Millä keinoin suomalaiset saisi kannustettua laihduttamaan?
Suomalaisista iso osa on lihavia, ja lihavuuden myötä 2 tyypin diabetes lisääntyy kaiken aikaa. Diabeteksen hoito on suurin yksittäinen menoerä terveydenhuoltojärjestelmässä, yksi diabeetikko maksaa valtiolle n. 350 000 €. Tämä raha on tietenkin pois muualta, kuten lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista ja vanhusten hoidosta. Kyseessä on kuitenkin itse hankittu sairaus, ja sen saisi hyvin todennäköisesti kontrolliin laihduttamalla.
Kysymys kuuluukin, miten ihmiset saataisiin motivoitua laihduttamaan? Häpäiseminen ja syyttely ei auta, ja varmasti suurin osa kyllä tiedostaa miten kuuluisi syödä. Millä siis saataisiin kannustettua terveellisempiin elämäntapoihin?
Kommentit (172)
Lanseeraisin läskipassin. Ihmiset, jotka rasittavat terveydenhuoltoa, tulisi päästä vain lenkkipolulle ja lähikaupan vihannesosastolle.
Nyt jää sydänleikkauksia tekemättä, kun diabeetikot ja muut lihavuuden takia oireilevat henkilöt täyttävät sairaalat ja terveyskeskukset.
Unettomuus lihottaa. Täällä on paljon huonosti nukkuvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä suklaan, karkkien ja sipsien ym kilohinta on paljon enemmän kuin vaikka tomaatin, kurkun, kaalien, porkkanan ym. Joten terveellisen ruuan hintaa ei voi käyttää tekosyynä. Jopa jauhelihan ja broilerin kilohinta jää alle roskaruokien. Hyvää raikasta vettä saa hanasta ja sekin on paljon halvempaa kuin limsa kaupassa. Joten älkää viitsikö vedota hintoihin.
Meinaatko, että joku vetää ihan ruuaksi suklaata, karkkia, sipsiä kun vertaat niiden hintoja vihannesten hintoihin?
Olen käynyt lukemattomia kertoja ravitsemusterapeutilla, joka jakaa ohjeita ja esimerkkiruokalistoja. Järjestään nämä terveelliset ja suositellut raaka-aineet ovat tuoteryhmänsä kalleimpia (vähärasvainen liha, liha, leikkele, juusto jne)
Tietysti jos ryhtyy kasvissyöjäksi, pääsee halvemmalla mutta minä ainakin olen sekasyöjä, joka haluaa syödä myös lihaa. Ei ole vara ostaa niitä kalliita vähärasvaisia, joten ostan halpoja rasvaisia.
Sama koskee myös täysjyväpastaa, -riisiä jne.
Pakkoko on syödä suositusten mukaan. Ei kallis tarkoita samaa kuin terveellinen.
Normaalirasvaiset ruuat on terveellisempiä kuin "kevyt-tuotteet"
Täysjyvä ei ole terveellisempää kuin tavallinenkaan, vehnää molemmat.
Normaalia ruokaa ei myöskään tarvitse syödä paljon, joten senkin vuoksi se tulee edulliseksi.
"Kevyttä suositusruokaa" joutuu syömään paljon, silti nälkä on jatkuvaa.
"Pakkoko on syödä suositusten mukaan"
-No minkä helvetin tähden sitten lääkärit/terkkarit jne ovat aina ensimmäiseksi lähettämässä ravitsemusterapeutille, joka jakaa suosituksia?
Ei siltikään ole pakko syödä niiden "suositusten" mukaan.
No sitten on tavallinen ihminen aika hukassa. Jos lähetetään ammattilaisen luo, jonka antamien ohjeiden mukaan ei saa syödä, niin minkä sitten?
Omalta kohdaltani olen ratkaissut asian syömällä sitä mikä hyvää (ja halpaa). Ihan sama onko terveellistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan mitään herkuilla palkitsemista ja lautasen tyhjäksi syömistä lapsille. Lapset pitää opettaa siihen, että on ensinnäkin ruoka-ajat ja vain silloin syödään. Näin tehtiin vielä 70-luvulla. Ja on karkkipäivä, muina päivinä ei karkkia syödä, eikä karkilla myöskään lohduteta itkevää lasta koska silloin siitä tulee tunnesyöppö. Tällaisia asioita olisi hyvä painottaa. Ei mitään tunneyhteyttä syömiseen.
