelkästään yliopiston metodiopintoihin. Myös pakollisten kielikurssien taso ja määrä on aivan toista kuin AMK:issa. Yliopistossa myös kiinnitetään valtavan paljon enemmän huomiota hyvään oikeakielisyyssääntöihin ja hyvän esseen rakenteeseen.

Oon innostunut opiskelusta molemmissa, AMK:in opinnot on loppusuoralla ja avoimen yliopiston opinnoista teen jo kandintyötä! Tosin sen jälkeen en voi enää jatkaa opintojani avoimen puolella, vaan pitää pyrkiä varsinaiseksi opiskelijaksi. AMK:issa opiskeluporukka on luonnollisesti tiiviimpi ja opiskelu kurinalaisempaa, mutta mulla onkin vertailukohteena avoin yliopisto. AMK:in opintojen paras puoli on suora kontakti työelämään ja megapitkät harjoittelujaksot, joissa pääsee verkostoitumaan. Valmistuttuani AMK:ista haen maisteriopintoihin yliopiston puolelle ja rahoitan opintoni tekemällä työtä AMK:in tutkinnon pohjalta. Omalla alallani työpaikka on taattu.

Vierailija
46/70 |
25.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 22:59"]

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 22:57"]Ja tämä liittyy tähän miten?[/quote]

 

Molemmat ovat korkeakouluja, vaikka miten vänkäistte vastaan.

[/quote]

Ja vain toinen on tiedekorkeakoulu.

Opistoasteen vaihtaminen ammattikorkeakouluihin on tähän mennessä typerimpiä uudistuksia opintojärjestelmissä. Ilman sitä opiskelija-aines olisi orientoituneempaa opiskelemaansa tutkintoon, jonka on tarkoitus valmistaa alemman toimihenkilön tasoiseen hieman itsenäistä vastuuta sisältävään käytännönläheiseen ammattiin. Työelämä on aika laajalti sadatellut tätä uudistusta, sillä ammattitaitoisten osaajien tilalle on tullut epävarmoja hiippareita, joille saa oikeat työt opettaa alusta asti. AMK on syönyt oppimääriä varsinaisilta ammattiopinnoilta ja käytännönläheisyydeltä. Lisäksi monet opiskelijat kuvittelevat tulevansa opiskelemaan ammattikorkeaan pomoiksi, eivät toimihenkilöiksi. Tällaista harhaa ei ollut opistoasteen koulutuksissa. Työelämän sisällöthän eivät ole muuttuneet lainkaan entisestä, opistosairaanhoitaja tekee ihan samaa työtä kuin amk-sairaanhoitaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/70 |
25.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yliopiston opetus on teoreettisempaa kuin ammattikorkean. Tekniikan alalla esimerkiksi tehtaissa kesätyöläisistä näkee ketkä ovat yliopistossa ja ketkä ammattikorkeassa; jälkimmäiset osaavat toimia yleensä huomattavasti itsenäisemmin kuin yliopiston tapaukset. Toki silläkin on paljon merkitystä, kuinka paljon on harrastanut tekniikkaa. Syy lienee siinä että yliopistossa on lähinnä luentoja ja ammattikorkeassa on ihan projekteja alusta asti

Ja huom. Tämä nimenomaan tekniikan alalla, vain siitä omaa kokemusta.

Vierailija
48/70 |
25.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 00:30"][quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 00:20"]

26 jatkaa. Meidän alalla Amk kouluttaavsairsanhoitajia ja yliopisto lääkäreitä. Hoitajat on kivoja. Osa fiksuja. Mutta yleistäen voi sanoa, että tietty dogmaattisuus näkyy kaikessa. Niolle on opetettu mikä on oikein ja mikä on väärin. Ei ole ilmeisesti opetettu luovimaan ja keksimäön uusia ratkaisuja. Tehdään niinkuin on ennenkin tehty, ei niinkuin on järkevää tehdä. Sanoisin hyvin yleistäen, että yliopistoissa oppii enemmän kyseenalaistamaan. Oppii että on harvoja kiveen hakattuja totuuksia. Oppii että tietoa tulee koko ajan lisää. Jopa sellaisessa hyvin konservatiivisessa ja koulumaisessa tiedekunnassa kuin lääkis on. Lääkäri usein miettii miten tämän ongelman ( vaikka valvottu lääkkeenotto potilaalla) rarkaisisi helpoimmin kaikille osapuolille kun taas hoitaja miettii mitä ohjeita sairaanhoitopiiri tai thl on antanut.

