Millä keinoin suomalaiset saisi kannustettua laihduttamaan?
Suomalaisista iso osa on lihavia, ja lihavuuden myötä 2 tyypin diabetes lisääntyy kaiken aikaa. Diabeteksen hoito on suurin yksittäinen menoerä terveydenhuoltojärjestelmässä, yksi diabeetikko maksaa valtiolle n. 350 000 €. Tämä raha on tietenkin pois muualta, kuten lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista ja vanhusten hoidosta. Kyseessä on kuitenkin itse hankittu sairaus, ja sen saisi hyvin todennäköisesti kontrolliin laihduttamalla.
Kysymys kuuluukin, miten ihmiset saataisiin motivoitua laihduttamaan? Häpäiseminen ja syyttely ei auta, ja varmasti suurin osa kyllä tiedostaa miten kuuluisi syödä. Millä siis saataisiin kannustettua terveellisempiin elämäntapoihin?
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lounasravintolat pitäisi muuttaa annospaikoiksi, buffetista ainoastaan salaatit. Pastojen hinnat pitäisi nostaa suuremmaksi kuin perunan. Tällä tavoin ei ihmisten tarvitsisi laihduttaa, paino putoaisi itsekseen. Moni syö lounasbuffeteissa aivan liikaa, kun joka laatua pitää maistaa. Samoin moni saa vehnäpastoista aivan liikaa hiilareita, sitä kun lapataan joka päivä naamaan.
Syön lounasbuffassa ehkä kerran vuodessa ja BMI yli 40
Niinhän se proffakin ehdotti, että hotelliaamiaiset ja laivojen buffat pitäisi lopettaa, niin lihominen lakkaisi. Montako kertaa vuodessa tavallinen kansalainen syö hotelliaamiaista tai käy laivalla?
Esim. mun lievästi ylipainoinen mies käy melkein joka työpäivä.
Buffat on muutakin kun joku laivan 170 ruokalajia tai raxin pizzabuffet.
Myös sillä "kotiruualla" voi lihoa jos syö liikaa.
Miehet saa parhaiten laihduttamaan mikäli tiedossa olisi hyvä nainen, joka suostuisi seurustelemaan jos mies laihduttaisi.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan muuten nykyään enemmän hormoni- ja kilpirauhashäiriöitä verrattuna 40 vuoden takaiseen aikaan? Kehopositiivisuus on nimittäin lisääntynyt räjähdysmäisesti ja suurikokoiset naiset selittelevät, että läskiys johtuu hormoni- ja kilpirauhashäiriöistä. Nykyään näitä kehopositiivisia on valtava määrä verrattuna vuosikymmenien takaisiin. Ilmeisesti nuo häiriöt ovat sitten lisääntyneet, kun lihavuus ei kuulemma johdu siitä, että kehopositiivinen itse mättäisi roskaruokaa suuhunsa. Tai ehkä joku pakottaa kehopositiivisen ahmimaan suklaalevyjä ja pizzaa?
Mulla on kilpirauhasen vajaatoiminta, thyroxinia menee päivästä riippuen 100 - 120 mikrogrammaa. Olen 30 ja tauti on todettu 5 vuotta sitten. Paino on tällä hetkellä 68kg, pituutta on 168 cm. Mielelläni pudottaisin painoa vielä, sillä olen pullea tai enemmänkin pöhöttynyt. Kuitenkin sairaus kerryttää nestettä aika huolella ja en ole vielä valmis muuttamaan elintapojani, koska odotan lääkäriltä ilmoitusta, että pitääkö ottaa nesteenpoistajat takaisin käyttöön. Viime kerralla nestettä oli 4 kg, joka katosi kolmessa päivässä lääkkeen käyttöönotosta. Nestettä oli ihan valtava määrä mun kehossa.