Sinä et siis koskaan ajattele mistään ruuasta "olipa hyvää"?
Söin maittavan aterian, olipa hyvää on eri asia kuin minua harmittaa, pakko ostaa namuja, minua väsyttää, pakko ostaa namuja, tänään oli kyllä niin huono päivä töissä että pakko saada namuja, mieheni sanoi minulle ilkeästi, pakko saada namuja, tänään olin kyllä niin reipas ja ahkera että ansaitsen namuja.
Ylipainotilastoista voi lukea, että monikaan ei enää kykene erottamaan hyvästä ateriasta nauttimista tunneperäisestä herkuttelusta.
Kaksi kiloa vuodessa on kaksikymmentä kiloa kymmenessä vuodessa. Ne kaksi kiloa voi lihoa jo ihan reilummilla joulu, pääsiäis ja juhannusherkuttelulla. Joka vuosi kaksi kiloa ja 20 vuotiaana painoit 60 kiloa ja 30 vuotiaana 80 kiloa. Siihen ei mitään tunnesyömisiä tarvita, että noin tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Lanseeraisin läskipassin. Ihmiset, jotka rasittavat terveydenhuoltoa, tulisi päästä vain lenkkipolulle ja lähikaupan vihannesosastolle.
Nyt jää sydänleikkauksia tekemättä, kun diabeetikot ja muut lihavuuden takia oireilevat henkilöt täyttävät sairaalat ja terveyskeskukset.
Mistä olet saanut päähäsi, että kaikki diabeetikot ja läskit makaisivat sairaaloissa? Ja tiedoksi: sydänleikkauksia ei tehdä terveyskeskuksissa. Paitsi ehkä Porvoossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juoksisin varmaan maratoneja jos jokaisesta pudotetusta 10 kilosta tipahtaisi tonni tilille
Tonni kymmenestä kilosta ei kannusta ketään. Eikö yleensä ajatella, että tervellinen painonpudotus on noin pari kiloa viikossa (ja yksikin kilo on hyvä, jos ylipainoa ei ole kovin paljon). Näin menisi pari kuukautta saada tuhat euroa. Jos halutaan kannustaa rahalla, niin ihmisen pitäisi saada vähintään kaksi tonnia kuussa, eli matalan palkan verran. Silloin voisi jopa ottaa lomaa töistä ja keskittyä vain elämänmuutokseen.
Pari kiloa viikossa? Herranjestas. Jos joku näyttää mulle tuollaisen dieetin jolla jaksan silti tehdä normaaleita askareita ja käydä salilla, niin minä voin maksaa vaikka parisataa per viikko. Eihän mun tarviis jaksaa kuin pari kuukautta, niin olisin jo tavoitteessa.
Jos noin pienestä ajasta on kyse, niin mikset laihduta jo nyt?
Terveellinen, kotona tehty ruoka.
Tämän ruoan valmistaa ja hakee kaupasta joku muu kuin henkilö itse. Täten on aina valmiina terveellistä ruokaa, myös evääksi töihin otettaessa.
Ihmisvoimin toteutettuna tällainen kokki/palvelija olisi liian kallis. Robotiikka ratkaisuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä suklaan, karkkien ja sipsien ym kilohinta on paljon enemmän kuin vaikka tomaatin, kurkun, kaalien, porkkanan ym. Joten terveellisen ruuan hintaa ei voi käyttää tekosyynä. Jopa jauhelihan ja broilerin kilohinta jää alle roskaruokien. Hyvää raikasta vettä saa hanasta ja sekin on paljon halvempaa kuin limsa kaupassa. Joten älkää viitsikö vedota hintoihin.
Meinaatko, että joku vetää ihan ruuaksi suklaata, karkkia, sipsiä kun vertaat niiden hintoja vihannesten hintoihin?
Olen käynyt lukemattomia kertoja ravitsemusterapeutilla, joka jakaa ohjeita ja esimerkkiruokalistoja. Järjestään nämä terveelliset ja suositellut raaka-aineet ovat tuoteryhmänsä kalleimpia (vähärasvainen liha, liha, leikkele, juusto jne)
Tietysti jos ryhtyy kasvissyöjäksi, pääsee halvemmalla mutta minä ainakin olen sekasyöjä, joka haluaa syödä myös lihaa. Ei ole vara ostaa niitä kalliita vähärasvaisia, joten ostan halpoja rasvaisia.