[/quote]

Kuulostaa äärimmäisen kaukaa haetulta ja kotiin päin viemiseltä. Terkuin tänä vuonna yliopistosta valmistuva
[/quote]

Voi olla. Mutta nämä.on tosiaan vain omia kokemuksia. Olen kymmenen vuotta analysoinut hoitajien sielunmaisemaa ja tuohon olen päätynyt. Tottakai mikään ei ole mustavalkoista. Ihmiset on erilaisia. Trendi on kuitenkin tuo. Joustaminen, kyseenalaistaminen, uusien toimintatapojen keksiminen, suuripiirteisyys ja pohtiminen on sellaisia ominaisuuksia joita hoitajilla ei joko alunoitäenkään ollut tai jotka on koulussa karsittu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/70 |
24.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yliopistossa tehdään tiedettä, tiede kehittää yhteiskuntaa. Ilman tieteentekijöitä me elettäis aika alkeellisissa olosuhteissa vieläkin...

Vierailija
50/70 |
24.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap:n kannattaisi tutustua yliopistoon ja sen toimintaa ennen kuin päästelee suustansa aivopieruja ettei yo:sta saa ammattia. Mikähän esim. lääkäri, opettaja, puheterapeutti, psykologi on jollei ammatti?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/70 |
25.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Typerää kun Opisto muutti nimensä Ammattikorkeakouluksi. Yliopisto ja Opisto kivasti opinahjojen eroa paljon paremmin. Itselläni ei ole mitään vähättelevää sanottavaa AMK-tason koulutuksista, mutta jo selkeällä opetussuunnitelmien selaamisella saa tiedot siitä, että AMKn tarkoitus on valmistaa oppilaita työelämään ja toissijaisesti sivistää ja tehdä heistä oman alansa tieteellisen tason ammattilaisia. Yliopistolla asiat on toisin päin, monella kotuu käytännölliselläkin alalla opiskelija luonteensa mukaan joutuu tai pääsee lukemaan paljon alan kirjallisuutta, olemaan teoreettinen ja saada valmiuden alan tieteelliseen huippuosaamiseen kun taas alan käytännönläheinen, ammattiosaaminen paljon omien kesätöiden ja muutaman harjoittelun varassa.
Yritin olla mahdollisimman neutraali, vaikka tietenkin puollan yliopistoa siitä yksinkertaisesta syystä, että olen aina itse ollut aika tieteellinen luonne. Kaikkien ei tietenkään tarvitse.

Vierailija
52/70 |
25.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Molemmat olen käynyt. Yliopisto oli älyllisesti huomattavasti vaativampi, se nyt vaan on tosiasia. Toisaalta AMK vaatii enemmän käytännön harjoitteluilta ja sosiaalisilta taidoilta, yliopistossa voi opiskella lähes erakkona, AMK:issa ei.

Eräs asia mikä mua näissä "ammattikorkeakoulukin on oikea korkeakoulu!" hokemia latelevissa amkilaisissa nyt jälkeenpäin ihmetyttää on se, että miksi he eivät ole ylpeitä ammattikorkeakoulusta sellaisena laitoksena, kuin sen on! Mikä ihmeen hinku amkilaisilla on RINNASTAA amk yliopistoon, joka on opinahjona täysin toisenlainen?

