Lue keskustelun säännöt.
Onko teillä perheessä yhteiset rahat?
27.11.2021 |
Eli jos toinen tienaa enemmän niin antaa tasottavat toiselle?
Kommentit (136)
Varamasti ei ole yhtä tapaa hoitaa talous joka sopisi kaikille parisuhteille. Todella paljon riippuu siitä millaisia rahankäyttäjiä ollaan, onko yhteiset lapset vai lapsia useista eri liitoista, tai onko lapsia yleensäkään. Samoin molempien omaisuuden määrä, tulojen määrä ym vaikuttaa sopivaan tapaan hoitaa talous.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten voitte opettaa raha-asiota ja itsenäisyyttä lapsillemme, jos pahimmassa tapauksessa vain toinen vanhempi elättää perhettä?
Itsenäiset tilit ja sijoitukset tietenkin ja sitten yhteiset talous/säästö/sijoitustilit.
Mitkä yhteiset tilit? Mieheni ei halua yhteistä/yhteisiä tilejä, koska äitinsä kavalsi häneltä rahaa miehen jäädessä alaikäisenä puoliorvoksi. Täytettyään 18 vei asian käräjille ja sai rahat korkojen kera takaisin. Ymmärrän ettei mieheni luota naisiin raha-asioissa, mutta yhteinen talous toimii hyvin omilta tileiltä.
Nämä yhteisen rahan kannattajat lienevät persaukisia, ja ajatus perustuu siihen että kun toisen tilipussi on syöty, käytetään toisen.
Ylimääräistä rahaa ei tuppaa kummallekaan jäävän.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä noita sama tili ihmisiä.
Säästäväisenä ihmisenä en kestäisi puolison tuhlausta.
Ja jäisin kyllä aina nuolemaan näppejäni, ja osaisiko puoliso edes säästää laskuihin ja lainoihin.
Tuskin.
Sillä ei ole suurta merkitystä onko sama tili vai eri, jos on yhteinen talous. Jos on omat tilit ja toinen ei maksa osuuttaan talouden menoista niin kusessa ollaan kuitenkin. Ehkä olisikin parempi niin että jos toinen tuhlaa että onkin yhteinen tili josta se järkevämpi maksaa ensin kaikki laskut, ja sitten katsotaan mitä jää jäljelle kummallekin turhuuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Nämä yhteisen rahan kannattajat lienevät persaukisia, ja ajatus perustuu siihen että kun toisen tilipussi on syöty, käytetään toisen.
Ylimääräistä rahaa ei tuppaa kummallekaan jäävän.
Näinhän se tavallisessa lapsiperheessä menee. Kaikki mitä tulee, myös menee. Kun pitää maksaa talolainaa, ehkä autolainaakin, ja kasvavat lapset, niin rahaa kuluu ihan helkkaristi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä yhteisen rahan kannattajat lienevät persaukisia, ja ajatus perustuu siihen että kun toisen tilipussi on syöty, käytetään toisen.
Ylimääräistä rahaa ei tuppaa kummallekaan jäävän.
No meillä yhteiset rahat ja kumpikin säästäväisiä. Minä naisena tienaan vähemmän mutta olen meistä vielä säästäväisempi.
Meillä sijoitetaan lapsia varten jatkuvasti rahaa. Yhteiset lapset ja säästöt jäävät heille. Tai annetaan osa jo eläissämme. Eli ei tuo teoriasi ainakaan kaikkiin yhteisen rahan kannattajiin täsmää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä yhteisen rahan kannattajat lienevät persaukisia, ja ajatus perustuu siihen että kun toisen tilipussi on syöty, käytetään toisen.
Ylimääräistä rahaa ei tuppaa kummallekaan jäävän.
Näinhän se tavallisessa lapsiperheessä menee. Kaikki mitä tulee, myös menee. Kun pitää maksaa talolainaa, ehkä autolainaakin, ja kasvavat lapset, niin rahaa kuluu ihan helkkaristi.
Kyllä useimmilla rahaa jää säästöönkin, ainakin jos ollan akateemisten palkoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten voitte opettaa raha-asiota ja itsenäisyyttä lapsillemme, jos pahimmassa tapauksessa vain toinen vanhempi elättää perhettä?
Itsenäiset tilit ja sijoitukset tietenkin ja sitten yhteiset talous/säästö/sijoitustilit.
En kyllä mitenkään näe asiaa niin että yhteinen talous automaattisesti tarkoittaisi sitä että toinen elättää. Vuosien saatossa meillä ainakin tilanteet on myös vaihdelleet välillä toinen on se elättäjä sitten taas toinen. Tällähetkellä tilanne on se että puolison tulot ei ole säännölliset, mun tuloilla hoidetaan pitkälti arkitaloutta, puolison tuloilla sitten tehdään vaikka remonttia, matkustellaan jne. silloin kun niitä tuloja on.
Vierailija kirjoitti:
Onko yhteinen tili ja kaksi korttia samalle tilille?
Eikö muka tule riitaa?