Sama koskee myös täysjyväpastaa, -riisiä jne.
Pakkoko on syödä suositusten mukaan. Ei kallis tarkoita samaa kuin terveellinen.
Normaalirasvaiset ruuat on terveellisempiä kuin "kevyt-tuotteet"
Täysjyvä ei ole terveellisempää kuin tavallinenkaan, vehnää molemmat.
Normaalia ruokaa ei myöskään tarvitse syödä paljon, joten senkin vuoksi se tulee edulliseksi.
"Kevyttä suositusruokaa" joutuu syömään paljon, silti nälkä on jatkuvaa.
"Pakkoko on syödä suositusten mukaan"
-No minkä helvetin tähden sitten lääkärit/terkkarit jne ovat aina ensimmäiseksi lähettämässä ravitsemusterapeutille, joka jakaa suosituksia?
Ei siltikään ole pakko syödä niiden "suositusten" mukaan.
No sitten on tavallinen ihminen aika hukassa. Jos lähetetään ammattilaisen luo, jonka antamien ohjeiden mukaan ei saa syödä, niin minkä sitten?
Omalta kohdaltani olen ratkaissut asian syömällä sitä mikä hyvää (ja halpaa). Ihan sama onko terveellistä.
Eihän tuossa sanottu ettei saa syödä. Älä keksi omiasi.
Suomalaiset syövät luokattoman huonosti. Eilen prismassa kassajonossa yhdellä naisella ei näyttänyt olevan muuta kuin 5 litraa maitoa, nuudeleita ja jotain muuta valmisruoka pas........... . Ei ihme jos lihotaan.
Onko vaikeuksia tajuta, että kaikki eivät ole läskejä? Eikä juoppoja?
Ihmisillä on ihan oikeitakin ongelmia, vaikka he olisivat laihoja kuin tikut.
Vierailija kirjoitti:
On muuten oikeasti rajua, että vain noin neljäsosa yli 30-vuotiaista on normaalipainoisia. Lihavuus maksaa yhteiskunnalle aivan valtavasti, ja valitettavasti jossain vaiheessa tullaan siihen tilanteeseen että kaikkia ei ole varaa hoitaa. Onko sitten oikein karsia hoito niiltä joilla sairaus on itse aikaansaatua? Ei kuulosta kivalta, mutta mieluummin niin kuin karsia ihmisiltä jotka eivät itse ole sairastumisensa pystyneet vaikuttamaan.
Välillä mietin että auttaisiko jos lihavilla ihmisillä olisi pakolliset "terapiaryhmät" joissa pohdittaisiin lihavuuden syitä, opeteltaisiin terveellisiä elämäntapoja ja harjoiteltaisiin terveellisten ruokien valmistamista. Lisäksi jos vaikka saisi ilmaisia käyntejä uimahallissa ohjatussa jumpassa tms.
Pakolliset???? Miksei ensin oakotettaisi kaikki ottamaan koronarokote. Tai sanalla periaatteella kaikki tupakoitsijat,narkit ja aökkikset pakpterraisiin vieroitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juoksisin varmaan maratoneja jos jokaisesta pudotetusta 10 kilosta tipahtaisi tonni tilille
Tonni kymmenestä kilosta ei kannusta ketään. Eikö yleensä ajatella, että tervellinen painonpudotus on noin pari kiloa viikossa (ja yksikin kilo on hyvä, jos ylipainoa ei ole kovin paljon). Näin menisi pari kuukautta saada tuhat euroa. Jos halutaan kannustaa rahalla, niin ihmisen pitäisi saada vähintään kaksi tonnia kuussa, eli matalan palkan verran. Silloin voisi jopa ottaa lomaa töistä ja keskittyä vain elämänmuutokseen.
Pari kiloa viikossa? Herranjestas. Jos joku näyttää mulle tuollaisen dieetin jolla jaksan silti tehdä normaaleita askareita ja käydä salilla, niin minä voin maksaa vaikka parisataa per viikko. Eihän mun tarviis jaksaa kuin pari kuukautta, niin olisin jo tavoitteessa.