Tosta tulee pakostikin mieleen, että he haluavat olla yhtä kuin tiedekorkeakouluopiskelijat, eli eivät oikeasti arvosta amkia -sellaisena kuin se on. AMK:issä opiskellessa näin tuota asennetta tosi paljon, oltiin sanallisesti jatkuvasti hyökkäämässä yliopisto-opiskelijoita vastaan ja yhtä aikaa koettiin tarvetta samaistaa itsensä heihin. Yliopistossa opiskelevilla tuollaista todella voimakasta selittelyn ja puolustelun tarvetta omasta opiskelupaikkavalinnasta ei ikinä näkynyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/70 |
25.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taas on forumilla niin paljon asiantuntijoita että hoh hoijaa. Ap:n kysymys on hyvin relevantti, joten aletaan purkamaan aihetta...

Taustaa: Sekä AMK (kaksi koulutusohjelmaa) että Yliopisto (pääaine+kaksi sivuainetta toisesta tiedekunnasta). Työskennellyt AMK opettaja/asiantuntija sekä mukana yliopiston projekteissa. Kokemusta myös eri Suomen AMKeista sekä yliopistoista.

1. Merkittävin ero on luonteessa; yliopisto on teoreettisempi, yläkäsitteellisempi sekä pääasiallisesti keskittyy eri aloihin (poislukien kaupalliset alat). AMK puolestaan tähtää käytännönläheisempään 'soveltavaan' tieteeseen. Tähän väliin voisin sanoa, että on täyttä paskaa väittää yliopiston tutkimuksen olevan 'parempaa', 'laadukkaampaa' tms. Näin varmasti usein on, mutta se riippuu täysin muista tekijöistä kuin itse instanssista. Haluaisin muistuttaa kaikkien häpeäyliopistojen sosiologian 'nollatutkimuksesta', eli yliopiston gradut tai tohtorityöt ovat monessa tapauksessa täyttä fuulaa. Ongelma on lähinnä siinä, että nykyään tutkimusta tehdään tutkimuksen takia, eikä tieteen tai uuden informaation.

AMKien tutkimus soveltuu mielestäni paremmin ns. pk-yrityksille sekä hieman käytännöllisempään työhön. Noista luonne-eroista vielä sen verran, että esim. matkailua ei pahemmin voi yliopistossa opiskella, muuta kuin Lapin yliopistossa (korjatkaa, jos olen väärässä). Sama homma palvelualat. Mutta koittakaa muistaa, että ihan samat tieteelliset lainalaisuudet pätevät molemmissa, toki maisteriasteella tutkimukseen (varsinkin kvantitutkimukseen) tulee huomattavasti enemmän syvyyttä, teoriaa. Mutta jos opiskelee kaupallista alaa, niin samat kirjailijat siellä suunnilleen on teoreettisena viitekehyksenä...Eri asia on se, kuinka tätä teoriaa sovelletaan opetuksessa.

2. Yliopiston perinne ja identiteetti on huomattavasti vahvempi. Tämä on tavallaan hyvä, tavallaan huono. Mutta olen nähnyt äärimmäisen hyviä amk:n kanditöitä ja kanditason opiskelijoita, jotka hallitsevat todella hyvin teorian mutta osaavat myös yhdistää sen käytäntöön. Samaa en voi sanoa yliopistojen kanditöistä, koska sanoisin niiden olevan enemmänkin harjoitustöitä gradua tai jatkoa varten. En näe itseäni niin teoreettikkona, jonka vuoksi olen ehkä saanut hieman liikaa tuosta yliopiston hypetyksestä. Mutta tosiasia on se, että korkeakoulukuplan olisi aika jo hajota. Sekä yliopistoissa että amkeissa on todella paljon ns. turhia koulutusohjelmia, mutta raha ja politiikka puhuu sielläkin...

3. Nämä kappalenumerot ja aiheet prakaavat pahasti, mutta kirjoitetaan nyt jotain. Ihmiset epäonnistuvat siinä vaiheessa, kun he yrittävät verrata yliopistoja ja amkeja statuksen puolesta, ns. kumpi on parempi jne. Laitoksissa on paljon erilaisuuksia, mutta myös paljon yhtäläisyyksiä, kuten myös kaupunkien kohdalla. Amkit ovat myös laitoksina ketterämpiä, mutta tämä ei paljoa opiskelijoita hyödytä. Lisäksi se naurettavin puoli, molemmissa kilpaillaan kovasti siitä, kuinka paljon ulkomaalaisia 'moniosaajia, hah' saadaan listoille, vaikka kyseisillä 'koneinsinööreillä' ei olisi mitään tekemistä tai osaamista asian kanssa.