AIvan varmasti tulee.
Ihan varmasti tulee. Meillä OLI miehen kanssa yhteinen luottokortti ihan hetken eli varmaan puolisen vuotta. Sitten mulla paloi taulu, tohelon ja nipottajan yhteinen tili tai luottokortti ei vaan onnistu, ei sitten mitenkään. Voin pahoin, jollen joka aamu tiedä sentilleen tilin saldoa ja tarkistan jokaikisen kuitin oikeellisuuden aina. Samoin kaupasta lähtiessäni kauppakuitin . yms. Mies ei edes ota kuitteja koskaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piensijoittaja kirjoitti:
Miksi keskustellaan vain tuloista, muttei omaisuudesta? Pitäsikö suurempituloisen tukea suuren perinnön saanutta puolisoaan? Tai pitäisikö perinnönsaaneen antaa osa rahoista köyhemmälle, mutta suurituloisemmalle puolisolleen?
Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Olen ollut pitkässä parisuhteessa pienituloisen kanssa, jota tuin yli kymmenen vuotta palkastani joka kuukausi.
Sitten hän vaurastui saamalla merkittävästi pääomaa, mutta oletti edelleen että tuen häntä vanhaan malliin maailman tappiin. Koska hänellä on pieni palkka.
Lokki paljasti todelliset kasvonsa. Kyllä suoraan sanottuna vitutti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä yhteisen rahan kannattajat lienevät persaukisia, ja ajatus perustuu siihen että kun toisen tilipussi on syöty, käytetään toisen.
Ylimääräistä rahaa ei tuppaa kummallekaan jäävän.
Näinhän se tavallisessa lapsiperheessä menee. Kaikki mitä tulee, myös menee. Kun pitää maksaa talolainaa, ehkä autolainaakin, ja kasvavat lapset, niin rahaa kuluu ihan helkkaristi.
Kyllä useimmilla rahaa jää säästöönkin, ainakin jos ollan akateemisten palkoissa.
Ehkä karkeasti ottaen 20% pariskunnista on niin hyvässä asemassa taloudellisesti kun lapset on kotona. Ja taas ehkä 30% on aika persaukisia, pienipalkkaisia tai toinen työttömänä. Loput on sitten niitä tavallisia joilla on pari kolme tonnia kummallakin palkka tavallisissa töissä ja kaikki menee mitä tulee, mutta toimeen tullaan ihan ok kun ei älyttömiä tuhlailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä yhteisen rahan kannattajat lienevät persaukisia, ja ajatus perustuu siihen että kun toisen tilipussi on syöty, käytetään toisen.
Ylimääräistä rahaa ei tuppaa kummallekaan jäävän.
Näinhän se tavallisessa lapsiperheessä menee. Kaikki mitä tulee, myös menee. Kun pitää maksaa talolainaa, ehkä autolainaakin, ja kasvavat lapset, niin rahaa kuluu ihan helkkaristi.
Kyllä useimmilla rahaa jää säästöönkin, ainakin jos ollan akateemisten palkoissa.
Ehkä karkeasti ottaen 20% pariskunnista on niin hyvässä asemassa taloudellisesti kun lapset on kotona. Ja taas ehkä 30% on aika persaukisia, pienipalkkaisia tai toinen työttömänä. Loput on sitten niitä tavallisia joilla on pari kolme tonnia kummallakin palkka tavallisissa töissä ja kaikki menee mitä tulee, mutta toimeen tullaan ihan ok kun ei älyttömiä tuhlailla.
Mihin perustat tuon arvion? Meillä on molemmilla akateemiset työt, nettona kotiin tulee kuussa n. 5500/kk. Yksi lapsi. Saa kallis asuminen jo olla, jotta mitään ei jäisi säästöön. Emmekä todellakaan ole mitään huippupalkkaisia, ihan tavis kunnan töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies maksaa kaiken.
Vanhemmillani tuo tarkoitti sitä että mies määräsi myös naisen rahoista. Minusta kaikkein huonoin malli hoitaa taloutta.
Meillä myös tämä taloustili, johon rahaa laitetaan tulojen suhteessa. Loput saa pitää itse
Piensijoittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piensijoittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piensijoittaja kirjoitti:
Miksi keskustellaan vain tuloista, muttei omaisuudesta? Pitäsikö suurempituloisen tukea suuren perinnön saanutta puolisoaan? Tai pitäisikö perinnönsaaneen antaa osa rahoista köyhemmälle, mutta suurituloisemmalle puolisolleen?
Riippuu toki perinnöstä mutta kyllä se perintö yleensä hyödyntää yhteistaloudessa melko tasapuolisesti molempia. Meillä puoliso jopa saa tuloja minun perinnölläni.
Miten minun pitäisi hyötyä vaimon perinnöstä?
Miksi sinun pitäisi hyötyä siitä? Ei vaikuta siltä että teillä olisi yhteinen talous.