Mutta noin muuten mun elintavat on aika normaalit kai. Syön aamulla ison aamupalasmoothien pienellä määrällä müsliä päällä, kaksi kananmunaa ja kupin teetä. Lounasta en syö, koska siitä tulee järjettömän paha olo. Muutaman kerran olen lounaan jälkeen käynyt oksentamassa. Aamupalan ja lounaan välissä juon teetä muutaman kupin. Seuraava ateria on yhdistetty päivällinen ja lounas, tällöin syön 24 cm halkaisijalta olevalta lautaselta porkkanaraastetta tai perunaa tai punajuuriseosta ja esim sei tai jokin muu vähärasvainen proteiini. Nautaa tai kanaa en käytä ollenkaan, porsasta aika paljon. Kaloista vain seitä, lohta tai turskaa. Ahven näkyy myös toisinaan. Palkokasveja hyvin vähän, soijaa ei yhtään näe lautasellani. Kaaleja myös hyvin vähän. Kesäkurpitsaa käytän paljon.
Seuraava ateria on joko iltapala muutaman tunnin päästä tai ei iltapalaa ollenkaan, riippuen nälästä. Iltapalana on usein jokin näistä: smoothie, banaani, marjoja jogurtin kanssa, kananmuna, toinen annos päivällisestä/lounaasta, jokin raaste.
Mun kauppalasku kuukaudessa on keskimäärin 250€. Harvoin ostan mitään valmisjuttuja, koska ne sisältävät soijaa tai jotain muuta epämääräistä, jota mun elimistö ei kestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä suklaan, karkkien ja sipsien ym kilohinta on paljon enemmän kuin vaikka tomaatin, kurkun, kaalien, porkkanan ym. Joten terveellisen ruuan hintaa ei voi käyttää tekosyynä. Jopa jauhelihan ja broilerin kilohinta jää alle roskaruokien. Hyvää raikasta vettä saa hanasta ja sekin on paljon halvempaa kuin limsa kaupassa. Joten älkää viitsikö vedota hintoihin.
Meinaatko, että joku vetää ihan ruuaksi suklaata, karkkia, sipsiä kun vertaat niiden hintoja vihannesten hintoihin?
Olen käynyt lukemattomia kertoja ravitsemusterapeutilla, joka jakaa ohjeita ja esimerkkiruokalistoja. Järjestään nämä terveelliset ja suositellut raaka-aineet ovat tuoteryhmänsä kalleimpia (vähärasvainen liha, liha, leikkele, juusto jne)
Tietysti jos ryhtyy kasvissyöjäksi, pääsee halvemmalla mutta minä ainakin olen sekasyöjä, joka haluaa syödä myös lihaa. Ei ole vara ostaa niitä kalliita vähärasvaisia, joten ostan halpoja rasvaisia.
Sama koskee myös täysjyväpastaa, -riisiä jne.
Mihin ihmiset tarvitsee esim. leivänpäällys leikkeleitä? Mysteeri joka ei oo mulle vielä auennut.
"Teen nyt parempia valintoja ja otan tän juuston ja tätä leikkelettä leivän päälle"
Turhakkeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi hienoa jos terveellisiä ja helppoja ruokatuotteita ja naposteltavia olisi samassa mittakaavassa ja hintaluokassa kuin helppoja, halpoja ja hyvänmakuisia roskaruokia.
Joskus mietin supermarketissa että miksi marketti on täynnä minua vahingoittavaa ja lihottavaa ruokaa (kilometrin mittaiset sipsi- ja karkkihyllyt, mehuosasto, limsat, maustetut jogurtit, paistopiste, suklaa, maustetut kahvijuomat ja pirtelöt, juustohylly...).
On niin helppo napata mukaan jääkahvi ja pasteija tai joku juotava jogurtti ja kolmioleipä. Ei vesipullo ja babyporkkanapussi korvaa tuota. Terveelliset vaihtoehdot pitää melkein poikkeuksetta tehdä itse. Olisi hienoa jos kaikki nuo terveydentuhoamisosastot marketeissa olisivat täynnä ruokaa joka ei vaurioita terveyttäni ja joita voisi hyvällä omallatunnolla syödä. Sipsihyllyn sijasta käytävällinen hyviä vaihtoehtoja jotka on yhtä helppo syödä, ja jotka on yhtä hyvänmakuista ja yhtä halpoja. Niin ettei edes tarvitse miettiä voiko tai kannattaako tuotteita syödä ja millaisen syövän tai verisuonitukkeen itselleen on aiheuttamassa jos niin tekee.