Yliopistoilla saattaa olla palkkalistoillaan todella kovia professoreja, mutta yhtälailla aivan surkeita tutkijatohtoreita, ja sama pätee taas amkeihin opettajien puolesta. Kumpa ihmiset oppisivat pohtimaan ensin omaa intressiä, sitä mikä kiinnostaa ja missä mahdollisesti olisi hyvä, sen sijaan että on pakko päästä yyyyliopistoon. Muistutan, että jos on käynyt vain yhden koulutusohjelman opiskelijan roolissa, kannattaa antaa mielipide ainoastaan siitä koulutusohjelmasta, eikä kokonaisesta instituutiosta, eiks jeah :)

 

Vierailija
54/70 |
25.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 01:57"]

Taas on forumilla niin paljon asiantuntijoita että hoh hoijaa. Ap:n kysymys on hyvin relevantti, joten aletaan purkamaan aihetta...

Taustaa: Sekä AMK (kaksi koulutusohjelmaa) että Yliopisto (pääaine+kaksi sivuainetta toisesta tiedekunnasta). Työskennellyt AMK opettaja/asiantuntija sekä mukana yliopiston projekteissa. Kokemusta myös eri Suomen AMKeista sekä yliopistoista.

1. Merkittävin ero on luonteessa; yliopisto on teoreettisempi, yläkäsitteellisempi sekä pääasiallisesti keskittyy eri aloihin (poislukien kaupalliset alat). AMK puolestaan tähtää käytännönläheisempään 'soveltavaan' tieteeseen. Tähän väliin voisin sanoa, että on täyttä paskaa väittää yliopiston tutkimuksen olevan 'parempaa', 'laadukkaampaa' tms. Näin varmasti usein on, mutta se riippuu täysin muista tekijöistä kuin itse instanssista. Haluaisin muistuttaa kaikkien häpeäyliopistojen sosiologian 'nollatutkimuksesta', eli yliopiston gradut tai tohtorityöt ovat monessa tapauksessa täyttä fuulaa. Ongelma on lähinnä siinä, että nykyään tutkimusta tehdään tutkimuksen takia, eikä tieteen tai uuden informaation.

AMKien tutkimus soveltuu mielestäni paremmin ns. pk-yrityksille sekä hieman käytännöllisempään työhön. Noista luonne-eroista vielä sen verran, että esim. matkailua ei pahemmin voi yliopistossa opiskella, muuta kuin Lapin yliopistossa (korjatkaa, jos olen väärässä). Sama homma palvelualat. Mutta koittakaa muistaa, että ihan samat tieteelliset lainalaisuudet pätevät molemmissa, toki maisteriasteella tutkimukseen (varsinkin kvantitutkimukseen) tulee huomattavasti enemmän syvyyttä, teoriaa. Mutta jos opiskelee kaupallista alaa, niin samat kirjailijat siellä suunnilleen on teoreettisena viitekehyksenä...Eri asia on se, kuinka tätä teoriaa sovelletaan opetuksessa.

2. Yliopiston perinne ja identiteetti on huomattavasti vahvempi. Tämä on tavallaan hyvä, tavallaan huono. Mutta olen nähnyt äärimmäisen hyviä amk:n kanditöitä ja kanditason opiskelijoita, jotka hallitsevat todella hyvin teorian mutta osaavat myös yhdistää sen käytäntöön. Samaa en voi sanoa yliopistojen kanditöistä, koska sanoisin niiden olevan enemmänkin harjoitustöitä gradua tai jatkoa varten. En näe itseäni niin teoreettikkona, jonka vuoksi olen ehkä saanut hieman liikaa tuosta yliopiston hypetyksestä. Mutta tosiasia on se, että korkeakoulukuplan olisi aika jo hajota. Sekä yliopistoissa että amkeissa on todella paljon ns. turhia koulutusohjelmia, mutta raha ja politiikka puhuu sielläkin...