Kilo viikossa on realistinen laihdutustavoite, Muutama (4 kk) kuukausi ja olet saavuttanut tavoitteesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juoksisin varmaan maratoneja jos jokaisesta pudotetusta 10 kilosta tipahtaisi tonni tilille
Tonni kymmenestä kilosta ei kannusta ketään. Eikö yleensä ajatella, että tervellinen painonpudotus on noin pari kiloa viikossa (ja yksikin kilo on hyvä, jos ylipainoa ei ole kovin paljon). Näin menisi pari kuukautta saada tuhat euroa. Jos halutaan kannustaa rahalla, niin ihmisen pitäisi saada vähintään kaksi tonnia kuussa, eli matalan palkan verran. Silloin voisi jopa ottaa lomaa töistä ja keskittyä vain elämänmuutokseen.
Pari kiloa viikossa? Herranjestas. Jos joku näyttää mulle tuollaisen dieetin jolla jaksan silti tehdä normaaleita askareita ja käydä salilla, niin minä voin maksaa vaikka parisataa per viikko. Eihän mun tarviis jaksaa kuin pari kuukautta, niin olisin jo tavoitteessa.
Jos noin pienestä ajasta on kyse, niin mikset laihduta jo nyt?
Oletko koittanut miltä tuntuu tuollainen kalorivaje? Mielestäni olen aika sisukas tyyppi mutta tuo on liikaa. Olo muuttuu samaksi kuin pahimpina masennusvuosinani. Ja töissäkin pitäs jaksaa käydä siinä samalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juoksisin varmaan maratoneja jos jokaisesta pudotetusta 10 kilosta tipahtaisi tonni tilille
Tonni kymmenestä kilosta ei kannusta ketään. Eikö yleensä ajatella, että tervellinen painonpudotus on noin pari kiloa viikossa (ja yksikin kilo on hyvä, jos ylipainoa ei ole kovin paljon). Näin menisi pari kuukautta saada tuhat euroa. Jos halutaan kannustaa rahalla, niin ihmisen pitäisi saada vähintään kaksi tonnia kuussa, eli matalan palkan verran. Silloin voisi jopa ottaa lomaa töistä ja keskittyä vain elämänmuutokseen.
Pari kiloa viikossa? Herranjestas. Jos joku näyttää mulle tuollaisen dieetin jolla jaksan silti tehdä normaaleita askareita ja käydä salilla, niin minä voin maksaa vaikka parisataa per viikko. Eihän mun tarviis jaksaa kuin pari kuukautta, niin olisin jo tavoitteessa.
Kilo viikossa on realistinen laihdutustavoite, Muutama (4 kk) kuukausi ja olet saavuttanut tavoitteesi.
Kilo saattaa just mennä. Mutta sekin tekee tiukkaa. Kädet muuttuvat jääkylmiksi ja palelee ihan sikana. Libido katoaa täysin. Onko tämä normaalia?
Ihmettelen tätä vauva-palstalaiset suurta vihaa lihavia kohtaan.
Tiede on todistanut, ettei ihmisten genetiikka ole antanut tasapuolisesti ”lahjakkuuksia” ja jopa vuosi painon pudotuksen jäljeen aivot pyrkivät painon lisäämiseen ruokahalua kasvattamalla. Lisäksi toisilla ihmisillä on huomattavasti vaikeampaa polttaa kaloreita eli meidän perimä aiheuttaa aika epäreiluja tilanteita.
En tiedä mikä virhe aivoissa on, kun toisen paino on niin kovin suuri haitta ja mielipahan aiheuttaja?
Vierailija kirjoitti:
Minun ystäväni pohtii myös tuota - siis miten kannustaisi minut laihduttamaan. Hän itse vetää askin röökiä päivässä ja käyttää alkoholia päivittäin/lähes päivittäin mutta se on ihan ok. Houkuttelee minutkin välillä ravintolaan. Minä en saa "kannustaa" häntä lopettamaan hänen paheitaan, koska "hänellä on jo jokin tauti". No niin on minullakin!
Hänellä on aina jokin ehdotus: Jos lopetat limsan juomisen/jäätelön/keksien/leivonnaisten/suklaan jne syömisen, laihdut heti 20kg. Tiedoksi: olen lopettanut limsan juomisen, mutta en laihtunut.
Eli hänen mielestään tupakka ja alkoholi ok, mutta herkuttelu ei.
Kaikilla meillä on jokin pahe.