Marketit on täynnä houkutuksia joo mutta niitä ei pidä ostaa!!! Itsekuria ihmiset. Itsehän te sen valinnan teette mitä ostatte ja mitä suuhunne työnnätte ja kuinka usein ja kuinka paljon.
Joo, mutta miksi leijonanosa tuotteista on helppoja, halpoja, maukkaita, mutta terveydelle haitallisia? Marketissa on herkkuosasto, keksiosasto, sokerihylly, sipsiosasto, karkkiosasto, mehuosasto, limsaosasto, alkoholiosasto, leipomo-osasto, deli-osasto, maitotuoteosasto, suklaaosasto, leipomisosasto, jäätelöosasto, pakasteleivososasto ja mitähän muuta, mutta on sitten ihmisten omaa syytä jos ostavat niiden tuotteita? Suurin osa tuotteista myös helppoja syötäviä, sen kuin vetää paketista ulos ja ääntä kohden.
Terveellistä syötävää on lähinnä hevi-osastolla, lihaosastolla, säilykeosastolla (pavut, tomaatti, jne.) ja kuivatavarassa. Huomaa miten paljon lyhyempi lista, ja miten tuotteet ovat raakamuodossa. Ei kukaan osta kilon lihaköntsää tai raakaa kukkakaalia evääksi, vaan tuotteet pitää ensin valmistaa ruoaksi.
Miksi 80% marketin tarjonnasta on terveydelle haitallista, lihottavaa ja huonoa ihmisravintoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä suklaan, karkkien ja sipsien ym kilohinta on paljon enemmän kuin vaikka tomaatin, kurkun, kaalien, porkkanan ym. Joten terveellisen ruuan hintaa ei voi käyttää tekosyynä. Jopa jauhelihan ja broilerin kilohinta jää alle roskaruokien. Hyvää raikasta vettä saa hanasta ja sekin on paljon halvempaa kuin limsa kaupassa. Joten älkää viitsikö vedota hintoihin.
Meinaatko, että joku vetää ihan ruuaksi suklaata, karkkia, sipsiä kun vertaat niiden hintoja vihannesten hintoihin?
Olen käynyt lukemattomia kertoja ravitsemusterapeutilla, joka jakaa ohjeita ja esimerkkiruokalistoja. Järjestään nämä terveelliset ja suositellut raaka-aineet ovat tuoteryhmänsä kalleimpia (vähärasvainen liha, liha, leikkele, juusto jne)
Tietysti jos ryhtyy kasvissyöjäksi, pääsee halvemmalla mutta minä ainakin olen sekasyöjä, joka haluaa syödä myös lihaa. Ei ole vara ostaa niitä kalliita vähärasvaisia, joten ostan halpoja rasvaisia.
Sama koskee myös täysjyväpastaa, -riisiä jne.
Mihin ihmiset tarvitsee esim. leivänpäällys leikkeleitä? Mysteeri joka ei oo mulle vielä auennut.
"Teen nyt parempia valintoja ja otan tän juuston ja tätä leikkelettä leivän päälle"
Turhakkeita.
Juusto ei ole turhake, se leipä on.
Kauhulla odotan mitä tulevaisuus tuo tullessaan kun tää lihomistrendi jatkuu. Nykylapset on fyysisesti jo niin huonossa kunnossa, että iso osa ei pääse edes syväkyykkyyn ja ylös. Laiskat, lihavat vanhemmat kasvattaa lapsistaan laiskoja ja lihavia, ja nää samaiset lapset tulevat olemaan aivan järkyttävän huonokuntoisia aikuisia. Eivätkä raukat tiedä mitä tehdä toisin, koska eivät koskaan ole tienneet muuta kuin sipsien, karkin ja tietokonepelien maailmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti kaikki kun on lähtöisin yksilöstä itsestään, niin jos ei itse havahdu ongelmaan ja koe tarvetta muutokselle, mitään ei tapahdu.