3. Nämä kappalenumerot ja aiheet prakaavat pahasti, mutta kirjoitetaan nyt jotain. Ihmiset epäonnistuvat siinä vaiheessa, kun he yrittävät verrata yliopistoja ja amkeja statuksen puolesta, ns. kumpi on parempi jne. Laitoksissa on paljon erilaisuuksia, mutta myös paljon yhtäläisyyksiä, kuten myös kaupunkien kohdalla. Amkit ovat myös laitoksina ketterämpiä, mutta tämä ei paljoa opiskelijoita hyödytä. Lisäksi se naurettavin puoli, molemmissa kilpaillaan kovasti siitä, kuinka paljon ulkomaalaisia 'moniosaajia, hah' saadaan listoille, vaikka kyseisillä 'koneinsinööreillä' ei olisi mitään tekemistä tai osaamista asian kanssa.

Yliopistoilla saattaa olla palkkalistoillaan todella kovia professoreja, mutta yhtälailla aivan surkeita tutkijatohtoreita, ja sama pätee taas amkeihin opettajien puolesta. Kumpa ihmiset oppisivat pohtimaan ensin omaa intressiä, sitä mikä kiinnostaa ja missä mahdollisesti olisi hyvä, sen sijaan että on pakko päästä yyyyliopistoon. Muistutan, että jos on käynyt vain yhden koulutusohjelman opiskelijan roolissa, kannattaa antaa mielipide ainoastaan siitä koulutusohjelmasta, eikä kokonaisesta instituutiosta, eiks jeah :)

 

[/quote]

AMK:issa ei puhuttu kandintyöstä ainakaan vielä vuonna 2014. Lopputyöstä käytettiin ihan vain 'opinnäytetyö' -sanaa, senkin vuoksi, että sieltä AMK:ista ei niitä kandinpapereita saa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/70 |
25.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

AMK:ssa "tutkimus" on lukion esseetasoa. Yliopistossa gradu on oikeasti tieteellinen tutkielma.

Vierailija
56/70 |
25.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakin se että yliopiston kandintutkinnolla ei tee hevonkukkuakaan, sillä ei töitä saa.

Vierailija
57/70 |
25.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 18:46"]

Amk:sta saa ammatin, yliopistosta ei. Mitä muuta eroa?

[/quote]

 

Taas tämä aloittaa.  Hän on jauhanut amk vastaaan yliopisto -asiaansa ainakin kaksi kertaa aikaisemminkin.  Etsisi ja lukisi aiemmat kommentit.  Tuskin hän itse edes opiskelee yhtään missään.  Levy vaan jäänyt pyörimään ikuista kierrostaan... 

Vierailija
58/70 |
25.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta miksi kutsutaan sitä, jolla on YAMK-tutkinto? Kun kuuntelen sellaisen ihmisen puhuttelevan itseään maisteriksi niin onko se niin? Olen luullut, että maistereita tulee vain yliopistosta.

Vierailija
59/70 |
25.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 04:15"]

Mutta miksi kutsutaan sitä, jolla on YAMK-tutkinto? Kun kuuntelen sellaisen ihmisen puhuttelevan itseään maisteriksi niin onko se niin? Olen luullut, että maistereita tulee vain yliopistosta.

[/quote]

Ei se ainakaan maisteri ole, vaikka ylempi ammattikorkeakoulututkinto laajuudeltaan onkin siihen rinnastettavissa.

Vierailija
60/70 |
25.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 18:53"]

Monet sanovat että menivät AMK koska sieltä saa ammatin ja yo:sta ei. Ei ole minun vika. - ap

[/quote]

älä usko kuulopuheisiin. Ota itse selvää.

Mikä ammatti sinua kiinnostaa? Ota selvää miten siihen kouluttaudutaan.

mulla on ammatti yliopiston kautta. Sieltä suoraan menin opintojen jälkeen töihin.

kannattaa tutustua tarjontaan, on niin paljon mielenkiintoisia aloja ja ammatteja. Ja on monta tietä edetä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kaksi neljä