Ja vaikea vastata kun ei tiedä mitä se perintö on.Ei minun mielestäni pidäkään, mutta tämän keskustelun vastausten perusteella minun pitäisi. Ja ei, meillä ei ole varsinaista yhteistaloutta, mutta suunnilleen sama elintaso meillä kahdella nuukalla ihmisellä on. Vaimon perintö on kuitenkin niin suuri, että lottovoitolla kirisin tasoihin.
Tämä keskustelu vain osoittaa, että raha-asiat voi hoitaa monella eri tavalla, vaikka moni kuvittelee oman tapansa olevan hyvä kaikille muillekin.
Jos teillä olisi lapsia, niin lapsille se vaimon perintö jäisi kuitenkin jos hän ei sitä päättäisi eläissään tuhlata. Järkevintähän se olisikin käyttää koko perheen eduksi, ei siinä ole järkeä että sitä säästellään aina perinnöksi jollekin toiselle eikä kukaan saa siitä mitään hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä yhteisen rahan kannattajat lienevät persaukisia, ja ajatus perustuu siihen että kun toisen tilipussi on syöty, käytetään toisen.
Ylimääräistä rahaa ei tuppaa kummallekaan jäävän.
Näinhän se tavallisessa lapsiperheessä menee. Kaikki mitä tulee, myös menee. Kun pitää maksaa talolainaa, ehkä autolainaakin, ja kasvavat lapset, niin rahaa kuluu ihan helkkaristi.
Kyllä useimmilla rahaa jää säästöönkin, ainakin jos ollan akateemisten palkoissa.
Ehkä karkeasti ottaen 20% pariskunnista on niin hyvässä asemassa taloudellisesti kun lapset on kotona. Ja taas ehkä 30% on aika persaukisia, pienipalkkaisia tai toinen työttömänä. Loput on sitten niitä tavallisia joilla on pari kolme tonnia kummallakin palkka tavallisissa töissä ja kaikki menee mitä tulee, mutta toimeen tullaan ihan ok kun ei älyttömiä tuhlailla.
Mihin perustat tuon arvion? Meillä on molemmilla akateemiset työt, nettona kotiin tulee kuussa n. 5500/kk. Yksi lapsi. Saa kallis asuminen jo olla, jotta mitään ei jäisi säästöön. Emmekä todellakaan ole mitään huippupalkkaisia, ihan tavis kunnan töissä.
Niin, se riippuu menoista. Jos lapsia on enemmän kuin yksi, jos asuu Helsingissä tuo on ihan eri summa käyttöön kuin se että asuu vaikka Tampereella, Lappeenrannassa tai vaikka Seinäjoella. Monesti on niin että toinen puoliso ei ole "aketeemisilla" tuloilla vaikka olisi akateeminen, ja voi olla jopa niin että pariskunnasta vain toinen on akateeminen. Ja myös akateemisia on työttömänä.
Ei tulisi mieleenkään. Avoliitossakin olemme edelleen kaksi itsenäistä, aikuista ihmistä, joilla on omat rahat, omat sähköpostit, omat sometilit, omat laitteet jne.
Maksamme asumisen, ruoan ja yhteisen auton kulut puoliksi yhteiseltä taloustililtä, jonne molemmat tallettavat saman summan kuukausittain. Kaikki muu on omaa. Emme tee toisillemme tiliä siitä, paljonko jossain kuussa on tuloja tai paljonko menee omiin laskuihin. En tiedä, onko puolisollani sijoituksia, metsää hänellä ainakin oli, mutta möikö hän kaiken vai vain osan, en tiedä eikä se minulle kuulu.
Olemme tutustuneet toisiimme aikuisina, molemmilla on takana yksi liitto eikä tässä iässä enää tule yhteisiä lapsia. Kummallakin on ollut mahdollisuus kouluttautua ja tehdä omaa uraansa ja hankkia oma tulotasonsa. Olemme sitoutuneet toisiimme, emme toistemme varallisuuteen tai tuloihin.
Meillä on yhteinen käyttötili, johon on ohjattu palkat, osingot, vuokratulot jne. Ensin maksetaan aina lainat, yhtiövastikkeet omista ja sijoitusasunnoista, sitten kaikki laskut, ja kaikki se, mitä nyt kuukaudessa menee kuten ruuat, vaatteet, huvit, harrastukset jne.
Kuukauden lopussa sitten katsotaan, mitä jäi viivan alle, osa siirretään yhteiselle säästötilille, loput kummankin sijoitusrahastoihin tai osakkeisiin, molemmille saman verran.
Tämä on toiminut ilman yhtään rahariitaa kohta 35 vuotta, lapset on kasvatettu aikuisiksi.
Ei yhteinen talous sovi kaikille eikä tarvitse sopiakkaan. Enkä voisi sitä missään nimessä kaikille suositella. Meille se sopii ja vastasin vain omasta näkökulmastani tuohon perintö kysymykseen.
En osaa sanoa mitä tekisin jossakin toisessa suhteessa. En toki sitäkän voisinko elää ylipäätään suhteessa jossa taloudenhoidosta olisi hyvin erilaiset käsitykset.