Itse näen niin, että jokainen täyspäinen aikuinen ihminen tietää kyllä itse, onko painoa sopivasti, liikaa vai liian vähän. Sen jälkeen pohtinee, onko tilanteeseen tyytyväinen, pitäisikö syödä vähemmän (ja liikkua enemmän) vai pitäisikö annoskokoja nostaa. Muutos kun lähtee aina itsestä.
Ulkopuolinen motivaatio huono, sisäisestä motivaatiosta kumpuava muutoksenhalu kestää kolhut, takapakit, pitkäjänteisyyden.
Ainut mitä yhteiskunta asialle voisi mielestäni tehdä olisi epäterveellisen ruoan kovempi verotus, terveellisempi ruoka edullisempaa. Kyllähän sen jokainen näkee, että kaupassa moni epäterveellinen ruoka tulee edullisemmaksi, kun taas kasvikset, vihannekset ym ovat arvokkaampia. Jos ei ole puhtaaseen ja terveelliseen ruokaan varaa panostaa, niin kuinka voidaan odottaa, että terveys menisi talouden edelle? Ei, ei se mene.
Terveellinen ruoka on paljon muutakin kuin kasvikset.
Niin, se on kaikkea muuta.
Terveys/haittavero sokerille, suolalle ja transrasvoille. Kyllä koronan myötä on kirkastunut että kansalaisten terveys ei ole valtiovallan prioriteetti, teoista voi päätellä enemmän kuin sanoista. Laitettiin liikuntapaikat kiinni mutta baarit sai olla auki. Mediassa varoitellaan d-vitamiinin liikasaannista mutta samalla on fakta että se suojaa vakavalta koronalta. Asiantuntijat keskittyy rokotteisiin ratkaisuna eikä edes mainita miten laihduttaminen ja liikunta suojaisi myös monilta muilta taudeilta. Sepelvaltimotautia on diagnosoitu korona-aikana enemmän kuin ennen koronaa, myös koronakiloja on tullut monille. Nuorten mielenterveys on järkkynyt ja moni on pudonnut harrastuksista joka lisää ylipainon riskiä. Nyt pitäis saada jengi liikkeelle, liikunta parantaa vastustuskykyä ja helpottaa painonhallintaa. Metsäkävely on erinomainen treenimuoto, vaikka vaan istuisit mättäällä vartin niin saat terveyshyötyjä. Kitudieetit eivät ole ratkaisu vaan matalan kynnyksen ravintoneuvonta ja liikuntapalvelut valtion tukemana. Harva onnistuu yksin, tuki moninkertaistaa onnistumisen mahdollisuuden.
Täällä on jo pohdittu asiaa:
Pimeää aikaa lisää ihmisten hereilläoloaikaan niin hiilarihimo ja liikkumattomuus vaan kasvaa. Mutta sitten oltaisiin kuulemma niin terveitä kun pari ulisijaa saisi nukuttua.
Vierailija kirjoitti:
Enemmän terapiaa, laihdutuslääkkeiden käyttöä ja laihdutusleikkauksia. Muutakin tukea kuin lääkärin toteama syöt vähemmän ja liikut enemmän.
Ihan samaa mieltä. Lääkärit turhaan pihtaavat lääkkeitä, jotka olisivat aivan turvallisia. Lääkäreille tuosta on tehty iso bisnes, he varalta velvoittavat vähän väliä varaamaan ajan että antavat ja uusivat resepti, ja käymään vaikka missä labroissa ja turhilla ravitsemusterapeuteilla.
Sen ymmärrän, että ei anneta normaalipainoiselle, mutta miksi pitää lihottaa itsensä vielä suuremmalsi ennen kuin saa apua.
Vierailija kirjoitti:
Lupaamalla muoviämpärin siitä hyvästä.