Jatkamalla miten syöt, mutta vähentämällä siitä jotain pysäyttää korkeintaan lihomisen. Laihduttaminen vaatii kokonaisvaltaisesti kaiken muuttamista. Ihmiset jotka ovat laihtuneet ja pysyneet sellaisina ovat muuttuneet sohvaperunoista urheileviksi, alkoholia juovista lähes raittiiksi, pullahiiristä lähes hiilihydraattomiksi ja siitä etteivät huomanneet edes lihonneensa lähes joka päivä vaalla käyviksi.
Laihuus on enemmän asenne, kuin itse ruoka. Teinit erikseen, mutta ovat jotain kuten nirsoja, urheilevia tai terveysintoilijoita, heillä on joku ruokailua haittavaa tauti tai allergia. Imeytymisongelma tai heikko ruokahalu tai ulkonäkö on todella tärkeää tai jotain muuta vastaavaa. ”Tavisihminen”, joka ei seuraa mitään kehossaan, liikkuu vähän ja syö mielihalujensa mukaan itseään rajoittamatta lihoo nyky-yhteiskunnassamme aina jossain vaiheessa.
Laihat, jotka ovat aina olleet laihoja eivät ymmärrä mitä laihduttaminen on, eivätkä toisaalta liho, ellei heidän elämänsä taas muutu kokonaisvaltaisesti toiseen suuntaan. Nirsosta tulee suursyömäri, allergia paranee, urheilija lopettaa urheilun jne.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tätä vauva-palstalaiset suurta vihaa lihavia kohtaan.
Tiede on todistanut, ettei ihmisten genetiikka ole antanut tasapuolisesti ”lahjakkuuksia” ja jopa vuosi painon pudotuksen jäljeen aivot pyrkivät painon lisäämiseen ruokahalua kasvattamalla. Lisäksi toisilla ihmisillä on huomattavasti vaikeampaa polttaa kaloreita eli meidän perimä aiheuttaa aika epäreiluja tilanteita.
En tiedä mikä virhe aivoissa on, kun toisen paino on niin kovin suuri haitta ja mielipahan aiheuttaja?
Eikö tuo asia ole jo selitetty tuhansia kertoja? Toisille se on esteettinen ongelma, toiset näkevät näkevät sen yhteiskunnan kustannuksena, toiset huolestuvat läheisten terveydestä ja heidän menettämisestä, toiset näkevät sen muiden välinpitämättömyytenä itseään kohtaan jne.
Kaikki on elämässä lopulta vaikeaa. Kaikkea vastaan on taisteltava. Sairauksia, köyhyyttä, kylmää, nälkää. Joka päivä näitä vastaan on taisteltava tekemällä jotain tai muuten niihin ajautuu. Mutta asenne on muuttunut. Odotamme kaiken olevan helppoa meille ja jos se ei ole se pitäisi hyväksyä kyseenalaistamatta.
Nykyelämässä laihana pysyminen on vaikeaa. Todella vaikeaa monelle ja siihen takaisin pääseminen monelle lähes mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lanseeraisin läskipassin. Ihmiset, jotka rasittavat terveydenhuoltoa, tulisi päästä vain lenkkipolulle ja lähikaupan vihannesosastolle.
Nyt jää sydänleikkauksia tekemättä, kun diabeetikot ja muut lihavuuden takia oireilevat henkilöt täyttävät sairaalat ja terveyskeskukset.
Mistä olet saanut päähäsi, että kaikki diabeetikot ja läskit makaisivat sairaaloissa? Ja tiedoksi: sydänleikkauksia ei tehdä terveyskeskuksissa. Paitsi ehkä Porvoossa.
Eikä sama lääkäri tee ortopedisiä ja sisäelinleikkauksia, eikä todellakaan elinsiirtoja.
Siisus, älkää katsoko sitä Syke-sarjaa.
Mitään traumapolia etäisestikään muistuttavaa paikkaa ei ole.
Kukaan hoitaja ei hoivaile potilaita pitkin
päivää ja yötä.
Sairaaloissa haisee, siellä ollaan yksin, eikä nähdä henkilökuntaa moneen tuntiin.
Terveyskeskuksissa pelätään että kunhan
ei tule tappelua. Odotushuoneissa ei näy
henkilökuntaa.
Jos siellä tapahtuu jotain ikävää, niin suurimmassa vaarassa ovat sairaat ja
heikot potilaat.