Paras idea tähän mennessä. Voitaisiin perustaa STM:n johdolla kansallinen "läskiämpäri"-projekti, josta todetusti laihduttaneille ja normaalipainossa pysyville annettaisiin muoviämpäri esim kerran vuodessa jouluna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoan hinta on varmasti iso tekijä. Syön itse terveellisesti ja paino pysyykin kurissa, mutta se on kallista. Suurin osa kauppojen edullisista elintarvikkeista on kaukana luonnonmukaisesta ravinnosta. Tottakai sitä turpoaa kuin itsestään, jos ei yhtään mieti mitä suuhunsa laittaa.
Terveellinen syöminen ei ole kallista.
Jos katsotaan ravitsemussuositusten kylkiäisenä tulevia ateriakuvia ja ehdotuksia: Aamupala, lounas, välipala, illallinen ja iltapala, niin kyllä noihin aika paljon päivästä menee aikaa, vaivaa ja rahaa.
Vaikea rasti nykyihmiselle, jos voi oikaista ja ottaa samat kalorit (ja usein vähän ylikin) suunmukaisemmista vaikka L-marketin pakastepitsoista yms.
Onko joku oikeasti laskenut paljonko tuollainen oikeaoppinen ruokavalio päivässä maksaa? Samat kalorit saa 4-5 eurolla päivässä.
Nykyisin marketit myy jouluna kolme suklaakonvehtirasiaa alle kympillä, siis ihan kilokaupalla jouluksi mässäiltävää. Ei minun nuoruudessani ollut tällaisiä ähkymässäilyyn tarkoitettuja tarjouksia.
Vierailija kirjoitti:
Joku sanoi hyvin, että pitäisi ennen kaikkea ennaltaehkäistä lihomista. Jo nuorena pitää asettaa itselleen joku raja, jonka yli paino ei saa nousta, ja jos se meinaa nousta, niin sitten muutetaan jotain kohtaa siinä yhtälössä.
Tämä ei tietenkään auta niitä jotka ovat jo lihoneet. Mutta tulevia sukupolvia auttaisi.
Ei ainakaan mitään herkuilla palkitsemista ja lautasen tyhjäksi syömistä lapsille. Lapset pitää opettaa siihen, että on ensinnäkin ruoka-ajat ja vain silloin syödään. Näin tehtiin vielä 70-luvulla. Ja on karkkipäivä, muina päivinä ei karkkia syödä, eikä karkilla myöskään lohduteta itkevää lasta koska silloin siitä tulee tunnesyöppö. Tällaisia asioita olisi hyvä painottaa. Ei mitään tunneyhteyttä syömiseen. Ongelma on siinä, että tällä hetkellä ylipainoiset vanhemmat kasvattaa lapsia ja heistä todennäköisesti tulee samanlaisia tunnesyöjiä. Masennus muutenkin on kansantauti meillä ja se jos mikä aiheuttaa masennusta, koska ei masentuneena jaksa huolehtia itsestään. Lisäksi työelämä on nykyään ihan hullua varsinkin suorittavilla aloilla. Yhdestä työntekijästä otetaan kaikki irti ja silti palkka on huono.
Vierailija kirjoitti:
On muuten oikeasti rajua, että vain noin neljäsosa yli 30-vuotiaista on normaalipainoisia. Lihavuus maksaa yhteiskunnalle aivan valtavasti, ja valitettavasti jossain vaiheessa tullaan siihen tilanteeseen että kaikkia ei ole varaa hoitaa. Onko sitten oikein karsia hoito niiltä joilla sairaus on itse aikaansaatua? Ei kuulosta kivalta, mutta mieluummin niin kuin karsia ihmisiltä jotka eivät itse ole sairastumisensa pystyneet vaikuttamaan.
Välillä mietin että auttaisiko jos lihavilla ihmisillä olisi pakolliset "terapiaryhmät" joissa pohdittaisiin lihavuuden syitä, opeteltaisiin terveellisiä elämäntapoja ja harjoiteltaisiin terveellisten ruokien valmistamista. Lisäksi jos vaikka saisi ilmaisia käyntejä uimahallissa ohjatussa jumpassa tms.
Mutta jos miettii, että 2–16-vuotiaista suomalaisista pojista jo liki 30% on vähintään ylipainoisia ja tytöistä liki 20%, niin kyllä siihen painoon pitää puuttua jo lapsuudessa. Ehkäistä metsäpaloja jo ennen kuin ne syttyvät. Meillä on erinomainen neuvolasysteemi, peruskoulu liikunta-, terveys- ja kotitaloustunteineen, ilta- ja aamupäiväkerhot, välipalakerhot, kouluterveydenhuolto ja ilmainen kouluruokailu ja pojille vielä armeija teini-iän lopussa - kyllä on pelipaikkoja, missä puuttua ja rakentaa niitä terveellisten elintapojen selkäytimeen meneviä malleja. Kuntatasolla meillä on ilmaisia liikuntapaikkoja ja -ohjausta. On hallit, valaistut ulkojäät, pururadat, erinomaiset valaistut kevyen liikenteen väylät, ulkokuntoilulaitteet, kuntoportaat, frisbeegolfradat, lapsille leikkipaikkoja telineineen ja jopa koirille ilmaisia puistoja. Uskaltaisin melkein väittää, ettei ihmiskunnan historiassa koskaan missään ole kansalaisten ilmaiseen kuntoiluun ja liikuntaan panostettu niin paljon verorahoja kuin Suomessa 2020-luvulla.
Kyse ei ole ravitsemustiedon eikä liikuntamahdollisuuksien puutteesta. Mutta jossakin mättää. Väittäisin että ilmainen teveyden- ja sairaudenhoito on varmasti yksi sellainen takapiru, joka ei kannusta huolehtimaan itsestään paremmin. Jos omista huonoista elintavoistaan joutuisi maksamaan sen täyden hinnan niin lääkkeissä kuin hoidoissa, niin kannustaisiko se miettimään säästöjä? Voisimmeko jotenkin kehittää kustannuksiin sidottua porkkana-keppi systeemiä ohjaamaan kansalaisia tekemään fiksumpia ja taloudellisimpia - heidän terveyttään edistäviä - valintoja?
Otetaan käyttöön lihavuuspassi, samaan tapaan kuin koronapassi. Ravintoloihin yms. ei pääse jos ylittää tietyn painoindeksin.
Vierailija kirjoitti:
Juoksisin varmaan maratoneja jos jokaisesta pudotetusta 10 kilosta tipahtaisi tonni tilille
Tonni kymmenestä kilosta ei kannusta ketään. Eikö yleensä ajatella, että tervellinen painonpudotus on noin pari kiloa viikossa (ja yksikin kilo on hyvä, jos ylipainoa ei ole kovin paljon). Näin menisi pari kuukautta saada tuhat euroa. Jos halutaan kannustaa rahalla, niin ihmisen pitäisi saada vähintään kaksi tonnia kuussa, eli matalan palkan verran. Silloin voisi jopa ottaa lomaa töistä ja keskittyä vain elämänmuutokseen.
On muuten oikeasti rajua, että vain noin neljäsosa yli 30-vuotiaista on normaalipainoisia. Lihavuus maksaa yhteiskunnalle aivan valtavasti, ja valitettavasti jossain vaiheessa tullaan siihen tilanteeseen että kaikkia ei ole varaa hoitaa. Onko sitten oikein karsia hoito niiltä joilla sairaus on itse aikaansaatua? Ei kuulosta kivalta, mutta mieluummin niin kuin karsia ihmisiltä jotka eivät itse ole sairastumisensa pystyneet vaikuttamaan.
Välillä mietin että auttaisiko jos lihavilla ihmisillä olisi pakolliset "terapiaryhmät" joissa pohdittaisiin lihavuuden syitä, opeteltaisiin terveellisiä elämäntapoja ja harjoiteltaisiin terveellisten ruokien valmistamista. Lisäksi jos vaikka saisi ilmaisia käyntejä uimahallissa ohjatussa jumpassa tms.