Ei henkilökunta.
Käytäviin voi myös eksyä. Sua voidaan kehottaa menemään vaikka labraan.
Jos olet isossa terveyskeskus-sairaalassa, se voi olla satojen metrien päässä.
Opasteita ei ole, eikä henkilökuntaa.
Kukaan ei oikeastaan välitä sinusta.
Lisää tähän se, että 30% henkilöstöstä
on ulgareita, he eivät ymmärrä kunnolla
sinua, toisiaan eivätkä työpaikkansa sääntöjä.
Siinä otos todellisuudesta.
Sit siellä on joku eksoottinen, joka
ihan tosissaan vaatii mieslääkäriä.
Joku joka on kaatokännissä.
Nämä saavat niiden vähienkin
henkilökuntaan kuuluvien huomion, kun yritetään ratkaista heidän pulmiaan.
Muut potilaat odottavat hiljaisina toivoen
että saisivat tutkimuksen ja hoidon ja pääsisivät kotiin hengissä.
Kun olin Meilahdessa eräällä päiv.polilla
kaikki viisi potilasta joita sinne tuli (sinne pääsi vain lähetteellä) kysyivät samaa,
multa, koska siellä ei ollut kuin tyhjä rähjäinen odotushuone: "Missähän poliklinikka x on?" Sanoin: Tässä.
Lääkäri oli kyllä huoneessaan laitteineen.
Mutta odotustilassa ei ollut ketään.
Yksi eksoottinen siivooja työnsi kärryään, muttei siivonnut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juoksisin varmaan maratoneja jos jokaisesta pudotetusta 10 kilosta tipahtaisi tonni tilille
Tonni kymmenestä kilosta ei kannusta ketään. Eikö yleensä ajatella, että tervellinen painonpudotus on noin pari kiloa viikossa (ja yksikin kilo on hyvä, jos ylipainoa ei ole kovin paljon). Näin menisi pari kuukautta saada tuhat euroa. Jos halutaan kannustaa rahalla, niin ihmisen pitäisi saada vähintään kaksi tonnia kuussa, eli matalan palkan verran. Silloin voisi jopa ottaa lomaa töistä ja keskittyä vain elämänmuutokseen.
Pari kiloa viikossa? Herranjestas. Jos joku näyttää mulle tuollaisen dieetin jolla jaksan silti tehdä normaaleita askareita ja käydä salilla, niin minä voin maksaa vaikka parisataa per viikko. Eihän mun tarviis jaksaa kuin pari kuukautta, niin olisin jo tavoitteessa.
Kilo viikossa on realistinen laihdutustavoite, Muutama (4 kk) kuukausi ja olet saavuttanut tavoitteesi.
Kilo saattaa just mennä. Mutta sekin tekee tiukkaa. Kädet muuttuvat jääkylmiksi ja palelee ihan sikana. Libido katoaa täysin. Onko tämä normaalia?
Jos kehossasi on paljon rasvaa, eli energiaa, mutta se ei pääse siihen käsiksi käyttämään sitä sinun lämmittämiseksi tarkoittaa se, että sinulla on aineenvaihdunnassa ongelma. Sinun kannattaisi aloittaa 16:8 pätkäpaasto. Siihen voi mennä aika kauankin ennenkuin kehosi oppii taas hyödyntämään rasvaksi energiaksi. Aluksi tulet tuntemaan heikotusta ja kylmää, kunnes kehosi oppii. Pyri myös vähentämään sokerien saantia. Asiasta on paljon tietoa netissä.
Minun ystäväni pohtii myös tuota - siis miten kannustaisi minut laihduttamaan. Hän itse vetää askin röökiä päivässä ja käyttää alkoholia päivittäin/lähes päivittäin mutta se on ihan ok. Houkuttelee minutkin välillä ravintolaan. Minä en saa "kannustaa" häntä lopettamaan hänen paheitaan, koska "hänellä on jo jokin tauti". No niin on minullakin!
Hänellä on aina jokin ehdotus: Jos lopetat limsan juomisen/jäätelön/keksien/leivonnaisten/suklaan jne syömisen, laihdut heti 20kg. Tiedoksi: olen lopettanut limsan juomisen, mutta en laihtunut.
Eli hänen mielestään tupakka ja alkoholi ok, mutta herkuttelu ei.
Kaikilla meillä on jokin pahe.